Pitkäaikaistyöttömyys http://paavonevalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/140765/all Wed, 17 Apr 2019 08:58:21 +0300 fi Pitkäaikaistyöttömän väliaikatietoja http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274610-pitkaaikaistyottoman-valiaikatietoja <p>On tullut jälleen aika tehdä tiliä ns. suunnitelman muodossa te-toimistolle. Sama toistuu pitkäaikaistyöttömällä neljä kertaa vuodessa.&nbsp;</p><p>Minä olen alistunut kohtalooni. Työmarkkinatukea vastaan toimin kulloistenkin hallitsijoiden määräysten mukaan. Robottina tsekkaan työpaikat ja laitan hakemuksen, jos siltä tuntuu.&nbsp;</p><p>Täytän tänä vuonna 60 vuotta. On tullut mieleen, että ikäiseni pitkäaikaistyöttömän eläke jää työttömyyden takia paljon pienemmäksi kuin työssä käyvillä. Työpaikkoja meille ei ole tarjolla, mutta silti &mdash; sanon sitä kiusaamiseksi &mdash; meidän on kolmen kuukauden välein perusteltava, miksi tarvitsemme tuon noin 500 euron tuen.&nbsp;</p><p>Eikö ikäisilleni riittäisi <em><strong>rangaistukseksi työttömyydestä</strong></em> tuo tulevan eläkkeen jääminen pieneksi, ja tuon kiusaamisen neljä kertaa vuodessa voisi jättää pois.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On tullut jälleen aika tehdä tiliä ns. suunnitelman muodossa te-toimistolle. Sama toistuu pitkäaikaistyöttömällä neljä kertaa vuodessa. 

Minä olen alistunut kohtalooni. Työmarkkinatukea vastaan toimin kulloistenkin hallitsijoiden määräysten mukaan. Robottina tsekkaan työpaikat ja laitan hakemuksen, jos siltä tuntuu. 

Täytän tänä vuonna 60 vuotta. On tullut mieleen, että ikäiseni pitkäaikaistyöttömän eläke jää työttömyyden takia paljon pienemmäksi kuin työssä käyvillä. Työpaikkoja meille ei ole tarjolla, mutta silti — sanon sitä kiusaamiseksi — meidän on kolmen kuukauden välein perusteltava, miksi tarvitsemme tuon noin 500 euron tuen. 

Eikö ikäisilleni riittäisi rangaistukseksi työttömyydestä tuo tulevan eläkkeen jääminen pieneksi, ja tuon kiusaamisen neljä kertaa vuodessa voisi jättää pois.

]]>
34 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274610-pitkaaikaistyottoman-valiaikatietoja#comments Ikääntyneet Pitkäaikaistyöttömyys Työttömyys Työttömyysturvan aktiivimalli Wed, 17 Apr 2019 05:58:21 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274610-pitkaaikaistyottoman-valiaikatietoja
Tarvitsemme osatyökyisten työpanosta http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269948-tarvitsemme-osatyokyisten-tyopanosta <p>Osatyökykyisyys tarkoittaa toimintakyvyn vajausta, joka haittaa työn tekemistä. Lainsäädännön (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista) mukaan osatyökykyinen on henkilö, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä.</p><p>Viime syksynä ilmestyi sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemana Tuija Oivon ja Raija Kerättären tekemä selvitys: Osatyökykyisten reitit työllisyyteen &ndash; etuudet, palvelut, tukitoimet. Raportin keskeinen viesti oli selkeä: Pitkäaikaistyöttömän asiakkaan palvelutarvetta, työkykyä ja kuntoutustarvetta ei selvitetä riittävän yksilöllisesti ja monialaisesti, mikä johtaa useiden työttömien jäämiseen palveluiden ja etuuksien ulkopuolelle. Johtopäätöksenään raportin kirjoittajat ehdottavat kokonaisvaltaista, yli hallituskausien ulottuvaa, strategista kokonaisuutta, työkykyohjelmaa. Sen tarkoituksena on osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työelämäosallisuuden lisääminen ja heidän tarvitsemiensa palveluiden ja etuuksien varmistaminen. YK:n vammaisten oikeuksien sopimus edellyttää yhdenvertaista kohtelua kaikille kansalaisille, mutta edelleenkin töihin haluavat vammaiset ohjataan sosiaalitoimistoon eikä työvoimapalveluihin. YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ei Suomessa toteudu tältäkään osin!</p><p>Osatyökykyisten työllistymisen ongelmista on puhuttu vuosikausia, mutta käytännössä on asian suhteen edistytty kovin hitaasti. Tulevaisuusvaliokunnassa käsiteltävässä tulevaisuusselonteossa, jonka aiheena on työn tulevaisuus, osatyökykyisten työllistyminen ohitetaan muutamalla lauseella. Jos työn tulevaisuutta tarkastellaan hyvinvointitalouden näkökulmasta, keskeiseksi asiaksi muodostuu osallisuus ja kaikkien ihmisten pääseminen kiinni työhön ja yhteiskunnallisen arvon tuottamiseen. Hyvinvointitalouden kannalta keskeiset yhteiskunnalliset tavoitteet ovat osallisuuden vahvistaminen, hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten luominen sekä yhdenvertaisuuden takaaminen. Sen sijaan, että pohdittaisiin, miten saadaan ihminen mukautettua työhön sopivaksi, on syytä pohtia, miten jokaiselle löytyy sopiva työ. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilölle asetettujen vaatimusten rinnalla asetetaan vaatimuksia myös työlle. Esimerkiksi osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille tulisi aktiivisesti räätälöidä sellaisia työ- ja osallistumismahdollisuuksia, joihin he voisivat aidosti tarttua ja josta he saavat palkkaa.</p><p>Investoimalla sellaisiin palvelurakenteisiin ja toimintamalleihin, jotka tehokkaalla tavalla tukevat toimintakykyä, lisäävät osaamista ja torjuvat syrjään joutumista, voimme pitkällä aikavälillä päästä tilanteeseen, jossa nopeatkaan muutokset työssä ja työelämässä eivät synnytä suuria ongelmia yksilötasolla tai yhteiskunnassa. Vaikka lyhyellä tähtäimellä ihmisten tukemiseen panostaminen tuottaa taloudellisia kustannuksia (esimerkiksi julkinen työllistäminen), pitkällä aikavälillä toteutuvat hyvinvointihyödyt tekevät panostuksista taloudellisesti kannattavia. Mikäli panostukset ihmisten hyvinvointiin jätetään tekemättä, se näkyy väistämättä yhteiskunnan huono-osaisuutena, syrjään joutumisena ja niistä aiheutuvina kustannuksina. Hyvinvointitalousajattelussa on tärkeää osata arvioida ja laskea näiden vaihtoehtoiskustannusten hinta.</p><p>Yksi käyttökelpoinen mahdollisuus olisi pitkäkestoisten työpaikkojen luominen järjestöihin. Järjestöissä tehdään paljon yhteiskunnallisesti merkittävää ja tärkeää työtä esimerkiksi ikäihmisten kotiapuna, mitä mikään muu taho yhteiskunnassa hoida. Puiden kantaminen, kaupassa käyminen ja lumityöt mahdollistavat ikäihmisen kotona asumisen pidempään. Lisäksi työntekijän näkökulmasta pienikin työnteko parantaa hyvinvointia ja lisää kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta. Jo pelkkä osallistuminen voi olla palkitsevaa ja voimaannuttavaa. Sen hyöty kuitenkin usein heikkenee, jos se ei johda riittävään toimeentuloon.</p><p>Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan pikaisesti sosiaaliturvauudistus, joka huomioi joustavasti ihmisten erilaiset tilanteet. Työnteko, yhteiskunnallinen aktiivisuus ja eri syillä maksettavat sosiaalietuudet on nykyistä paremmin yhdistettävä, jolloin ihmisten toimeentulo on kaikkina hetkinä turvattu. Joustavan perusturvan avulla on varmistettava, etteivät ihmiset joudu tilanteidensa muuttuessa tulottomiksi tai byrokratialoukkuihin, jotka estävät työnteon ja osallistumisen.</p><p>Digitaalisuus ja teknologiset innovaatiot mahdollistavat tulevaisuudessa asioita, joita emme vielä nyt osaa edes kuvitella. Jo nyt teknologia on auttanut erityisryhmiä olemaan enemmän osallisia yhteiskunnan toiminnoissa. Tekoäly, digitalisaatio ja teknologia tulevat helpottamaan osatyökykyisten henkilöiden polkua työelämään ja työelämässä. Olemassa olevan työkyvyn ylläpitäminen ja hyödyntäminen ovat tärkeä kehittämisen kokonaisuus. On muistettava, että kuka tahansa voi koska tahansa olla tilanteessa, että ainoa mahdollisuus jatkaa työelämässä on teknologisten välineiden käyttöä. Etenkin johtajien tietämys teknologian ja digitalisaation mahdollisuuksista ja asenteet niiden hyödyntämiseen osatyökykyisten työntekijöiden työllistymisessä ja työntekemisessä on tärkeä.</p><p>Osatyökykyisten työllistymistä voidaan tukea sellaisilla työn mukautuksilla, joista ei välttämättä tule ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi työaikojen ja &ndash;vuorojen sekä työtehtävien mukauttaminen voi olla riittävä työskentelyä tukeva toimi. Työttömän osatyökykyisen palkkaamiseen on olemassa myös erilaisia taloudellisia tukimuotoja, joista monetkaan työnantajat eivät ole tietoisia. Osatyökykyisen rekrytointi, perehdytys ja opastaminen voi edellyttää lisäksi muuta kuin taloudellista tukea. Työvalmennus olisi tähän hyvä työmuoto, mutta sitä on edelleen tarjolla liian vähän.</p><p>Yhteenvetona voi todeta, että yhteiskuntamme jättää hyödyntämättä liian monen kansalaisen työpanoksen laiminlyömällä osatyökykyisten työllistämiseen tähtäävät toimenpiteet. Tässäkin asiassa asennevamma taitaa olla pahin vamma!</p><p>Merja Mäkisalo-Ropponen<br />kansanedustaja (sd)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Osatyökykyisyys tarkoittaa toimintakyvyn vajausta, joka haittaa työn tekemistä. Lainsäädännön (Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista) mukaan osatyökykyinen on henkilö, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä.

Viime syksynä ilmestyi sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemana Tuija Oivon ja Raija Kerättären tekemä selvitys: Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Raportin keskeinen viesti oli selkeä: Pitkäaikaistyöttömän asiakkaan palvelutarvetta, työkykyä ja kuntoutustarvetta ei selvitetä riittävän yksilöllisesti ja monialaisesti, mikä johtaa useiden työttömien jäämiseen palveluiden ja etuuksien ulkopuolelle. Johtopäätöksenään raportin kirjoittajat ehdottavat kokonaisvaltaista, yli hallituskausien ulottuvaa, strategista kokonaisuutta, työkykyohjelmaa. Sen tarkoituksena on osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työelämäosallisuuden lisääminen ja heidän tarvitsemiensa palveluiden ja etuuksien varmistaminen. YK:n vammaisten oikeuksien sopimus edellyttää yhdenvertaista kohtelua kaikille kansalaisille, mutta edelleenkin töihin haluavat vammaiset ohjataan sosiaalitoimistoon eikä työvoimapalveluihin. YK:n vammaisten oikeuksien sopimus ei Suomessa toteudu tältäkään osin!

Osatyökykyisten työllistymisen ongelmista on puhuttu vuosikausia, mutta käytännössä on asian suhteen edistytty kovin hitaasti. Tulevaisuusvaliokunnassa käsiteltävässä tulevaisuusselonteossa, jonka aiheena on työn tulevaisuus, osatyökykyisten työllistyminen ohitetaan muutamalla lauseella. Jos työn tulevaisuutta tarkastellaan hyvinvointitalouden näkökulmasta, keskeiseksi asiaksi muodostuu osallisuus ja kaikkien ihmisten pääseminen kiinni työhön ja yhteiskunnallisen arvon tuottamiseen. Hyvinvointitalouden kannalta keskeiset yhteiskunnalliset tavoitteet ovat osallisuuden vahvistaminen, hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten luominen sekä yhdenvertaisuuden takaaminen. Sen sijaan, että pohdittaisiin, miten saadaan ihminen mukautettua työhön sopivaksi, on syytä pohtia, miten jokaiselle löytyy sopiva työ. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilölle asetettujen vaatimusten rinnalla asetetaan vaatimuksia myös työlle. Esimerkiksi osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille tulisi aktiivisesti räätälöidä sellaisia työ- ja osallistumismahdollisuuksia, joihin he voisivat aidosti tarttua ja josta he saavat palkkaa.

Investoimalla sellaisiin palvelurakenteisiin ja toimintamalleihin, jotka tehokkaalla tavalla tukevat toimintakykyä, lisäävät osaamista ja torjuvat syrjään joutumista, voimme pitkällä aikavälillä päästä tilanteeseen, jossa nopeatkaan muutokset työssä ja työelämässä eivät synnytä suuria ongelmia yksilötasolla tai yhteiskunnassa. Vaikka lyhyellä tähtäimellä ihmisten tukemiseen panostaminen tuottaa taloudellisia kustannuksia (esimerkiksi julkinen työllistäminen), pitkällä aikavälillä toteutuvat hyvinvointihyödyt tekevät panostuksista taloudellisesti kannattavia. Mikäli panostukset ihmisten hyvinvointiin jätetään tekemättä, se näkyy väistämättä yhteiskunnan huono-osaisuutena, syrjään joutumisena ja niistä aiheutuvina kustannuksina. Hyvinvointitalousajattelussa on tärkeää osata arvioida ja laskea näiden vaihtoehtoiskustannusten hinta.

Yksi käyttökelpoinen mahdollisuus olisi pitkäkestoisten työpaikkojen luominen järjestöihin. Järjestöissä tehdään paljon yhteiskunnallisesti merkittävää ja tärkeää työtä esimerkiksi ikäihmisten kotiapuna, mitä mikään muu taho yhteiskunnassa hoida. Puiden kantaminen, kaupassa käyminen ja lumityöt mahdollistavat ikäihmisen kotona asumisen pidempään. Lisäksi työntekijän näkökulmasta pienikin työnteko parantaa hyvinvointia ja lisää kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta. Jo pelkkä osallistuminen voi olla palkitsevaa ja voimaannuttavaa. Sen hyöty kuitenkin usein heikkenee, jos se ei johda riittävään toimeentuloon.

Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan pikaisesti sosiaaliturvauudistus, joka huomioi joustavasti ihmisten erilaiset tilanteet. Työnteko, yhteiskunnallinen aktiivisuus ja eri syillä maksettavat sosiaalietuudet on nykyistä paremmin yhdistettävä, jolloin ihmisten toimeentulo on kaikkina hetkinä turvattu. Joustavan perusturvan avulla on varmistettava, etteivät ihmiset joudu tilanteidensa muuttuessa tulottomiksi tai byrokratialoukkuihin, jotka estävät työnteon ja osallistumisen.

Digitaalisuus ja teknologiset innovaatiot mahdollistavat tulevaisuudessa asioita, joita emme vielä nyt osaa edes kuvitella. Jo nyt teknologia on auttanut erityisryhmiä olemaan enemmän osallisia yhteiskunnan toiminnoissa. Tekoäly, digitalisaatio ja teknologia tulevat helpottamaan osatyökykyisten henkilöiden polkua työelämään ja työelämässä. Olemassa olevan työkyvyn ylläpitäminen ja hyödyntäminen ovat tärkeä kehittämisen kokonaisuus. On muistettava, että kuka tahansa voi koska tahansa olla tilanteessa, että ainoa mahdollisuus jatkaa työelämässä on teknologisten välineiden käyttöä. Etenkin johtajien tietämys teknologian ja digitalisaation mahdollisuuksista ja asenteet niiden hyödyntämiseen osatyökykyisten työntekijöiden työllistymisessä ja työntekemisessä on tärkeä.

Osatyökykyisten työllistymistä voidaan tukea sellaisilla työn mukautuksilla, joista ei välttämättä tule ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi työaikojen ja –vuorojen sekä työtehtävien mukauttaminen voi olla riittävä työskentelyä tukeva toimi. Työttömän osatyökykyisen palkkaamiseen on olemassa myös erilaisia taloudellisia tukimuotoja, joista monetkaan työnantajat eivät ole tietoisia. Osatyökykyisen rekrytointi, perehdytys ja opastaminen voi edellyttää lisäksi muuta kuin taloudellista tukea. Työvalmennus olisi tähän hyvä työmuoto, mutta sitä on edelleen tarjolla liian vähän.

Yhteenvetona voi todeta, että yhteiskuntamme jättää hyödyntämättä liian monen kansalaisen työpanoksen laiminlyömällä osatyökykyisten työllistämiseen tähtäävät toimenpiteet. Tässäkin asiassa asennevamma taitaa olla pahin vamma!

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

 

]]>
1 http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269948-tarvitsemme-osatyokyisten-tyopanosta#comments Osallisuus yhteiskuntaan Osatyökykyinen Pitkäaikaistyöttömyys Työllisyys Wed, 20 Feb 2019 07:23:50 +0000 Merja Mäkisalo-Ropponen http://merjamkisalo-ropponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269948-tarvitsemme-osatyokyisten-tyopanosta
Palkkatuen väärinkäyttö lopetettava http://erikaveltheim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266902-palkkatuen-vaarinkaytto-lopetettava <p>Te-toimiston sivuilla määritellään palkkatuen olevan taloudellinen tuki, joka myönnetään työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille silloin, kun hänellä on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Palkkatuen myöntämisen tulisi aina lähteä työnhakijan tarpeista. Todellisuudessa osa työnantajista pyrkii palkkatukityöllistetyn ottamisella minimoimaan palkkakustannuksia, sekä julkisella sektorilla kiertämään rekrytointikieltoja.</p><p>Osa työnantajista käyttää röyhkeästi hyväksi palkkatuettua työvoimaa. On kohtuutonta, että pitkäaikaistyötön tai muutoin palkkatukeen oikeutettu henkilö tekee samaa työtä kuin kollegansa ollen epätasa-arvoisessa asemassa heihin nähden. Vaikka palkkatukijakso olisi hoidettu moitteettomasti, ei monessakaan paikassa jatkoa ole luvassa tukioikeuden loputtua. Toisen palkkatuetun työntekijän ottaminen tulee halvemmaksi ja voi mahdollistaa henkilöstösuunnitelman venyttämisen.</p><p>Alun perin palkkatuen ajatuksena on ollut luoda pitkäaikaistyöttömille tai muuten vaikeasti työllistettäville väylä pidempiin työsuhteisiin tukemalla työnantajaa palkkakustannuksissa. Käytännössä palkkatuki kuitenkin mahdollistaa sen, että työtehtävissä joissa ei vaadita erityistä koulutusta ja tehtävät ovat nopeasti opetettavissa, voidaan kierrättää palkkatukityöläisiä toinen toisensa perään. Tämä ei vähennä työttömien määrää, vaan aiheuttaa vain vaihtelua siihen, kuka milloinkin on työtön kaunistaen samalla tilastoja pitkäaikaistyöttömyydestä.</p><p>Näen palkkatuen myöntämisen kuitenkin hyvänä ja tarpeellisena asiana. Työllistämiseen liittyvää riskiä pienentämällä se antaa mahdollisuuden näyttää työnantajalle, että pitkästä työttömyydestä, sairaudesta, tai muusta haasteesta huolimatta voi olla palkkaamisen arvoinen työntekijä. Se myös mahdollistaa työkokemuksen kertymisen, uusien tehtävien oppimisen, sekä ehkäisee syrjäytymistä. Osa työnantajista toimii palkkatuetun eduksi muokkaamalla työtehtävät tämän työllistymisen haasteet huomioivaksi ja näin tarjoaa tavallisen palkkatyön vaatimuksiin pystymättömälle keinon päästä osaksi työelämää.</p><p>Osa työnantajista toimii kuitenkin toisin. Palkkatuen väärinkäytön mahdollisuus tulee tukkia sitä koskevaa lainsäädäntöä tarkentamalla. Mikäli työnantaja teettää palkkatukityöläisellä samoja tehtäviä samoissa määrin kuin muilla työntekijöillään ja henkilö on suoriutunut tehtävistä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, tulisi työnantajan jatkaa työsuhdetta omalla kustannuksellaan palkkatukioikeuden päätyttyä. Mikäli tällaisessa tapauksessa palkkatuella olleen henkilön työsuhdetta ei jatketa, ei palkkatukea tulisi enää myöntää kyseiselle työnantajalle toisen henkilön työllistämiseen. Tämä mahdollistaisi edelleen sosiaalisen työllistämisen palkkatuella, mutta estäisi väärinkäytökset.</p><p>Julkiselle sektorille vielä huomautuksena; veronmaksajat kustantavat kulut kokonaisuudessaan, on henkilö palkattu sinne normaalisti tai palkkatuen turvin. Oikeudenmukaisempaa olisikin palkata lakisääteisiä tehtäviä tekemään tarvittava työvoima, eikä käyttää muun henkilöstön kallista työaikaa alati vaihtuvan palkkatuetun väen rekrytointiin ja perehdyttämiseen. Julkisen sektorin tulisi toimia esimerkillisesti, ei olla pukkina kaalimaata vartioimassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Te-toimiston sivuilla määritellään palkkatuen olevan taloudellinen tuki, joka myönnetään työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille silloin, kun hänellä on puutteita ammatillisessa osaamisessa tai tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Palkkatuen myöntämisen tulisi aina lähteä työnhakijan tarpeista. Todellisuudessa osa työnantajista pyrkii palkkatukityöllistetyn ottamisella minimoimaan palkkakustannuksia, sekä julkisella sektorilla kiertämään rekrytointikieltoja.

Osa työnantajista käyttää röyhkeästi hyväksi palkkatuettua työvoimaa. On kohtuutonta, että pitkäaikaistyötön tai muutoin palkkatukeen oikeutettu henkilö tekee samaa työtä kuin kollegansa ollen epätasa-arvoisessa asemassa heihin nähden. Vaikka palkkatukijakso olisi hoidettu moitteettomasti, ei monessakaan paikassa jatkoa ole luvassa tukioikeuden loputtua. Toisen palkkatuetun työntekijän ottaminen tulee halvemmaksi ja voi mahdollistaa henkilöstösuunnitelman venyttämisen.

Alun perin palkkatuen ajatuksena on ollut luoda pitkäaikaistyöttömille tai muuten vaikeasti työllistettäville väylä pidempiin työsuhteisiin tukemalla työnantajaa palkkakustannuksissa. Käytännössä palkkatuki kuitenkin mahdollistaa sen, että työtehtävissä joissa ei vaadita erityistä koulutusta ja tehtävät ovat nopeasti opetettavissa, voidaan kierrättää palkkatukityöläisiä toinen toisensa perään. Tämä ei vähennä työttömien määrää, vaan aiheuttaa vain vaihtelua siihen, kuka milloinkin on työtön kaunistaen samalla tilastoja pitkäaikaistyöttömyydestä.

Näen palkkatuen myöntämisen kuitenkin hyvänä ja tarpeellisena asiana. Työllistämiseen liittyvää riskiä pienentämällä se antaa mahdollisuuden näyttää työnantajalle, että pitkästä työttömyydestä, sairaudesta, tai muusta haasteesta huolimatta voi olla palkkaamisen arvoinen työntekijä. Se myös mahdollistaa työkokemuksen kertymisen, uusien tehtävien oppimisen, sekä ehkäisee syrjäytymistä. Osa työnantajista toimii palkkatuetun eduksi muokkaamalla työtehtävät tämän työllistymisen haasteet huomioivaksi ja näin tarjoaa tavallisen palkkatyön vaatimuksiin pystymättömälle keinon päästä osaksi työelämää.

Osa työnantajista toimii kuitenkin toisin. Palkkatuen väärinkäytön mahdollisuus tulee tukkia sitä koskevaa lainsäädäntöä tarkentamalla. Mikäli työnantaja teettää palkkatukityöläisellä samoja tehtäviä samoissa määrin kuin muilla työntekijöillään ja henkilö on suoriutunut tehtävistä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, tulisi työnantajan jatkaa työsuhdetta omalla kustannuksellaan palkkatukioikeuden päätyttyä. Mikäli tällaisessa tapauksessa palkkatuella olleen henkilön työsuhdetta ei jatketa, ei palkkatukea tulisi enää myöntää kyseiselle työnantajalle toisen henkilön työllistämiseen. Tämä mahdollistaisi edelleen sosiaalisen työllistämisen palkkatuella, mutta estäisi väärinkäytökset.

Julkiselle sektorille vielä huomautuksena; veronmaksajat kustantavat kulut kokonaisuudessaan, on henkilö palkattu sinne normaalisti tai palkkatuen turvin. Oikeudenmukaisempaa olisikin palkata lakisääteisiä tehtäviä tekemään tarvittava työvoima, eikä käyttää muun henkilöstön kallista työaikaa alati vaihtuvan palkkatuetun väen rekrytointiin ja perehdyttämiseen. Julkisen sektorin tulisi toimia esimerkillisesti, ei olla pukkina kaalimaata vartioimassa.

]]>
5 http://erikaveltheim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266902-palkkatuen-vaarinkaytto-lopetettava#comments Palkkatuki Pitkäaikaistyöttömyys Fri, 04 Jan 2019 12:23:07 +0000 Erika Veltheim http://erikaveltheim.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266902-palkkatuen-vaarinkaytto-lopetettava
1990-luvun laman merkittävin pitkäaikaisvaikutus http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257345-1990-luvun-laman-merkittavin-pitkaaikaisvaikutus <p>Hyvää juhannusviikonlopun jälkipuolta!</p><p>Suomi on ollut rikkaimmillaan suunnilleen vuosina 2008 ja 2018 ja näiden välisenä aikana ollut taantuma on ollut kohtalaisen lievää, joten takana on yli kymmenvuotinen periodi, jolloin suomalaisten keskimääräinen taloudellinen elintaso on ollut kansainvälisesti ottaen huippuluokkaa. Tästä huolimatta monet puhuvat 1980-luvusta tai jopa sitä edeltävästä ajasta jonkinlaisena hyvinvointivaltion kulta-aikana. Mystisimmät tulkinnat asiasta ovat olleet sellaisia, jossa joku &quot;hyvinvointivaltion kulta-aika&quot; olisi ajastettu päättymään juuri syntymääni edeltäneenä vuotena 1974. Mistä kaikesta olenkaan jäänyt paitsi?</p><p>1990-luvun lama on kuitenkin edelleen suomalaisille traumaattinen merkkipaalu aikajanalla ja se muutti yhteiskunnan luonnetta joiltakin osin tilapäisesti, joiltakin osin pysyvästi. Laman jälkeen jättämiin yksityisiin velkaongelmiin valtio reagoi lainsäädäntömuutoksilla poikkeuksellisen hitaasti, jolloin osa lamavelallisista oli jo kaiken avun ulottumattomissa kun terveys tai henki oli mennyt. Toki suurelta osin parantuneet velkajärjestelymahdollisuudet ja velkojen lopulliset vanhentumiset ovat maalinsa löytäneet.</p><p>Kaikkein merkittävimpänä 1990-luvun laman pysyvänä lopputuloksena näen kuitenkin työmarkkinoiden rakenteen. <em>1990-luvun lama oli se jyrkkä raja, jolloin pelkällä perus- tai kansakoulupohjalla tai kaikkein heikoimmilla ammattikouluohjelmilla lopullisesti lakkasi saamasta töitä.</em> Työttömyys kasvoi 1990-luvun laman aikana jyrkästi ja jäi ikään kuin &quot;faasimuutoksen&quot; omaisesti noudattelemaan aiempaa korkeampaa trendiä. Toki ammattien katoaminen olisi normaalisti prosessina liukuva, mutta nähtävästi 1980-luvun rahamarkkinoiden vapauttaminen ja velkarahan tulva olivat tekohengittäneet liiketoiminnan ohella myös työmarkkinoita. Risusavotat, heinän niittäminen käsin ja runsaat apumiesten tehtävät pienyrityksissä pysyivät keinotekoisesti liian pitkään sellaisina töinä, joissa työskenteli paljon väkeä ja järkevän tasoisella palkalla.</p><p>1990-luvun laman jälkeen rekrytointeja alettiin kuitenkin harkita aivan toisella tavalla ja palatakseni yllä mainittuihin maa- ja metsätalouteen, kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että jos asia voidaan hoitaa maatalous- ja metsänraivauskonein, niitä todellakin käytetään ja ihmistyövoiman määrää minimoidaan. Yritystoiminnalta alettiin vaatia kauttaaltaan selvitystä kannattavuudesta. Valokuvausala supistui digitalisaation ansiosta murto-osaan siitä, mitä se oli aikaisemmin kun valokuvien kehittämisen tarve poistui, jolloin alalle jäi vain kaikkein ammattimaisin yrittäjäjoukko ja alan rivityöntekijät ja keskinkertaisesti menestyvät yrittäjät katosivat. Töitä ei sen jälkeen ole haluttu yritystasolla teetättää töiden itsensä vuoksi, toisin kuin jotkut työvoimatoimistot haluaisivat, vaan työnteon on haluttu olevan ammattilaistasoista ja lisäarvoa tuottavaa.</p><p>Risusavottoihin ja turhiin ja kuluttaviin velvoitetöihin ei mielestäni ole paluuta eikä sellaiseen ole syytä Suomessa mennä. Olennaisempaa on, että koulutusjärjestelmän on kehityttävä ja vastattava nykyajan tarpeisiin. Koulutusjärjestelmän paikalleen jämähtämistä enemmän on kuitenkin varottava sitä, että jotkut huolimattomat uudistusyritykset johtaisivat laadun heikkenemiseen. Viimeksi yliopistojen sisäänpääsyjärjestelmien uudistaminen on jo aiheuttanut joitakin sisäänoton omituisia lopputuloksia ja vääristyneitä kannustimia tehdä lukion oppiainevalintoja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvää juhannusviikonlopun jälkipuolta!

Suomi on ollut rikkaimmillaan suunnilleen vuosina 2008 ja 2018 ja näiden välisenä aikana ollut taantuma on ollut kohtalaisen lievää, joten takana on yli kymmenvuotinen periodi, jolloin suomalaisten keskimääräinen taloudellinen elintaso on ollut kansainvälisesti ottaen huippuluokkaa. Tästä huolimatta monet puhuvat 1980-luvusta tai jopa sitä edeltävästä ajasta jonkinlaisena hyvinvointivaltion kulta-aikana. Mystisimmät tulkinnat asiasta ovat olleet sellaisia, jossa joku "hyvinvointivaltion kulta-aika" olisi ajastettu päättymään juuri syntymääni edeltäneenä vuotena 1974. Mistä kaikesta olenkaan jäänyt paitsi?

1990-luvun lama on kuitenkin edelleen suomalaisille traumaattinen merkkipaalu aikajanalla ja se muutti yhteiskunnan luonnetta joiltakin osin tilapäisesti, joiltakin osin pysyvästi. Laman jälkeen jättämiin yksityisiin velkaongelmiin valtio reagoi lainsäädäntömuutoksilla poikkeuksellisen hitaasti, jolloin osa lamavelallisista oli jo kaiken avun ulottumattomissa kun terveys tai henki oli mennyt. Toki suurelta osin parantuneet velkajärjestelymahdollisuudet ja velkojen lopulliset vanhentumiset ovat maalinsa löytäneet.

Kaikkein merkittävimpänä 1990-luvun laman pysyvänä lopputuloksena näen kuitenkin työmarkkinoiden rakenteen. 1990-luvun lama oli se jyrkkä raja, jolloin pelkällä perus- tai kansakoulupohjalla tai kaikkein heikoimmilla ammattikouluohjelmilla lopullisesti lakkasi saamasta töitä. Työttömyys kasvoi 1990-luvun laman aikana jyrkästi ja jäi ikään kuin "faasimuutoksen" omaisesti noudattelemaan aiempaa korkeampaa trendiä. Toki ammattien katoaminen olisi normaalisti prosessina liukuva, mutta nähtävästi 1980-luvun rahamarkkinoiden vapauttaminen ja velkarahan tulva olivat tekohengittäneet liiketoiminnan ohella myös työmarkkinoita. Risusavotat, heinän niittäminen käsin ja runsaat apumiesten tehtävät pienyrityksissä pysyivät keinotekoisesti liian pitkään sellaisina töinä, joissa työskenteli paljon väkeä ja järkevän tasoisella palkalla.

1990-luvun laman jälkeen rekrytointeja alettiin kuitenkin harkita aivan toisella tavalla ja palatakseni yllä mainittuihin maa- ja metsätalouteen, kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että jos asia voidaan hoitaa maatalous- ja metsänraivauskonein, niitä todellakin käytetään ja ihmistyövoiman määrää minimoidaan. Yritystoiminnalta alettiin vaatia kauttaaltaan selvitystä kannattavuudesta. Valokuvausala supistui digitalisaation ansiosta murto-osaan siitä, mitä se oli aikaisemmin kun valokuvien kehittämisen tarve poistui, jolloin alalle jäi vain kaikkein ammattimaisin yrittäjäjoukko ja alan rivityöntekijät ja keskinkertaisesti menestyvät yrittäjät katosivat. Töitä ei sen jälkeen ole haluttu yritystasolla teetättää töiden itsensä vuoksi, toisin kuin jotkut työvoimatoimistot haluaisivat, vaan työnteon on haluttu olevan ammattilaistasoista ja lisäarvoa tuottavaa.

Risusavottoihin ja turhiin ja kuluttaviin velvoitetöihin ei mielestäni ole paluuta eikä sellaiseen ole syytä Suomessa mennä. Olennaisempaa on, että koulutusjärjestelmän on kehityttävä ja vastattava nykyajan tarpeisiin. Koulutusjärjestelmän paikalleen jämähtämistä enemmän on kuitenkin varottava sitä, että jotkut huolimattomat uudistusyritykset johtaisivat laadun heikkenemiseen. Viimeksi yliopistojen sisäänpääsyjärjestelmien uudistaminen on jo aiheuttanut joitakin sisäänoton omituisia lopputuloksia ja vääristyneitä kannustimia tehdä lukion oppiainevalintoja.

]]>
16 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257345-1990-luvun-laman-merkittavin-pitkaaikaisvaikutus#comments 90-luvun lama Ammattikoulutus Pitkäaikaistyöttömyys Yliopistot ja korkeakoulut Sun, 24 Jun 2018 11:46:06 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257345-1990-luvun-laman-merkittavin-pitkaaikaisvaikutus
Postia, herra työministeri http://sirpaaholalaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247650-postia-herra-tyoministeri <p>Eduskunnan kyselytunti alkoi keskustelulla yksinäisyydestä. Suomessa on jo yli miljoona yksinasuvaa, mikä ei suinkaan tarkoita, että he olisivat kaikki yksinäisiä. Yksinäinen voi olla&nbsp; vanhus, parisuhteessa elävä tai lapsi, jolla ei ole kavereita. Se on nuorten kohdalla yksi suurimpia syrjäytymisen aiheuttajia.</p><p>Asia on vakava ja siitä onkin syytä kantaa huolta. Tyhjillä puheilla ei vain ole mitään merkitystä, kun teoilla samaan aikaan pahennetaan&nbsp; satojen tuhansien ihmisten elämää.</p><p>Työttömien aktiivimallin sanktio on täydellistä ihmisten kyykyttämistä. Erityisesti mieleen jäi työministeri Jari Lindströmin kiukkuinen ja halveksiva vastaus siihen, että 30 euron leikkaus veisi leivän työttömän pöydästä. Hän täysin avoimesti vähättäli tuota summaa, mikä kertoo, miten kaukana työttömän arjesta ministeri elää. Siinä on kyse monen työttömän viikon ruokarahasta, mutta Lindströmin mielestä, se on merkityksetöntä.</p><p>Työttömien aktivoinnissa ei ole mitään pahaa, mutta kun ihmistä, joka hakee töitä, mutta ei saa, rangaistaan noin kovalla kädellä, se on väärin. Ymmärtäisin, jos työtön menettäisi etuuden, kun kieltäytyy töistä. Ai niin, niinhän tapahtuu jo nykyisen lain mukaan.</p><p>Uusi leikkuri lisää paitsi nälkää, myös mielenterveysongelmia ja yhä suuremman köyhyyden myötä yksinäisyyttä.Yksikään työpaikka ei synny, vaikka yrittäjälle tulisi kuinka monta työhakemusta tahansa.</p><p>Työpaikka syntyy tarpeesta. Laissa ei ole myöskään huomioitu, että Suomessa on täysin erilaisia alueita. Kainuun työtön on täysin eri asemassa kuin pääkaupunkiseudun työtön. Nyt myöskään heikommin työllistyvät jäänevät ilman apua, kun te-toimistosta tulee entistä vahvemmin sanktioautomaatti ja työttömien ohjaamiseen ei jää aikaa.</p><p>Ministeri Lindström on jo kertonut, että mikäli kokeilu ei toimi, tehdään muutoksia. Tässä ovat nyt työttömät koekaniineina ja kyseessä on ihmisten elämä.</p><p>Lindström sanoi viikolla &quot;...En kannata halpatyömarkkinoita, mutta kannattaako vastustaa jotain sellaista, mikä todennäköisesti on tulossa?...&quot;<br /><br />Hyvä herra ministeri : kannattaa ja itseasiassa se on teidän vastuualueellenne kuuluva asia, johon voitte vaikuttaa. Ihmettelen, mistä ministerille maksetaan, jos asenne on tuo.<br /><br />Myöskään yrittäjät eivät ole olleet kovin mielissään, kun heille alkaa tulvia työhakemuksia. Kyse on niin suuresta hakemusten tulvasta, että niitä on työnantajan mahdoton käsitellä. Huolta on ollut myös siitä, että markkinat vääristyvät, kun ilmaistyövoiman käyttö ja tempputoimenpiteet lisääntyvät.</p><p>Aktiivimallin kohdalla on keskusteltu siitä, miten valvonta suoritetaan. Minulla on tähän ehdotus.&nbsp; Työttömät voivat aktivoida työministeriä ja lähettää hänelle kopion jokaisesta työhakemuksestaan. Tällä hetkellä on 272500 työtöntä ja 100900 toimenpiteessä olevaa ja lomautettuna 10100. Jos kaikki laittavat vaikka yhden hakemuksen viikossa , se on 383500 sähköpostia viikottain .&nbsp; Jokaisen 65 :n päivän seurantajakson päätteeksi työttömien kannattaa lähettää työministerille sähköpostissa raportti , ovatko he työllistyneet vai eivät.&nbsp; Ehkä asian laajuus avautuisi näin myös herra työministerille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan kyselytunti alkoi keskustelulla yksinäisyydestä. Suomessa on jo yli miljoona yksinasuvaa, mikä ei suinkaan tarkoita, että he olisivat kaikki yksinäisiä. Yksinäinen voi olla  vanhus, parisuhteessa elävä tai lapsi, jolla ei ole kavereita. Se on nuorten kohdalla yksi suurimpia syrjäytymisen aiheuttajia.

Asia on vakava ja siitä onkin syytä kantaa huolta. Tyhjillä puheilla ei vain ole mitään merkitystä, kun teoilla samaan aikaan pahennetaan  satojen tuhansien ihmisten elämää.

Työttömien aktiivimallin sanktio on täydellistä ihmisten kyykyttämistä. Erityisesti mieleen jäi työministeri Jari Lindströmin kiukkuinen ja halveksiva vastaus siihen, että 30 euron leikkaus veisi leivän työttömän pöydästä. Hän täysin avoimesti vähättäli tuota summaa, mikä kertoo, miten kaukana työttömän arjesta ministeri elää. Siinä on kyse monen työttömän viikon ruokarahasta, mutta Lindströmin mielestä, se on merkityksetöntä.

Työttömien aktivoinnissa ei ole mitään pahaa, mutta kun ihmistä, joka hakee töitä, mutta ei saa, rangaistaan noin kovalla kädellä, se on väärin. Ymmärtäisin, jos työtön menettäisi etuuden, kun kieltäytyy töistä. Ai niin, niinhän tapahtuu jo nykyisen lain mukaan.

Uusi leikkuri lisää paitsi nälkää, myös mielenterveysongelmia ja yhä suuremman köyhyyden myötä yksinäisyyttä.Yksikään työpaikka ei synny, vaikka yrittäjälle tulisi kuinka monta työhakemusta tahansa.

Työpaikka syntyy tarpeesta. Laissa ei ole myöskään huomioitu, että Suomessa on täysin erilaisia alueita. Kainuun työtön on täysin eri asemassa kuin pääkaupunkiseudun työtön. Nyt myöskään heikommin työllistyvät jäänevät ilman apua, kun te-toimistosta tulee entistä vahvemmin sanktioautomaatti ja työttömien ohjaamiseen ei jää aikaa.

Ministeri Lindström on jo kertonut, että mikäli kokeilu ei toimi, tehdään muutoksia. Tässä ovat nyt työttömät koekaniineina ja kyseessä on ihmisten elämä.

Lindström sanoi viikolla "...En kannata halpatyömarkkinoita, mutta kannattaako vastustaa jotain sellaista, mikä todennäköisesti on tulossa?..."

Hyvä herra ministeri : kannattaa ja itseasiassa se on teidän vastuualueellenne kuuluva asia, johon voitte vaikuttaa. Ihmettelen, mistä ministerille maksetaan, jos asenne on tuo.

Myöskään yrittäjät eivät ole olleet kovin mielissään, kun heille alkaa tulvia työhakemuksia. Kyse on niin suuresta hakemusten tulvasta, että niitä on työnantajan mahdoton käsitellä. Huolta on ollut myös siitä, että markkinat vääristyvät, kun ilmaistyövoiman käyttö ja tempputoimenpiteet lisääntyvät.

Aktiivimallin kohdalla on keskusteltu siitä, miten valvonta suoritetaan. Minulla on tähän ehdotus.  Työttömät voivat aktivoida työministeriä ja lähettää hänelle kopion jokaisesta työhakemuksestaan. Tällä hetkellä on 272500 työtöntä ja 100900 toimenpiteessä olevaa ja lomautettuna 10100. Jos kaikki laittavat vaikka yhden hakemuksen viikossa , se on 383500 sähköpostia viikottain .  Jokaisen 65 :n päivän seurantajakson päätteeksi työttömien kannattaa lähettää työministerille sähköpostissa raportti , ovatko he työllistyneet vai eivät.  Ehkä asian laajuus avautuisi näin myös herra työministerille.

]]>
8 http://sirpaaholalaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247650-postia-herra-tyoministeri#comments Aktiivimalli Jari Lindström Pitkäaikaistyöttömyys Työttömyys Fri, 15 Dec 2017 07:39:06 +0000 Sirpa Ahola-Laurila http://sirpaaholalaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247650-postia-herra-tyoministeri
Pitkäaikaistyöttömyyden hoito http://hannahukari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241622-pitkaaikaistyottomyyden-hoito <p>Miten Espoossa hoidetaan pitkäaikaistyöttömyyttä?</p><p>Osallistuin viikolla oman työni puolesta työpajaan, jossa aiheena oli Espoon kaupungin sekä TE-toimiston välinen yhteistyö pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. On hienoa huomata, miten paljon pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon on alettu panostaa. Kaupungin puolesta on olemassa monipuolisia palveluita, joita on mahdollista räätälöidä asiakkaan tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Yhteistyötä tehdään niin sosiaalitoimiston, kuin kaupungin omien työllisyyspalveluiden ja TE-toimiston välillä.</p><p>Kuntouttava työtoiminta saattaa sanana monessa herättää negatiivisia ajatuksia. Espoon osalta tilanne onneksi on erilainen. Espoossa kuntouttavasta työtoiminnasta tulee positiivisia etenemisiä jopa 45%, kun luku koko Suomen osalta on vain 5%. Lisäksi tavoitteena on yhä suurempi etemisprosentti. Espoossa tavoitteena onkin saada mielekkään tekemisen kautta asiakas mahdollisimman pian eteenpäin kohti työelämää. Eräs maahanmuuttajataustainen asiakas oli työllistynyt palkkatyöhön päiväkotiin, oltuaan siellä ensin muutaman kuukauden kuntouttavassa työtoiminnassa. Onnistumistarinoita riittää useita.</p><p>Laadukkaat ja toimivat palvelut ovat hyvin tärkeitä työttömyyden hoidossa ja niiden kehittämistä tarvitaan yhä. Tällä hetkellä Espoossa on pitkäaikaistyöttömiä yli 6000, eli resursseja tarvitaan. Jokainen työllistynyt pitkäaikaistyötön maksaa pian saamansa palvelut takaisin verotuloina. Ne pitkäaikaistyöttömät, jotka eivät ole etenemässä kohti työtä, ohjataan oikeiden palveluiden piiriin.</p><p>Tässä erään opiskelijan tekemällä <a href="https://youtu.be/QuYoQSfmJOY">videolla</a> esitellään hyvin sitä, mitä tällä hetkellä Espoossa tehdään kuntouttavan työtoiminnan osalta. Hyviä ja toimivia palveluita Espoosta löytyy, sisältäen mm. työhönvalmennusta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten Espoossa hoidetaan pitkäaikaistyöttömyyttä?

Osallistuin viikolla oman työni puolesta työpajaan, jossa aiheena oli Espoon kaupungin sekä TE-toimiston välinen yhteistyö pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. On hienoa huomata, miten paljon pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon on alettu panostaa. Kaupungin puolesta on olemassa monipuolisia palveluita, joita on mahdollista räätälöidä asiakkaan tarpeen ja kiinnostuksen mukaan. Yhteistyötä tehdään niin sosiaalitoimiston, kuin kaupungin omien työllisyyspalveluiden ja TE-toimiston välillä.

Kuntouttava työtoiminta saattaa sanana monessa herättää negatiivisia ajatuksia. Espoon osalta tilanne onneksi on erilainen. Espoossa kuntouttavasta työtoiminnasta tulee positiivisia etenemisiä jopa 45%, kun luku koko Suomen osalta on vain 5%. Lisäksi tavoitteena on yhä suurempi etemisprosentti. Espoossa tavoitteena onkin saada mielekkään tekemisen kautta asiakas mahdollisimman pian eteenpäin kohti työelämää. Eräs maahanmuuttajataustainen asiakas oli työllistynyt palkkatyöhön päiväkotiin, oltuaan siellä ensin muutaman kuukauden kuntouttavassa työtoiminnassa. Onnistumistarinoita riittää useita.

Laadukkaat ja toimivat palvelut ovat hyvin tärkeitä työttömyyden hoidossa ja niiden kehittämistä tarvitaan yhä. Tällä hetkellä Espoossa on pitkäaikaistyöttömiä yli 6000, eli resursseja tarvitaan. Jokainen työllistynyt pitkäaikaistyötön maksaa pian saamansa palvelut takaisin verotuloina. Ne pitkäaikaistyöttömät, jotka eivät ole etenemässä kohti työtä, ohjataan oikeiden palveluiden piiriin.

Tässä erään opiskelijan tekemällä videolla esitellään hyvin sitä, mitä tällä hetkellä Espoossa tehdään kuntouttavan työtoiminnan osalta. Hyviä ja toimivia palveluita Espoosta löytyy, sisältäen mm. työhönvalmennusta.

]]>
0 http://hannahukari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241622-pitkaaikaistyottomyyden-hoito#comments Espoo Kuntouttava työtoiminta Pitkäaikaistyöttömyys Työllisyydenhoito Mon, 21 Aug 2017 09:55:37 +0000 Hanna Hukari http://hannahukari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241622-pitkaaikaistyottomyyden-hoito
Työttömille työtä työtakuulla 1500 e http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241520-tyottomille-tyota-tyotakuulla-1500-e <p>Vantaa on ollut edelläkävijä monessa asiassa. Myös työttömyyden hoidossa. Työttömyysaste on enää hieman yli 10 %. Vantaan tulisi nyt kuitenkin ottaa isompi askel ja työllistää 2500 nuoriso- ja pitkäaikaistyötöntä 1500 euron työtakuulla yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa.</p><p>Mitä tämä maksaisi veronmaksajille? Ei yhtään mitään. Tässä kaava.</p><p>2500 ihmisen työllistämisen kokonaiskustannukset ovat 60 miljoonaa euroa. Millä tämä katetaan? Vantaa säästäisi työllistämismenoissa 10 miljoonaa ja valtio 30 miljoonaa euroa, kun muut tuet poistetaan. Veroja kertyy 6 miljoonaa. Näillä katetaan 75 % menoista.</p><p>Mistä puuttuvat 14 miljoonaa?</p><p>Työntekijöiden työllistäjälle tuomasta paremmasta palvelusta tietysti. Jos työllistetty tuo työnantajalle tunnissa keskimäärin 4 euron lisäarvon tai tuoton niin yritys ja yhteiskunta jää taloudellisesti voitolle. Ja töitä riittää.&nbsp;</p><p>Muutama esimerkki. Yritykset. Vantaan marketeissa on yli 250 kassalinjaa. Ei yhtään pakkaajaa. Bensa-asemat. Ei tankkaajia, ei palvelua. Kunta. Opetustoimessa yli 1000 luokkaa, jossa olisi tarvetta avustajille. Terveystoimi. Satoja työpaikkoja ikäihmisten palveluihin. Järjestöt. Ympäristönhoito. Lista on loputon.</p><p>Työtakuulla työllistävät tahot saisivat paremman asiakaspalvelun ja asiakastyytyväisyyden lisäksi käyttöönsä ainutlaatuisen ja omaa yhteiskuntavastuuta korostavan Työn Joutsen &ndash; tunnusmerkin. Vantaan päättäjistä tulisi tämän projektin toteutuksen myötä todellisia edelläkävijöitä työllisyyden hoidossa.</p><p>Tärkeintä on se, että nuoret työttömät pääsevät kiinni työelämään ja voivat suunnitella perhettä ja tulevaisuutta sekä se, että pitkäaikaistyöttömät saavat elämänsä ja omanarvontuntonsa takaisin. Usko ja toivo paremmasta tulevaisuudesta on kaiken elämän perusta. Annetaan se heille.&nbsp;</p><p>Julkaisija: Vantaan Sanomat 16.8.2017</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vantaa on ollut edelläkävijä monessa asiassa. Myös työttömyyden hoidossa. Työttömyysaste on enää hieman yli 10 %. Vantaan tulisi nyt kuitenkin ottaa isompi askel ja työllistää 2500 nuoriso- ja pitkäaikaistyötöntä 1500 euron työtakuulla yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa.

Mitä tämä maksaisi veronmaksajille? Ei yhtään mitään. Tässä kaava.

2500 ihmisen työllistämisen kokonaiskustannukset ovat 60 miljoonaa euroa. Millä tämä katetaan? Vantaa säästäisi työllistämismenoissa 10 miljoonaa ja valtio 30 miljoonaa euroa, kun muut tuet poistetaan. Veroja kertyy 6 miljoonaa. Näillä katetaan 75 % menoista.

Mistä puuttuvat 14 miljoonaa?

Työntekijöiden työllistäjälle tuomasta paremmasta palvelusta tietysti. Jos työllistetty tuo työnantajalle tunnissa keskimäärin 4 euron lisäarvon tai tuoton niin yritys ja yhteiskunta jää taloudellisesti voitolle. Ja töitä riittää. 

Muutama esimerkki. Yritykset. Vantaan marketeissa on yli 250 kassalinjaa. Ei yhtään pakkaajaa. Bensa-asemat. Ei tankkaajia, ei palvelua. Kunta. Opetustoimessa yli 1000 luokkaa, jossa olisi tarvetta avustajille. Terveystoimi. Satoja työpaikkoja ikäihmisten palveluihin. Järjestöt. Ympäristönhoito. Lista on loputon.

Työtakuulla työllistävät tahot saisivat paremman asiakaspalvelun ja asiakastyytyväisyyden lisäksi käyttöönsä ainutlaatuisen ja omaa yhteiskuntavastuuta korostavan Työn Joutsen – tunnusmerkin. Vantaan päättäjistä tulisi tämän projektin toteutuksen myötä todellisia edelläkävijöitä työllisyyden hoidossa.

Tärkeintä on se, että nuoret työttömät pääsevät kiinni työelämään ja voivat suunnitella perhettä ja tulevaisuutta sekä se, että pitkäaikaistyöttömät saavat elämänsä ja omanarvontuntonsa takaisin. Usko ja toivo paremmasta tulevaisuudesta on kaiken elämän perusta. Annetaan se heille. 

Julkaisija: Vantaan Sanomat 16.8.2017

 

]]>
7 http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241520-tyottomille-tyota-tyotakuulla-1500-e#comments Nuorisotyöttömyys Pitkäaikaistyöttömyys Työllisyys Työttömyys Vantaa Sat, 19 Aug 2017 18:30:24 +0000 Juha Malmi Kansanedustaja... http://juhamalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241520-tyottomille-tyota-tyotakuulla-1500-e
Miksi työttömyyslukujen syitä joudutaan jatkuvasti arvailemaan? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237418-miksi-tyottomyyslukujen-syita-joudutaan-jatkuvasti-arvailemaan <p>Miksi ekonomistien ja muiden tarvitsee edelleen arvailla työttömyyslukujen taustoja ja paikkansapitävyyttä? Jo pitkään on ollut olemassa välineitä, joilla voitaisiin tarjota tarkempaa tietoa arvailujen sijaan. Vai onko sittenkin poliitikkojen etu, että asioissa on jatkuvasti suuri määrä tulkinnanvaraisuutta - silloin ne voidaan kääntää osoittamaan kehitystä aina jollakin keinolla. Tai sitten opposition suunnalta kääntää toiseen suuntaan. Lopulta tämä johtaa siihen, että keskustelu jää ratkaisemattomana junnaamaan paikalleen ja kaikki jatku kuten ennenkin.</p><p>Tietoa TEM:illä on saatavilla vaikka kuinka, jota kunnolla analysoimalla voitaisiin tietää, mitä on summalukujen taustalla. Erilaisten big datan ja dtata miningin keinoilla voitaisiin olemassaolevista tietokannoista analysoida, mistä lukujen kehitys johtuu oikesti. Luomalla tehokkaita keinoja ja malleja voisimme jättää spekulaation vähemmälle.</p><p>Esimerkiksi <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005224598.html">Taloussanomissa ekonomistit spekuloivat ilmiöllä</a>: &quot;<em>Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy. Työpaikkoja on enemmän tarjolla, työtä on saatavilla, joten työvoimakin kasvaa. Työttömät, jotka ovat menettäneet toivonsa eivätkä ole edes viitsineet hakea töitä, koska ovat nähneet, ettei työtä ole saatavilla, ovat nyt palanneet työmarkkinoille ja näkevät toivoa, Wessman kertoo</em>.&quot;</p><p>Kuulostaa erikoiselta, eli suuri joukko työttömiä ei olisi ollut työnhakijoina jättäen itsensä samalla pois työttömyystuen tuen piiristä vain koska ovat olleet turhautuneita ja toivottomia? Kun ekonomisti näin sanoo, niin varmaan se sitten on totta.</p><p><a href="http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005224961.html">Teemu Muhosen kolumnissa</a> taas kerrotaan: &quot;<em>Tilastokeskuksen luvuista käy ilmi, että työllisyyden kasvun selittää yksinomaan osa-aikatyön kasvu. Osa-aikaista työtä tekevien määrä kasvoi 42&nbsp;000:lla, joten kokoaikaisten työpaikkojen määrä itse asiassa laski vuodentakaisesta</em>. T<em>ilastokeskukselta pyytämistämme tarkemmista tilastoista käy ilmi, että erityisen paljon &ndash; peräti 50 prosenttia &ndash; osa-aikatyö yleistyi 25&ndash;34-vuotiaiden naisten keskuudessa: kun vuosi sitten heitä oli osa-aikatöissä 41&nbsp;000, nyt luku oli 60&nbsp;000</em>.&quot;</p><p>Tämäkin selittävä tekijä löytyy tietopyyntöjen kautta eikä sitä tuoda julkisuuteen oma-aloitteisesti.</p><p>Ministeriön ja tilastoivien tahojen olisi mahdollista tuottaa materiaalia, joka jättäisi spekulaation paljon vähemmälle mahdollistaen keskittymisen ratkaisuihin eikä arvailuihin. Miksi näin ei toimita?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi ekonomistien ja muiden tarvitsee edelleen arvailla työttömyyslukujen taustoja ja paikkansapitävyyttä? Jo pitkään on ollut olemassa välineitä, joilla voitaisiin tarjota tarkempaa tietoa arvailujen sijaan. Vai onko sittenkin poliitikkojen etu, että asioissa on jatkuvasti suuri määrä tulkinnanvaraisuutta - silloin ne voidaan kääntää osoittamaan kehitystä aina jollakin keinolla. Tai sitten opposition suunnalta kääntää toiseen suuntaan. Lopulta tämä johtaa siihen, että keskustelu jää ratkaisemattomana junnaamaan paikalleen ja kaikki jatku kuten ennenkin.

Tietoa TEM:illä on saatavilla vaikka kuinka, jota kunnolla analysoimalla voitaisiin tietää, mitä on summalukujen taustalla. Erilaisten big datan ja dtata miningin keinoilla voitaisiin olemassaolevista tietokannoista analysoida, mistä lukujen kehitys johtuu oikesti. Luomalla tehokkaita keinoja ja malleja voisimme jättää spekulaation vähemmälle.

Esimerkiksi Taloussanomissa ekonomistit spekuloivat ilmiöllä: "Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy. Työpaikkoja on enemmän tarjolla, työtä on saatavilla, joten työvoimakin kasvaa. Työttömät, jotka ovat menettäneet toivonsa eivätkä ole edes viitsineet hakea töitä, koska ovat nähneet, ettei työtä ole saatavilla, ovat nyt palanneet työmarkkinoille ja näkevät toivoa, Wessman kertoo."

Kuulostaa erikoiselta, eli suuri joukko työttömiä ei olisi ollut työnhakijoina jättäen itsensä samalla pois työttömyystuen tuen piiristä vain koska ovat olleet turhautuneita ja toivottomia? Kun ekonomisti näin sanoo, niin varmaan se sitten on totta.

Teemu Muhosen kolumnissa taas kerrotaan: "Tilastokeskuksen luvuista käy ilmi, että työllisyyden kasvun selittää yksinomaan osa-aikatyön kasvu. Osa-aikaista työtä tekevien määrä kasvoi 42 000:lla, joten kokoaikaisten työpaikkojen määrä itse asiassa laski vuodentakaisesta. Tilastokeskukselta pyytämistämme tarkemmista tilastoista käy ilmi, että erityisen paljon – peräti 50 prosenttia – osa-aikatyö yleistyi 25–34-vuotiaiden naisten keskuudessa: kun vuosi sitten heitä oli osa-aikatöissä 41 000, nyt luku oli 60 000."

Tämäkin selittävä tekijä löytyy tietopyyntöjen kautta eikä sitä tuoda julkisuuteen oma-aloitteisesti.

Ministeriön ja tilastoivien tahojen olisi mahdollista tuottaa materiaalia, joka jättäisi spekulaation paljon vähemmälle mahdollistaen keskittymisen ratkaisuihin eikä arvailuihin. Miksi näin ei toimita?

]]>
14 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237418-miksi-tyottomyyslukujen-syita-joudutaan-jatkuvasti-arvailemaan#comments Hallitus 2015 Massatyöttömyys Pitkäaikaistyöttömyys Tilastointimenetelmät Työttömyysluvut Thu, 25 May 2017 05:35:47 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237418-miksi-tyottomyyslukujen-syita-joudutaan-jatkuvasti-arvailemaan
Kannustinloukku-työryhmä - loukku sekin http://juusohmlinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236038-kannustinloukkutyoryhma-loukku-sinallaan Hallituksemme on puuhakkaasti luonut erityisen työryhmän tutkimaan työllistymisen kannustinloukkuja. Ryhmä on saamassa pitkän odotuksen jälkeen kasaan vaihtoehtoisia kokeiluja ongelman hoitoon. Valitettavasti ryhmä ei ole löytänyt selkeitä ja yksinkertaisimpia keinoja. Sellaisia, jotka on moni tuonut esiin jo vuosien ajan. Otan esille kaikkein helpoimman tavan, jonka toteutus voidaan aloittaa heti. Kaikki työttömyyskorvaukset voidaan konvertoida työvelvoitteeksi julkishallinnossa. Meillä on valtava määrä tekemätöntä työtä yhteiskunnassa, johon valtiolla eikä kunnilla ole riittävästi tai ollenkaan budjettivaroja. Tehtävää on kaikilla tasoilla siivoustöistä ylimpään hallintoon. Työttömissä taasen on kykeneviä lähes mihin tahansa julkishallinnon työhön. Siivoojia, hoitajia, insinöörejä, talousihmisiä, rakennusammattilaisia, arkkitehtejä, kunnossapitoväkeä, liikunnanohjaajia, opettajia, tutkijoita, sosiaalialan väkeä, kouluttajia, tiedottajia, sisällöntuottajia, toimittajia, puutarhureita, metsäalan väkeä, tutkijoita, ajoneuvon kuljettajia, kokkeja, terapeutteja, juristeja, projektin vetäjiä, ict-osaajia, organisaatioiden uusijoita, esimiehiä sekä yleisjohtajia ja liiketoimintavastaavia. Töitä löytyy kaikille julkiselta sektorilta ja heille on palkkakin jo maksettu eli työttömyyskorvaus ja muut toimeentulotuet. Jokainen työkykyinen tukien saaja laitetaan töihin kuntaan tai valtiolle tukiensa mukaisen summan edestä. Summalla teetetään työtä normaalin palkkauksen mukaan. Saatu kokonaistuki olisi edelleen luonteeltaan tukirahaa, mutta se käsiteltäisiin laskennallisesti kuten palkka työvelvoitetta määritettäessä. Jos työtön insinööri saa tukia 2.000€ kuussa ja hänet laitetaan valtion hommiin, jossa insinööri saa 4.000€ kuussa niin töitä tehtävä puolet kuukaudesta. Jos laitosmies saa korvauksia tonnin kuussa niin hänelle tulisi myös kahden viikon työt kuussa työssä, jonka kk-palkka 2.000€. Jos mainittu insinööri menisi laitosmiehen hommiin niin hänelle se olisi täyden kuun työ hänen korvaustasollaan. Perusduunarikin, joka pudonnut ansiosidonnaiselta saisi tehdä edes viikon kuussa töitä saamansa 500€ eteen. Tai kaksi viikkoa, jos saisi vielä toisen 500€ asumistukea. Näin toimien saataisiin hetkessä merkittävä osa työttömistä töihin ilman, että tästä syntyisi lisää palkkakuluja. Työ olisi otettava vastaan pian työttömyyden alkamisesta. Jollei osaamista vastaavaa työtä olisi heti osoittaa niin sitten muita töitä. Monen työ olisi siis osa-aikaista. Se antaisi aikaa opiskella lisää, miettiä yrittämistä tai mahdollisuuden etsiä töitä muualta. Tukien vastikkeellisuus pienentäisi tarvetta laajentaa julkishallintoa uusilla työsuhteilla ja viroilla. Vaikutukset työttömiin ja yhteiskuntaan olisivat kaikki positiivisia. Veronmaksajien maksamat tulonsiirrot, joilla tuet maksetaan, menisivät veronmaksajien hyväksi eivätkä vain toimettomuuden kustantamiseen. Työttömien syrjääntyminen ja psyykkiset ongelmat vältettäisiin monen kohdalla eikä tukien saajaa voisi pilkata loisijaksi. Myös hänen CVnsä olisi vähemmän aukkoinen. Monelle tulisi myös uutta työkokemusta. On helppo nähdä, että ainakin 200.000 työtöntä ja työkuntoista työikäistä tukien nauttijaa saataisiin näihin osa-aikatöihin muutamassa kuukaudessa. Tarpeellisia töitä riittää. On typerää kyykyttää työttömiä hakemaan yksityiseltä sektorilta töitä, joita siellä ei ole tai tekemään yrityksille ilmaista verovaroilla maksettua työtä vain yrityksen hyödyksi.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 36 http://juusohmlinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236038-kannustinloukkutyoryhma-loukku-sinallaan#comments Aikuistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömyys Sun, 23 Apr 2017 11:22:27 +0000 Juuso Hämäläinen http://juusohmlinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236038-kannustinloukkutyoryhma-loukku-sinallaan Köyhyys kasaa ongelmat lapsille http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235326-koyhyys-kasaa-ongelmat-lapsille <p>90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.</p><p>THL:n tutkimuksen syyttävä sormi ei osoita niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista. Tuloeroja ei enää pitäisi kasvattaa. Palvelut olisi hyvä saada &quot;yhdeltä luukulta&quot; ja perheitä pitäisi tukea. Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä &quot;henkinen köyhyys&quot;, kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus. Suomessa käytetään vähän rahaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta paljon rahaa jälkien korjaamiseen.</p><p>Edellä oleva teksti on 16 vuoden takaa. Siirrytään nyt vuoteen 2017. Pysyvästi työelämän ulkopuolelle jääneiden työikäisten miesten määrä on noussut lähes 80 000: een. Nämä 25&ndash;54-vuotiaat miehet eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Aikaisemman tutkimuksen mukaan viidesosa 20-24- vuotiaista miehistä on samassa tilanteessa.</p><p>Työn kysyntä kasvaa tuskallisen hitaasti. Mutta mitä hallitus voi tehdä muuta, kuin yrittää saada pyörät pyörimään ja vienti vetämään? Suomessa tarvitaan itsekkäistä kansallisista lähtökohdista tehty <strong>työllistämisstrategia</strong>. Tutkimuksia ja kaikenlaisia muita strategioita on tehty riittävästi: TEM:n sivuilta löytyy hakusanalla &rdquo;strategia&rdquo; 528 osumaa, mutta hakusana &rdquo;työllistämisstrategia&rdquo; antaa puhtaan nollan. Onko itse asia unohtunut?</p><p>Asenneympäristö on saattava muuttumaan; pitkäaikaistyöttömät, erityisesti nuoret on saatava töihin. Työttömien syyllistäminen pitää lopettaa. Asennemuutosta voi avittaa verotuksen kohdentamisella. Myös koulutus- ja työllistämistakuu sekä oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen auttaa syrjäytymisen estämisessä. Työhön ja koulutukseen kykenemättömät tulee päästää eläkkeelle, eikä pompotella heitä vuosikausia luukulta luukulle.</p><p>Nyt on tekojen aika. Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopulla on tehtävä oikeita työttömien työllistymistä helpottavia päätöksiä. Emme halua, että iso osa työttömistä ja heidän lapsistaan syrjäytyy tämänkin laman jälkiseurauksena. 1990-luvun virheitä ei saa toistaa. Työttömyys on kaiken pahan alku ja juuri.</p><p>Mikko Wikstedt</p><p>korkeasti koulutettu pitkäaikaistyötön</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Aineellinen köyhyys todella periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.

THL:n tutkimuksen syyttävä sormi ei osoita niinkään vanhempia, vaan yhteiskunnan epätasa-arvoistumista. Tuloeroja ei enää pitäisi kasvattaa. Palvelut olisi hyvä saada "yhdeltä luukulta" ja perheitä pitäisi tukea. Köyhyys ei ole vain aineellista. Syrjäytymistä aiheuttaa myös periytyvä "henkinen köyhyys", kuten virikkeetön lapsuus tai välinpitämätön vanhemmuus. Suomessa käytetään vähän rahaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, mutta paljon rahaa jälkien korjaamiseen.

Edellä oleva teksti on 16 vuoden takaa. Siirrytään nyt vuoteen 2017. Pysyvästi työelämän ulkopuolelle jääneiden työikäisten miesten määrä on noussut lähes 80 000: een. Nämä 25–54-vuotiaat miehet eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Aikaisemman tutkimuksen mukaan viidesosa 20-24- vuotiaista miehistä on samassa tilanteessa.

Työn kysyntä kasvaa tuskallisen hitaasti. Mutta mitä hallitus voi tehdä muuta, kuin yrittää saada pyörät pyörimään ja vienti vetämään? Suomessa tarvitaan itsekkäistä kansallisista lähtökohdista tehty työllistämisstrategia. Tutkimuksia ja kaikenlaisia muita strategioita on tehty riittävästi: TEM:n sivuilta löytyy hakusanalla ”strategia” 528 osumaa, mutta hakusana ”työllistämisstrategia” antaa puhtaan nollan. Onko itse asia unohtunut?

Asenneympäristö on saattava muuttumaan; pitkäaikaistyöttömät, erityisesti nuoret on saatava töihin. Työttömien syyllistäminen pitää lopettaa. Asennemuutosta voi avittaa verotuksen kohdentamisella. Myös koulutus- ja työllistämistakuu sekä oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen auttaa syrjäytymisen estämisessä. Työhön ja koulutukseen kykenemättömät tulee päästää eläkkeelle, eikä pompotella heitä vuosikausia luukulta luukulle.

Nyt on tekojen aika. Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuun lopulla on tehtävä oikeita työttömien työllistymistä helpottavia päätöksiä. Emme halua, että iso osa työttömistä ja heidän lapsistaan syrjäytyy tämänkin laman jälkiseurauksena. 1990-luvun virheitä ei saa toistaa. Työttömyys on kaiken pahan alku ja juuri.

Mikko Wikstedt

korkeasti koulutettu pitkäaikaistyötön

]]>
2 http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235326-koyhyys-kasaa-ongelmat-lapsille#comments Eriarvoisuus köyhyys Pitkäaikaistyöttömyys Sat, 08 Apr 2017 07:38:40 +0000 Mikko Wikstedt http://mikkowikstedt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235326-koyhyys-kasaa-ongelmat-lapsille
Helsingissä epäonnistuttu pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa http://jukkaihanus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235007-helsingissa-epaonnistuttu-pitkaaikaistyottomyyden-torjunnassa <p>Työllisyys on ollut yksi keskeisiä kuluvan valtuustokauden strategisia tavoitteita. Helsingin työllisyysaste on korkeampi kuin muualla maassa - v. 2016 73,1 prosenttia. Se on julkisten palveluiden rahoituksen kannalta hyvä asia. Tämän positiivisen seikan varjoon jää se, että pitkäaikaistyöttömyys räjähti pääkaupungissa kuluvan valtuustokauden aikana. Se on kolminkertaistunut noin 18 000 henkeen. Se on noin 15 % koko maan pitkäaikaistyöttömyydestä!</p><p>Samalla Helsingin veronmaksajien maksamat sakkomaksut pitkäaikaistyöttömyydestä ovat nousseet vuoden 2012 n. 20 miljoonasta eurosta kuluvan vuoden 65 miljoonaan euroon. 65 miljoona euroa vastaa puolen kunnallisveroprosentin tuottoa Helsingissä. Kyse on aivan liian isosta summasta.&nbsp; Viime vuonna Helsinki maksoi kuntaosuutta keskimäärin 11 700 työttömästä. Voimakkainta kasvu on ollut yli 1 000 päivää työttömien osalta. Kasvuun on työttömien määrän lisäksi vaikuttanut myös valtion tekemät kaupungin kustannuksia lisänneet muutokset.</p><p>Päävastuu työllisyydenhoidosta on valtiolla ja käytännössä sitä toteuttaa TE-hallinto. Kaupungin työllisyydenhoitoa on viime vuosina vaikeuttanut myös se, että tieto ei kulje valtion työvoimahallinnosta Helsingin vastuuviranomaisille, jotta työttömyyden pitkittymiseen voitaisiin puuttua ajoissa eikä yhteistyön rakentaminen ole ollut helppoa johtuen työvoimahallinnon niukoista resursseista.</p><p>Tulevan valtuuskauden keskeisiä haasteita on pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen Helsingissä. Pitkäaikaistyöttömyyttä alentamalla saataisiin lisää verotuloja ja alennettua työttömyyssakkoja. Tämän vuoksi kaupungin kannattaa panostaa työllisyyden hoitoon nykyistä enemmän.&nbsp; 1990-luvun laman perusteella tiedämme, että noin puolet pitkäaikaistyöttömistä ei työllisty takaisin avoimille työmarkkinolle. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund on laskenut, että syrjäytyneen pitkäaikaistyöttömän hintalappu yhteiskunnalle on 600 000 euroa.</p><p>Helsinki on pyrkinyt estämään sakkomaksujen kasvua, mutta huonolla menestyksellä. Periaatteessa käytössä on ollut monipuolinen keinovalikoima ja samalla laaja joukko toimijoita. Tämä on mielestäni ollut yksi syy toiminnan huonoon vaikuttavuuteen. Mielestäni on kuitenkin erikoista, että työllisyyttä tukeviin toimiin käytettiin viime vuonna rahaa vähemmän rahaa kuin vuonna 2012. Tuolloin toteuma oli noin 41 milj. euroa ja viime vuonna noin 35 milj. euroa.</p><p>Tämän vuoden alusta työllisyydenhoitoa uudistettiin siten, että elinkeino-osastolla on kokonaisvastuu työllisyydestä. Tavoitteena on edistää nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Lisäksi painopisteenä on edistää yrittäjyyttä ja vastata yrityskumppaneiden työvoiman rekrytointitarpeisiin. Uskon, että tämä uudistus tuo tuloksia ajan kanssa.</p><p>Mielestäni Helsinki voisi käyttää voimakkaammin työllisyyden hoidossa hyödyksi julkisten hankintojen yhteydessä ns. sosiaalisia kriteerejä. Kaupunki voi edellyttää, että hankintakilpailun voittajan tulee työllistää pitkäaikaistyöttömiä tai nuoria hankinnan kohteessa tai tarjota esimerkiksi oppisopimuskoulutusta. Helsinki kokeilee tätä toimintaa <a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.thl.fi%2Ffi%2Ftutkimus-ja-asiantuntijatyo%2Fhankkeet-ja-ohjelmat%2Fhankinnoista-duunia-handu&amp;h=ATM0mhC15_IAF6jUfyLlB1rrLf9AsuW1EmlTi_ZgTDYkwRIk420AokHcjwvkT3QCm3vH03kCOD3wCPj_tBVhxpSNPN9MVHeOs-WF3TQ35IzZGiHc48xb8d3cmX0BTKpH7UU&amp;s=1" rel="nofollow" target="_blank">HANDU</a>-hankkeessa. Näissä tapauksissa kaupunki voisi maksaa myös työllistämisen Helsinki-lisää. Se olisi porkkana tarjouskilpailuihin osallistuville yrityksille. Helsinki-lisästä on viime vuosina saatu käytettyä vain puolet siihen varatuista rahoista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työllisyys on ollut yksi keskeisiä kuluvan valtuustokauden strategisia tavoitteita. Helsingin työllisyysaste on korkeampi kuin muualla maassa - v. 2016 73,1 prosenttia. Se on julkisten palveluiden rahoituksen kannalta hyvä asia. Tämän positiivisen seikan varjoon jää se, että pitkäaikaistyöttömyys räjähti pääkaupungissa kuluvan valtuustokauden aikana. Se on kolminkertaistunut noin 18 000 henkeen. Se on noin 15 % koko maan pitkäaikaistyöttömyydestä!

Samalla Helsingin veronmaksajien maksamat sakkomaksut pitkäaikaistyöttömyydestä ovat nousseet vuoden 2012 n. 20 miljoonasta eurosta kuluvan vuoden 65 miljoonaan euroon. 65 miljoona euroa vastaa puolen kunnallisveroprosentin tuottoa Helsingissä. Kyse on aivan liian isosta summasta.  Viime vuonna Helsinki maksoi kuntaosuutta keskimäärin 11 700 työttömästä. Voimakkainta kasvu on ollut yli 1 000 päivää työttömien osalta. Kasvuun on työttömien määrän lisäksi vaikuttanut myös valtion tekemät kaupungin kustannuksia lisänneet muutokset.

Päävastuu työllisyydenhoidosta on valtiolla ja käytännössä sitä toteuttaa TE-hallinto. Kaupungin työllisyydenhoitoa on viime vuosina vaikeuttanut myös se, että tieto ei kulje valtion työvoimahallinnosta Helsingin vastuuviranomaisille, jotta työttömyyden pitkittymiseen voitaisiin puuttua ajoissa eikä yhteistyön rakentaminen ole ollut helppoa johtuen työvoimahallinnon niukoista resursseista.

Tulevan valtuuskauden keskeisiä haasteita on pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen Helsingissä. Pitkäaikaistyöttömyyttä alentamalla saataisiin lisää verotuloja ja alennettua työttömyyssakkoja. Tämän vuoksi kaupungin kannattaa panostaa työllisyyden hoitoon nykyistä enemmän.  1990-luvun laman perusteella tiedämme, että noin puolet pitkäaikaistyöttömistä ei työllisty takaisin avoimille työmarkkinolle. STTK:n pääekonomisti Ralf Sund on laskenut, että syrjäytyneen pitkäaikaistyöttömän hintalappu yhteiskunnalle on 600 000 euroa.

Helsinki on pyrkinyt estämään sakkomaksujen kasvua, mutta huonolla menestyksellä. Periaatteessa käytössä on ollut monipuolinen keinovalikoima ja samalla laaja joukko toimijoita. Tämä on mielestäni ollut yksi syy toiminnan huonoon vaikuttavuuteen. Mielestäni on kuitenkin erikoista, että työllisyyttä tukeviin toimiin käytettiin viime vuonna rahaa vähemmän rahaa kuin vuonna 2012. Tuolloin toteuma oli noin 41 milj. euroa ja viime vuonna noin 35 milj. euroa.

Tämän vuoden alusta työllisyydenhoitoa uudistettiin siten, että elinkeino-osastolla on kokonaisvastuu työllisyydestä. Tavoitteena on edistää nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Lisäksi painopisteenä on edistää yrittäjyyttä ja vastata yrityskumppaneiden työvoiman rekrytointitarpeisiin. Uskon, että tämä uudistus tuo tuloksia ajan kanssa.

Mielestäni Helsinki voisi käyttää voimakkaammin työllisyyden hoidossa hyödyksi julkisten hankintojen yhteydessä ns. sosiaalisia kriteerejä. Kaupunki voi edellyttää, että hankintakilpailun voittajan tulee työllistää pitkäaikaistyöttömiä tai nuoria hankinnan kohteessa tai tarjota esimerkiksi oppisopimuskoulutusta. Helsinki kokeilee tätä toimintaa HANDU-hankkeessa. Näissä tapauksissa kaupunki voisi maksaa myös työllistämisen Helsinki-lisää. Se olisi porkkana tarjouskilpailuihin osallistuville yrityksille. Helsinki-lisästä on viime vuosina saatu käytettyä vain puolet siihen varatuista rahoista.

]]>
2 http://jukkaihanus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235007-helsingissa-epaonnistuttu-pitkaaikaistyottomyyden-torjunnassa#comments Helsinki Julkiset hankinnat Pitkäaikaistyöttömyys Työllisyys Tue, 04 Apr 2017 19:03:37 +0000 Jukka Ihanus http://jukkaihanus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235007-helsingissa-epaonnistuttu-pitkaaikaistyottomyyden-torjunnassa
Valtava joukko suomalaisia nyt vain menetetään http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234936-valtava-joukko-suomalaisia-nyt-vain-menetetaan <p>Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 100 000 avointa työpaikkaa ja työttömiä noin 300 000, laajemman määritelmän mukaan <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79473/TKAT_Helmi_2017.pdf">työtä vailla</a> on paljon useampikin.</p><p>Täällä on työmarkkinoilla niin sanottu kohtaanto-ongelma. Monella alalla ja alueella on työvoimapulaa ja jostain kunnasta ei löydy millään minkäänlaisia töitä.</p><p>Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on kutsunut työvoimapulaa ja vallitsevaa tilannetta &rdquo;lähes hirtehiseksi&rdquo;. Hän on puuttunut tärkeään asiaan, vaikka sanavalinta on hieman erikoinen.</p><p>Totta on, että kaikki työttömät eivät lähde työn perään toiseen kaupunkiin saman maakunnan alueella, saatikka toiselle puolelle maata tai peräti Ruotsiin toimeentuloa etsimään, kuten joskus on ollut tapana. Myös <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/01042017/art-2000005151777.html">Helsingin Sanomat kertoi</a> tästä ilmiöstä viikonvaihteessa esitellessään Salon työttömien näkemyksiä Uudessakaupungissa alle 150 kilometrin päässä vapaana olevista työpaikoista.</p><p>Syyt suomalaiseen kohtaanto-ongelmaan ovat moninaiset: puolisolle ei löydy töitä, asuntoa on vaikea saada muuttovoittokaupungista ja vanhasta omistusasunnosta on muuttotappioalueella vaikea päästä eroon, lasten kouluja, harrastuksia ja kaveripiiriä ei olla halukkaita vaihtamaan, tarjottu työ on osa-aikaista tai määräaikaista jne.</p><p>Hallitusherrat ja -rouvat pohtivat tässä kuussa puoliväliriihen yhteydessä tukitoimia, joilla ihmisten liikkuvuutta voitaisiin parantaa. Hallitus siis kaavailee jo <a href="http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/tyottomille-tuli-lisaa-keppia-mita-mielta-olet-tyottomyysturvan-heikennyksista">tarjotun kepin lisäksi</a> porkkanaa heille, jotka lähtevät työn perään kauemmas.</p><p>&rdquo;Onko se esimerkiksi muuttokorvauksia tai pitemmistä työmatkoista johtuvien korvausten nostamista&rdquo;, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9542920?origin=rss">pohtii Ylen haastattelussa</a>. Tämä saa kannatusta ekonomistipiireiltä, <a href="http://www.kauppalehti.fi/uutiset/muuttoraha--tyollisten-koulutus--palkkajoustot---ekonomistit-tarjoavat-keinoja-tyon-ja-tekijoiden-tormayttamiseksi/XDdkrHFd">kuten Kauppalehti tänään kertoo</a>.</p><p>Periaatteessa tämä onkin järkevää, jos se auttaa edes vähän helpottamaan ongelmia työmarkkinoilla ja meillä on siihen varaa. Mutta onko meillä varaa tarjota apua velkaisen valtiomme pussista aina ongelman havaitessamme?</p><p>Ja miten saada tuhannet työttömät ja tuhannet työpaikat kohtaamaan esimerkiksi Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, missä ainakin on työvoimapulaa?</p><p>Melko suuren ihmisjoukon osalta tiedetään, ettei mitenkään. Esimerkiksi työmarkkinakeskusjärjestö STTK muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömyyspommi on kovempi kuin 1990-luvulla.</p><p>Suomen noin 120 000 pitkäaikaistyöttömästä noin 60 000 ei palaa koskaan töihin, heidät &rdquo;menetetään&rdquo;, STTK kuvaa. Se on tylyä todellisuutta talousnousun ja työllistämispyrkimysten keskellä.</p> Suomessa on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 100 000 avointa työpaikkaa ja työttömiä noin 300 000, laajemman määritelmän mukaan työtä vailla on paljon useampikin.

Täällä on työmarkkinoilla niin sanottu kohtaanto-ongelma. Monella alalla ja alueella on työvoimapulaa ja jostain kunnasta ei löydy millään minkäänlaisia töitä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on kutsunut työvoimapulaa ja vallitsevaa tilannetta ”lähes hirtehiseksi”. Hän on puuttunut tärkeään asiaan, vaikka sanavalinta on hieman erikoinen.

Totta on, että kaikki työttömät eivät lähde työn perään toiseen kaupunkiin saman maakunnan alueella, saatikka toiselle puolelle maata tai peräti Ruotsiin toimeentuloa etsimään, kuten joskus on ollut tapana. Myös Helsingin Sanomat kertoi tästä ilmiöstä viikonvaihteessa esitellessään Salon työttömien näkemyksiä Uudessakaupungissa alle 150 kilometrin päässä vapaana olevista työpaikoista.

Syyt suomalaiseen kohtaanto-ongelmaan ovat moninaiset: puolisolle ei löydy töitä, asuntoa on vaikea saada muuttovoittokaupungista ja vanhasta omistusasunnosta on muuttotappioalueella vaikea päästä eroon, lasten kouluja, harrastuksia ja kaveripiiriä ei olla halukkaita vaihtamaan, tarjottu työ on osa-aikaista tai määräaikaista jne.

Hallitusherrat ja -rouvat pohtivat tässä kuussa puoliväliriihen yhteydessä tukitoimia, joilla ihmisten liikkuvuutta voitaisiin parantaa. Hallitus siis kaavailee jo tarjotun kepin lisäksi porkkanaa heille, jotka lähtevät työn perään kauemmas.

”Onko se esimerkiksi muuttokorvauksia tai pitemmistä työmatkoista johtuvien korvausten nostamista”, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pohtii Ylen haastattelussa. Tämä saa kannatusta ekonomistipiireiltä, kuten Kauppalehti tänään kertoo.

Periaatteessa tämä onkin järkevää, jos se auttaa edes vähän helpottamaan ongelmia työmarkkinoilla ja meillä on siihen varaa. Mutta onko meillä varaa tarjota apua velkaisen valtiomme pussista aina ongelman havaitessamme?

Ja miten saada tuhannet työttömät ja tuhannet työpaikat kohtaamaan esimerkiksi Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, missä ainakin on työvoimapulaa?

Melko suuren ihmisjoukon osalta tiedetään, ettei mitenkään. Esimerkiksi työmarkkinakeskusjärjestö STTK muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömyyspommi on kovempi kuin 1990-luvulla.

Suomen noin 120 000 pitkäaikaistyöttömästä noin 60 000 ei palaa koskaan töihin, heidät ”menetetään”, STTK kuvaa. Se on tylyä todellisuutta talousnousun ja työllistämispyrkimysten keskellä.

]]>
35 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234936-valtava-joukko-suomalaisia-nyt-vain-menetetaan#comments Kotimaa Mika Lintilä Pitkäaikaistyöttömyys Tue, 04 Apr 2017 07:04:55 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234936-valtava-joukko-suomalaisia-nyt-vain-menetetaan
Hyvä kunta vähentää työttömyyttä http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234864-hyva-kunta-vahentaa-tyottomyytta <p>Kuntavaalien ennakkoäänestys on ollut kiitettävän aktiivista. Toivoa sopii, että vaali-innostus kantaa loppuun asti ja mahdollisimman moni suomalainen antaa äänensä kuntavaaleissa. Kuntavaaleilla on vaikutusta meidän kaikkien elämään. Kun astut ulos ovesta joka aamu, vaikuttavat kuntapolitiikan päätökset päivääsi. Kunnat vastaavat teistä ja niiden kunnossapidosta, joukkoliikenteestä, rakentamisesta ja asumisesta, päivähoidosta, kouluista, kirjastoista, terveyskeskuksista, liikuntapaikoista, vesijohtoverkostoista ja monesta muusta asiasta. Kuntapolitiikassa päätetään näistä kaikista asioista, eli kuntavaalien tuloksella on vaikutusta jokaisen jokapäiväiseen elämään. Käytä siis ääntäsi!</p><p>Kuntapolitiikalla on vaikutusta myös alueen työllisyyteen ja elinvoimaan. Oulussa on valitettavan korkea työttömyys, korkeampi kuin valtakunnassa keskimääriin. Erityinen ongelma on nuorisotyöttömyys. Onneksi suunta on ollut hieman paranemaan päin, erityisesti ICT-ala on noussut Nokian raunioista ja kärsii nyt jo työvoimapulasta. Tietenkään kunta ei globaalitaloudessa voi yksinään ratkaista työttömyyttä, mutta kuntapolitiikalla voidaan tehdä paljon. Työllisyys on olennainen kysymys myös kuntatalouden kannalta, sillä työttömyys vähentää kunnan verotuloja ja lisää menoja.</p><p>Kunta voi omalla toiminnallaan tukea alueen työllisyyttä epäsuorasti ja suorasti. Epäsuorasti kunta voi tukea työllisyyttä hankintapolitiikalla. Kunnat käyttävät Suomessa vuosittain miljardeja euroja erilaisina hankintoina, joten hankintapolitiikalla on merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen ja elinkeinoihin. Olisi tärkeää, että hankintoja tehtäessä pyrittäisiin erilaisilla laatukriteereillä ja hankintoja pilkkomalla ohjaamaan hankintoja paikallisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Lisäksi hankinnoilla voidaan tukea uusien innovaatioiden ja ratkaisujen syntymistä alueen yrityksiin. Tämä tukee yritysten kasvun edellytyksiä. Hankinnoissa pitää myös edellyttää vastuullisuutta: ympäristövastuuta, verovastuullisuutta ja työehtojen kunnioittamista. Vastuullisuuden vaatiminen hankinnoissa suosii yleensä myös rehellistä suomalaista yrittäjää ja luo kotimaista työtä.</p><p>Kunta voi tukea alueen työllisyyttä ja elinvoimaa epäsuorasti myös varmistamalla, että alueella on riittävästi ja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Koulutettu ja osaava työvoima on monen yrityksen toiminnan elinehto. Lisäksi kunnan asunto- ja kaavoituspolitiikka vaikuttaa elinvoimaan. Jos alueella on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, on yritystenkin helpompi saada työvoimaa. Sujuva kaavoituspolitiikka varmistaa yritysten toimipaikkojen saannin. Työvoiman saatavuutta edistää muutenkin toimivat julkiset palvelut ja viihtyisä asuinympäristö sekä harrastus- ja vapaa-ajanvieton mahdollisuudet ja tapahtumat. Kunnat myös järjestävät elinkeino- ja yrityspalveluita ja neuvontaa. Tärkeää on, että tuki vastaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin, sillä niihin syntyy suurin osa uusista työpaikoista.</p><p>Kunta voi vaikuttaa työllisyyteen myös suoraan, sillä kunnilla on osittainen vastuu työllisyyden hoidosta. On kaikkien etu, että kunnat harjoittavat aktiivista työllisyyspolitiikkaa ja pyrkivät järjestämään pitkäaikaistyöttömille työmahdollisuuksia tai heidän tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta. Tärkeää on myös estää erityisesti nuorten työttömyyden pitkittyminen. Oulu maksaa vuosittain valtiolle pitkäaikaistyöttömyyden &rdquo;työllisyyssakkoja&rdquo; miljoonatolkulla. Vasemmiston mielestä näillä rahoilla tulisi järjestää mieluummin palkkatukityömahdollisuuksia kuin maksella sakkoja valtiolle. On tärkeää, että nuorille tarjotaan kesätyömahdollisuuksia ja estetään syrjäytymistä sosiaalisella tuella, sillä nuorten työelämästä syrjäyttäminen tulee kalliiksi, niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikin. Nuorisotyöttömyyden hoitamisen kannalta olennaista on myös se, että kaikille nuorille löytyy peruskoulun jälkeinen opiskelupaikka. Toisen asteen koulutusta vaille jääminen on nuorille varmin tie työttömyyteen.</p><p>Hyvät ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olennainen kysymys myös työllisyyden kannalta. Osalla työttömistä on terveys-, mielenterveys tai elämänhallinnan ongelmia, jotka tosiasiallisesti estävät työllistymisen. Jos näitä ei hoideta, ei työllistyminenkään usein onnistu. Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös työllisyyspolitiikkaa.</p><p>Kunta työllistää ison määrän ihmisiä: opettajia, sairaanhoitajia, vihertyöntekijöitä, lääkäreitä, keittäjiä, siivoojia, sihteereitä, vahtimestareita jne. Kunnan työntekijät tekevät palvelut. On tärkeää, että kunta on hyvä työnantaja ja ottaa työntekijät mukaan työn ja palveluiden kehittämiseen. Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät tekevät työnsä paremmin ja tehokkaammin, joten työhyvinvointiin panostaminen on myös kuntatalousteko.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalien ennakkoäänestys on ollut kiitettävän aktiivista. Toivoa sopii, että vaali-innostus kantaa loppuun asti ja mahdollisimman moni suomalainen antaa äänensä kuntavaaleissa. Kuntavaaleilla on vaikutusta meidän kaikkien elämään. Kun astut ulos ovesta joka aamu, vaikuttavat kuntapolitiikan päätökset päivääsi. Kunnat vastaavat teistä ja niiden kunnossapidosta, joukkoliikenteestä, rakentamisesta ja asumisesta, päivähoidosta, kouluista, kirjastoista, terveyskeskuksista, liikuntapaikoista, vesijohtoverkostoista ja monesta muusta asiasta. Kuntapolitiikassa päätetään näistä kaikista asioista, eli kuntavaalien tuloksella on vaikutusta jokaisen jokapäiväiseen elämään. Käytä siis ääntäsi!

Kuntapolitiikalla on vaikutusta myös alueen työllisyyteen ja elinvoimaan. Oulussa on valitettavan korkea työttömyys, korkeampi kuin valtakunnassa keskimääriin. Erityinen ongelma on nuorisotyöttömyys. Onneksi suunta on ollut hieman paranemaan päin, erityisesti ICT-ala on noussut Nokian raunioista ja kärsii nyt jo työvoimapulasta. Tietenkään kunta ei globaalitaloudessa voi yksinään ratkaista työttömyyttä, mutta kuntapolitiikalla voidaan tehdä paljon. Työllisyys on olennainen kysymys myös kuntatalouden kannalta, sillä työttömyys vähentää kunnan verotuloja ja lisää menoja.

Kunta voi omalla toiminnallaan tukea alueen työllisyyttä epäsuorasti ja suorasti. Epäsuorasti kunta voi tukea työllisyyttä hankintapolitiikalla. Kunnat käyttävät Suomessa vuosittain miljardeja euroja erilaisina hankintoina, joten hankintapolitiikalla on merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen ja elinkeinoihin. Olisi tärkeää, että hankintoja tehtäessä pyrittäisiin erilaisilla laatukriteereillä ja hankintoja pilkkomalla ohjaamaan hankintoja paikallisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Lisäksi hankinnoilla voidaan tukea uusien innovaatioiden ja ratkaisujen syntymistä alueen yrityksiin. Tämä tukee yritysten kasvun edellytyksiä. Hankinnoissa pitää myös edellyttää vastuullisuutta: ympäristövastuuta, verovastuullisuutta ja työehtojen kunnioittamista. Vastuullisuuden vaatiminen hankinnoissa suosii yleensä myös rehellistä suomalaista yrittäjää ja luo kotimaista työtä.

Kunta voi tukea alueen työllisyyttä ja elinvoimaa epäsuorasti myös varmistamalla, että alueella on riittävästi ja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Koulutettu ja osaava työvoima on monen yrityksen toiminnan elinehto. Lisäksi kunnan asunto- ja kaavoituspolitiikka vaikuttaa elinvoimaan. Jos alueella on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, on yritystenkin helpompi saada työvoimaa. Sujuva kaavoituspolitiikka varmistaa yritysten toimipaikkojen saannin. Työvoiman saatavuutta edistää muutenkin toimivat julkiset palvelut ja viihtyisä asuinympäristö sekä harrastus- ja vapaa-ajanvieton mahdollisuudet ja tapahtumat. Kunnat myös järjestävät elinkeino- ja yrityspalveluita ja neuvontaa. Tärkeää on, että tuki vastaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin, sillä niihin syntyy suurin osa uusista työpaikoista.

Kunta voi vaikuttaa työllisyyteen myös suoraan, sillä kunnilla on osittainen vastuu työllisyyden hoidosta. On kaikkien etu, että kunnat harjoittavat aktiivista työllisyyspolitiikkaa ja pyrkivät järjestämään pitkäaikaistyöttömille työmahdollisuuksia tai heidän tarvitsemaansa tukea ja kuntoutusta. Tärkeää on myös estää erityisesti nuorten työttömyyden pitkittyminen. Oulu maksaa vuosittain valtiolle pitkäaikaistyöttömyyden ”työllisyyssakkoja” miljoonatolkulla. Vasemmiston mielestä näillä rahoilla tulisi järjestää mieluummin palkkatukityömahdollisuuksia kuin maksella sakkoja valtiolle. On tärkeää, että nuorille tarjotaan kesätyömahdollisuuksia ja estetään syrjäytymistä sosiaalisella tuella, sillä nuorten työelämästä syrjäyttäminen tulee kalliiksi, niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikin. Nuorisotyöttömyyden hoitamisen kannalta olennaista on myös se, että kaikille nuorille löytyy peruskoulun jälkeinen opiskelupaikka. Toisen asteen koulutusta vaille jääminen on nuorille varmin tie työttömyyteen.

Hyvät ja saavutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olennainen kysymys myös työllisyyden kannalta. Osalla työttömistä on terveys-, mielenterveys tai elämänhallinnan ongelmia, jotka tosiasiallisesti estävät työllistymisen. Jos näitä ei hoideta, ei työllistyminenkään usein onnistu. Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös työllisyyspolitiikkaa.

Kunta työllistää ison määrän ihmisiä: opettajia, sairaanhoitajia, vihertyöntekijöitä, lääkäreitä, keittäjiä, siivoojia, sihteereitä, vahtimestareita jne. Kunnan työntekijät tekevät palvelut. On tärkeää, että kunta on hyvä työnantaja ja ottaa työntekijät mukaan työn ja palveluiden kehittämiseen. Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät tekevät työnsä paremmin ja tehokkaammin, joten työhyvinvointiin panostaminen on myös kuntatalousteko.

]]>
0 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234864-hyva-kunta-vahentaa-tyottomyytta#comments Kunnan elinvoimaisuus Kuntavaalit Nuorisotyöttömyys Pitkäaikaistyöttömyys Työllisyys Mon, 03 Apr 2017 06:54:38 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234864-hyva-kunta-vahentaa-tyottomyytta
Nyt osui Sipilää arkaan paikkaan http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231154-nyt-osui-sipilaa-arkaan-paikkaan <p>Ärhäkkänä oppositiopoliitikkona tunnettu Paavo Arhinmäki (vas.) näyttää onnistuneen provosoimaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) erityisen tehokkaasti tarttumalla tämän puheisiin Suomen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/214115-paavo-arhinmaki-repaisi-puhelimen-esiin-eduskunnassa-tama-oli-uutinen-juha-sipila-me">valtionvelasta</a> ja <a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/214164-juha-sipilan-vaite-tyottomista-nyt-vastaa-ekonomisti">pitkäaikaistyöttömyydestä</a>.</p><p>Arhinmäki <a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/214159-juha-sipila-veti-nyt-kuvion-esiin-vastaa-arhinmaelle">vaati eilen eduskunnassa Sipilältä &rdquo;faktoja&rdquo;</a>. Näin hän pyrki välittämään mielikuvan, että pääministeri vääristelee tosiasioita ja tuomaan mieleen Yhdysvalloista tutut <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/212891-orwellin-1984-ajatuksesta-tulossa-totta-usa-kohisee-trumpin-tiimin-vaihtoehtoisista">&rdquo;vaihtoehtoiset faktat&rdquo;</a>. Arhinmäki haastoi paitsi Sipilän puheet valtionvelasta myös hänen väitteensä pitkäaikaistyöttömyyden taittumisesta.</p><p>Sekä Sipilä että Arhinmäki vetoavat tilastoihin, mutta heidän väitteensä ovat päinvastaiset: Sipilä sanoo pitkäaikaistyöttömyyden laskevan, Arhinmäki kasvavan. Molemmat ovat tietysti oikeassa, mikä johtuu vain siitä, että Arhinmäki vertaa loppuvuoden 2016 tilannetta vuodentakaiseen, Sipilä edelliseen kuukauteen.</p><p>Sipilä on puolustanut poikkeuksellisen voimakkaasti puheitaan. Hän tviittasi aiheesta eilen ja bloggasi tänään. Arhinmäen hyökkäys osuukin nyt arkaan paikkaan: juuri tällä hetkellä keskusta haluaa vakuuttaa Suomen siitä, että a): kaikki on kääntynyt paremmaksi ja b): se on nimenomaan juuri tämän Sipilän hallituksen ansiota. Sipilä <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/214095-juha-sipilalta-kova-hehkutus-kaanne-nyt-tapahtunut-luottamus-suomeen-palautunut">toi voimakkaasti tätä viestiä esiin eilen </a>heti pääministerin ilmoituksensa aluksi. Sipilän puolue <a href="https://www.facebook.com/SuomenKeskusta/photos/a.57116565747.70926.55312855747/10154410037010748/?type=3&amp;theater">keskusta komppasi sosiaalisessa mediassa</a> viestimällä työttömyyden vähenevän vuodentakaiseen verrattuna.</p><p>Myös pääministerin tämänpäiväinen <a href="http://www.juhasipila.fi/blogi/2017/02/09/16075">blogi</a> paljastaa, että asia on pääministerille tärkeä.</p><p>&rdquo;Pitkäaikaistyöttömyyden kauan jatkunut kasvu on yksi yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, se lisää eriarvoistumista. Sen saaminen laskuun on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Seuraan sen kehitystä jatkuvasti&rdquo;, Sipilä kirjoittaa.</p><p>Kun otetaan huomioon se, että keskustan slogan viime eduskuntavaaleissa oli &rdquo;Suomi kuntoon&rdquo; ja hallituksella on liiankin kunnianhimoiseksi epäilty 72 prosentin työllisyystavoite, niin eipä ihme, että pääministeri reagoi voimakkaasti Arhinmäen hyökkäykseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ärhäkkänä oppositiopoliitikkona tunnettu Paavo Arhinmäki (vas.) näyttää onnistuneen provosoimaan pääministeri Juha Sipilää (kesk.) erityisen tehokkaasti tarttumalla tämän puheisiin Suomen valtionvelasta ja pitkäaikaistyöttömyydestä.

Arhinmäki vaati eilen eduskunnassa Sipilältä ”faktoja”. Näin hän pyrki välittämään mielikuvan, että pääministeri vääristelee tosiasioita ja tuomaan mieleen Yhdysvalloista tutut ”vaihtoehtoiset faktat”. Arhinmäki haastoi paitsi Sipilän puheet valtionvelasta myös hänen väitteensä pitkäaikaistyöttömyyden taittumisesta.

Sekä Sipilä että Arhinmäki vetoavat tilastoihin, mutta heidän väitteensä ovat päinvastaiset: Sipilä sanoo pitkäaikaistyöttömyyden laskevan, Arhinmäki kasvavan. Molemmat ovat tietysti oikeassa, mikä johtuu vain siitä, että Arhinmäki vertaa loppuvuoden 2016 tilannetta vuodentakaiseen, Sipilä edelliseen kuukauteen.

Sipilä on puolustanut poikkeuksellisen voimakkaasti puheitaan. Hän tviittasi aiheesta eilen ja bloggasi tänään. Arhinmäen hyökkäys osuukin nyt arkaan paikkaan: juuri tällä hetkellä keskusta haluaa vakuuttaa Suomen siitä, että a): kaikki on kääntynyt paremmaksi ja b): se on nimenomaan juuri tämän Sipilän hallituksen ansiota. Sipilä toi voimakkaasti tätä viestiä esiin eilen heti pääministerin ilmoituksensa aluksi. Sipilän puolue keskusta komppasi sosiaalisessa mediassa viestimällä työttömyyden vähenevän vuodentakaiseen verrattuna.

Myös pääministerin tämänpäiväinen blogi paljastaa, että asia on pääministerille tärkeä.

”Pitkäaikaistyöttömyyden kauan jatkunut kasvu on yksi yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, se lisää eriarvoistumista. Sen saaminen laskuun on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Seuraan sen kehitystä jatkuvasti”, Sipilä kirjoittaa.

Kun otetaan huomioon se, että keskustan slogan viime eduskuntavaaleissa oli ”Suomi kuntoon” ja hallituksella on liiankin kunnianhimoiseksi epäilty 72 prosentin työllisyystavoite, niin eipä ihme, että pääministeri reagoi voimakkaasti Arhinmäen hyökkäykseen.

]]>
54 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231154-nyt-osui-sipilaa-arkaan-paikkaan#comments Raha Juha Sipilän hallitus Pitkäaikaistyöttömyys Politiikka Tilastot Thu, 09 Feb 2017 10:05:47 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231154-nyt-osui-sipilaa-arkaan-paikkaan
Työttömyys ja työministeriön turhakkeet http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227273-tyottomyys-ja-tyoministerion-turhakkeet <p>&nbsp;</p><p>Pitkäaikatyöttömyyden juhlavuosi lähestyy Suomessa. Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta ja siitä viimeiset 9 vuotta on pitkäaikastyöttömien määrä vain kasvanut. Nurja kehitys alkoi jo pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituskauden aikana, jolloin Tarja Cronbergista tuli työministeri.</p><p>Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ei siis alkanut Lehman Brothersin syöksystä, vaan se alkoi vuotta aiemmin, vaikka silloin elettiin vielä vahvaa nousukautta. Joka tapauksessa jokainen työministeri Tarja Filatovin jälkeen on joutunut nöyrtymään saman asian edessä.</p><p>Tarja Cronberg ei pystynyt tuomaan mitään uutta työministerin tehtäväkenttään, vaikka hänellä oli Pohjois-Karjalassa valtava suosio yliopistoväen keskuudessa ja myös perinteisesti kokoomusta äänestäneitä naisia oli hänen tukijoukoissaan runsaasti, sekä demaritaustaisia taustavaikuttajia myös. Tarja Cronbergin ministerikausi jää ikuiseksi pettymykseksi.</p><p>Myöskään Anni Sinnemäki ei noussut työttömyystilastojen kaunistajaksi ja näin vihreiden uho alkoi saada turhautumisen merkkejä. Anni Sinnemäkihän tuli loppukaudeksi Matti Vanhasen kakkoshallitukseen työministeriksi syrjäytettyään Tarja Cronbergin vihreän liikkeen puoluejohdossa. Anni Sinnemäki nousi toistamiseen työministeriksi Mari Kiviniemen tynkähallituskaudelle pääministeri Matti Vanhasen siirtyessä polvileikkausjonoon.</p><p>Pitkäaikaistyöttömyys ei pienentynyt myöskään Jyrki Kataisen fantastisen sixpack-hallituksen ja työministeriksi valitun Lauri Ihalaisen voimin. Pääministeri Jyrki Kataisen ensimmäisen hallitusvuoden elvytyskään ei auttanut siinä yhtään. Rahat tupeloitiin aivan jonnekin muualle, eikä elvytystä enää jatkettu, vaikka lama vain syveni.</p><p>Lauri Ihalainen jatkoi työministerinä myös Aleksander Stubbin tynkähallituksessa fantastisen pääministerimme Jyrki Kataisen hypättyä hukkuvasta hallitusveneestä vihreämmälle oksalle EU:n komissioon. Stubbin hallituskautta riivasi riitely vastavalitun demareiden puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa. &rdquo;Veljeksille&rdquo; oli tärkeämpää keskinäinen nahistelu, kuin pitkäaikaistyöttömyyden hillitseminen tai poistaminen. Minua hiukan hävettäisi olla Lauri Ihalainen, jolla oli kaikki mahdollisuudet entisen taustansa puolesta hoitaa ministeripestinsä hiukan paremmin kuin edeltäjänsä.</p><p>Koska pikäaikaistyöttömyys yhä nousee tulisi nykyisen työministerin panostaa siihen oikein kunnolla ja kun hänellä on vielä se työ kesken jätän hänet tekemään sitä työtä rauhassa. En siis arvostele keskeneräistä työtä, muuten kuin toteamalla, että koko työministerin homma on osoittautunut Suomessa vain tyhjäksi salkuksi, joka ilmeisesti jaetaan vain vanhasta muistista, vaikka mitään merkitystä kyseisen ministeriön virkakunnalla ei ole kohta kymmeneen vuoteen ollut.</p><p>Hallituksien viimeaikaiset pääministerit ovat joko valinneet tyhjäpäitä työministereitä, olleet itse tyhjäpäitä tai eivät muuten ole saaneet vain mitään aikaiseksi. Tai ovathan he saaneet näyttäviä kohuja median kanssa, mutta ne kohut eivät näy positiivisina asioina pitkäaikaistyöttömyyden tilastoissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhä useampi työtön sanookin yhteiskunnalle, että pitäkää tunkkinne.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Pitkäaikatyöttömyyden juhlavuosi lähestyy Suomessa. Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta ja siitä viimeiset 9 vuotta on pitkäaikastyöttömien määrä vain kasvanut. Nurja kehitys alkoi jo pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituskauden aikana, jolloin Tarja Cronbergista tuli työministeri.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ei siis alkanut Lehman Brothersin syöksystä, vaan se alkoi vuotta aiemmin, vaikka silloin elettiin vielä vahvaa nousukautta. Joka tapauksessa jokainen työministeri Tarja Filatovin jälkeen on joutunut nöyrtymään saman asian edessä.

Tarja Cronberg ei pystynyt tuomaan mitään uutta työministerin tehtäväkenttään, vaikka hänellä oli Pohjois-Karjalassa valtava suosio yliopistoväen keskuudessa ja myös perinteisesti kokoomusta äänestäneitä naisia oli hänen tukijoukoissaan runsaasti, sekä demaritaustaisia taustavaikuttajia myös. Tarja Cronbergin ministerikausi jää ikuiseksi pettymykseksi.

Myöskään Anni Sinnemäki ei noussut työttömyystilastojen kaunistajaksi ja näin vihreiden uho alkoi saada turhautumisen merkkejä. Anni Sinnemäkihän tuli loppukaudeksi Matti Vanhasen kakkoshallitukseen työministeriksi syrjäytettyään Tarja Cronbergin vihreän liikkeen puoluejohdossa. Anni Sinnemäki nousi toistamiseen työministeriksi Mari Kiviniemen tynkähallituskaudelle pääministeri Matti Vanhasen siirtyessä polvileikkausjonoon.

Pitkäaikaistyöttömyys ei pienentynyt myöskään Jyrki Kataisen fantastisen sixpack-hallituksen ja työministeriksi valitun Lauri Ihalaisen voimin. Pääministeri Jyrki Kataisen ensimmäisen hallitusvuoden elvytyskään ei auttanut siinä yhtään. Rahat tupeloitiin aivan jonnekin muualle, eikä elvytystä enää jatkettu, vaikka lama vain syveni.

Lauri Ihalainen jatkoi työministerinä myös Aleksander Stubbin tynkähallituksessa fantastisen pääministerimme Jyrki Kataisen hypättyä hukkuvasta hallitusveneestä vihreämmälle oksalle EU:n komissioon. Stubbin hallituskautta riivasi riitely vastavalitun demareiden puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa. ”Veljeksille” oli tärkeämpää keskinäinen nahistelu, kuin pitkäaikaistyöttömyyden hillitseminen tai poistaminen. Minua hiukan hävettäisi olla Lauri Ihalainen, jolla oli kaikki mahdollisuudet entisen taustansa puolesta hoitaa ministeripestinsä hiukan paremmin kuin edeltäjänsä.

Koska pikäaikaistyöttömyys yhä nousee tulisi nykyisen työministerin panostaa siihen oikein kunnolla ja kun hänellä on vielä se työ kesken jätän hänet tekemään sitä työtä rauhassa. En siis arvostele keskeneräistä työtä, muuten kuin toteamalla, että koko työministerin homma on osoittautunut Suomessa vain tyhjäksi salkuksi, joka ilmeisesti jaetaan vain vanhasta muistista, vaikka mitään merkitystä kyseisen ministeriön virkakunnalla ei ole kohta kymmeneen vuoteen ollut.

Hallituksien viimeaikaiset pääministerit ovat joko valinneet tyhjäpäitä työministereitä, olleet itse tyhjäpäitä tai eivät muuten ole saaneet vain mitään aikaiseksi. Tai ovathan he saaneet näyttäviä kohuja median kanssa, mutta ne kohut eivät näy positiivisina asioina pitkäaikaistyöttömyyden tilastoissa.

 

Yhä useampi työtön sanookin yhteiskunnalle, että pitäkää tunkkinne.

]]>
34 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227273-tyottomyys-ja-tyoministerion-turhakkeet#comments Pitkäaikaistyöttömyys Sat, 03 Dec 2016 04:58:07 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227273-tyottomyys-ja-tyoministerion-turhakkeet