Ilmastonmuutos http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/all Fri, 21 Sep 2018 11:47:33 +0300 fi Ilmastonmuutosvaalit 2019. Lapin matkailua pienennettävä http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261319-ilmastonmuutosvaalit-2019-lapin-matkailua-pienennettava <p>&nbsp;</p><p>Lapin matkailu on tasaisesti kasvanut, ja lentojen määrä sinne on kaksinkertaistunut. Ilmastonmuutoksen kannalta lentomatkailu on kuitenkin erittäin haitallista, ja lentoturismia tulisi vähentää, eikä lisätä. Turismista olisi hyötyä Lapin elinkeinoelämälle ja se loisi Lappiin työpaikkoja, mutta voimmeko lisätä omaa työllistymistämme ilmastonmuutosta kiihdyttämällä. Monet ajattelevat nyt, että kiinalaisten kasvava lapinmatkailu on hyvä asia, vaikka pitkät lentomatkat Kiinasta Lappiin lisäävät tuntuvasti hiilidioksidipäästöjä.</p><p>Ilmastonmuutoksen torjumiseksi valtion ja poliittisten päättäjien ei tulisikaan suosia Lapin matkailun kasvua, vaan pikemminkin tehdä päätöksiä, joilla ulkomaalaisten intoa matkustaa Lappiin vähennettäisiin.</p><p>Lentoturismi on vakava uhka ilmastonmuutokselle, ja lentämisestä ei pitäisi syyllistää vain lentomatkan tekijää, turistia, vaan syyllisiä ilmastonmuutoksen kiihtymiselle ovat myös ne tahot, jotka rakentavat infrastruktuurin matkailulle ja saavat taloudellista hyötyä turistien saapumisesta omalle alueelleen.</p><p>Tietenkin voi myös ajatella, että Lapin turismin alasajolla ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen, sillä jos esimerkiksi kiinalaiset eivät lentäisi Lappiin, he lentäisivät jonnekin muualle, esimerkiksi Pariisiin.</p><p>Lapin matkailu sopisi paremmin suomalaisille, jotka matkustaisivat ilmastoystävällisesti Lappiin junalla, ja samalla korvaisivat lapinmatkalla lennon välimeren lomakohteisiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Lapin matkailu on tasaisesti kasvanut, ja lentojen määrä sinne on kaksinkertaistunut. Ilmastonmuutoksen kannalta lentomatkailu on kuitenkin erittäin haitallista, ja lentoturismia tulisi vähentää, eikä lisätä. Turismista olisi hyötyä Lapin elinkeinoelämälle ja se loisi Lappiin työpaikkoja, mutta voimmeko lisätä omaa työllistymistämme ilmastonmuutosta kiihdyttämällä. Monet ajattelevat nyt, että kiinalaisten kasvava lapinmatkailu on hyvä asia, vaikka pitkät lentomatkat Kiinasta Lappiin lisäävät tuntuvasti hiilidioksidipäästöjä.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi valtion ja poliittisten päättäjien ei tulisikaan suosia Lapin matkailun kasvua, vaan pikemminkin tehdä päätöksiä, joilla ulkomaalaisten intoa matkustaa Lappiin vähennettäisiin.

Lentoturismi on vakava uhka ilmastonmuutokselle, ja lentämisestä ei pitäisi syyllistää vain lentomatkan tekijää, turistia, vaan syyllisiä ilmastonmuutoksen kiihtymiselle ovat myös ne tahot, jotka rakentavat infrastruktuurin matkailulle ja saavat taloudellista hyötyä turistien saapumisesta omalle alueelleen.

Tietenkin voi myös ajatella, että Lapin turismin alasajolla ei ole vaikutusta ilmastonmuutokseen, sillä jos esimerkiksi kiinalaiset eivät lentäisi Lappiin, he lentäisivät jonnekin muualle, esimerkiksi Pariisiin.

Lapin matkailu sopisi paremmin suomalaisille, jotka matkustaisivat ilmastoystävällisesti Lappiin junalla, ja samalla korvaisivat lapinmatkalla lennon välimeren lomakohteisiin.

]]>
1 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261319-ilmastonmuutosvaalit-2019-lapin-matkailua-pienennettava#comments Ilmastonmuutos Fri, 21 Sep 2018 08:47:33 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261319-ilmastonmuutosvaalit-2019-lapin-matkailua-pienennettava
Koirat ja kilpa-ajot kiellettävä http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261285-koirat-ja-kilpa-ajot-kiellettava <p>Köyhien ja muidenkin arkea kurjistetaan joka vuosi hallituspohjasta riippumatta kiristyvillä &quot;haitta- ja ympäristöveroilla&quot;. Arjen välttämättömyydet ja yleinen eläminen Suomessa tulee kalliimmaksi ja täten elintaso laskee. Kaikki tämä perustellaan ilmastosyillä.</p><p>Samaan aikaan luonnonvaroja tuhlataan surutta ja aiheutetaan kasvihuonekaasupäästöjä aivan ei-välttämättömillä aktiviteeteilla. On vaikka mitä kiihdytysautoilua, SM-rallia, motocrossia ja niin edelleen. Nämä pitäisi yksinkertaisesti kieltää lailla. Kilpa-autoilu, moottori&quot;urheilu&quot; pitäisi maailmanlaajuisesti kieltää. Toki voimme kieltää sen vain omalta osaltamme.</p><p>Koirat, kissat ja muut ihmisten pitämät hupieläimet pitää kieltää lailla ja syödä pois. Maailman koirien ja kissojen määrästä ei ole luotettavaa arviota, mutta määrät ovat räjähdysmäisessä kasvussa.</p><p>Kuvaavaa asioiden nykytilasta on, että tämänvuotisessa presidentinvaalissa eniten suomalaisia syyllisti ilmaston lämpenemisestä Vasemmistoliiton Merja Kyllönen, jonka mukaan ilmastonmuutos on Suomen suurin turvallisuusuhka, ei Venäjä tai jokin muu asia. Turvallisuuspolitiikasta puhuttaessa Kyllönen toi aina esille, että Venäjä ei ole Suomelle uhka vaan ilmaston lämpeneminen. Merja Kyllönen itse on kuudentoista katumaasturin ylipainoinen (ruoka ja asuminen tärkeimmät päästöjen aiheuttajat), leveästi ja tilavasti napapiirin tuntumassa asuva kerskakuluttaja, joka lentää säännöllisesti ja usein. Merja Kyllösellä uutisoitiin alkuvuodesta olleen neljä suurikokoista koiraa. Keskikokoinen koira vastaa kahta suurimoottorista katumaasturia, joilla ajetaan maltillisesti. Maasturin valmistuksesta aiheutunut kuormituskin on mukana. Suurikokoinen koira voi hyvinkin vastata neljää katumaasturia ja enemmänkin. Katumaastureiden kulutus on myös laskenut aika paljon kymmenen vuoden takaisesta, jolloin näitä laskelmia on tehty. Koirien ruuan tarve ei ole laskenut mihinkään. Miksei kukaan toimittaja grillannut Kyllöstä näistä vähintäänkin kuudestatoista katumaasturista, joita Kyllösellä on? Miksi Kyllönen itse syö enemmän kuin kuluttaa? Merja Kyllösen vuositulot ovat ainakin yli 100 000 euroa YLE:n vaalikoneen mukaan. Silti sijoituksia ei ole kertynyt euronkaan arvosta saman vaalikoneen mukaan. Kaikki menee kulutukseen.</p><p>Vihreitä on nyt ja viime aikoina Suomessa ollut muodikasta kannattaa. Kyselyjen mukaan Vihreitä voisi harkita äänestävänsä kaikista puolueista suurin prosentti suomalaisista. Vihreillä on siis erittäin suuri kannatuspotentiaali. Vihreillä on puoluekannastaan epävarmimmat äänestäjät. Suurin osa Vihreiden äänestäjistä ei tiedä maailmasta ja Vihreistä juuri mitään (koskee toki paljolti muitakin puolueita). Kahvi ja tupakka pitäisi yksinkertaisesti kieltää lailla. Täydellinen kieltolaki. Mikseivät Vihreät kuitenkaan kannata tällaista? Hehän kertovat kyllä taistelevansa niitä ympäristövaikutuksia vastaan, joita kahvin ja tupakan tuottaminen ja kulutus aiheuttavat. Mutta Vihreät ovat populisteja. Oikeasti Vihreitä on Suomessa arviolta muutama tuhat yksilöä. Tällä määrällä oikeita Vihreitä ei ole mitään poliittista merkitystä. Suurin osa Vihreiden jäsenistäkään ei ole oikeita vihreitä. Vihreiden jäsenmäärä on ollut kasvussa ja tehnyt uusia ennätyksiä. &quot;<em>Jäsenmäärä perjantaina 19.5(.2017) oli 8 170 vuoden 2017 jäsenmaksun maksanutta henkilöä. Jäsenmäärä on näin ollen jo tässä vaiheessa vuotta ylittänyt edellisen, Haavisto-ilmiön vuonna 2012 mukanaan tuoman, 8 022 jäsenen ennätyksen.</em>&quot;</p><p>Omaan ajatteluun kykenemättömät laumaihmiset äänestävät ja liittyvät Vihreisiin, koska se on oikein. Tiedotusvälineet ovat vihervasemmiston hallussa. Vihervasemmistolaista propagandaa on YLE täynnä. Peruskoulun oppikirjat ovat vihervasemmistolaista propagandaa, esim. kehitysapua käsittelevät yhteiskuntaopin oppikirjat. Vihreitä äänestävät ja Vihreisiin liittyvät yliopistokaupunkien korkeasti koulutetut naiset, etenkin mitä nuoremmasta on kyse. Asioita ei mietitä, vaan toimitaan niin kuin oma viiteryhmä. Vihreisiin ovat ajautuneet LGBTQQIAAP-ihmiset ja -lobbarit, &quot;ihmisoikeus&quot;hörhöt, kehitysapuintoilijat ja nuorten arabi- ja afrikkalaismiesten maahanmuuttoa intohimoisesti kannattavat ryhmät. Unohtamatta tietenkään kommunisteja, jotka yrittävät ympäristöasioiden varjolla tehdä siirtymän suunnitelmatalouteen ja tuloerojen poistoon. Kehitysavut ja muut asiat tehdään aina muiden rahoilla omista eduista tinkimättä.</p><p>Oma perstuntuma, kaupunginosittaiset tiedot vaaleista, ehdokasasettelu ja läpi menneet sekä muut huomattavasti ääniä saaneet ehdokkaat kertovat kaikki siitä, että Vihreät saavat myös huomattavan suuren osan äänestävien maahanmuuttajien äänistä. Näitä maahanmuuttajia kiinnostaa tutkitusti ympäristö keskimäärin vähemmän kuin &quot;kantaväestöä&quot;, mutta Vihreät saavat silti heidän äänensä, koska Vihreistä on muodostunut puolue, joka ajaa juuri heidän eturyhmänsä asiaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Köyhien ja muidenkin arkea kurjistetaan joka vuosi hallituspohjasta riippumatta kiristyvillä "haitta- ja ympäristöveroilla". Arjen välttämättömyydet ja yleinen eläminen Suomessa tulee kalliimmaksi ja täten elintaso laskee. Kaikki tämä perustellaan ilmastosyillä.

Samaan aikaan luonnonvaroja tuhlataan surutta ja aiheutetaan kasvihuonekaasupäästöjä aivan ei-välttämättömillä aktiviteeteilla. On vaikka mitä kiihdytysautoilua, SM-rallia, motocrossia ja niin edelleen. Nämä pitäisi yksinkertaisesti kieltää lailla. Kilpa-autoilu, moottori"urheilu" pitäisi maailmanlaajuisesti kieltää. Toki voimme kieltää sen vain omalta osaltamme.

Koirat, kissat ja muut ihmisten pitämät hupieläimet pitää kieltää lailla ja syödä pois. Maailman koirien ja kissojen määrästä ei ole luotettavaa arviota, mutta määrät ovat räjähdysmäisessä kasvussa.

Kuvaavaa asioiden nykytilasta on, että tämänvuotisessa presidentinvaalissa eniten suomalaisia syyllisti ilmaston lämpenemisestä Vasemmistoliiton Merja Kyllönen, jonka mukaan ilmastonmuutos on Suomen suurin turvallisuusuhka, ei Venäjä tai jokin muu asia. Turvallisuuspolitiikasta puhuttaessa Kyllönen toi aina esille, että Venäjä ei ole Suomelle uhka vaan ilmaston lämpeneminen. Merja Kyllönen itse on kuudentoista katumaasturin ylipainoinen (ruoka ja asuminen tärkeimmät päästöjen aiheuttajat), leveästi ja tilavasti napapiirin tuntumassa asuva kerskakuluttaja, joka lentää säännöllisesti ja usein. Merja Kyllösellä uutisoitiin alkuvuodesta olleen neljä suurikokoista koiraa. Keskikokoinen koira vastaa kahta suurimoottorista katumaasturia, joilla ajetaan maltillisesti. Maasturin valmistuksesta aiheutunut kuormituskin on mukana. Suurikokoinen koira voi hyvinkin vastata neljää katumaasturia ja enemmänkin. Katumaastureiden kulutus on myös laskenut aika paljon kymmenen vuoden takaisesta, jolloin näitä laskelmia on tehty. Koirien ruuan tarve ei ole laskenut mihinkään. Miksei kukaan toimittaja grillannut Kyllöstä näistä vähintäänkin kuudestatoista katumaasturista, joita Kyllösellä on? Miksi Kyllönen itse syö enemmän kuin kuluttaa? Merja Kyllösen vuositulot ovat ainakin yli 100 000 euroa YLE:n vaalikoneen mukaan. Silti sijoituksia ei ole kertynyt euronkaan arvosta saman vaalikoneen mukaan. Kaikki menee kulutukseen.

Vihreitä on nyt ja viime aikoina Suomessa ollut muodikasta kannattaa. Kyselyjen mukaan Vihreitä voisi harkita äänestävänsä kaikista puolueista suurin prosentti suomalaisista. Vihreillä on siis erittäin suuri kannatuspotentiaali. Vihreillä on puoluekannastaan epävarmimmat äänestäjät. Suurin osa Vihreiden äänestäjistä ei tiedä maailmasta ja Vihreistä juuri mitään (koskee toki paljolti muitakin puolueita). Kahvi ja tupakka pitäisi yksinkertaisesti kieltää lailla. Täydellinen kieltolaki. Mikseivät Vihreät kuitenkaan kannata tällaista? Hehän kertovat kyllä taistelevansa niitä ympäristövaikutuksia vastaan, joita kahvin ja tupakan tuottaminen ja kulutus aiheuttavat. Mutta Vihreät ovat populisteja. Oikeasti Vihreitä on Suomessa arviolta muutama tuhat yksilöä. Tällä määrällä oikeita Vihreitä ei ole mitään poliittista merkitystä. Suurin osa Vihreiden jäsenistäkään ei ole oikeita vihreitä. Vihreiden jäsenmäärä on ollut kasvussa ja tehnyt uusia ennätyksiä. "Jäsenmäärä perjantaina 19.5(.2017) oli 8 170 vuoden 2017 jäsenmaksun maksanutta henkilöä. Jäsenmäärä on näin ollen jo tässä vaiheessa vuotta ylittänyt edellisen, Haavisto-ilmiön vuonna 2012 mukanaan tuoman, 8 022 jäsenen ennätyksen."

Omaan ajatteluun kykenemättömät laumaihmiset äänestävät ja liittyvät Vihreisiin, koska se on oikein. Tiedotusvälineet ovat vihervasemmiston hallussa. Vihervasemmistolaista propagandaa on YLE täynnä. Peruskoulun oppikirjat ovat vihervasemmistolaista propagandaa, esim. kehitysapua käsittelevät yhteiskuntaopin oppikirjat. Vihreitä äänestävät ja Vihreisiin liittyvät yliopistokaupunkien korkeasti koulutetut naiset, etenkin mitä nuoremmasta on kyse. Asioita ei mietitä, vaan toimitaan niin kuin oma viiteryhmä. Vihreisiin ovat ajautuneet LGBTQQIAAP-ihmiset ja -lobbarit, "ihmisoikeus"hörhöt, kehitysapuintoilijat ja nuorten arabi- ja afrikkalaismiesten maahanmuuttoa intohimoisesti kannattavat ryhmät. Unohtamatta tietenkään kommunisteja, jotka yrittävät ympäristöasioiden varjolla tehdä siirtymän suunnitelmatalouteen ja tuloerojen poistoon. Kehitysavut ja muut asiat tehdään aina muiden rahoilla omista eduista tinkimättä.

Oma perstuntuma, kaupunginosittaiset tiedot vaaleista, ehdokasasettelu ja läpi menneet sekä muut huomattavasti ääniä saaneet ehdokkaat kertovat kaikki siitä, että Vihreät saavat myös huomattavan suuren osan äänestävien maahanmuuttajien äänistä. Näitä maahanmuuttajia kiinnostaa tutkitusti ympäristö keskimäärin vähemmän kuin "kantaväestöä", mutta Vihreät saavat silti heidän äänensä, koska Vihreistä on muodostunut puolue, joka ajaa juuri heidän eturyhmänsä asiaa.

]]>
5 http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261285-koirat-ja-kilpa-ajot-kiellettava#comments Ilmastonmuutos Koirat Merja Kyllönen Presidentinvaali 2018 Vihreät Thu, 20 Sep 2018 21:44:28 +0000 Riku Kivelä http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261285-koirat-ja-kilpa-ajot-kiellettava
Ilmastonmuutosmatkailu. Suomi vai Kreikka syyllinen? http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261155-ilmastonmuutosmatkailu-suomi-vai-kreikka-syyllinen <p>&nbsp;</p><p>Lentomatkailu on suuri hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi turhista lomalennoista olisi päästävä eroon. Suomalaistenkin lomamatkan etelän lämpöön ovat tuomittavia sen vuoksi, että ne kiihdyttävät ilmaston lämmön nousua.</p><p>Mutta kumpi on &rdquo;syyllinen&rdquo; tällaiseen matkailuun ja ilmaston lämpenemiseen. Ovatko syyllisiä suomalaiset matkailijat, jotka näitä matkoja etelään tekevät. Vai ovatko syyllisiä etelän maat, jotka rakentavat hotelleja ja kehittävät lomakohteita houkutellakseen matkailijoita.</p><p>Tämä kysymys tulee esiin silloin, kun lasketaan maakohtaisia vastuita&nbsp; hiilipäästöistä. Lasketaanko lennon hiilidioksidipäästöt kohdemaan kontolle, joka taloudellisesti hyötyy matkailusta. Vai lasketaanko lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt Suomen kontolle, koska suomalaisturistit nämä lennot ostavat ja maksavat?</p><p>Kun lentäminen tiedostetaan yhdeksi pahimmista ilmastonmuutoksen aiheuttajista, niin on tehtävä myös selväksi, kuka matkailun hiilidioksidipäästöistä on vastuussa</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Lentomatkailu on suuri hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi turhista lomalennoista olisi päästävä eroon. Suomalaistenkin lomamatkan etelän lämpöön ovat tuomittavia sen vuoksi, että ne kiihdyttävät ilmaston lämmön nousua.

Mutta kumpi on ”syyllinen” tällaiseen matkailuun ja ilmaston lämpenemiseen. Ovatko syyllisiä suomalaiset matkailijat, jotka näitä matkoja etelään tekevät. Vai ovatko syyllisiä etelän maat, jotka rakentavat hotelleja ja kehittävät lomakohteita houkutellakseen matkailijoita.

Tämä kysymys tulee esiin silloin, kun lasketaan maakohtaisia vastuita  hiilipäästöistä. Lasketaanko lennon hiilidioksidipäästöt kohdemaan kontolle, joka taloudellisesti hyötyy matkailusta. Vai lasketaanko lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt Suomen kontolle, koska suomalaisturistit nämä lennot ostavat ja maksavat?

Kun lentäminen tiedostetaan yhdeksi pahimmista ilmastonmuutoksen aiheuttajista, niin on tehtävä myös selväksi, kuka matkailun hiilidioksidipäästöistä on vastuussa

]]>
4 http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261155-ilmastonmuutosmatkailu-suomi-vai-kreikka-syyllinen#comments Etelänmatkat Ilmastonmuutos Tue, 18 Sep 2018 12:51:26 +0000 Mikko Ahola http://mikkoahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261155-ilmastonmuutosmatkailu-suomi-vai-kreikka-syyllinen
Näin ratkaistaan ilmastonmuutos http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261150-nain-ratkaistaan-ilmastonmuutos <p><em>Lisää uusiutuvaa energiaa, vähemmän muovia!</em></p><p>Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu etenee suurella melulla. Sekä uusiutuva energia, ledilamput että muovin vähentäminen ovat lähtökohtaisesti hyviä asioita. Mutta saadaanko ympäristökatastrofi torjuttua niihin keskittymällä?</p><p>Saksassa on investoitu satoja miljoonia euroja uusiutuvaan energiaan. Samalla on kuitenkin ajettu alas ydinvoiman tuotantoa, mikä on johtanut käytännössä siihen että maassa <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005826003.html">hakataan viimeisiä pieniä ikimetsiä avolouhosten tieltä</a>. Louhoksista kaivetaan ruskeaa hiiltä joka on kaikkein saastuttavin fossiilisen energian muoto. Ei olekaan yllätys, ettei Saksassa ole saatu aikaan juuri mitään päästövähennyksiä.</p><p>Muovin vähentäminen on hyvä asia. Mutta jos sitä käytetään saastuttavan tuotteen markkinoinnissa voi kokonaisvaikutus olla negatiivinen. Esimerkiksi jauhelihapaketin muovin vähentäminen puoleen saattaa&nbsp;<a href="https://twitter.com/JuhaItkonen/status/1040909377232879616">vähentää koko paketin päästöjä vain pari promillea</a>, mikä kumoutuu helposti jos &quot;ympäristöystävällistä&quot; tuotetta ostetaan yhtään enemmän.</p><p>Maailman kasvihuonepäästöistä suurin osa tulee sähkön ja lämmön tuotannosta, liikenteestä ja maataloudesta. Mitä pitäisi tehdä että päästöt saataisiin oikeasti alas?&nbsp;</p><p><strong>1. Tuotetaan sähkö ja lämpö ydinvoimalla sekä aurinko- ja tuulivoimalla</strong></p><p>Sähkön ja lämmöntuotannon päästöt syntyvät pääasiassa hiilen, kaasun ja öljyn polttamisesta. Suunniteltu siirtyminen &ldquo;uusiutuvaan bioenergiaan&rdquo; eli metsien polttoon synnyttää myös suuria päästöjä. Oikeasti vähäpäästöistä energiaa voidaan tuottaa<a href="http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185745-uusiutuvan-energian-lupaus"> ydinvoimalla, aurinkopaneeleilla ja tuulivoimalla</a>. Siis vähäpäästöistä kun mukaan lasketaan koko tuotannon elinkaaren päästöt alkaen raaka-aineiden kaivamisesta ja päättyen laitosten purkamiseen. Turvallista ydinvoimaa voidaan lisätä nopeasti käyttämällä sarjatuotettuja pienreaktoreita, joista tein <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9931079">valtuustoaloitteen Helsingissä</a>.&nbsp;</p><p>Päästövähennysten nopea toteuttaminen ydinvoimalla ei ole teoriaa vaan todistettu käytännössä. Sillä saatiin esimerkiksi Ranskassa energiantuotannon päästöt <a href="http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186258-kuinka-ilmastonmuutos-oikeasti-pysaytetaan">vähennettyä alle puoleen pelkästään 80-luvun aikana</a>. Käyttämällä ydinvoimaa aurinko- ja tuulivoiman kanssa voimme vähentää maailman energiantuotannon kaikkia päästöjä 90%.&nbsp;</p><p>Maailman kokonaispäästövähennys: noin 45%.</p><p><strong>2. Siirrytään lähes päästöttömään sähkö- ja vetyliikenteeseen</strong></p><p>Hyvin vähäpäästöisesti tuotettua energiaa voidaan käyttää myös liikenteen aiheuttamien suurten päätöjen romahduttamiseen. Sähköautot eivät ole ympäristöystävällisiä jos sähkö tuotetaan kivihiilellä kuten nykyään vaikkapa edistyksellisessä Helsingissä. Mutta ydin-, aurinko- ja tuulisähköllä ladatut sähköautot ovat erittäin vähäpäästöisiä. Raskaat akut eivät sovi esimerkiksi lentokoneisiin, jotka voivat käyttää polttoaineena vähäpäästöisellä sähköllä vedestä tuotettua vetyä. Bensiini ja diesel kannattaakin muuttaa vedyksi kaikissa niissä kohteissa missä sähkövoima ei toimi tarpeeksi hyvin.&nbsp;</p><p>Maailman kokonaispäästövähennys: 10%</p><p><strong>3.&nbsp; Lopetetaan eläinten ravintokäyttö ja siirrytään kasvispohjaiseen ravintoon</strong></p><p>Maatalouden päästöistä 60% syntyy <a href="https://www.theguardian.com/environment/2018/may/31/avoiding-meat-and-dairy-is-single-biggest-way-to-reduce-your-impact-on-earth">karja- ja maitotuotannosta</a>. Se myös kuluttaa 83% maatalouden viemästä pinta-alasta, vaikka syntyvän ravinnon energia on vain 18% kaikesta tuotetusta. Tämä tarkoittaa sitä että saman ravintomäärän tuottaminen eläimillä suoraan kasvien sijasta kuluttaa keskimäärin yli 20 kertaa enemmän peltoalaa. Nykyaikainen kasvisruoka on täysin ravitsevaa ja terveellisempää kuin liha, ja jatkossa sitä voi halutessaan täydentää synteettisellä lihalla. Lihan ja maidontuotannon laajamittaiselle jatkamiselle ei siis ole järkeviä perusteita.&nbsp;</p><p>Maailman kokonaispäästövähennys: 8%</p><p>Oliko siinä kaikki?&nbsp;</p><p>Ei aivan. Kun karjatalous lopetetaan vapautuu maataloudelta valtava määrä maata, vaikka ravintoa tuotetaan yhtä paljon. Pinta ala on kooltaan EU + USA + Kiina + Australia. Siellä riittää valtavasti tilaa ihmisille ja uudelle luonnolle, joten&nbsp;</p><p><strong>4. Annetaan metsäluo</strong><strong>nnon vallata eläintuotannolta vapautunut valtava maa-ala</strong></p><p>Kun metsitetään useita kymmeniä kertoja Suomen pinta-ala sidotaan ilmakehästä hiiltä massiivisia määriä. Yksi kolmasosa eläintalouden käyttämästä maasta metsitettynä poistaa ilmasta noin 10% kaikista maailman kasvihuonepäästöistä vuosittain. Ehdottamani ratkaisu siis vähentää päästöjä radikaalisti ja lisäksi sitoo ilmakehästä hiiltä mahdollisimman tehokkaasti luonnollisin keinoin.</p><p>Maailman kokonaispäästövähennys: 10% jos metsitetään kolmannes, 30% jos metsitetään melkein kaikki eläintuotannon käyttämä maatalousala.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Näillä toimilla voimme siis vähentää maailman kaikkia kasvihuonepäästöjä jopa 90%.</strong>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>Voimme myös jatkaa nykyisellä linjalla ja keskittyä hankkimaan hyvää omaatuntoa ledilampuista ja muovipakkausten vähentämisestä. Silloin karjatalouden käyttämä pinta-ala ei muutu metsäksi vaan aavikoksi.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lisää uusiutuvaa energiaa, vähemmän muovia!

Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu etenee suurella melulla. Sekä uusiutuva energia, ledilamput että muovin vähentäminen ovat lähtökohtaisesti hyviä asioita. Mutta saadaanko ympäristökatastrofi torjuttua niihin keskittymällä?

Saksassa on investoitu satoja miljoonia euroja uusiutuvaan energiaan. Samalla on kuitenkin ajettu alas ydinvoiman tuotantoa, mikä on johtanut käytännössä siihen että maassa hakataan viimeisiä pieniä ikimetsiä avolouhosten tieltä. Louhoksista kaivetaan ruskeaa hiiltä joka on kaikkein saastuttavin fossiilisen energian muoto. Ei olekaan yllätys, ettei Saksassa ole saatu aikaan juuri mitään päästövähennyksiä.

Muovin vähentäminen on hyvä asia. Mutta jos sitä käytetään saastuttavan tuotteen markkinoinnissa voi kokonaisvaikutus olla negatiivinen. Esimerkiksi jauhelihapaketin muovin vähentäminen puoleen saattaa vähentää koko paketin päästöjä vain pari promillea, mikä kumoutuu helposti jos "ympäristöystävällistä" tuotetta ostetaan yhtään enemmän.

Maailman kasvihuonepäästöistä suurin osa tulee sähkön ja lämmön tuotannosta, liikenteestä ja maataloudesta. Mitä pitäisi tehdä että päästöt saataisiin oikeasti alas? 

1. Tuotetaan sähkö ja lämpö ydinvoimalla sekä aurinko- ja tuulivoimalla

Sähkön ja lämmöntuotannon päästöt syntyvät pääasiassa hiilen, kaasun ja öljyn polttamisesta. Suunniteltu siirtyminen “uusiutuvaan bioenergiaan” eli metsien polttoon synnyttää myös suuria päästöjä. Oikeasti vähäpäästöistä energiaa voidaan tuottaa ydinvoimalla, aurinkopaneeleilla ja tuulivoimalla. Siis vähäpäästöistä kun mukaan lasketaan koko tuotannon elinkaaren päästöt alkaen raaka-aineiden kaivamisesta ja päättyen laitosten purkamiseen. Turvallista ydinvoimaa voidaan lisätä nopeasti käyttämällä sarjatuotettuja pienreaktoreita, joista tein valtuustoaloitteen Helsingissä

Päästövähennysten nopea toteuttaminen ydinvoimalla ei ole teoriaa vaan todistettu käytännössä. Sillä saatiin esimerkiksi Ranskassa energiantuotannon päästöt vähennettyä alle puoleen pelkästään 80-luvun aikana. Käyttämällä ydinvoimaa aurinko- ja tuulivoiman kanssa voimme vähentää maailman energiantuotannon kaikkia päästöjä 90%. 

Maailman kokonaispäästövähennys: noin 45%.

2. Siirrytään lähes päästöttömään sähkö- ja vetyliikenteeseen

Hyvin vähäpäästöisesti tuotettua energiaa voidaan käyttää myös liikenteen aiheuttamien suurten päätöjen romahduttamiseen. Sähköautot eivät ole ympäristöystävällisiä jos sähkö tuotetaan kivihiilellä kuten nykyään vaikkapa edistyksellisessä Helsingissä. Mutta ydin-, aurinko- ja tuulisähköllä ladatut sähköautot ovat erittäin vähäpäästöisiä. Raskaat akut eivät sovi esimerkiksi lentokoneisiin, jotka voivat käyttää polttoaineena vähäpäästöisellä sähköllä vedestä tuotettua vetyä. Bensiini ja diesel kannattaakin muuttaa vedyksi kaikissa niissä kohteissa missä sähkövoima ei toimi tarpeeksi hyvin. 

Maailman kokonaispäästövähennys: 10%

3.  Lopetetaan eläinten ravintokäyttö ja siirrytään kasvispohjaiseen ravintoon

Maatalouden päästöistä 60% syntyy karja- ja maitotuotannosta. Se myös kuluttaa 83% maatalouden viemästä pinta-alasta, vaikka syntyvän ravinnon energia on vain 18% kaikesta tuotetusta. Tämä tarkoittaa sitä että saman ravintomäärän tuottaminen eläimillä suoraan kasvien sijasta kuluttaa keskimäärin yli 20 kertaa enemmän peltoalaa. Nykyaikainen kasvisruoka on täysin ravitsevaa ja terveellisempää kuin liha, ja jatkossa sitä voi halutessaan täydentää synteettisellä lihalla. Lihan ja maidontuotannon laajamittaiselle jatkamiselle ei siis ole järkeviä perusteita. 

Maailman kokonaispäästövähennys: 8%

Oliko siinä kaikki? 

Ei aivan. Kun karjatalous lopetetaan vapautuu maataloudelta valtava määrä maata, vaikka ravintoa tuotetaan yhtä paljon. Pinta ala on kooltaan EU + USA + Kiina + Australia. Siellä riittää valtavasti tilaa ihmisille ja uudelle luonnolle, joten 

4. Annetaan metsäluonnon vallata eläintuotannolta vapautunut valtava maa-ala

Kun metsitetään useita kymmeniä kertoja Suomen pinta-ala sidotaan ilmakehästä hiiltä massiivisia määriä. Yksi kolmasosa eläintalouden käyttämästä maasta metsitettynä poistaa ilmasta noin 10% kaikista maailman kasvihuonepäästöistä vuosittain. Ehdottamani ratkaisu siis vähentää päästöjä radikaalisti ja lisäksi sitoo ilmakehästä hiiltä mahdollisimman tehokkaasti luonnollisin keinoin.

Maailman kokonaispäästövähennys: 10% jos metsitetään kolmannes, 30% jos metsitetään melkein kaikki eläintuotannon käyttämä maatalousala. 

 

Näillä toimilla voimme siis vähentää maailman kaikkia kasvihuonepäästöjä jopa 90%.                

Voimme myös jatkaa nykyisellä linjalla ja keskittyä hankkimaan hyvää omaatuntoa ledilampuista ja muovipakkausten vähentämisestä. Silloin karjatalouden käyttämä pinta-ala ei muutu metsäksi vaan aavikoksi. 

]]>
80 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261150-nain-ratkaistaan-ilmastonmuutos#comments Ilmastometsitys Ilmastonmuutos Kasvisruoka Ydinenergia Tue, 18 Sep 2018 09:33:50 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261150-nain-ratkaistaan-ilmastonmuutos
Helsinkiin Itämeren suojeluohjelma http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261068-helsinkiin-itameren-suojeluohjelma <p>Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat viime vuosina tuntuneet konkreettisella tavalla myös Helsingin ympäristössä.</p><p>Vaikutukset koskevat monella tapaa Itämerta, joka on samaan aikaan maailman nuorin ja yksi saastuneimmista meristä. Tänä kesänä suomalaiset joutuivat surullisella tavalla<br />seuraamaan rantojen peittämää vihreää levälaattaa. Levätilanne oli lähes koko Suomenlahdella mittakaavaltaan niin paha, että se näkyi avaruuteen asti.</p><p>Itämeri voi huonosti ihmisen toiminnan takia. Saastumista aiheuttavat rehevöityminen, laivaliikenne ja ilmastonmuutos.</p><p>On käynyt selväksi, että esillä olevat Itämeren pelastamiseksi tarvittavat toimet eivät voi odottaa. Myös Helsingin on panostettava kaikin mahdollisin keinoin suojelutoimenpiteisiin.</p><p>Olen jättänyt Helsingin kaupungille valtuustoaloitteen, jossa esitän, että Helsingin tuleekin käynnistää Itämeren pelastusohjelma, jossa otetaan käyttöön uusia suojelutoimia merialueen tilanteen korjaamiseksi.</p><p>Rehevöitymisen torjunnassa keskeisessä roolissa on maatalous, jonka ravinnekuormitukseen on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota. Maataloudessa on vähennetty lannoittamista ja seuraavaksi on tärkeä laajentaa peltojen kipsikäsittelyä, sillä se estää valumia pelloilta vesistöihin.</p><p>Suomesta tuli heinäkuussa Itämeren suojelukomission HELCOM:n puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Helsingin kaupungin tulee olla vahvasti mukana Suomen valtion rinnalla komission työskentelyssä. HELCOM:n jäsenet ovat sopineet vuonna 2007 toimenpideohjelmasta Itämeren<br />suojelun parantamiseksi. Helsingin tulee ottaa ohjelman toimenpiteet osaksi omaa toimintaansa Itämeren ympäristönsuojelussa.</p><p>Helsinki tekee jo tällä hetkellä paljon Itämeren tilanteen kohentamiseksi. Asiassa tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä, sillä Suomenlahden tilanne paranee ainoastaan, jos kaikki alueen naapurivaltiot sitoutuvat suojelutoimiin.</p><p>Jokainen pystyy vaikuttamaan myös omalla toiminnallaan Itämeren tilan parantamiseen. Esimerkiksi suosimalla kasvatetun kalan sijaan Itämeren luonnonkaloja, kuten kuten silakkaa, muikkua ja särkeä voi keventää Itämeri-jalanjälkeä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat viime vuosina tuntuneet konkreettisella tavalla myös Helsingin ympäristössä.

Vaikutukset koskevat monella tapaa Itämerta, joka on samaan aikaan maailman nuorin ja yksi saastuneimmista meristä. Tänä kesänä suomalaiset joutuivat surullisella tavalla
seuraamaan rantojen peittämää vihreää levälaattaa. Levätilanne oli lähes koko Suomenlahdella mittakaavaltaan niin paha, että se näkyi avaruuteen asti.

Itämeri voi huonosti ihmisen toiminnan takia. Saastumista aiheuttavat rehevöityminen, laivaliikenne ja ilmastonmuutos.

On käynyt selväksi, että esillä olevat Itämeren pelastamiseksi tarvittavat toimet eivät voi odottaa. Myös Helsingin on panostettava kaikin mahdollisin keinoin suojelutoimenpiteisiin.

Olen jättänyt Helsingin kaupungille valtuustoaloitteen, jossa esitän, että Helsingin tuleekin käynnistää Itämeren pelastusohjelma, jossa otetaan käyttöön uusia suojelutoimia merialueen tilanteen korjaamiseksi.

Rehevöitymisen torjunnassa keskeisessä roolissa on maatalous, jonka ravinnekuormitukseen on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota. Maataloudessa on vähennetty lannoittamista ja seuraavaksi on tärkeä laajentaa peltojen kipsikäsittelyä, sillä se estää valumia pelloilta vesistöihin.

Suomesta tuli heinäkuussa Itämeren suojelukomission HELCOM:n puheenjohtaja seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Helsingin kaupungin tulee olla vahvasti mukana Suomen valtion rinnalla komission työskentelyssä. HELCOM:n jäsenet ovat sopineet vuonna 2007 toimenpideohjelmasta Itämeren
suojelun parantamiseksi. Helsingin tulee ottaa ohjelman toimenpiteet osaksi omaa toimintaansa Itämeren ympäristönsuojelussa.

Helsinki tekee jo tällä hetkellä paljon Itämeren tilanteen kohentamiseksi. Asiassa tarvitaan myös kansainvälistä yhteistyötä, sillä Suomenlahden tilanne paranee ainoastaan, jos kaikki alueen naapurivaltiot sitoutuvat suojelutoimiin.

Jokainen pystyy vaikuttamaan myös omalla toiminnallaan Itämeren tilan parantamiseen. Esimerkiksi suosimalla kasvatetun kalan sijaan Itämeren luonnonkaloja, kuten kuten silakkaa, muikkua ja särkeä voi keventää Itämeri-jalanjälkeä.

]]>
5 http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261068-helsinkiin-itameren-suojeluohjelma#comments Kotimaa Helsingin kaupunginvaltuusto Ilmastonmuutos Itämeri Ympäristönsuojelu Sun, 16 Sep 2018 13:48:09 +0000 Eveliina Heinäluoma http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261068-helsinkiin-itameren-suojeluohjelma
CO2-leikkaukset toimimaton ratkaisu http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260882-co2-leikkaukset-toimimaton-ratkaisu <p>Tänään Yle1:n aamu-TV:ssä seurasin, kuinka Greanpeace&#39;n edustaja Sini Harkki ja ympäristöministeriön edustaja Magnus Cederlöf omaksumillaan ideologisina tai institutionaalisina pitämilläni näkekemyksillään yrittivät julistaa, kuinka YK:n tiedemiesten jo vuosikymmennien aikana varoittaneesta ilmaston uhkaavan pidetystä lämpenemisestä on päästävä viivyttelemättä eroon. Siitä näkemykseni mukaan päätään eroon, kun ymmärretään, että sille ei tieteellistä näyttöä ole olemassakaan. Pariisin sopimuskin perustuu vain hypoteettisiin arvioihin ilmaton herkkyydestä, mille näyttöä todellisuudesta en ole nähnyt esitettävän.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä aamu-TV:n ohjelma tulkintani mukaan oli samanhenkistä, uskonvaraista julistamista, mistä esim. viimeksi olen puheenvuorossani <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260458-vaarinymmarretty-ihmisperainen-lampeneminen">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260458-vaarinymmarretty-ihmisperainen-lampeneminen</a> kirjoittanut, koskien professori Jero Aholan ja VTT:n erikoistutkija Ville Tulkin kuin myös pääministeri Juho Sipilän sekä Maailman ilmatieteenjärjestön johtaja Petteri Taalaksen näkemyksiä ihmisperäiseksi uskotun ilmaston lämpenemisen uhkaavsta kehittymisestä. Tuossa puheenvuorossani olen pyrkinyt todellisuudesta tehtyjen havaintojen perusteella esittämään, että viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tehtyjen, YK:n poliitikkojen ohjaamien pyrkimysten perusteella ei ihmisen aiheuttamaksi uskotulle, uhkaavalle lämpenemiselle näyttöä ole olemassa. Siinä mielessä Pariisin sopimuksen mukaiset CO2-leikkaukset ovat tarpeettomia, ja niiden on todettu aiheuttavan lähinnä vain menetyksiä.</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä olevassa puheenvuossssani olen johtopäätöksenäni todennut:</p><p>&nbsp;</p><p><em>&#39;Olen itse todennut, että meilllä on kaksi helposti ymmärrerettävää tosiasiaa, miksi IPCC on omaksumissaan ilmaston herkkyysarvioissaan väärässä. a) Ensinnäkin IPCC:n arvioissa oletetaan, että viimeaikoina tapahtunut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokonaan ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä johtuva, kun taas luonnonlakien mukaisen, hiilidioksidin kokonaispäästöjen ja hiilidioksidin kokonaisabsorptioiden välisen dynaamisen tasapainon perusteella arvioitaessa, viimeaikaisen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa on korkeintaan vain luokkaa 5 % oleva ihmisperäinen osuus. b) Toiseksi viimeisen 100 miljoonan vuoden ajalta tähän päivään saakka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendien on todettu seuranneen ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päin vastoin.</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>Omassa puheenvuorossani Ihmisen osuus ilmaston lämpenemisestä häviävän pieni&nbsp;<a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmas">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmas</a>... yhteenvetonani kirjoitin:</em></p><p>&nbsp;</p><p><em>&rdquo;Yhteenvetona haluan todeta, että Pariisin sopimuksen mukaiset, ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä tapahtuvat leikkaukset tuottavat vain menetyksiä. Kuten näillä sivuilla olen jo moneen kertaan todennut, hallituksen on korkea aika turvautua vaihtoehtoiseen strategiaan, mikä tässä tapauksessa voisi tarkoittaa esimerkiksi asianmukaista varautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.&rdquo;&#39;</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään Yle1:n aamu-TV:ssä seurasin, kuinka Greanpeace'n edustaja Sini Harkki ja ympäristöministeriön edustaja Magnus Cederlöf omaksumillaan ideologisina tai institutionaalisina pitämilläni näkekemyksillään yrittivät julistaa, kuinka YK:n tiedemiesten jo vuosikymmennien aikana varoittaneesta ilmaston uhkaavan pidetystä lämpenemisestä on päästävä viivyttelemättä eroon. Siitä näkemykseni mukaan päätään eroon, kun ymmärretään, että sille ei tieteellistä näyttöä ole olemassakaan. Pariisin sopimuskin perustuu vain hypoteettisiin arvioihin ilmaton herkkyydestä, mille näyttöä todellisuudesta en ole nähnyt esitettävän.

 

Tämä aamu-TV:n ohjelma tulkintani mukaan oli samanhenkistä, uskonvaraista julistamista, mistä esim. viimeksi olen puheenvuorossani http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260458-vaarinymmarretty-ihmisperainen-lampeneminen kirjoittanut, koskien professori Jero Aholan ja VTT:n erikoistutkija Ville Tulkin kuin myös pääministeri Juho Sipilän sekä Maailman ilmatieteenjärjestön johtaja Petteri Taalaksen näkemyksiä ihmisperäiseksi uskotun ilmaston lämpenemisen uhkaavsta kehittymisestä. Tuossa puheenvuorossani olen pyrkinyt todellisuudesta tehtyjen havaintojen perusteella esittämään, että viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tehtyjen, YK:n poliitikkojen ohjaamien pyrkimysten perusteella ei ihmisen aiheuttamaksi uskotulle, uhkaavalle lämpenemiselle näyttöä ole olemassa. Siinä mielessä Pariisin sopimuksen mukaiset CO2-leikkaukset ovat tarpeettomia, ja niiden on todettu aiheuttavan lähinnä vain menetyksiä.

 

Edellä olevassa puheenvuossssani olen johtopäätöksenäni todennut:

 

'Olen itse todennut, että meilllä on kaksi helposti ymmärrerettävää tosiasiaa, miksi IPCC on omaksumissaan ilmaston herkkyysarvioissaan väärässä. a) Ensinnäkin IPCC:n arvioissa oletetaan, että viimeaikoina tapahtunut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokonaan ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä johtuva, kun taas luonnonlakien mukaisen, hiilidioksidin kokonaispäästöjen ja hiilidioksidin kokonaisabsorptioiden välisen dynaamisen tasapainon perusteella arvioitaessa, viimeaikaisen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa on korkeintaan vain luokkaa 5 % oleva ihmisperäinen osuus. b) Toiseksi viimeisen 100 miljoonan vuoden ajalta tähän päivään saakka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendien on todettu seuranneen ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päin vastoin.

 

Omassa puheenvuorossani Ihmisen osuus ilmaston lämpenemisestä häviävän pieni http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmas... yhteenvetonani kirjoitin:

 

”Yhteenvetona haluan todeta, että Pariisin sopimuksen mukaiset, ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä tapahtuvat leikkaukset tuottavat vain menetyksiä. Kuten näillä sivuilla olen jo moneen kertaan todennut, hallituksen on korkea aika turvautua vaihtoehtoiseen strategiaan, mikä tässä tapauksessa voisi tarkoittaa esimerkiksi asianmukaista varautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.”'

]]>
6 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260882-co2-leikkaukset-toimimaton-ratkaisu#comments Ilmastonmuutos Perustelematon ihmisperäinen uhka Wed, 12 Sep 2018 12:25:55 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260882-co2-leikkaukset-toimimaton-ratkaisu
Ihminen on ilmastonmuutoksen vahinkoparametri! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260705-ihminen-on-ilmastonmuutoksen-vahinkoparametri <p>Pariisissa maailman valtiot yrittivät padota sellaista [1, jonka vyöryvaikute on jo karannut käsistämme &ndash; ympäristömuuttujien hyöky on ylittänyt niin sanotun takaisinkytkennän arvoituksellisen yhtälön evolutiiviset [?] perusparametriasetukset. Mitä tämä tarkoittaa?</p><p>Ilmastonmuutos on osa laajempaa ympäristömuutosta, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen [perhosefekti]. Ympäristömuutoksien piilotekijät ovat monin osin vielä meiltä muutoksentekijöiltä pimennossa.</p><p><strong>Elämän monimuotoisuuden tekijät ovat vuosimiljoonaisessa evoluutiossa</strong> [2<strong>, joka &rdquo;osaa jakaa sääntöjä&rdquo; kierrossa olevalle biomassalle &ndash; olla &rdquo;kuollut&rdquo; eloa aikaansaavana ja &rdquo;elossa&rdquo;, ollen aiempia kuolleita syövänä hyväksikäyttäjänä </strong>&ndash;</p><p>&nbsp;</p><p>Helsingin Sanomat - &#39;Vieraskynä&#39; julkaisi kahden asiantuntijan &ndash; prof. <strong>Leif Shulmanin</strong> ja prof. <strong>Ilari E. Sääksjärven</strong> toimesta hätkähdyttävän kirjoituksen tästä Elämän monimuotoisuudesta, jolla on hienolta kuulostava nimi &ndash; <em>biodiversiteetti</em> [3 ---</p><p>.</p><p><a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005819434.html">Ilmastonmuutosta ei saa torjua luonnon kustannuksella &ndash; Näin on käymässä Suomen metsissä</a></p><p>~ <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005819434.html">https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005819434.html</a> -</p><p>Ilkka Luoma kommentti: 8.9.2018 &ndash; 7:40</p><p><strong>Professoreiden teksti HS-Vieraskynästä on Elämänpelin avauskirjoitus</strong>. Ihminen pelaa pelejään omaksi edukseen ja muiden kustannuksella. Mitä nämä muut ovat? Ne ovat biomassaa kuten mekin, ja pelistämme johtuen biomassasuhteet* eri lajien kesken ovat vinoutuneet viimeisen 200 vuoden aikana suhteessa edelliseen 200 miljoonaan vuoteen - liian nopeasti.<br /><br /><strong>Muutosnopeus on ollut ja on liikaa</strong> meidätkin synnyttäneen evoluution näkökulmasta. Elämänpelissä on tietokonemainen kellotaajuus, jonka tahti on se sävel, jolla monimuotoisuus on syntynyt aikojen saatossa. Meidän ihmisten kellotaajuus nuotittuu nykyään sanoilla - &quot;kasvua, nopeammin, enemmän ja useammin [4&quot;.<br /><br /><strong>Mikä tämä kellotaajuus on?</strong> Se on sopeumaharmonian mahdollistaja, jotta &quot;kaikki ehtivät mukaan&quot;, olla osallinen aikansa, olla vaikuttaja ja olla sopeuttaja. &quot;Kaikki ehtivät mukaan&quot; - tarkoittaa lajidemokratiaa kilpailussa paikasta auringossa.<br /><br /><strong>&quot;Paikka auringossa&quot; on se tekijä, jotta voi syntyä uutta</strong> - vanhan pohjalta [5. Tätä uuden syntymistä ohjaa sattumallinen evoluutio, jolla on hitaan muuttujan** kellotaajuus.<br /><br /><strong>Biodiversiteetti on järjestelmä - evoluution &quot;sattumalta&quot; luoma elämänsävel</strong>, josta me ihmiset viemme liiallisuudellamme nuotteja, jolloin sinfonia särkyy ja syntyy riitasointuinen ympäristö.<br /><br /><strong>Biodiversiteetti särkyy</strong> ja tilalle on syntymässä &quot;kasvua, enemmän ja useammin&quot; -ihmismentaliteetilla tehotalous [6, joka sotki biomassasuhteet liian nopealla kellotaajuudella, muut lajit (ne miljoonat) eivät ehdi, eivätkä ehtineet mukaan.<br /><br /><strong>Evoluution nuottiavain ei ole hukassa</strong>, se on jo toiminnassa, yllättäen elinympäristöämme muutetaan muidenkin kuin ihmisten toimesta sellaisella voimalla, jossa häiriötekijät poistetaan [7 mahdottomina elämänsävelen yhtälöön.<br /><br /><strong>Biomassainen luonto toipuu, biotasapaino palaa</strong>, ja kellotaajuuskin eri lajien kesken tasaantuu lähemmäksi evoluution perustahtia, joka meille ihmisille on suuri arvoitus! Onko meidän ihmisten oma elämänsävel hukassa?</p><p>&hellip;</p><p><strong>Viitelinkit kohtiin * ja **</strong></p><p>[ * Biomassasuhteet ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-taspainoyhtalo-yha.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-taspainoyhtalo-yha.html</a> - ja ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/elamaan-sovittautumisen-kayttosuhde.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/elamaan-sovittautumisen-kayttosuhde.html</a> &ndash; Ote toisesta: &rdquo; &hellip; Nyt tasapainoyhtälöön on ilmestynyt kauttamme tuntematon tekijä &ndash; yhtälön osa, johon evoluutio ei ole ehtinyt reagoimaan. Ollaanhan me muutoinkin fyysisesti vielä kivikaudella, mutta innokas aivovibraatiomme on kehittänyt automaationa, robotisaationa ja vihdoin 3D-materiataloutena mittoihin, joille ei ole kaltaisellamme ajatusmallilla sijaa vuosimiljoonaisessa kehitysjatkumossa &hellip; &rdquo;</p><p>[** Hitaat muuttujat ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/05/hitaat-muuttujat-voivat-kiihty.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/05/hitaat-muuttujat-voivat-kiihty.html</a> &ndash; Laajemmassa merkityksessä!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jatkokertomus liittyen biomassoihin, niiden keskinäisiin yhtälöihin ja suhteisiin</strong></p><p>Aikanaan jo vuosia sitten biomassayhtälöihin kiinnitettiin huomiota ja Kiinassa aloitettiinkin tutkimus suomalaisittain katsottuna suurella tutkijaryhmällä selvittämään mitä biosfäärin monimuotoisuus ja siihen liittyvät biomassakaavat/ - yhtälöt merkitsevät ihmis- ja koko muulle eliökunnalle.<br /><br />Suomessa aihealue ei saanut tuolloin kiinnostusta, vaan ideointi piti viedä Kiinaan, joka maailman väkirikkaimpana ja suurimpana taloutena kiinnostui, jopa innostui aiheesta suuresti. Tutkimusta on tehty kaikessa hiljaisuudessa kymmeniä henkilötyövuosia ja tuloksia on jo pienelle piirille jaettu.<br /><br />Nyt <a href="http://www.pnas.org/">PNAS</a> julkisti [8 läntisen maailman selvityksiä osapuilleen samasta aiheesta<br />[ ~ <a href="https://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html">https://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html</a> &ndash; HS]</p><p>Ylläoleva saateteksti liittyy kirjoitukseen:</p><p>[ ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/biomassayhtalot-pitavat-sisallaan-koko.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/biomassayhtalot-pitavat-sisallaan-koko.html</a> - ]</p><p>Ote ylläolevasta linkkikirjoituksesta: &rdquo; &hellip; Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta &rdquo;sopivat biomassajakosuhteet&rdquo; niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes &rdquo;vastavoima&rdquo; kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa &hellip; &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Viitteet:</strong></p><p>[1 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/06/presidentti-trump-haluaa-paremman.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/06/presidentti-trump-haluaa-paremman.html</a> -</p><p>[2 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/evoluutiolla-on-sittenkin-tiukka-kuri.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/evoluutiolla-on-sittenkin-tiukka-kuri.html</a> -</p><p>[3 ~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiversiteetti">https://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiversiteetti</a> -</p><p>[4 ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset.html</a> -</p><p>[5 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html</a> -</p><p>[6 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/nayttotalous-luonnostaan.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/nayttotalous-luonnostaan.html</a> -</p><p>[7 ~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/05/miksi-kiinalaiset-kehittivat-ihmisiin.html">https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/05/miksi-kiinalaiset-kehittivat-ihmisiin.html</a> -</p><p>[8 ~ <a href="http://www.pnas.org/content/115/25/6506">http://www.pnas.org/content/115/25/6506</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15397380/elamanpelin-avauskirjoitus">24</a> <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15398134/ihminen-on-ilmastonmuutoksen-vahinkoparametri!">24</a> T BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1036953356486818/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/990453381164589/">FB</a> BLOG 178499</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> biodiversiteetti_09092018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 09092018</p><p>&nbsp;</p><p>613_6159 &ndash; 09:27_09:37_16:47</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pariisissa maailman valtiot yrittivät padota sellaista [1, jonka vyöryvaikute on jo karannut käsistämme – ympäristömuuttujien hyöky on ylittänyt niin sanotun takaisinkytkennän arvoituksellisen yhtälön evolutiiviset [?] perusparametriasetukset. Mitä tämä tarkoittaa?

Ilmastonmuutos on osa laajempaa ympäristömuutosta, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen [perhosefekti]. Ympäristömuutoksien piilotekijät ovat monin osin vielä meiltä muutoksentekijöiltä pimennossa.

Elämän monimuotoisuuden tekijät ovat vuosimiljoonaisessa evoluutiossa [2, joka ”osaa jakaa sääntöjä” kierrossa olevalle biomassalle – olla ”kuollut” eloa aikaansaavana ja ”elossa”, ollen aiempia kuolleita syövänä hyväksikäyttäjänä

 

Helsingin Sanomat - 'Vieraskynä' julkaisi kahden asiantuntijan – prof. Leif Shulmanin ja prof. Ilari E. Sääksjärven toimesta hätkähdyttävän kirjoituksen tästä Elämän monimuotoisuudesta, jolla on hienolta kuulostava nimi – biodiversiteetti [3 ---

.

Ilmastonmuutosta ei saa torjua luonnon kustannuksella – Näin on käymässä Suomen metsissä

~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005819434.html -

Ilkka Luoma kommentti: 8.9.2018 – 7:40

Professoreiden teksti HS-Vieraskynästä on Elämänpelin avauskirjoitus. Ihminen pelaa pelejään omaksi edukseen ja muiden kustannuksella. Mitä nämä muut ovat? Ne ovat biomassaa kuten mekin, ja pelistämme johtuen biomassasuhteet* eri lajien kesken ovat vinoutuneet viimeisen 200 vuoden aikana suhteessa edelliseen 200 miljoonaan vuoteen - liian nopeasti.

Muutosnopeus on ollut ja on liikaa meidätkin synnyttäneen evoluution näkökulmasta. Elämänpelissä on tietokonemainen kellotaajuus, jonka tahti on se sävel, jolla monimuotoisuus on syntynyt aikojen saatossa. Meidän ihmisten kellotaajuus nuotittuu nykyään sanoilla - "kasvua, nopeammin, enemmän ja useammin [4".

Mikä tämä kellotaajuus on? Se on sopeumaharmonian mahdollistaja, jotta "kaikki ehtivät mukaan", olla osallinen aikansa, olla vaikuttaja ja olla sopeuttaja. "Kaikki ehtivät mukaan" - tarkoittaa lajidemokratiaa kilpailussa paikasta auringossa.

"Paikka auringossa" on se tekijä, jotta voi syntyä uutta - vanhan pohjalta [5. Tätä uuden syntymistä ohjaa sattumallinen evoluutio, jolla on hitaan muuttujan** kellotaajuus.

Biodiversiteetti on järjestelmä - evoluution "sattumalta" luoma elämänsävel, josta me ihmiset viemme liiallisuudellamme nuotteja, jolloin sinfonia särkyy ja syntyy riitasointuinen ympäristö.

Biodiversiteetti särkyy ja tilalle on syntymässä "kasvua, enemmän ja useammin" -ihmismentaliteetilla tehotalous [6, joka sotki biomassasuhteet liian nopealla kellotaajuudella, muut lajit (ne miljoonat) eivät ehdi, eivätkä ehtineet mukaan.

Evoluution nuottiavain ei ole hukassa, se on jo toiminnassa, yllättäen elinympäristöämme muutetaan muidenkin kuin ihmisten toimesta sellaisella voimalla, jossa häiriötekijät poistetaan [7 mahdottomina elämänsävelen yhtälöön.

Biomassainen luonto toipuu, biotasapaino palaa, ja kellotaajuuskin eri lajien kesken tasaantuu lähemmäksi evoluution perustahtia, joka meille ihmisille on suuri arvoitus! Onko meidän ihmisten oma elämänsävel hukassa?

Viitelinkit kohtiin * ja **

[ * Biomassasuhteet ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/02/biomassojen-taspainoyhtalo-yha.html - ja ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/elamaan-sovittautumisen-kayttosuhde.html – Ote toisesta: ” … Nyt tasapainoyhtälöön on ilmestynyt kauttamme tuntematon tekijä – yhtälön osa, johon evoluutio ei ole ehtinyt reagoimaan. Ollaanhan me muutoinkin fyysisesti vielä kivikaudella, mutta innokas aivovibraatiomme on kehittänyt automaationa, robotisaationa ja vihdoin 3D-materiataloutena mittoihin, joille ei ole kaltaisellamme ajatusmallilla sijaa vuosimiljoonaisessa kehitysjatkumossa … ”

[** Hitaat muuttujat ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/05/hitaat-muuttujat-voivat-kiihty.html – Laajemmassa merkityksessä!

 

Jatkokertomus liittyen biomassoihin, niiden keskinäisiin yhtälöihin ja suhteisiin

Aikanaan jo vuosia sitten biomassayhtälöihin kiinnitettiin huomiota ja Kiinassa aloitettiinkin tutkimus suomalaisittain katsottuna suurella tutkijaryhmällä selvittämään mitä biosfäärin monimuotoisuus ja siihen liittyvät biomassakaavat/ - yhtälöt merkitsevät ihmis- ja koko muulle eliökunnalle.

Suomessa aihealue ei saanut tuolloin kiinnostusta, vaan ideointi piti viedä Kiinaan, joka maailman väkirikkaimpana ja suurimpana taloutena kiinnostui, jopa innostui aiheesta suuresti. Tutkimusta on tehty kaikessa hiljaisuudessa kymmeniä henkilötyövuosia ja tuloksia on jo pienelle piirille jaettu.

Nyt PNAS julkisti [8 läntisen maailman selvityksiä osapuilleen samasta aiheesta
[ ~ https://www.hs.fi/tiede/art-2000005695416.html – HS]

Ylläoleva saateteksti liittyy kirjoitukseen:

[ ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2018/05/biomassayhtalot-pitavat-sisallaan-koko.html - ]

Ote ylläolevasta linkkikirjoituksesta: ” … Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes ”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa … ”

 

Viitteet:

[1 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2017/06/presidentti-trump-haluaa-paremman.html -

[2 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/evoluutiolla-on-sittenkin-tiukka-kuri.html -

[3 ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiversiteetti -

[4 ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/12/kasvuhokema-on-saavuttanut-maalliset.html -

[5 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -

[6 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/02/nayttotalous-luonnostaan.html -

[7 ~ https://ilkkaluoma.blogspot.com/2013/05/miksi-kiinalaiset-kehittivat-ihmisiin.html -

[8 ~ http://www.pnas.org/content/115/25/6506 -

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 178499

 

DOC biodiversiteetti_09092018.doc – OpenOffice Writer

PVM 09092018

 

613_6159 – 09:27_09:37_16:47

]]>
26 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260705-ihminen-on-ilmastonmuutoksen-vahinkoparametri#comments Evoluutio Ilmastonmuutos Kulutushokema Pariisin ympäristökokous Ympäristörikos Sun, 09 Sep 2018 13:54:14 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260705-ihminen-on-ilmastonmuutoksen-vahinkoparametri
Ekopaavi Fransiskus suojellut ihmishirviö "Setä Ted'ä" http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260681-ekopaavi-fransiskus-suojellut-ihmishirvio-seta-teda <p>Kun kirjoitin uusinta kirjaani odottelin Paavin ilmastoensyklikan <strong>&quot;Laudato Si&#39;n&quot;</strong> julkistamista. Sitä oli ennakoitu maapallon pelastuksena puoli vuotta ennen sen julkaisemista maailman johtavan tiedelehden Science&#39;n pääkirjoituksessa.</p><p>Tämä pääkirjoitus kertoo olennaisen tiedemaailman nykyisestä rappiosta.</p><p>Tämä ilmastoensyklika ja Ekopaavin homoja ja vähemmistöjä puolustavat kannanotot ja näistä hänelle koitunut good will on toistaiseksi taannut sen, että Totuusmedia ei ole repinyt Fransiskuksen paaviutta palasiksi, vaikka syytä olisi.</p><p>Kannattaa näemmä ilmoittautua kulttuurimarxilaiseksi identiteettipoliitikoksi, niin Totuusmedia ei kaivele tekemisiäsi.</p><p><strong>Jorge Bergoglio</strong> sai nimen <strong>Paavi Fransiskus</strong> savun noustua 13.3.2013 Vatikaanissa. Hän tiesi jo samana vuonna Washington DC:n arkkipiispan Ted McCarrick&#39;n olevan ihmispeto ja lasten raiskaaja, eikä tehnyt asialle mitään.</p><p>Oli tapana, että Ekopaavi Fransiskuksen keskeisen valtaannostajan &quot;Setä Ted&#39;n&quot; saavuttua seminaareihin, piti kaunokaiset lapsoset aina piilottaa.</p><p>Erään toisen Ekopaavin &quot;edistyksillisistä&quot; valtaannostajista belgialaisen kardinaali <strong>Danneelsin</strong> tiedetään vaientaneen vuonna 2010 nuoren miehen tämän valitettua erään piispan käyttävän häntä hyväkseen. Piispa sattui olemaan vieläpä tämän nuoren miehen setä.</p><p><strong>&quot;Setä Ted&quot;</strong> on historian ainoa kardinaali, jolta koskaan on otettu kardinaalin punainen tunikka pois. Tämä tapahtui viime heinäkuussa. Vatikaanin USA:n suurlähettiläs <strong>Carlo Maria Vigano</strong> oli todistanut häntä vastaan ja myöskin kertonut 2013 Ekopaaville &quot;Setä Ted&#39;n&quot; turmelleen jo vuosikymmeniä seminaarilaisia.</p><p>Kun Ekopaavi hiljattain palasi Irlannin matkaltaan, hän kieltäytyi kommentoimasta Viganon todistusta.</p><p>Jorge Bergogliolla on Spectator blogistin <strong>Damian Thomsonin</strong> mukaan omassa maassaan julman kyynisen selkäänpuukottajan maine eikä Ekopaavi siksi halua vierailla kotimaassaan. <strong>Henry Sire</strong> niminen toimittaja on kirjoittanut vihamielisen kirjan Ekopaavista nimeltään &quot;The Dictaror Pope&quot;, joka perustuu ensikäden Argentiinan ja Rooman ajan todistusainestoon Bergoglion edesottamuksista.</p><p>Jorge Bergogliolla on Thomsonin mukaan myös &quot;Team Francisiksi&quot; kutsu ryhmä &quot;edistyksellisiä&quot; toimijoita, jotka punovat Richard NIxonin Mustien Operaatioiden tapaisia (Black Ops) juonia ja voipi olla, että arkkipiispa Carlo Maria Viganolle käy vielä huonosti.&nbsp;<a href="https://l.facebook.com/l.php?u=https%3A%2F%2Fwww.spectator.co.uk%2F2018%2F09%2Fwhat-has-pope-francis-covered-up%2F&amp;h=AT35QMyxIsVw72fy4oSWjtOroUwGHqKP-_yIo7IeL5d0_hh-rvEZW6jTB2HAemhoNopkxHeweUU7rdYR-hIUZYPTi17EZSnJzWEvY34kCrX2Pcmycc76ZCTSXAg_vUrKbhmFRvhFeaVPBhPCjYLuwJyM" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.spectator.co.uk/&hellip;/what-has-pope-francis-covere&hellip;/</a></p><p>Eräs fb-kaveri on postannut pariin otteeseen obskuurien alustojen väittämät, että Fransiscus olisi myös sekaantunut pedofiliaan. Tämän Spectator-jutun jälkeen en pitäisi tätä enää mahdottomana. Spectator on Ison Britannian arvostetuimpia lehtiä pienestä levikistään huolimatta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun kirjoitin uusinta kirjaani odottelin Paavin ilmastoensyklikan "Laudato Si'n" julkistamista. Sitä oli ennakoitu maapallon pelastuksena puoli vuotta ennen sen julkaisemista maailman johtavan tiedelehden Science'n pääkirjoituksessa.

Tämä pääkirjoitus kertoo olennaisen tiedemaailman nykyisestä rappiosta.

Tämä ilmastoensyklika ja Ekopaavin homoja ja vähemmistöjä puolustavat kannanotot ja näistä hänelle koitunut good will on toistaiseksi taannut sen, että Totuusmedia ei ole repinyt Fransiskuksen paaviutta palasiksi, vaikka syytä olisi.

Kannattaa näemmä ilmoittautua kulttuurimarxilaiseksi identiteettipoliitikoksi, niin Totuusmedia ei kaivele tekemisiäsi.

Jorge Bergoglio sai nimen Paavi Fransiskus savun noustua 13.3.2013 Vatikaanissa. Hän tiesi jo samana vuonna Washington DC:n arkkipiispan Ted McCarrick'n olevan ihmispeto ja lasten raiskaaja, eikä tehnyt asialle mitään.

Oli tapana, että Ekopaavi Fransiskuksen keskeisen valtaannostajan "Setä Ted'n" saavuttua seminaareihin, piti kaunokaiset lapsoset aina piilottaa.

Erään toisen Ekopaavin "edistyksillisistä" valtaannostajista belgialaisen kardinaali Danneelsin tiedetään vaientaneen vuonna 2010 nuoren miehen tämän valitettua erään piispan käyttävän häntä hyväkseen. Piispa sattui olemaan vieläpä tämän nuoren miehen setä.

"Setä Ted" on historian ainoa kardinaali, jolta koskaan on otettu kardinaalin punainen tunikka pois. Tämä tapahtui viime heinäkuussa. Vatikaanin USA:n suurlähettiläs Carlo Maria Vigano oli todistanut häntä vastaan ja myöskin kertonut 2013 Ekopaaville "Setä Ted'n" turmelleen jo vuosikymmeniä seminaarilaisia.

Kun Ekopaavi hiljattain palasi Irlannin matkaltaan, hän kieltäytyi kommentoimasta Viganon todistusta.

Jorge Bergogliolla on Spectator blogistin Damian Thomsonin mukaan omassa maassaan julman kyynisen selkäänpuukottajan maine eikä Ekopaavi siksi halua vierailla kotimaassaan. Henry Sire niminen toimittaja on kirjoittanut vihamielisen kirjan Ekopaavista nimeltään "The Dictaror Pope", joka perustuu ensikäden Argentiinan ja Rooman ajan todistusainestoon Bergoglion edesottamuksista.

Jorge Bergogliolla on Thomsonin mukaan myös "Team Francisiksi" kutsu ryhmä "edistyksellisiä" toimijoita, jotka punovat Richard NIxonin Mustien Operaatioiden tapaisia (Black Ops) juonia ja voipi olla, että arkkipiispa Carlo Maria Viganolle käy vielä huonosti. https://www.spectator.co.uk/…/what-has-pope-francis-covere…/

Eräs fb-kaveri on postannut pariin otteeseen obskuurien alustojen väittämät, että Fransiscus olisi myös sekaantunut pedofiliaan. Tämän Spectator-jutun jälkeen en pitäisi tätä enää mahdottomana. Spectator on Ison Britannian arvostetuimpia lehtiä pienestä levikistään huolimatta.

]]>
6 http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260681-ekopaavi-fransiskus-suojellut-ihmishirvio-seta-teda#comments Ilmastonmuutos Katolinen kirkko Kulttuurimarxismi Paavi Totuusmedia Sun, 09 Sep 2018 06:03:57 +0000 Mikko Paunio http://mikkopaunio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260681-ekopaavi-fransiskus-suojellut-ihmishirvio-seta-teda
Päivän ilmastoteko - ja enemmän http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260677-paivan-ilmastoteko-ja-enemman <p>Paljon puhetta ilmastonmuutoksesta, ja jälleen tänään on mahdollisuus aitoihin tekoihin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tyttöjen ja naisten koulutus köyhissä ja kehittyvissä maissa on avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa kestävästi kansakuntamme isoihin haasteisiin, kuten köyhyyteen, pakolaisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Tyttöjen ja naisten koulutus on se &rsquo;juurisyy&rsquo;, johon vaikuttamalla ei hoideta vain oireita, vaan itse oireiden aiheuttajaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Naisten Pankin unelmana on aina ollut, että yhä useampi kehitysmaiden nainen saa mahdollisuuden nousta köyhyydestä, ja tätä kautta vaikuttaa koko perheen ja koko kylän hyvinvointiin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ja jokaisen näiden naisen unelmana on saada omat lapsensa ja myös tyttönsä kouluun. Tämän unelman minä jaan: että yhä useampi lapsi, yhä useampi tyttö pääsee kouluun.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tänään on erinomainen mahdollisuus tehdä päivän ilmastoteko - ja paljon enemmän.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen suurin hyväntekeväisyyskävely Kävele Naiselle Ammatti järjestetään tänään 9.9.2018 usealla eri paikkakunnalla. Tapahtuman lahjoituksilla&nbsp;tuetaan kehitysmaiden naisten koulutusta, yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa.&nbsp;Voit katsoa <a href="https://www.naistenpankki.fi/tule-mukaan/kavele-naiselle-ammatti-2018/?gclid=EAIaIQobChMIhr_Ys5St3QIVGeaaCh135QuvEAAYASAAEgImX_D_BwE">tästä lähimmän tapahtuman</a>&nbsp;ja ilmoittautua mukaan, tai&nbsp;tehdä yksin tai yhdessä <a href="https://www.naistenpankki.fi/tule-mukaan/kavele-naiselle-ammatti-2018/oma-kavely/">Omakävelyn</a> oman aikataulun mukaan. Helsingissä kävely starttaa Musiikkitalolta 12:45, mutta ennen sitä tiedossa mukavaa ohjelmaa jo 11:00 alkaen ja mm. alkuverryttely 12:30.&nbsp;</p><p>Kiitos.</p><p>#KäveleNaiselleAmmatti #tytötkouluun #kaikkitytötkouluun&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paljon puhetta ilmastonmuutoksesta, ja jälleen tänään on mahdollisuus aitoihin tekoihin. 

 

Tyttöjen ja naisten koulutus köyhissä ja kehittyvissä maissa on avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa kestävästi kansakuntamme isoihin haasteisiin, kuten köyhyyteen, pakolaisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Tyttöjen ja naisten koulutus on se ’juurisyy’, johon vaikuttamalla ei hoideta vain oireita, vaan itse oireiden aiheuttajaa. 

 

Naisten Pankin unelmana on aina ollut, että yhä useampi kehitysmaiden nainen saa mahdollisuuden nousta köyhyydestä, ja tätä kautta vaikuttaa koko perheen ja koko kylän hyvinvointiin. 

 

Ja jokaisen näiden naisen unelmana on saada omat lapsensa ja myös tyttönsä kouluun. Tämän unelman minä jaan: että yhä useampi lapsi, yhä useampi tyttö pääsee kouluun. 

 

Tänään on erinomainen mahdollisuus tehdä päivän ilmastoteko - ja paljon enemmän. 

 

Suomen suurin hyväntekeväisyyskävely Kävele Naiselle Ammatti järjestetään tänään 9.9.2018 usealla eri paikkakunnalla. Tapahtuman lahjoituksilla tuetaan kehitysmaiden naisten koulutusta, yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa. Voit katsoa tästä lähimmän tapahtuman ja ilmoittautua mukaan, tai tehdä yksin tai yhdessä Omakävelyn oman aikataulun mukaan. Helsingissä kävely starttaa Musiikkitalolta 12:45, mutta ennen sitä tiedossa mukavaa ohjelmaa jo 11:00 alkaen ja mm. alkuverryttely 12:30. 

Kiitos.

#KäveleNaiselleAmmatti #tytötkouluun #kaikkitytötkouluun 

 

]]>
4 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260677-paivan-ilmastoteko-ja-enemman#comments Ilmastonmuutos Ilmastoteko kävelenaiselleammatti Kehitysapu Kestävä kehitys Sun, 09 Sep 2018 05:47:29 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260677-paivan-ilmastoteko-ja-enemman
Väärinymmärretty ihmisperäinen lämpeneminen? http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260458-vaarinymmarretty-ihmisperainen-lampeneminen <p>Eilen yle TV1:n aamulähetyksessä olivat haastateltavina energiatehokkuuden professori Jero Ahola ja VTT:n erikoistutkija Ville Tulkki. Heidän sanomansa ymmärsin niin, että fossiilisista polttoaineista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen kasvusta on päästävä eroon vuoteen 2050 mennessä, ja sen jälkeen on jo olemassa olevienkin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä jatkettava.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Tämän näen samanhenkiseksi pääministeri Juha Sipilän toteamuksen kanssa <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260250-pariisin-sopimus-perusteeton#comment-3945814" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260250-pariisin-sopimus-perusteeton#comment-3945814">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260250-pariisin-sopimus-pe...</a> : &rdquo;Pääministeri Juha Sipilä tänään TV1:n Ykkösaamussa kertoi, että Suomen tavoitteena on vuoteen 2045 mennessä olla &#39;hiilineutraali&#39;. Jos näkemykseni mukaan Pariisin sopimukselle en asianmukaisia perusteita löydä, en voi myöskään ymmärtää, mihin tuo hallituksemme tavoite perustuu.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lisäksi liitän tähän myös mainintani, mitä puheenvuorossani Pariisin sopimus perusteeton <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260250-pariisin-sopimus-perusteeton" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260250-pariisin-sopimus-perusteeton">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260250-pariisin-sopimus-pe...</a> olen todennut: &rdquo;Kun Petteri Taalaksen haastattelusta Yle TV1:n Ykkösaamussa 25.8.2018 ymmärsin hänen uskovan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen olevan ilmaston lämpenemiseen niin uhkaava, että jos ei mitään sen torjumiseksi tehdä, ilmaston lämpötila nousee jopa 8 C-astetta. Toisaalta ymmärsin hänen iloitsevan siitä, jos hän sattuukin olemaan tämän uskonsa kanssa täysin väärässä. Minun uskoni taas on se, että meillä on mahdollisuus tuottaa hänelle mahdollisimman pian tämä ilo uhkaavaksi uskotun ihmisperäisen lämpenemisen mahdottomuudesta, ennenkuin perusteeton Pariisin sopimus, vain menetyksiä tuottavana, ehtii tämän ilon korvata surulla.&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kerrattakoon tässä vielä, miksi em. puheenvuoroni perusteella pidän Pariisin sopimusta perusteettomana.</p> <p>&nbsp;- 1980-luvun lopulla YK.n poliitikot perustivat hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC selvittämään ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotun ilmaston lämpenemisen tieteellisen perustan.</p> <p>&nbsp;- Kun YK:n Rion konferenssiin 1992 mennessä tuolle ihmisen hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei varsinaista näyttöä ollut, pidettiin kuitenkin varovaisuussyistä tärkeänä ryhtyä kustannustehokkaasti leikkaamaan ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä.</p> <p>&nbsp;- Ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä alettiin sitten leikata Kioto-protokollan mukaisesti, mistä seurasi lähinnä vain menetyksiä.</p> <p>&nbsp;- Kun todellisuudesta ei näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotusta ilmaston lämpenemisestä ollut, IPCC omaksui ilmastomallein tuotetut, hypoteettisina pidettävät tulokset, mitkä pohjautuivat kehäpäätelmiin ja olettamuspohjaisiin parametreihin. Niiden toimimattomuutta kuvaa mm. se, että ilmastomallein ei ole pystytty ilmaston tulevien lämpötilojen kehitystä asianmukaisesti ennustamaan eikä menneitä ilmaston lämpötiloja asianmukaisesti arvioimaan.</p> <p>&nbsp;- Pariisin sopimus perustuu IPCC:n omaksumaan, ilmastomallein laskettuun ilmaston herkkyyteen eli arvioon ilmaston lämpenemisestä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa. IPCC:n omaksuma ilmaston herkkyys on osoittautunut hyvin epätarkaksi ja liioitelluksi. IPCC on ilmaston herkkyydelle omaksunut keskimäärin luokkaa 3 C-astetta olevan arvon. Asiaa tarkkaan tutkiessaan luottamuksellisina pitämäni asiantuntijat ovat tulleet tulokseen, minkä mukaan ilmaston herkkyys on niin vähäinen, ettei sitä ole voitu erottaa nollasta. Tämä kyseenalaistaa Pariisin sopimuksen perusteet.</p> <p>&nbsp;- Olen itse todennut, että meilllä on kaksi helposti ymmärrerettävää tosiasiaa, miksi IPCC on omaksumissaan ilmaston herkkyysarvioissaan väärässä. a) Ensinnäkin IPCC:n arvioissa oletetaan, että viimeaikoina tapahtunut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokonaan ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä johtuva, kun taas luonnonlakien mukaisen, hiilidioksidin kokonaispäästöjen ja hiilidioksidin kokonaisabsorptioiden välisen dynaamisen tasapainon perusteella arvioitaessa, viimeaikaisen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa on korkeintaan vain luokkaa 5 % oleva ihmisperäinen osuus. b) Toiseksi viimeisen 100 miljoonan vuoden ajalta tähän päivään saakka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendien on todettu seuranneen ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päin vastoin.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Omassa puheenvuorossani Ihmisen osuus ilmaston lämpenemisestä häviävän pieni <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmas" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmas">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmas</a>... yhteenvetonani kirjoitin:</p> <p>&nbsp;</p> <p>&rdquo;Yhteenvetona haluan todeta, että Pariisin sopimuksen mukaiset, ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä tapahtuvat leikkaukset tuottavat vain menetyksiä. Kuten näillä sivuilla olen jo moneen kertaan todennut, hallituksen on korkea aika turvautua vaihtoehtoiseen strategiaan, mikä tässä tapauksessa voisi tarkoittaa esimerkiksi asianmukaista varautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen yle TV1:n aamulähetyksessä olivat haastateltavina energiatehokkuuden professori Jero Ahola ja VTT:n erikoistutkija Ville Tulkki. Heidän sanomansa ymmärsin niin, että fossiilisista polttoaineista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen kasvusta on päästävä eroon vuoteen 2050 mennessä, ja sen jälkeen on jo olemassa olevienkin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä jatkettava.

 

Tämän näen samanhenkiseksi pääministeri Juha Sipilän toteamuksen kanssa http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260250-pariisin-sopimus-perusteeton#comment-3945814 : ”Pääministeri Juha Sipilä tänään TV1:n Ykkösaamussa kertoi, että Suomen tavoitteena on vuoteen 2045 mennessä olla 'hiilineutraali'. Jos näkemykseni mukaan Pariisin sopimukselle en asianmukaisia perusteita löydä, en voi myöskään ymmärtää, mihin tuo hallituksemme tavoite perustuu.”

 

Lisäksi liitän tähän myös mainintani, mitä puheenvuorossani Pariisin sopimus perusteeton http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260250-pariisin-sopimus-perusteeton olen todennut: ”Kun Petteri Taalaksen haastattelusta Yle TV1:n Ykkösaamussa 25.8.2018 ymmärsin hänen uskovan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen olevan ilmaston lämpenemiseen niin uhkaava, että jos ei mitään sen torjumiseksi tehdä, ilmaston lämpötila nousee jopa 8 C-astetta. Toisaalta ymmärsin hänen iloitsevan siitä, jos hän sattuukin olemaan tämän uskonsa kanssa täysin väärässä. Minun uskoni taas on se, että meillä on mahdollisuus tuottaa hänelle mahdollisimman pian tämä ilo uhkaavaksi uskotun ihmisperäisen lämpenemisen mahdottomuudesta, ennenkuin perusteeton Pariisin sopimus, vain menetyksiä tuottavana, ehtii tämän ilon korvata surulla.”

 

Kerrattakoon tässä vielä, miksi em. puheenvuoroni perusteella pidän Pariisin sopimusta perusteettomana.

 - 1980-luvun lopulla YK.n poliitikot perustivat hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC selvittämään ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotun ilmaston lämpenemisen tieteellisen perustan.

 - Kun YK:n Rion konferenssiin 1992 mennessä tuolle ihmisen hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei varsinaista näyttöä ollut, pidettiin kuitenkin varovaisuussyistä tärkeänä ryhtyä kustannustehokkaasti leikkaamaan ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä.

 - Ihmisperäisiä hiilidioksidipäästöjä alettiin sitten leikata Kioto-protokollan mukaisesti, mistä seurasi lähinnä vain menetyksiä.

 - Kun todellisuudesta ei näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotusta ilmaston lämpenemisestä ollut, IPCC omaksui ilmastomallein tuotetut, hypoteettisina pidettävät tulokset, mitkä pohjautuivat kehäpäätelmiin ja olettamuspohjaisiin parametreihin. Niiden toimimattomuutta kuvaa mm. se, että ilmastomallein ei ole pystytty ilmaston tulevien lämpötilojen kehitystä asianmukaisesti ennustamaan eikä menneitä ilmaston lämpötiloja asianmukaisesti arvioimaan.

 - Pariisin sopimus perustuu IPCC:n omaksumaan, ilmastomallein laskettuun ilmaston herkkyyteen eli arvioon ilmaston lämpenemisestä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa. IPCC:n omaksuma ilmaston herkkyys on osoittautunut hyvin epätarkaksi ja liioitelluksi. IPCC on ilmaston herkkyydelle omaksunut keskimäärin luokkaa 3 C-astetta olevan arvon. Asiaa tarkkaan tutkiessaan luottamuksellisina pitämäni asiantuntijat ovat tulleet tulokseen, minkä mukaan ilmaston herkkyys on niin vähäinen, ettei sitä ole voitu erottaa nollasta. Tämä kyseenalaistaa Pariisin sopimuksen perusteet.

 - Olen itse todennut, että meilllä on kaksi helposti ymmärrerettävää tosiasiaa, miksi IPCC on omaksumissaan ilmaston herkkyysarvioissaan väärässä. a) Ensinnäkin IPCC:n arvioissa oletetaan, että viimeaikoina tapahtunut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokonaan ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä johtuva, kun taas luonnonlakien mukaisen, hiilidioksidin kokonaispäästöjen ja hiilidioksidin kokonaisabsorptioiden välisen dynaamisen tasapainon perusteella arvioitaessa, viimeaikaisen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa on korkeintaan vain luokkaa 5 % oleva ihmisperäinen osuus. b) Toiseksi viimeisen 100 miljoonan vuoden ajalta tähän päivään saakka ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendien on todettu seuranneen ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päin vastoin.

 

Omassa puheenvuorossani Ihmisen osuus ilmaston lämpenemisestä häviävän pieni http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmas... yhteenvetonani kirjoitin:

 

”Yhteenvetona haluan todeta, että Pariisin sopimuksen mukaiset, ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä tapahtuvat leikkaukset tuottavat vain menetyksiä. Kuten näillä sivuilla olen jo moneen kertaan todennut, hallituksen on korkea aika turvautua vaihtoehtoiseen strategiaan, mikä tässä tapauksessa voisi tarkoittaa esimerkiksi asianmukaista varautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.”

]]>
15 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260458-vaarinymmarretty-ihmisperainen-lampeneminen#comments Ilmastonmuutos Väärinymmärrys Tue, 04 Sep 2018 14:56:48 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260458-vaarinymmarretty-ihmisperainen-lampeneminen
Mitä Pariisissa luvattiin http://kh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260452-mita-pariisissa-luvattiin <p>Kuten tunnettua, Suomi ja muut Pariisin ilmastosopimuksen ratifioimat maat ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen minimoida ilmastonmuutoksesta aiheutuvia riskejä. Suomenkielisessä Wikipediassa sopimuksen tavoite kuvataan lakonisesti näin: &quot;Sopimuksessa lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna&quot;. Mutta kovin vähän on keskusteltu siitä, mitä päästöille pitäisi tapahtua, jotta tuohon tavoitteeseen päästäisiin.</p><p>Ilmaston tulevaa kehitystä ennakoidaan ilmakehän käyttäytymistä simuloivien ilmastomallien avulla. Koska tulevaisuudessa tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ei tunneta, perustuvat ilmastomallit päästöjen kehityspolkuihin, eli RCP-skenaarioihin. Niitä rinnalle on laadittu SSP-skenaarioita, jotka sisältävät myös sosiaalisia kehityspolkuja, kuten ennakoidun väestönkasvun ja taloudellisen kehityksen. Kun RCP-skenaariot näyttävät odotetun lopputuloksen eri päästöskenaarioilla, on SSP-skenaariota käytetty myös sen arvioimiseen, millainen kehityspolku ihmiskunnan pitäisi valita, jotta lopputulos olisi toivottu (kuva).</p><p>Ainoa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet täyttävä skenaario on &#39;SSP1-1.9&#39;. Tämän skenaarion mukaan ilmastopäästöt pitää lopettaa noin vuoteen 2050 mennessä ja sen jälkeen tarvitaan negatiivisia päästöjä.</p><p>Edellämainittu tarkoittaa, että ihmiskunnalla on reilut 30 vuotta aikaa lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö kokonaan. Haastetta voi pitää aikamoisena, sillä sähköntuotannon lisäksi pitää dekarbonisoida teollisuuden energiankäyttö ja liikennepolttoaineet. Mutta tämäkään ei vielä riitä, vaan tulevaisuudessa tarvitaan menetelmiä, joilla aikaisemmin tuotettuja päästöjä kerätään ilmakehästä takaisin maaperään. Sen vuoksi parhaan mahdollisen energiatehokkuuden pitäisi olla ohjenuorana jo tässä ja nyt. Hiilidioksidin geologista varastointia on esitetty, mutta vielä on epävarmaa, onko varastointi mahdollista toteuttaa riskittömästi ja järkevillä kustannuksilla. Jäljelle jää luontaisten hiilinielujen voimistaminen maankäytön kehittämisen ja metsittämisprojektien kautta.</p><p>Jos näissä toimenpiteissä epäonnistutaan, on seurauksena ilmaston toivottua voimakkaampi lämpeneminen, mikä alistaa planeetan ekosysteemipalvelut valtaisalle stressille ja kasvattaa merkittävästi peruuttamattomien muutosten riskiä. Tällaisen maailman tuskin haluamme jälkeläisillemme jättää.</p><p>Eduskuntavaalit lähestyvät. Jos ehdokkaasi on sitä mieltä, että energiatehokkuusvaatimukset tai päästövähennystavoitteet ovat jotain, johon Suomi tai suomalaiset voivat suhtautua välinpitämättömästi, kannattaa harkita ehdokasta uudestaan.</p><p><br /><em>Pääasialliset lähteet:<br />https://www.carbonbrief.org/explainer-how-shared-socioeconomic-pathways-explore-future-climate-change</em></p><p><em>Seneviratne, S., Rogelj, J., Séférian, R., Wartenburger, R., Allen, M., Cain, M., Millar, R., Ebi, K., Ellis, N., Hoegh-Guldberg, O., Payne, A., Schleussner, C-F., Tschakert, P. &amp;&nbsp; Warren, R. &quot;The many possible climates from the Paris Agreement&rsquo;s aim of 1.5 &deg;C warming&quot;. Nature, vol. 558, p. 41&ndash;49 (2018)</em></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuten tunnettua, Suomi ja muut Pariisin ilmastosopimuksen ratifioimat maat ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen minimoida ilmastonmuutoksesta aiheutuvia riskejä. Suomenkielisessä Wikipediassa sopimuksen tavoite kuvataan lakonisesti näin: "Sopimuksessa lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna". Mutta kovin vähän on keskusteltu siitä, mitä päästöille pitäisi tapahtua, jotta tuohon tavoitteeseen päästäisiin.

Ilmaston tulevaa kehitystä ennakoidaan ilmakehän käyttäytymistä simuloivien ilmastomallien avulla. Koska tulevaisuudessa tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä ei tunneta, perustuvat ilmastomallit päästöjen kehityspolkuihin, eli RCP-skenaarioihin. Niitä rinnalle on laadittu SSP-skenaarioita, jotka sisältävät myös sosiaalisia kehityspolkuja, kuten ennakoidun väestönkasvun ja taloudellisen kehityksen. Kun RCP-skenaariot näyttävät odotetun lopputuloksen eri päästöskenaarioilla, on SSP-skenaariota käytetty myös sen arvioimiseen, millainen kehityspolku ihmiskunnan pitäisi valita, jotta lopputulos olisi toivottu (kuva).

Ainoa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet täyttävä skenaario on 'SSP1-1.9'. Tämän skenaarion mukaan ilmastopäästöt pitää lopettaa noin vuoteen 2050 mennessä ja sen jälkeen tarvitaan negatiivisia päästöjä.

Edellämainittu tarkoittaa, että ihmiskunnalla on reilut 30 vuotta aikaa lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö kokonaan. Haastetta voi pitää aikamoisena, sillä sähköntuotannon lisäksi pitää dekarbonisoida teollisuuden energiankäyttö ja liikennepolttoaineet. Mutta tämäkään ei vielä riitä, vaan tulevaisuudessa tarvitaan menetelmiä, joilla aikaisemmin tuotettuja päästöjä kerätään ilmakehästä takaisin maaperään. Sen vuoksi parhaan mahdollisen energiatehokkuuden pitäisi olla ohjenuorana jo tässä ja nyt. Hiilidioksidin geologista varastointia on esitetty, mutta vielä on epävarmaa, onko varastointi mahdollista toteuttaa riskittömästi ja järkevillä kustannuksilla. Jäljelle jää luontaisten hiilinielujen voimistaminen maankäytön kehittämisen ja metsittämisprojektien kautta.

Jos näissä toimenpiteissä epäonnistutaan, on seurauksena ilmaston toivottua voimakkaampi lämpeneminen, mikä alistaa planeetan ekosysteemipalvelut valtaisalle stressille ja kasvattaa merkittävästi peruuttamattomien muutosten riskiä. Tällaisen maailman tuskin haluamme jälkeläisillemme jättää.

Eduskuntavaalit lähestyvät. Jos ehdokkaasi on sitä mieltä, että energiatehokkuusvaatimukset tai päästövähennystavoitteet ovat jotain, johon Suomi tai suomalaiset voivat suhtautua välinpitämättömästi, kannattaa harkita ehdokasta uudestaan.


Pääasialliset lähteet:
https://www.carbonbrief.org/explainer-how-shared-socioeconomic-pathways-explore-future-climate-change

Seneviratne, S., Rogelj, J., Séférian, R., Wartenburger, R., Allen, M., Cain, M., Millar, R., Ebi, K., Ellis, N., Hoegh-Guldberg, O., Payne, A., Schleussner, C-F., Tschakert, P. &  Warren, R. "The many possible climates from the Paris Agreement’s aim of 1.5 °C warming". Nature, vol. 558, p. 41–49 (2018)

 

]]>
18 http://kh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260452-mita-pariisissa-luvattiin#comments Ilmaston lämpeneminen Ilmastonmuutos Tue, 04 Sep 2018 13:33:24 +0000 Kalevi Härkönen http://kh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260452-mita-pariisissa-luvattiin
Mikä on syynä ilmastoahdistukseen? http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260446-mika-on-syyna-ilmastoahdistukseen <p><strong>&nbsp;</strong>Kuten olen todennut, niin Hesari eli HS tarjoaa loppumattomasti aiheita ilmastonmuutokseen liittyen. Tänään HS:n Vieraskynä-palstalla tutkijatohtori Panu Pihkala kirjoitti otsikolla &rdquo;Ilmastoahdistus voi toimia muutosvoimana&rdquo;. Pihkala tekee monitieteellistä tutkimusta ympäristöahdistuksesta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Asian yksi erikoisuus on siinä, että Suomessa ei ole yhtään ilmastonmuutoksen professuuria, joka keskittyisi ilmastonmuutoksen tieteellisiin perusteisiin. Ironisesti voin todeta, että ehkä aika on jo ajanut sen asian ohi, kun IPCC:n johdolla on saavutettu tieteellinen konsensus (sic!) ilmastonmuutoksen syistä. Mitäpä sitä enää tutkimaan, vaikka IPCC:n käyttämät ilmastomallit ovatkin tänä päivänä n. 50 % pielessä ja lukija voinee päätellä mihin suuntaan.</p><p>Pihkala tuo useaan otteeseen esiin, kuinka äärisäiden ja niiden aiheuttamat katastrofien voimistuminen on lisännyt ilmastoahdistusta. Suora lainaus: &rdquo;Esimerkiksi ilmastonmuutoksen pahentamat tulvat ja hirmumyrskyt aiheuttavat ihmisissä muun muassa masennusta ja traumaperäisiä stressireaktioita&rdquo;. Pihkala ei tuo esiin mitään tutkimustuloksia täältä Suomesta, että asia on todella näin meidänkin maassamme. Varmaankin hän tutkii asiaa.</p><p>Kylmä tosiasia on, että mitkään tilastot eivät todista maailmanlaajuista sään ääri-ilmiöiden yleistymistä. USA:ssa sen sijaan on näkyvissä pieni laskeva trendi sekä sään ääri-ilmiöissä että niiden aiheuttamissa tuhoissa, kuva 1.</p><p>Kehotankin tutkimuksen rahoittajia suuntaamaan tutkimusta siihen, että miten massamedia saa aikaan ilmastoahdistusta ja -hysteriaa ja mistä johtuu, että tosiasioita sivuuttaen valtamedia on pystynyt luomaan tällaisia ilmiöitä.</p><p>&nbsp;++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.</p><p>Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta:&nbsp;<a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Kuten olen todennut, niin Hesari eli HS tarjoaa loppumattomasti aiheita ilmastonmuutokseen liittyen. Tänään HS:n Vieraskynä-palstalla tutkijatohtori Panu Pihkala kirjoitti otsikolla ”Ilmastoahdistus voi toimia muutosvoimana”. Pihkala tekee monitieteellistä tutkimusta ympäristöahdistuksesta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Asian yksi erikoisuus on siinä, että Suomessa ei ole yhtään ilmastonmuutoksen professuuria, joka keskittyisi ilmastonmuutoksen tieteellisiin perusteisiin. Ironisesti voin todeta, että ehkä aika on jo ajanut sen asian ohi, kun IPCC:n johdolla on saavutettu tieteellinen konsensus (sic!) ilmastonmuutoksen syistä. Mitäpä sitä enää tutkimaan, vaikka IPCC:n käyttämät ilmastomallit ovatkin tänä päivänä n. 50 % pielessä ja lukija voinee päätellä mihin suuntaan.

Pihkala tuo useaan otteeseen esiin, kuinka äärisäiden ja niiden aiheuttamat katastrofien voimistuminen on lisännyt ilmastoahdistusta. Suora lainaus: ”Esimerkiksi ilmastonmuutoksen pahentamat tulvat ja hirmumyrskyt aiheuttavat ihmisissä muun muassa masennusta ja traumaperäisiä stressireaktioita”. Pihkala ei tuo esiin mitään tutkimustuloksia täältä Suomesta, että asia on todella näin meidänkin maassamme. Varmaankin hän tutkii asiaa.

Kylmä tosiasia on, että mitkään tilastot eivät todista maailmanlaajuista sään ääri-ilmiöiden yleistymistä. USA:ssa sen sijaan on näkyvissä pieni laskeva trendi sekä sään ääri-ilmiöissä että niiden aiheuttamissa tuhoissa, kuva 1.

Kehotankin tutkimuksen rahoittajia suuntaamaan tutkimusta siihen, että miten massamedia saa aikaan ilmastoahdistusta ja -hysteriaa ja mistä johtuu, että tosiasioita sivuuttaen valtamedia on pystynyt luomaan tällaisia ilmiöitä.

 ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 14 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

]]>
19 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260446-mika-on-syyna-ilmastoahdistukseen#comments Ilmastoahdistus Ilmastonmuutos Tue, 04 Sep 2018 10:58:03 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260446-mika-on-syyna-ilmastoahdistukseen
"Vastuu ympäristöstä kuuluu kansalle" - Suomalaisen energiapolitiikan alkeet http://ojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260333-vastuu-ymparistosta-kuuluu-kansalle-suomalaisen-energiapolitiikan-alkeet <p>Tuntemamme sivilisaatio on tulossa päätökseensä, ja todennäköisyydet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi pienenevät joka minuutti. Pieni viisimiljoonainen kansa on kuitenkin päättänyt taistella vastaan. Ilkeä ja saastuttava yksityisautoilu on pian historiaa kun vihreät, siniset ja punaiset verottavat sen kuoliaaksi. Viimeiset autot kulkevat öljyn sijasta ekologisesti sähkömoottorilla, eli hiilellä, turpeella tai puulla.</p><p>Kaikki puolueet ovat huolissaan ympäristöstä. Keskusta ei halua lisää työpaikkoja metsäsektorille, Perussuomalaiset ei halua lisätukia turpeen poltolle, Vihreät ja Vasemmisto eivät halua verottaa keskiluokkaa ja rikkaita, ja Kokoomus ei halua siirtää keskustelua pois yritysten ympäristövastuusta. Kaikki ovat vilpittömän huolissaan ilmastosta.</p><p>Yksityisautoilu tuottaa noin 7% tämän rohkean kansan hiilidioksidipäästöistä, ja juuri niistä olisi päästävä eroon. Kunhan tavoite on täytetty, kasvihuonepäästöt ovat enää noin 55 miljoonaa tonnia. Teollisuus, energiatuotanto, rakentaminen ja maatalous aiheuttaa nykyään 90% päästöistä. Vähentämällä yksityisautoilua tämä luku saadaan lähemmäs sataa prosenttia, jolloin asialle kannattaa vasta tehdä jotain.</p><p>Autoilun verotuksessa kyse ei missään nimessä ole lisäveroista. Ei suinkaan, vaikka auton omistajat yleensä ovatkin haja-asutusalueella asuvia perheellisiä työläisiä, joiden tuloveroa ei vaalitappion pelossa uskalla korottaa. On täysin sattumaa, että tuilla elävät työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset ovat niitä jotka välttävät uuden veron. Samoin käy rikkaille, joiden kulkuvälineet ovat yritystensä omistamia.</p><p>Joten pian enää varakkailla on mahdollisuuksia hankkia tämä vaurauden symboli. Vapaus liikkua ei kuulu tavallisen kansalaisen oikeuksiin, vaan jokaisella on vastuu istua bussipysäkillä vesisateessa. Olemme askeleen lähempänä täysin tasa-arvoista maata.</p><p>Sosialismista puheenollen, Vihreiden hallinnoima energiayhtiö Helen on Suomen suurin saastuttaja. Se on vastuussa noin viidestä prosentista koko maan hiilidioksidipäästöistä. Keskustelu Valtion ja energiayhtiöiden vastuusta kannattaakin aloittaa vasta kun kaikkien suomalaisten aiheuttamat autoilupäästöt ovat vähemmän kuin YHDELLÄ yrityksellä.</p><p>Suomi aikoo ilmastonmuutoksen torjunnan suurvallaksi ja panostaa tietenkin uusiutuvaan energiaan. On varmaan sattumaa, että metsänomistajia hyödyttävät polttoaineet kuten turve ja puu ovat tämän kasvavan suurvallan suurimmat aseet. Suomi onkin rohkeana tekonaan linjannut turpeen uusiutuvaksi energiaksi, EU:n ja Kansainvälisen Energiajärjestön vastustuksesta huolimatta. Vaikka turpeen päästöt ovat yhtä pahat tai pahemmat kuin kivihiilessä, niin turve uudistuu. Se tosin vie 1000 vuotta, mutta uudistuu kyllä. Poltettu turvesuo alkaa siis sitoa hiilidioksidia takaisin itseensä jo 3000-luvulla.</p><p>Myös puuenergia on tärkeä osa taistelua, ja polttoainetta valmistetaan puuteollisuuden roskista. Tätä hiiltä ei sidota takaisin maaperään, vaan sen poltossa syntyvä hiilidioksidi yksinkertaisesti viherpestään poliittisella päätöksellä. Kemia, fysiikka ja luonnonlait eivät tarkoita mitään kun harjoitetaan aluepolitiikkaa tai maksimoidaan valtion ja kuntien omistamien yhtiöiden liikevoittoja. Helsingissä puuhake on muutettu vihreäksi energiaksi jankuttamalla ja mölisemällä.</p><p>Annan esimerkin suomalaisesta vihreästä energialogiikasta; jos löydät mitä tahansa hiiltä joka ei ole tarkoitettu energiaksi ja poltat sen, osallistut ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Poltit jotain mitä ei ollut alun perin tarkoitettu energiantuotantoon. Hiili on eri muodoissaan kiertänyt maapallolla jo miljardeja vuosia, joten tavallaan tuotit uusiutuvaa energiaa. Kyse ei ole niin yksinkertaisesta asiasta kun maaperään sidotun hiilidioksidin päästämisestä ilmakehään. Senkin hassu. Tätä aukotonta logiikkaa muuten käytetään pian Helsingissä, kun pääkaupunki vihertyy uusilla päästöttömillä puuhakevoimaloilla.</p><p>Puu uudistuu ja kasvaa takaisin noin sadassa vuodessa, joten kun maapallo on vuonna 2118 lämmennyt neljä astetta ja kuudes massasukupuutto lähestyy viimeistä vaihettaan, poltettu puu on sitonut tänään poltetun hiilidioksidin takaisin maaperään.</p><p>Työläinen, vastuu on siis sinulla. Ympäristöteot kuuluvat kaikille (niille jotka käyvät töissä, hankkivat harrastuksia, vievät lapsensa kouluun ja maksavat veroja).</p><p>Valmistaudu siis kulkemaan polkupyörällä työpaikallesi tammipakkasissa. Todennäköisesti jokaiselle matkallesi joudut syömään kilokaupalla soijanakkeja, joiden hiilipäästöt ovat samaa luokkaa entisen vähäpäästöisen autosi kanssa. Energia on energiaa, käytät sitä sitten itse tai liikutatko sillä yksityisautoa.</p><p>Jopa pitkien etäisyyksien maassa yksityisautoilu lopulta päättyy. Viimeistään kun maapallo on lämmennyt kuusi astetta, koska se käytännössä tarkoittaa koko sivilisaatiomme loppua. Suunnilleen samoihin aikoihin kun seuraavalla vuosikymmenellä poltettujen puupellettien hiili palaa ilmakehästä takaisin metsäksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuntemamme sivilisaatio on tulossa päätökseensä, ja todennäköisyydet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi pienenevät joka minuutti. Pieni viisimiljoonainen kansa on kuitenkin päättänyt taistella vastaan. Ilkeä ja saastuttava yksityisautoilu on pian historiaa kun vihreät, siniset ja punaiset verottavat sen kuoliaaksi. Viimeiset autot kulkevat öljyn sijasta ekologisesti sähkömoottorilla, eli hiilellä, turpeella tai puulla.

Kaikki puolueet ovat huolissaan ympäristöstä. Keskusta ei halua lisää työpaikkoja metsäsektorille, Perussuomalaiset ei halua lisätukia turpeen poltolle, Vihreät ja Vasemmisto eivät halua verottaa keskiluokkaa ja rikkaita, ja Kokoomus ei halua siirtää keskustelua pois yritysten ympäristövastuusta. Kaikki ovat vilpittömän huolissaan ilmastosta.

Yksityisautoilu tuottaa noin 7% tämän rohkean kansan hiilidioksidipäästöistä, ja juuri niistä olisi päästävä eroon. Kunhan tavoite on täytetty, kasvihuonepäästöt ovat enää noin 55 miljoonaa tonnia. Teollisuus, energiatuotanto, rakentaminen ja maatalous aiheuttaa nykyään 90% päästöistä. Vähentämällä yksityisautoilua tämä luku saadaan lähemmäs sataa prosenttia, jolloin asialle kannattaa vasta tehdä jotain.

Autoilun verotuksessa kyse ei missään nimessä ole lisäveroista. Ei suinkaan, vaikka auton omistajat yleensä ovatkin haja-asutusalueella asuvia perheellisiä työläisiä, joiden tuloveroa ei vaalitappion pelossa uskalla korottaa. On täysin sattumaa, että tuilla elävät työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset ovat niitä jotka välttävät uuden veron. Samoin käy rikkaille, joiden kulkuvälineet ovat yritystensä omistamia.

Joten pian enää varakkailla on mahdollisuuksia hankkia tämä vaurauden symboli. Vapaus liikkua ei kuulu tavallisen kansalaisen oikeuksiin, vaan jokaisella on vastuu istua bussipysäkillä vesisateessa. Olemme askeleen lähempänä täysin tasa-arvoista maata.

Sosialismista puheenollen, Vihreiden hallinnoima energiayhtiö Helen on Suomen suurin saastuttaja. Se on vastuussa noin viidestä prosentista koko maan hiilidioksidipäästöistä. Keskustelu Valtion ja energiayhtiöiden vastuusta kannattaakin aloittaa vasta kun kaikkien suomalaisten aiheuttamat autoilupäästöt ovat vähemmän kuin YHDELLÄ yrityksellä.

Suomi aikoo ilmastonmuutoksen torjunnan suurvallaksi ja panostaa tietenkin uusiutuvaan energiaan. On varmaan sattumaa, että metsänomistajia hyödyttävät polttoaineet kuten turve ja puu ovat tämän kasvavan suurvallan suurimmat aseet. Suomi onkin rohkeana tekonaan linjannut turpeen uusiutuvaksi energiaksi, EU:n ja Kansainvälisen Energiajärjestön vastustuksesta huolimatta. Vaikka turpeen päästöt ovat yhtä pahat tai pahemmat kuin kivihiilessä, niin turve uudistuu. Se tosin vie 1000 vuotta, mutta uudistuu kyllä. Poltettu turvesuo alkaa siis sitoa hiilidioksidia takaisin itseensä jo 3000-luvulla.

Myös puuenergia on tärkeä osa taistelua, ja polttoainetta valmistetaan puuteollisuuden roskista. Tätä hiiltä ei sidota takaisin maaperään, vaan sen poltossa syntyvä hiilidioksidi yksinkertaisesti viherpestään poliittisella päätöksellä. Kemia, fysiikka ja luonnonlait eivät tarkoita mitään kun harjoitetaan aluepolitiikkaa tai maksimoidaan valtion ja kuntien omistamien yhtiöiden liikevoittoja. Helsingissä puuhake on muutettu vihreäksi energiaksi jankuttamalla ja mölisemällä.

Annan esimerkin suomalaisesta vihreästä energialogiikasta; jos löydät mitä tahansa hiiltä joka ei ole tarkoitettu energiaksi ja poltat sen, osallistut ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Poltit jotain mitä ei ollut alun perin tarkoitettu energiantuotantoon. Hiili on eri muodoissaan kiertänyt maapallolla jo miljardeja vuosia, joten tavallaan tuotit uusiutuvaa energiaa. Kyse ei ole niin yksinkertaisesta asiasta kun maaperään sidotun hiilidioksidin päästämisestä ilmakehään. Senkin hassu. Tätä aukotonta logiikkaa muuten käytetään pian Helsingissä, kun pääkaupunki vihertyy uusilla päästöttömillä puuhakevoimaloilla.

Puu uudistuu ja kasvaa takaisin noin sadassa vuodessa, joten kun maapallo on vuonna 2118 lämmennyt neljä astetta ja kuudes massasukupuutto lähestyy viimeistä vaihettaan, poltettu puu on sitonut tänään poltetun hiilidioksidin takaisin maaperään.

Työläinen, vastuu on siis sinulla. Ympäristöteot kuuluvat kaikille (niille jotka käyvät töissä, hankkivat harrastuksia, vievät lapsensa kouluun ja maksavat veroja).

Valmistaudu siis kulkemaan polkupyörällä työpaikallesi tammipakkasissa. Todennäköisesti jokaiselle matkallesi joudut syömään kilokaupalla soijanakkeja, joiden hiilipäästöt ovat samaa luokkaa entisen vähäpäästöisen autosi kanssa. Energia on energiaa, käytät sitä sitten itse tai liikutatko sillä yksityisautoa.

Jopa pitkien etäisyyksien maassa yksityisautoilu lopulta päättyy. Viimeistään kun maapallo on lämmennyt kuusi astetta, koska se käytännössä tarkoittaa koko sivilisaatiomme loppua. Suunnilleen samoihin aikoihin kun seuraavalla vuosikymmenellä poltettujen puupellettien hiili palaa ilmakehästä takaisin metsäksi.

]]>
11 http://ojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260333-vastuu-ymparistosta-kuuluu-kansalle-suomalaisen-energiapolitiikan-alkeet#comments Energiapolitiikka Ilmastonmuutos Yksityisautoilu Sat, 01 Sep 2018 12:43:28 +0000 Tommi Ojala http://ojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260333-vastuu-ymparistosta-kuuluu-kansalle-suomalaisen-energiapolitiikan-alkeet
Ajatuksia ydinvoimasta http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260258-ajatuksia-ydinvoimasta <p>Viime aikoina on nähty useampi puheenvuoro ydinvoiman tärkeydestä ilmastonmuutoksen torjunnassa, esimerkiksi Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalakselta ja Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Sanna Syriltä. Syrin näkemyksistä kertoneessa Ylen jutussa puhuttiin myös vihreiden sisäisestä ydinvoimakeskustelusta.</p><p>Puolueen tuoreessa poliittisessa tavoiteohjelmassa vuosille 2019-2023 ydinvoimasta todetaan seuraavaa:</p><p>&quot;Ilmastonmuutoksen torjumiseksi Vihreät suhtautuu avoimesti kaikkeen vähäpäästöisen ja ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Viimeisimmät Suomessa tehdyt ydinvoimahankkeet ovat olleet hitaita ja ongelmallisia. Sellaisia emme halua lisää.&quot;</p><p>Viimeisimmillä hankkeilla viitataan luonnollisesti etenkin turvallisuuspoliittisesti kyseenalaiseen Fennovoimaan ja vuosikausia myöhässä valmistuvaan(?) Olkiluoto kolmoseen. Eräs vihreä (ydinvoimaa kannattava!) tuttuni totesikin taannoin osuvasti: &quot;there&#39;s no business like nuclear business&quot;.</p><p>Vaikka Vihreät ei halua rakentaa lisäydinvoimaa perinteisessä muodossa, emme kuitenkaan myöskään kannata olemassaolevien laitosten ennenaikaista alasajoa. Tavoiteohjelma antaa nähdäkseni mahdollisuuden myös modernin ydinvoiman käyttöönottoon, yhtenä esimerkkinä pienyksiköihin perustuva SMR (Small Modular Reactor). Vihreät kaupunginvaltuutetut Helsingissä ja Turussa ovatkin niiden käytön selvittämistä vaativia aloitteita tehneet ja tukeneet.</p><p>Mitä sitten itse ajattelen ydinvoimasta? Lähtökohtani on se, että ilmastonmuutosta tulee torjua kaikin keinoin, mahdollisimman pragmaattisesti ja teknologianeutraalisti. Vaikka ydinvoimaan liittyy turvallisuusriskejä, ne on kuitenkin suhteutettava ilmastonmuutoksen luomaan uhkaan olemassaolollemme. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettemme kykene vastaamaan haasteeseen riittävän nopeasti ilman turvautumista ydinvoimaan.</p><p>Perinteinen ydinvoima ei tietenkään riitä yksin ja sen rakentaminen on hidasta ja kallista. Poliittisesti voisimme silti edistää esimerkiksi yllämainitun SMR-teknologian tutkimusta ja sen käyttöönottoon liittyvän byrokratian keventämistä.</p><p>Uusiin hankkeisiin lupaan suhtautua avoimesti: ei varauksetonta tukea, mutten myöskään tyrmää ennakkoon. Fennovoimaa tuskin tulen koskaan tukemaan, sen toteutumisesta ei globaalin ilmastokatastrofin torjuminen voi olla kiinni. Olkiluoto III toivottavasti valmistuu pian ja alkaa tuottamaan (lähes) päästötöntä energiaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime aikoina on nähty useampi puheenvuoro ydinvoiman tärkeydestä ilmastonmuutoksen torjunnassa, esimerkiksi Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalakselta ja Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Sanna Syriltä. Syrin näkemyksistä kertoneessa Ylen jutussa puhuttiin myös vihreiden sisäisestä ydinvoimakeskustelusta.

Puolueen tuoreessa poliittisessa tavoiteohjelmassa vuosille 2019-2023 ydinvoimasta todetaan seuraavaa:

"Ilmastonmuutoksen torjumiseksi Vihreät suhtautuu avoimesti kaikkeen vähäpäästöisen ja ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Viimeisimmät Suomessa tehdyt ydinvoimahankkeet ovat olleet hitaita ja ongelmallisia. Sellaisia emme halua lisää."

Viimeisimmillä hankkeilla viitataan luonnollisesti etenkin turvallisuuspoliittisesti kyseenalaiseen Fennovoimaan ja vuosikausia myöhässä valmistuvaan(?) Olkiluoto kolmoseen. Eräs vihreä (ydinvoimaa kannattava!) tuttuni totesikin taannoin osuvasti: "there's no business like nuclear business".

Vaikka Vihreät ei halua rakentaa lisäydinvoimaa perinteisessä muodossa, emme kuitenkaan myöskään kannata olemassaolevien laitosten ennenaikaista alasajoa. Tavoiteohjelma antaa nähdäkseni mahdollisuuden myös modernin ydinvoiman käyttöönottoon, yhtenä esimerkkinä pienyksiköihin perustuva SMR (Small Modular Reactor). Vihreät kaupunginvaltuutetut Helsingissä ja Turussa ovatkin niiden käytön selvittämistä vaativia aloitteita tehneet ja tukeneet.

Mitä sitten itse ajattelen ydinvoimasta? Lähtökohtani on se, että ilmastonmuutosta tulee torjua kaikin keinoin, mahdollisimman pragmaattisesti ja teknologianeutraalisti. Vaikka ydinvoimaan liittyy turvallisuusriskejä, ne on kuitenkin suhteutettava ilmastonmuutoksen luomaan uhkaan olemassaolollemme. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettemme kykene vastaamaan haasteeseen riittävän nopeasti ilman turvautumista ydinvoimaan.

Perinteinen ydinvoima ei tietenkään riitä yksin ja sen rakentaminen on hidasta ja kallista. Poliittisesti voisimme silti edistää esimerkiksi yllämainitun SMR-teknologian tutkimusta ja sen käyttöönottoon liittyvän byrokratian keventämistä.

Uusiin hankkeisiin lupaan suhtautua avoimesti: ei varauksetonta tukea, mutten myöskään tyrmää ennakkoon. Fennovoimaa tuskin tulen koskaan tukemaan, sen toteutumisesta ei globaalin ilmastokatastrofin torjuminen voi olla kiinni. Olkiluoto III toivottavasti valmistuu pian ja alkaa tuottamaan (lähes) päästötöntä energiaa.

]]>
8 http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260258-ajatuksia-ydinvoimasta#comments Ilmastonmuutos Ydinvoima Fri, 31 Aug 2018 10:47:49 +0000 Ville Savonlahti http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260258-ajatuksia-ydinvoimasta
Pariisin sopimus perusteeton http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260250-pariisin-sopimus-perusteeton <p>Kun Petteri Taalaksen haastattelusta Yle TV1:n Ykkösaamussa 25.8.2018 ymmärsin hänen uskovan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen olevan ilmaston lämpenemiseen niin uhkaava, että jos ei mitään sen torjumiseksi tehdä, ilmaston lämpötila nousee jopa 8 C-astetta. Toisaalta ymmärsin hänen iloitsevan siitä, jos hän sattuukin olemaan tämän uskonsa kanssa täysin väärässä. Minun uskoni taas on se, että meillä on mahdollisuus tuottaa hänelle mahdollisimman pian tämä ilo uhkaavaksi uskotun ihmisperäisen lämpenemisen mahdottomuudesta, ennenkuin perusteeton Pariisin sopimus, vain menetyksiä tuottavana, ehtii tämän ilon korvata surulla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Keskustelijoiden näkemyksiä</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Omassa puheenvuorossani &rdquo;Ihmisen osuus ilmaston lämpenemisestä häviävän pieni&rdquo; <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmaston-lampenemisesta-haviavan-pieni" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmaston-lampenemisesta-haviavan-pieni">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmas...</a> yhteenvetonani kirjoitin:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Yhteenvetona haluan todeta, että Pariisin sopimuksen mukaiset, ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä tapahtuvat leikkaukset tuottavat vain menetyksiä. Kuten näillä sivuilla olen jo moneen kertaan todennut, hallituksen on korkea aika turvautua vaihtoehtoiseen strategiaan, mikä tässä tapauksessa voisi tarkoittaa esimerkiksi asianmukaista varautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Jouni Aro puheenvuorossaan <a href="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259990-sutta-pakoon-tulikin-karhu-vastaan" title="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259990-sutta-pakoon-tulikin-karhu-vastaan">http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259990-sutta-pakoon-tulikin-kar...</a> totesi tosiasian:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Maapallon lämpeneminen ei ole enää jatkunut siten kuin ilmastomallit ovat meille osoittaneet, jokin on pielessä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Antero Ollila puheenvuorossaan <a href="http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260008-taalaksen-ilmastopelottelut-jatkuvat-ylen-ykkosaamussa" title="http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260008-taalaksen-ilmastopelottelut-jatkuvat-ylen-ykkosaamussa">http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260008-taalaksen-ilmastopelot...</a> taas, itse asiaa tarkoin tutkineena, totesi:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Taalaksen väitteet eivät saa mitään tukea ilmastonmuutokseen liittyvistä mittauksista. Hänen väitteensä ovat liioiteltuja ja tosiasioiden vastaisia ja ne voi luokitella pelkiksi spekulaatioiksi sekä joissakin tapauksissa selvästi virheellisiksi kuten edellä on todistettu. &rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>On lukuisa joukko tutkijoita, jotka omakohtaisten tutkimustensa perusteella ovat tulleet tulokseen, minkä mukaan IPCC:n omaksumiin arvioihin ilmaston herkkyydestä (so. ilmaston lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa) ei voi luottaa. Niitä yleisesti heidän keskuudessaan pidetään epävarmoina ja liioiteltuina jopa siinä määrin, että esim. ilmaston herkyyttä ei voi erottaa nollasta. Tosiasia näkemykseni mukaan on se, että IPCC:n omaksumat arviot ilmastoherkkyydestä ovat vasta hypoteeseja, joille todellisuudesta ei näyttöä ole olemassa. Lisäksi, kun on kysymys ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuudesta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa, IPCC:n omaksuma oletus on, että viimeaikainen hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokonaan ihmisperäistä, kun taas luonnonlakien mukaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus viimeaikaisissa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa on korkeintaan vain luokkaa 5 %.</p><p>&nbsp;</p><p>Arvostamani blogisti Tapio Simonen kommentissaan <a href="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260098-ipccn-tulevan-syksyn-raportin-julkistusta-pohjustetaan#comment-3942001" title="http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260098-ipccn-tulevan-syksyn-raportin-julkistusta-pohjustetaan#comment-3942001">http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260098-ipccn-tulevan-syksyn-rap...</a> kuvailee ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousun ja siinä olevan ihmisperäisen osuuden merkitysten vähyyttä mm. näin:</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Hiilidioksidin määrän lisääntyminen voi johtua myös muustakin kuin ihmisen toimista: ilmaston lämmetessä luonnollista tietä merten pintavedet lämpenevät ja fysikokemian lakien mukaisesti (kaasujen liukoisuus nesteisiin pienenee lämpötilan kohotessa) hiilidioksidia vapautuu ilmakehään.</p><p>&nbsp;</p><p>Niinpä lämpötilan nousu voi lisätä hiilidioksidipitoisuutta, eikä hiilidioksidi (joka on huomattavasti heikommin vaikuttava kasvihuonekaasu kuin vesihöyry ja metaani) lämpötilaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kahden käyrän (maapallon lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus) samanaikainen nousu ei tarkoita automaattisesti sitä, että a aiheuttaa b:n kohoamisen tai että b on syynä a:n nousuun tai että muita tekijöitä ei ole vaikuttamassa tarkasteltavassa fysikokemiallisessa ilmiössä. Ilmaston tapauksessa muut tekijät (kuten aurinko) ovat pääosassa.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Koskien ihmisperäisen ilmakehän hiilidioksidiptoisuuden nousun osuutta viimeaikaisessa hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa viittaan linkkiini <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmaston-lampenemisesta-haviavan-pieni" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmaston-lampenemisesta-haviavan-pieni">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmas...</a> : &rdquo;Luonnonlakien mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus hakeutuu hiilidioksidipäästöjen ja hiilidioksidiabsorptioiden edellyttämään dynaamiseen tasapainoon. Esimerkiksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee silloin, kun lähtökohtaisesti hiilidioksidin kokonaispäästöt ilmakehään ovat suuremmat kuin hiilidioksidin kokonaisabsorptiot ilmakehästä muuhun ympäristöön. Paljonko tässä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa on ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuutta, on prosentuaalisesti sama, mikä se oli prosentuaalisesti hiilidioksidin kokonaispäästöissä. Kun hiilidioksidin viimeaikaisissa kokonaispäästöissä ihmisperäinen osuus on korkeintaan luokkaa 5 %, tämä osoittaa esim. sen, että viimeaikaisessakaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa ei ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuutta ole kuin korkeintaan luokkaa 5 %. Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa voi verrata pienen, valuma-alueelta järveen tulevan ojan veden määrän vaikutukseen järven vedenpinnan nousuun suhteessa valuma-alueelta tulevan veden kokonaismäärään.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Kun Pariisin sopimus perustuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden IPCC:n omaksumaan ilmaston herkkyyteen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousun osalta, mille todellisuudesta ei näyttöä ole olemassa, on Pariisin sopimuksen mukaisia hiilidioksidipäästöjen leikkauksia pidettävä perusteettomina toimenpiteinä.Vielä se, että ilmakehän viimeaikaisessa ilmakehän nousussa ihmisperäinen osuus on korkeintaan luokkaa 5 %, tekee jo yksin ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksen tarpeettomiksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miten asia on todettavissa viimeisen 100 miljoonan vuoden ajalta</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kun itse katselen, mitä ilmastossa on esim. Liituajasta lähtien, viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana tapahtunut, tulen siihen tulokseen, että voin yhtyä lukuisten itsenäisten tutkijoiden esittämin näkemyksiin aina siihen asti, että ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin vähäinen, ettei sitä todellisuudesta tehtävin havainnoin pysty toteamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Missä kohdin ja miksi Liituaika nykyajasta maapallolla eroaa, kuvaavat siihen liittyvät geologiset ja viimeaikaiset havainnot:</p><p>&nbsp;- Ilmaston lämpötila 100 miljoonaa vuotta sitten päiväntasaajalla oli pari astetta nykyistä lämpimämpi, eteläisillä napa-alueilla lämpötila oli jopa 40 astetta nykyistä korkeampi ja pohjoislla napa-alueilla se oli 20 &ndash; 25 astetta nykyistä korkeampi (Juha Pekka Lunkka kirjassaan Maapallon ilmastohistoria, s. 140). Liituajan korkeat lämpötilat selittyivät sillä, että valtamerien ja mannerten sijainti olivat sellaisia, että ne saivat aikaan esim. päiväntasaajaseudun lämpimien merivesien helpon virtauksen napa-alueille saakka.</p><p>&nbsp;- Liituajan lämpimät merivedet - sekä päiväntasaajaseudun lämminvetisenä, tehokkaana hiilidioksidin lähteenä että ylempien leveysasteiden lämpimyydestä johtuvina, vaimentuneina hiilidioksidin nieluina - ylläpitivät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, joka oli ainakin nelinkertainen nykyajan hiilidioksidipitoisuuteen verrattuna, mikä sitten aleni nykyiselleen, kun mannerliikonnot muuttivat valtamerien muotoa ja laskivat niiden lämpötilaa jopa niin, että napa-alueet jäähtyivät ja jäätiköityivät nykyisilleen.</p><p>&nbsp;- Liituajan kostea ja lämmin ilmasto piti vesihöyryn aiheuttaman kasvihuonekaasuvaikutuksen korkealla tasolla, mitä hiilidioksipitoisuuden kohdalla kasvihuonekaasuna ei ole ollut hallitsevana todettavissa, kun hiilidioksidin pitoisuuden nousu ilmakekehässä näytti aina seuraavan muiden tekijöiden aiheuttamaa lämpenemistä.</p><p>&nbsp;- Liituajalla kasvisto eli rehevimmillään, kun silloin lämpöä, kosteutta ja yhteyttämistä lisäävää ilmakehän hiilidioksidia oli valtavasti käytössä.</p><p>&nbsp;- Mitä ilmakehän hiilidioksipitoisuuteen viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana tulee, Juha Pekka Lunkka em. kirjassaan s,147 toteaa: &rdquo;100 miljoonan vuoden ajalta kerätty geologinen aineisto ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta osoittaa, että kymmenien miljoonien vuosien aikavälillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on seurannut ilmaston vaihteluja&rdquo;.</p><p>&nbsp;- Viimeisen 800 000 vuoden aikana esiintyneiden, orbitaalisten tekijöiden (so. lähinnä maapallon sijainti lievästi elliptisellä, aurinkoa kiertävällä radallaan) hallitsemien jääkausien ja niiden välisten lämpimien kausien aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilan muutostrendejä, mikä osoittaa, etteivät hiilidioksidipitoisuuden nousutrendit ole esim. ilmaston lämpötilan muutostrendejä havaittavasti hallinneet.</p><p>&nbsp;- Viimeaikaisestakin jääkaudesta nykyiseen lämpimään kauteen siirryttäessä ilmaston lämpötilan nousu on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nykyiselle tasolleen. Nykyisellä Holoseeni-nimisellä lämpimällä kaudellakin ilmaston lämpötila vaihtelee johtuen lähinnä auringon aktiivisuuden vaihtelusta. Tästä on esimerkkinä mm. ns. pieni jääkausi 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa, jolloin myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on seurannut ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.</p><p>&nbsp;- Kun tullaan aikakauteen 1900-luvun alusta tähän päivään, on havainnoin todettavissa, että ilmaston lämpötilaa vaihtelevasti ovat hallinneet auringon aktiivisusvaihteluun liittyvät ENSO-ilmiöt. El Niño-ilmiöiden hallitsemina kausina ilmaston lämpötilan ja sen seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden voidaan havaita hallitsevasti nousevan, mitä La Niña-ilmiöiden hallitsemina aikakausina ei lämpenemisen osalta keskimäärin havaittavasti tapahdu. Sen sijaan La Niña-ilmiöidenkin aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuskin vielä viiveellä nousee, kun päivänsaajalla El Niño&#39;n aikana lämmenneet pintavedet virtaavat ylemmille leveysasteille, missä merivesien hiilidioksidinielut pääosin sijaitsevat. Näin nämä merivesien hiilidioksidinielut, lämpenemisestä heikentyessään, jatkavat viiveellä El Niño-ilmiöistä aiheutuvaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua, vaikka keskimääräisen ilmaston lämpötilan nousua ei todettavissa olekaan; katso esim. linkkiä <a href="https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992" title="https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992">https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992</a> .</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Johtopäätös</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Voidaan todeta, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden trendimuutoksiin ovat aina hallitsevasti vaikuttaneet ilmaston lämpötilan luonnolliset trendimuutokset, mille ihmisperäisillä toimilla ei voida vaikuttaa. Näin on tapahtunut ihan viimeaikaisenkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun kohdalla, missä nousussa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus on ollut korkeintaan vain luokkaa 5 %. Lisäksi on todettavissa, että ilmakehän hiilidioksipitoisuuden kokonaisnousunkin aiheuttamaksi uskottu ilmaston lämpeneminen on niin vähäistä, ettei sitä ole havainnoin voitu edes todeta.</p><p>&nbsp;</p><p>Perusteiltaan epäasialliseksi osoittautuneen Pariisin sopimuksen korvaaminen vaihtoehtoisen strategian mukaisilla, toimivilla ratkaisuilla on tarvittava toimenpide, kuten olen edellä jo todennut</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Petteri Taalaksen haastattelusta Yle TV1:n Ykkösaamussa 25.8.2018 ymmärsin hänen uskovan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen olevan ilmaston lämpenemiseen niin uhkaava, että jos ei mitään sen torjumiseksi tehdä, ilmaston lämpötila nousee jopa 8 C-astetta. Toisaalta ymmärsin hänen iloitsevan siitä, jos hän sattuukin olemaan tämän uskonsa kanssa täysin väärässä. Minun uskoni taas on se, että meillä on mahdollisuus tuottaa hänelle mahdollisimman pian tämä ilo uhkaavaksi uskotun ihmisperäisen lämpenemisen mahdottomuudesta, ennenkuin perusteeton Pariisin sopimus, vain menetyksiä tuottavana, ehtii tämän ilon korvata surulla.

 

Keskustelijoiden näkemyksiä

 

Omassa puheenvuorossani ”Ihmisen osuus ilmaston lämpenemisestä häviävän pieni” http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmaston-lampenemisesta-haviavan-pieni yhteenvetonani kirjoitin:

 

”Yhteenvetona haluan todeta, että Pariisin sopimuksen mukaiset, ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä tapahtuvat leikkaukset tuottavat vain menetyksiä. Kuten näillä sivuilla olen jo moneen kertaan todennut, hallituksen on korkea aika turvautua vaihtoehtoiseen strategiaan, mikä tässä tapauksessa voisi tarkoittaa esimerkiksi asianmukaista varautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.”

 

Jouni Aro puheenvuorossaan http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259990-sutta-pakoon-tulikin-karhu-vastaan totesi tosiasian:

 

”Maapallon lämpeneminen ei ole enää jatkunut siten kuin ilmastomallit ovat meille osoittaneet, jokin on pielessä.”

 

Antero Ollila puheenvuorossaan http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260008-taalaksen-ilmastopelottelut-jatkuvat-ylen-ykkosaamussa taas, itse asiaa tarkoin tutkineena, totesi:

 

”Taalaksen väitteet eivät saa mitään tukea ilmastonmuutokseen liittyvistä mittauksista. Hänen väitteensä ovat liioiteltuja ja tosiasioiden vastaisia ja ne voi luokitella pelkiksi spekulaatioiksi sekä joissakin tapauksissa selvästi virheellisiksi kuten edellä on todistettu. ”

 

On lukuisa joukko tutkijoita, jotka omakohtaisten tutkimustensa perusteella ovat tulleet tulokseen, minkä mukaan IPCC:n omaksumiin arvioihin ilmaston herkkyydestä (so. ilmaston lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa) ei voi luottaa. Niitä yleisesti heidän keskuudessaan pidetään epävarmoina ja liioiteltuina jopa siinä määrin, että esim. ilmaston herkyyttä ei voi erottaa nollasta. Tosiasia näkemykseni mukaan on se, että IPCC:n omaksumat arviot ilmastoherkkyydestä ovat vasta hypoteeseja, joille todellisuudesta ei näyttöä ole olemassa. Lisäksi, kun on kysymys ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuudesta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa, IPCC:n omaksuma oletus on, että viimeaikainen hiilidioksidipitoisuuden nousu on kokonaan ihmisperäistä, kun taas luonnonlakien mukaan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus viimeaikaisissa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa on korkeintaan vain luokkaa 5 %.

 

Arvostamani blogisti Tapio Simonen kommentissaan http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260098-ipccn-tulevan-syksyn-raportin-julkistusta-pohjustetaan#comment-3942001 kuvailee ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousun ja siinä olevan ihmisperäisen osuuden merkitysten vähyyttä mm. näin:

 

”Hiilidioksidin määrän lisääntyminen voi johtua myös muustakin kuin ihmisen toimista: ilmaston lämmetessä luonnollista tietä merten pintavedet lämpenevät ja fysikokemian lakien mukaisesti (kaasujen liukoisuus nesteisiin pienenee lämpötilan kohotessa) hiilidioksidia vapautuu ilmakehään.

 

Niinpä lämpötilan nousu voi lisätä hiilidioksidipitoisuutta, eikä hiilidioksidi (joka on huomattavasti heikommin vaikuttava kasvihuonekaasu kuin vesihöyry ja metaani) lämpötilaa.

 

Kahden käyrän (maapallon lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus) samanaikainen nousu ei tarkoita automaattisesti sitä, että a aiheuttaa b:n kohoamisen tai että b on syynä a:n nousuun tai että muita tekijöitä ei ole vaikuttamassa tarkasteltavassa fysikokemiallisessa ilmiössä. Ilmaston tapauksessa muut tekijät (kuten aurinko) ovat pääosassa.”

 

Koskien ihmisperäisen ilmakehän hiilidioksidiptoisuuden nousun osuutta viimeaikaisessa hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa viittaan linkkiini http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259844-ihmisen-osuus-ilmaston-lampenemisesta-haviavan-pieni : ”Luonnonlakien mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus hakeutuu hiilidioksidipäästöjen ja hiilidioksidiabsorptioiden edellyttämään dynaamiseen tasapainoon. Esimerkiksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee silloin, kun lähtökohtaisesti hiilidioksidin kokonaispäästöt ilmakehään ovat suuremmat kuin hiilidioksidin kokonaisabsorptiot ilmakehästä muuhun ympäristöön. Paljonko tässä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa on ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuutta, on prosentuaalisesti sama, mikä se oli prosentuaalisesti hiilidioksidin kokonaispäästöissä. Kun hiilidioksidin viimeaikaisissa kokonaispäästöissä ihmisperäinen osuus on korkeintaan luokkaa 5 %, tämä osoittaa esim. sen, että viimeaikaisessakaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa ei ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuutta ole kuin korkeintaan luokkaa 5 %. Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousussa voi verrata pienen, valuma-alueelta järveen tulevan ojan veden määrän vaikutukseen järven vedenpinnan nousuun suhteessa valuma-alueelta tulevan veden kokonaismäärään.”

 

Kun Pariisin sopimus perustuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden IPCC:n omaksumaan ilmaston herkkyyteen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousun osalta, mille todellisuudesta ei näyttöä ole olemassa, on Pariisin sopimuksen mukaisia hiilidioksidipäästöjen leikkauksia pidettävä perusteettomina toimenpiteinä.Vielä se, että ilmakehän viimeaikaisessa ilmakehän nousussa ihmisperäinen osuus on korkeintaan luokkaa 5 %, tekee jo yksin ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksen tarpeettomiksi.

 

Miten asia on todettavissa viimeisen 100 miljoonan vuoden ajalta

 

Kun itse katselen, mitä ilmastossa on esim. Liituajasta lähtien, viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana tapahtunut, tulen siihen tulokseen, että voin yhtyä lukuisten itsenäisten tutkijoiden esittämin näkemyksiin aina siihen asti, että ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on niin vähäinen, ettei sitä todellisuudesta tehtävin havainnoin pysty toteamaan.

 

Missä kohdin ja miksi Liituaika nykyajasta maapallolla eroaa, kuvaavat siihen liittyvät geologiset ja viimeaikaiset havainnot:

 - Ilmaston lämpötila 100 miljoonaa vuotta sitten päiväntasaajalla oli pari astetta nykyistä lämpimämpi, eteläisillä napa-alueilla lämpötila oli jopa 40 astetta nykyistä korkeampi ja pohjoislla napa-alueilla se oli 20 – 25 astetta nykyistä korkeampi (Juha Pekka Lunkka kirjassaan Maapallon ilmastohistoria, s. 140). Liituajan korkeat lämpötilat selittyivät sillä, että valtamerien ja mannerten sijainti olivat sellaisia, että ne saivat aikaan esim. päiväntasaajaseudun lämpimien merivesien helpon virtauksen napa-alueille saakka.

 - Liituajan lämpimät merivedet - sekä päiväntasaajaseudun lämminvetisenä, tehokkaana hiilidioksidin lähteenä että ylempien leveysasteiden lämpimyydestä johtuvina, vaimentuneina hiilidioksidin nieluina - ylläpitivät ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, joka oli ainakin nelinkertainen nykyajan hiilidioksidipitoisuuteen verrattuna, mikä sitten aleni nykyiselleen, kun mannerliikonnot muuttivat valtamerien muotoa ja laskivat niiden lämpötilaa jopa niin, että napa-alueet jäähtyivät ja jäätiköityivät nykyisilleen.

 - Liituajan kostea ja lämmin ilmasto piti vesihöyryn aiheuttaman kasvihuonekaasuvaikutuksen korkealla tasolla, mitä hiilidioksipitoisuuden kohdalla kasvihuonekaasuna ei ole ollut hallitsevana todettavissa, kun hiilidioksidin pitoisuuden nousu ilmakekehässä näytti aina seuraavan muiden tekijöiden aiheuttamaa lämpenemistä.

 - Liituajalla kasvisto eli rehevimmillään, kun silloin lämpöä, kosteutta ja yhteyttämistä lisäävää ilmakehän hiilidioksidia oli valtavasti käytössä.

 - Mitä ilmakehän hiilidioksipitoisuuteen viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana tulee, Juha Pekka Lunkka em. kirjassaan s,147 toteaa: ”100 miljoonan vuoden ajalta kerätty geologinen aineisto ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta osoittaa, että kymmenien miljoonien vuosien aikavälillä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on seurannut ilmaston vaihteluja”.

 - Viimeisen 800 000 vuoden aikana esiintyneiden, orbitaalisten tekijöiden (so. lähinnä maapallon sijainti lievästi elliptisellä, aurinkoa kiertävällä radallaan) hallitsemien jääkausien ja niiden välisten lämpimien kausien aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilan muutostrendejä, mikä osoittaa, etteivät hiilidioksidipitoisuuden nousutrendit ole esim. ilmaston lämpötilan muutostrendejä havaittavasti hallinneet.

 - Viimeaikaisestakin jääkaudesta nykyiseen lämpimään kauteen siirryttäessä ilmaston lämpötilan nousu on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nykyiselle tasolleen. Nykyisellä Holoseeni-nimisellä lämpimällä kaudellakin ilmaston lämpötila vaihtelee johtuen lähinnä auringon aktiivisuuden vaihtelusta. Tästä on esimerkkinä mm. ns. pieni jääkausi 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa, jolloin myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on seurannut ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

 - Kun tullaan aikakauteen 1900-luvun alusta tähän päivään, on havainnoin todettavissa, että ilmaston lämpötilaa vaihtelevasti ovat hallinneet auringon aktiivisusvaihteluun liittyvät ENSO-ilmiöt. El Niño-ilmiöiden hallitsemina kausina ilmaston lämpötilan ja sen seurauksena ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden voidaan havaita hallitsevasti nousevan, mitä La Niña-ilmiöiden hallitsemina aikakausina ei lämpenemisen osalta keskimäärin havaittavasti tapahdu. Sen sijaan La Niña-ilmiöidenkin aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuskin vielä viiveellä nousee, kun päivänsaajalla El Niño'n aikana lämmenneet pintavedet virtaavat ylemmille leveysasteille, missä merivesien hiilidioksidinielut pääosin sijaitsevat. Näin nämä merivesien hiilidioksidinielut, lämpenemisestä heikentyessään, jatkavat viiveellä El Niño-ilmiöistä aiheutuvaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua, vaikka keskimääräisen ilmaston lämpötilan nousua ei todettavissa olekaan; katso esim. linkkiä https://judithcurry.com/2011/08/04/carbon-cycle-questions/#comment-198992 .

 

Johtopäätös

 

Voidaan todeta, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden trendimuutoksiin ovat aina hallitsevasti vaikuttaneet ilmaston lämpötilan luonnolliset trendimuutokset, mille ihmisperäisillä toimilla ei voida vaikuttaa. Näin on tapahtunut ihan viimeaikaisenkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousun kohdalla, missä nousussa ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen osuus on ollut korkeintaan vain luokkaa 5 %. Lisäksi on todettavissa, että ilmakehän hiilidioksipitoisuuden kokonaisnousunkin aiheuttamaksi uskottu ilmaston lämpeneminen on niin vähäistä, ettei sitä ole havainnoin voitu edes todeta.

 

Perusteiltaan epäasialliseksi osoittautuneen Pariisin sopimuksen korvaaminen vaihtoehtoisen strategian mukaisilla, toimivilla ratkaisuilla on tarvittava toimenpide, kuten olen edellä jo todennut

]]>
3 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260250-pariisin-sopimus-perusteeton#comments Ilmastonmuutos Vaihtoehtoinen strategia Fri, 31 Aug 2018 09:25:01 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260250-pariisin-sopimus-perusteeton