Ilmastonmuutos http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132904/all Wed, 17 Jan 2018 21:25:57 +0200 fi Ihmiskunnan menestys perustuu vastasykliseen energian tuotantoon http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249305-ihmiskunnan-menestys-perustuu-vastasykliseen-energian-tuotantoon <p>Tuuli- ja aurinkovoiman suurimpana murheena on se, että ne tuottavat energiaa vaihtelevasti ja usein juuri silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa vähemmän ja eivät tuota silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa paljon, eli tyynessä, pimeässä ja kylmässä säässä. Tähän on haluttu ratkaisuksi akkuteknologioita, mutta ne ovat kovin keskeneräisiä ja toisena ratkaisuna on haluttu &quot;älykkäitä&quot; sähköverkkoja, joissa energian hinta pomppaisi pilviin silloin kun aurinko- ja tuulivoima eivät tuota tai sähkö saattaisi jopa katkeilla.</p><p>Tällaisessa ei ole kuitenkaan mitään älykästä vaan ennemminkin tyhmää ja yhteiskuntien kannalta itsetuhoista. Ihmiskunnan kehitys tavanomaisemmasta keräilijä-saalistaja ihmisapinasta erääksi planeettamme menestyksekkäimmistä lajeista on perustunut siihen, että ihminen on oppinut tyydyttämään elämän kannalta tärkeitä tarpeita vastasyklisesti eli silloin kun hyödykkeen saanti ei ole ollut itsestään selvyys. Käytännössä suurimmat kehitysaskeleet tässä ovat olleet tulenteon keksiminen, maatalous ja teollisuus- ja energiantuotanto fossiilisilla ja sen jälkeen toivottavasti enemmän ydinpolttoaineella. Näillä on varmistettu, että ihmisillä on ruokaa, valoa ja lämpöä silloin kun niitä tarvitaan ja niiden avulla ihmiskunta on pystynyt kasvamaan sellaisiin väkimääriin, jotka eivät mitenkään olisi olleet teknistymättömässä maailmassa mahdollisia.</p><p>Mainittakoon, että 1800-luvulla katovuodet aiheuttivat Suomessa nälänhätiä. Nykyinen maatalouden ja rauhan aikana elintarvikkeiden tuonnin myötä saatu huoltovarmuus on niin hyvä, ettei katovuosia suurin osa kansasta edes huomaa, ainoastaan maanviljelijät katokorvauksia hakiessaan.</p><p>Energian tarve tulee jatkossakin pysymään jos ei aivan selviytymis-, niin kuitenkin mukavuus- ja taloussyistä ja markkinatalouden toiminnan ehtona vastasyklisenä. Tämän unohtaminen johtaa poliittisiin epäonnistumisiin ja siihen, ettei minkäänlaisista päästö- ja sitä myötä ilmasto- ja ympäristötavoitteista pystytä pitämään oikeasti kiinni.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuuli- ja aurinkovoiman suurimpana murheena on se, että ne tuottavat energiaa vaihtelevasti ja usein juuri silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa vähemmän ja eivät tuota silloin kun energiaa haluttaisiin kuluttaa paljon, eli tyynessä, pimeässä ja kylmässä säässä. Tähän on haluttu ratkaisuksi akkuteknologioita, mutta ne ovat kovin keskeneräisiä ja toisena ratkaisuna on haluttu "älykkäitä" sähköverkkoja, joissa energian hinta pomppaisi pilviin silloin kun aurinko- ja tuulivoima eivät tuota tai sähkö saattaisi jopa katkeilla.

Tällaisessa ei ole kuitenkaan mitään älykästä vaan ennemminkin tyhmää ja yhteiskuntien kannalta itsetuhoista. Ihmiskunnan kehitys tavanomaisemmasta keräilijä-saalistaja ihmisapinasta erääksi planeettamme menestyksekkäimmistä lajeista on perustunut siihen, että ihminen on oppinut tyydyttämään elämän kannalta tärkeitä tarpeita vastasyklisesti eli silloin kun hyödykkeen saanti ei ole ollut itsestään selvyys. Käytännössä suurimmat kehitysaskeleet tässä ovat olleet tulenteon keksiminen, maatalous ja teollisuus- ja energiantuotanto fossiilisilla ja sen jälkeen toivottavasti enemmän ydinpolttoaineella. Näillä on varmistettu, että ihmisillä on ruokaa, valoa ja lämpöä silloin kun niitä tarvitaan ja niiden avulla ihmiskunta on pystynyt kasvamaan sellaisiin väkimääriin, jotka eivät mitenkään olisi olleet teknistymättömässä maailmassa mahdollisia.

Mainittakoon, että 1800-luvulla katovuodet aiheuttivat Suomessa nälänhätiä. Nykyinen maatalouden ja rauhan aikana elintarvikkeiden tuonnin myötä saatu huoltovarmuus on niin hyvä, ettei katovuosia suurin osa kansasta edes huomaa, ainoastaan maanviljelijät katokorvauksia hakiessaan.

Energian tarve tulee jatkossakin pysymään jos ei aivan selviytymis-, niin kuitenkin mukavuus- ja taloussyistä ja markkinatalouden toiminnan ehtona vastasyklisenä. Tämän unohtaminen johtaa poliittisiin epäonnistumisiin ja siihen, ettei minkäänlaisista päästö- ja sitä myötä ilmasto- ja ympäristötavoitteista pystytä pitämään oikeasti kiinni.

]]>
6 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249305-ihmiskunnan-menestys-perustuu-vastasykliseen-energian-tuotantoon#comments Aurinkoenergia Energia Ilmastonmuutos Tuulivoima Ydinvoima Wed, 17 Jan 2018 19:25:57 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249305-ihmiskunnan-menestys-perustuu-vastasykliseen-energian-tuotantoon
Keskenkasvuinen talousjärjestelmämme http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme <p>Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla... Palveluiden ja tavaroiden tuottajien keskinäinen kilpailu on synnyttänyt mammuttimaisen teollisuudenalan, jonka ainut tarkoitus on luoda meille aina uusia tarpeita ja haluja, jotta kuluttaisimme aina vain lisää.<br /><br />Mainostaminen syö massiivisia määriä sähköä, paperia ja muita konkreettisia resursseja. Siihen suhteutettuna ihmisten syyllistäminen esimerkiksi valojen päälle jättämisestä tai lämmitetyissä halleissa (kuten uimahallit ja leffateatterit) tapahtuvista harrastuksista on paitsi lillukanvarsien parissa näpertelyä, myös huomion ohjaamista pois olennaisesta: koko talousjärjestelmämme kärsii kannustinongelmiin liittyvistä valuvioista, jotka on mahdollista korjata vain paremmalla talousmallilla.<br /><br />Kapitalismi on tähän saakka hillinnyt sotia ainakin niin kutsutussa läntisessä maailmassa, mutta se vuotaa ja pahasti. Se mahdollistaa yhden kahmia itselleen suurimman osan yhteisestä kakusta talousteoreettisilla tekosyillä, ja lisäksi se rohkaisee ihmisiä tuhlaamaan fyysisen maailman resursseja holtittomasti, jos sillä vain voi suurentaa omaa kakkuviipalettaan. Koska kuitenkin olemme aikuisia ihmisiä, meidän tulisi kyetä neuvottelemaan rauhanomaisesti fiksummista toimintatavoista. Meidän pitäisi pystyä ottamaan vastuuta toimintamme vaikutuksesta kokonaisuuteen, eikä uskotella sen riittävän &quot;vastuullisuudeksi&quot;, että huolehtii omasta navastaan.<br /><br />&quot;Kommunismin&quot; mörkö on pitkään estänyt meitä kehittelemästä yhteisöllisempiä rakenteita. Kuitenkaan määritelmän mukaista kommunismia ei ole koskaan toteutettu missään, vaan kyse on aina ollut enemmän tai vähemmän perinteisestä diktatuurista uudella nimellä. Kommunismia sanakirjamääritelmän mukaan on tuskin mahdollista saada aikaiseksi pakottamalla. Riippumatta siitä, minkälaisiin ratkaisuihin lopulta päädymme, yhteiskunnan on oltava vapaaehtoisten kansalaisten yhteisymmärryksessä pyörittämä koneisto.&nbsp; Jos haluamme sen koneiston perustan - kouriintuntuvan maapallomme - pitävän jatkossakin yllä elämää, meidän on <em>pakko</em> ottaa vastuu yhdessä omiin käsiimme.<br /><br />Internetin avulla tämä on onneksi mahdollista. Nyt tehdän tää oikeasti, jooko?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla... Palveluiden ja tavaroiden tuottajien keskinäinen kilpailu on synnyttänyt mammuttimaisen teollisuudenalan, jonka ainut tarkoitus on luoda meille aina uusia tarpeita ja haluja, jotta kuluttaisimme aina vain lisää.

Mainostaminen syö massiivisia määriä sähköä, paperia ja muita konkreettisia resursseja. Siihen suhteutettuna ihmisten syyllistäminen esimerkiksi valojen päälle jättämisestä tai lämmitetyissä halleissa (kuten uimahallit ja leffateatterit) tapahtuvista harrastuksista on paitsi lillukanvarsien parissa näpertelyä, myös huomion ohjaamista pois olennaisesta: koko talousjärjestelmämme kärsii kannustinongelmiin liittyvistä valuvioista, jotka on mahdollista korjata vain paremmalla talousmallilla.

Kapitalismi on tähän saakka hillinnyt sotia ainakin niin kutsutussa läntisessä maailmassa, mutta se vuotaa ja pahasti. Se mahdollistaa yhden kahmia itselleen suurimman osan yhteisestä kakusta talousteoreettisilla tekosyillä, ja lisäksi se rohkaisee ihmisiä tuhlaamaan fyysisen maailman resursseja holtittomasti, jos sillä vain voi suurentaa omaa kakkuviipalettaan. Koska kuitenkin olemme aikuisia ihmisiä, meidän tulisi kyetä neuvottelemaan rauhanomaisesti fiksummista toimintatavoista. Meidän pitäisi pystyä ottamaan vastuuta toimintamme vaikutuksesta kokonaisuuteen, eikä uskotella sen riittävän "vastuullisuudeksi", että huolehtii omasta navastaan.

"Kommunismin" mörkö on pitkään estänyt meitä kehittelemästä yhteisöllisempiä rakenteita. Kuitenkaan määritelmän mukaista kommunismia ei ole koskaan toteutettu missään, vaan kyse on aina ollut enemmän tai vähemmän perinteisestä diktatuurista uudella nimellä. Kommunismia sanakirjamääritelmän mukaan on tuskin mahdollista saada aikaiseksi pakottamalla. Riippumatta siitä, minkälaisiin ratkaisuihin lopulta päädymme, yhteiskunnan on oltava vapaaehtoisten kansalaisten yhteisymmärryksessä pyörittämä koneisto.  Jos haluamme sen koneiston perustan - kouriintuntuvan maapallomme - pitävän jatkossakin yllä elämää, meidän on pakko ottaa vastuu yhdessä omiin käsiimme.

Internetin avulla tämä on onneksi mahdollista. Nyt tehdän tää oikeasti, jooko?

]]>
1 http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme#comments Energia Ilmastonmuutos Kapitalismi Mainokset Talous Wed, 17 Jan 2018 16:58:25 +0000 Milla Jaakkola http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme
Vihreiden mielestä bioenergia lisää hiilidioksidipäästöjä http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249266-vihreiden-mielesta-bioenergia-lisaa-hiilidioksidipaastoja <p>&nbsp;Helsingin vihreät ja piraatit näyttävät jatkavan Helsingissä bioenergian osalta sitä keskustelua, jonka hävisivät Suomen metsien hiilinielukiistassa EU:ssa. Taustatukea tulee Hesarilta, joka antaa tilaa mielipidekirjoituksen muodossa kahdelle Helsingin kaupunginvaltuutetulle, jotka ovat vihreiden Atte Harjanne ja piraattipuolueen Petrus Pennanen. Hesari oli vahvasti ajamassa vihreiden näkemyksiä, jotka olisivat rajoittaneet Suomen metsien hakkuita oleellisesti.</p><p>Vihreiden poikkoilevaa aatetta kuvaa se, että aiemmin bioenergia oli vihreiden mielestä kestävää energiapolitiikkaa. Mielipidekirjoituksessa toistetaan vihreiden nykynäkemystä, että jos Helsinkiä lämmitettäisiin puulla, niin se tuhoaisi vuodessa metsää, jonka pinta-ala vastaisi 17 Keskuspuistoa. Tämän ajattelutavan mukaista on, että kun metsää on hakattu tietty pinta-ala, niin se on menetetty vuosikymmeniksi ja sillä aikaa maapallo on ehtinyt tuhoutua ilmastonmuutokseen.</p><p>Vihreään ajatusmaailmaan ei käy se tosiasia, että Suomen metsät kasvavat koko ajan enemmän kuin niitä hakataan, ja sen vuoksi hiilitase on koko ajan positiivinen. Vihreiden (ja ainakin yksi piraatti) nykynäkemys näyttää olevan, että metsää ei saa hakata, jotta jokainen puu seisoisi metsässä koko ajan sitomassa hiiltä. Vihreiden metsäfilosofia johtaisi siihen, että metsien elinikä lähestyisi kohtuullisen nopeasti sitä tilannetta, jossa metsästä tulee ikimetsä, jonka hiilensitomiskyky lakkaa kokonaan n. 120 vuoden iässä.</p><p>Onhan mielipidekirjoituksessa yksi positiivinenkin ajatus, että kirjoittajat kelpuuttavat pienet modulaariset ydinvoimareaktorit kaukolämmön tuottajiksi. Tässäkin kohtaa on kuitenkin sellainen ristiriita, että näitä reaktoreita ei ole vielä markkinoilla. Tällainen pieni käytännön kysymys on tyypillistä vihreälle filosofialle, että se ei ole realistista. Vihreiden filosofian mukaan yhtään puuta ei saisi kaataa Helsingin lämmittämiseksi, koska ne tarvitaan välttämättä käsillä olevan ilmastonmuutoksen hillintään, mutta sen sijaan voimme jäädä kaikessa rauhassa odottelemaan pieniä ydinreaktoreita, kunnes ne saadaan markkinoille 10-20 vuoden päästä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Helsingin vihreät ja piraatit näyttävät jatkavan Helsingissä bioenergian osalta sitä keskustelua, jonka hävisivät Suomen metsien hiilinielukiistassa EU:ssa. Taustatukea tulee Hesarilta, joka antaa tilaa mielipidekirjoituksen muodossa kahdelle Helsingin kaupunginvaltuutetulle, jotka ovat vihreiden Atte Harjanne ja piraattipuolueen Petrus Pennanen. Hesari oli vahvasti ajamassa vihreiden näkemyksiä, jotka olisivat rajoittaneet Suomen metsien hakkuita oleellisesti.

Vihreiden poikkoilevaa aatetta kuvaa se, että aiemmin bioenergia oli vihreiden mielestä kestävää energiapolitiikkaa. Mielipidekirjoituksessa toistetaan vihreiden nykynäkemystä, että jos Helsinkiä lämmitettäisiin puulla, niin se tuhoaisi vuodessa metsää, jonka pinta-ala vastaisi 17 Keskuspuistoa. Tämän ajattelutavan mukaista on, että kun metsää on hakattu tietty pinta-ala, niin se on menetetty vuosikymmeniksi ja sillä aikaa maapallo on ehtinyt tuhoutua ilmastonmuutokseen.

Vihreään ajatusmaailmaan ei käy se tosiasia, että Suomen metsät kasvavat koko ajan enemmän kuin niitä hakataan, ja sen vuoksi hiilitase on koko ajan positiivinen. Vihreiden (ja ainakin yksi piraatti) nykynäkemys näyttää olevan, että metsää ei saa hakata, jotta jokainen puu seisoisi metsässä koko ajan sitomassa hiiltä. Vihreiden metsäfilosofia johtaisi siihen, että metsien elinikä lähestyisi kohtuullisen nopeasti sitä tilannetta, jossa metsästä tulee ikimetsä, jonka hiilensitomiskyky lakkaa kokonaan n. 120 vuoden iässä.

Onhan mielipidekirjoituksessa yksi positiivinenkin ajatus, että kirjoittajat kelpuuttavat pienet modulaariset ydinvoimareaktorit kaukolämmön tuottajiksi. Tässäkin kohtaa on kuitenkin sellainen ristiriita, että näitä reaktoreita ei ole vielä markkinoilla. Tällainen pieni käytännön kysymys on tyypillistä vihreälle filosofialle, että se ei ole realistista. Vihreiden filosofian mukaan yhtään puuta ei saisi kaataa Helsingin lämmittämiseksi, koska ne tarvitaan välttämättä käsillä olevan ilmastonmuutoksen hillintään, mutta sen sijaan voimme jäädä kaikessa rauhassa odottelemaan pieniä ydinreaktoreita, kunnes ne saadaan markkinoille 10-20 vuoden päästä.

 

]]>
35 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249266-vihreiden-mielesta-bioenergia-lisaa-hiilidioksidipaastoja#comments Bioenergia Hiilitase Ilmastonmuutos Metsien hakkuu Ydinreaktorit Wed, 17 Jan 2018 05:59:30 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249266-vihreiden-mielesta-bioenergia-lisaa-hiilidioksidipaastoja
Tämän talven säät eivät ole suuria kummajaisia http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248962-taman-talven-saat-eivat-ole-suuria-kummajaisia <p>&nbsp;Hesarissa toimittaja Mikko Puttonen on kirjoittanut artikkelin otsikolla &rdquo;Maailman kummat talvisäät liittyvät toisiinsa&rdquo;. Artikkelin otsikko tulee tietysti siitä, että Saharassa on satanut lunta kuten Espanjan aurinkorannikollakin ja toisaalta täällä Etelä-Suomessa on lumetonta. Pohjois- ja Itä-Suomessa lunta on tullut jo liikaakin.</p><p>Tilannetta on arvioinut meteorologi Hannu Valta. Hänen selityksensä on, että &rdquo;Pohjois-Amerikan hyvin kylmä ilmamassa virtasi Atlantin yli Etelä-Eurooppaan. Suomessa on ollut voimakas matalapaine joulukuussa, joka toi vesisateita etelään ja lumisateita itään ja pohjoiseen.&rdquo; Tämä selitys tilanteelle on varmasti oikea. <strong>Kuvassa 1</strong> on kaavamainen esitys ilmavirtauksista. Skandinaviaan tulevat ilmavirtaukset ovat koukanneet syvältä Keski-Atlantankin kautta, jolloin ne ovat lämmenneet ennen saapumistaan Suomeen. Jos Skandinavian yllä olisi korkeapaine, niin nämä virtaukset menisivät Norjan rannikkoa pitkin Jäämerelle.</p><p>Sitten meteorologi Valta kaivaa esiin ilmastonmuutoksen: &rdquo;Aiemmin kylmän ilmamassan keskus on syntynyt pohjoisen Jäämeren ylle. Nyt kun napajää on vähentynyt, tulee tilanteita, jossa kylmän ilmamassan keskus muodostuu mantereitten eli Siperian ja Pohjois-Kanadan ylle&rdquo;. Tässä arvioinnissa ei ole mielestäni kaikki kohdallaan.</p><p>Ensimmäinen seikka on siinä, onko napa-alueen jään pinta-ala vähentynyt niin merkittävästi, että sillä olisi ylipäänsä vaikutusta tilanteeseen? <strong>Kuvassa 2 on </strong>esitetty vuotuinen vaihtelu napa-alueen jäämäärässä. Jään määrä on vähentynyt vuosien 1981-2000 keskiarvoon verrattuna n. 10 % talvisaikaan ja n. 20 % kesäaikaan. Talvisajan 10 prosentin pienemisellä tuskin on merkittävää vaikutusta. <strong>Kuvassa 3</strong> on näkyvissä toinen pitkän ajan trendikuvaus, josta näkyy havainnollisemmin, että jään määrän väheneminen on pysähtynyt vuoden 2000 jälkeen samaan aikaan, kun lämpötilan nousu on pysähtynyt.</p><p>Meteorologi Valta antaa selvin sanoin ymmärtää, että normaalisti kylmän ilmamassan keskus syntyy ja <strong>pysyy </strong>pohjoisen jäämeren yllä. <strong>Tämä ei ole koskaan ollut normaali tilanne</strong>. Napa-alueen ylle syntyvästä kylmästä ilmamassasta valahtaa aina osa johonkin tai joihinkin suuntiin etelämmäs. Vaihtoehtoja on kolme: Pohjois-Amerikka, Pohjois-Eurooppa ja Siperia.</p><p>Siperiaa voidaan kokemusten mukaan pitää aina varmana vaihtoehtona, koska tunnetusti siellä on aina talvella kylmää lämpötilojen ollessa laajoilla alueilla -30&hellip;..-40 astetta. Jäljelle jää sen jälkeen kaksi vaihtoehtoa, joista jompikumpi toteutuu voimakkaasti tai heikompana, mutta ei molemmat, koska kylmää ilmaa ei riitä kaikille kolmelle mantereelle. Tänä talvena on toteutunut vaihtoehto Pohjois-Amerikka ja se tietää lauhaa talvea täällä Skandinaviassa. Yleensä tämä tilanne ei muutu koko talven aikana kuin hetkellisesti palautuakseen normaalitilanteeseen varsin nopeasti. Pitkän ajan ennustus siis on, että kohtalaisia tai lieviä pakkasjaksoja voi tulla tämän talven aikana, mutta kokonaistilanne on lauha talvi täällä Suomessa.</p><p><strong>Kuvassa 4 on </strong>satelliittikuva maa-alueen lämpötiloista. Siitä näkyy, että Grönlanti on hyvin kylmä samoin kuin kylmyyttä on Pohjois-Amerikassa ja Siperian itäosissa. Tässä suhteessa tilanne on normaali eikä siinä ole vielä havaittavissa ilmastonmuutoksen aiheuttamaa muutosta. Hesarin artikkelissa otetaan tietysti esiin ilmastonmuutos. Ilmastomallit ennustavat, että Jäämeren jään sulaessa muodostuu enemmän pysyviä matala- ja korkeapaineen alueita talvella. Ilmastomallit ovat toistaiseksi olleet pahasti väärässä ainakin lämpötilan ennustamisessa, koska virhe tällä hetkellä on luokkaa 40-50 %.</p><p>Kotikadullani on harrastekalastaja, joka pienellä alumiiniveneellä ja verkoilla pyytää lohta ja siikaa Suomenlahdella niin kauan kuin Emäsalon kärjestä pääse merelle. Kun äskettäin kysyin, oletko ennen kalastanut tammikuussa, hän sanoi, että hän on joskus kalastanut ympäri talven. Ei ole mitään uutta auringon alla, sanoo Saarnaaja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Hesarissa toimittaja Mikko Puttonen on kirjoittanut artikkelin otsikolla ”Maailman kummat talvisäät liittyvät toisiinsa”. Artikkelin otsikko tulee tietysti siitä, että Saharassa on satanut lunta kuten Espanjan aurinkorannikollakin ja toisaalta täällä Etelä-Suomessa on lumetonta. Pohjois- ja Itä-Suomessa lunta on tullut jo liikaakin.

Tilannetta on arvioinut meteorologi Hannu Valta. Hänen selityksensä on, että ”Pohjois-Amerikan hyvin kylmä ilmamassa virtasi Atlantin yli Etelä-Eurooppaan. Suomessa on ollut voimakas matalapaine joulukuussa, joka toi vesisateita etelään ja lumisateita itään ja pohjoiseen.” Tämä selitys tilanteelle on varmasti oikea. Kuvassa 1 on kaavamainen esitys ilmavirtauksista. Skandinaviaan tulevat ilmavirtaukset ovat koukanneet syvältä Keski-Atlantankin kautta, jolloin ne ovat lämmenneet ennen saapumistaan Suomeen. Jos Skandinavian yllä olisi korkeapaine, niin nämä virtaukset menisivät Norjan rannikkoa pitkin Jäämerelle.

Sitten meteorologi Valta kaivaa esiin ilmastonmuutoksen: ”Aiemmin kylmän ilmamassan keskus on syntynyt pohjoisen Jäämeren ylle. Nyt kun napajää on vähentynyt, tulee tilanteita, jossa kylmän ilmamassan keskus muodostuu mantereitten eli Siperian ja Pohjois-Kanadan ylle”. Tässä arvioinnissa ei ole mielestäni kaikki kohdallaan.

Ensimmäinen seikka on siinä, onko napa-alueen jään pinta-ala vähentynyt niin merkittävästi, että sillä olisi ylipäänsä vaikutusta tilanteeseen? Kuvassa 2 on esitetty vuotuinen vaihtelu napa-alueen jäämäärässä. Jään määrä on vähentynyt vuosien 1981-2000 keskiarvoon verrattuna n. 10 % talvisaikaan ja n. 20 % kesäaikaan. Talvisajan 10 prosentin pienemisellä tuskin on merkittävää vaikutusta. Kuvassa 3 on näkyvissä toinen pitkän ajan trendikuvaus, josta näkyy havainnollisemmin, että jään määrän väheneminen on pysähtynyt vuoden 2000 jälkeen samaan aikaan, kun lämpötilan nousu on pysähtynyt.

Meteorologi Valta antaa selvin sanoin ymmärtää, että normaalisti kylmän ilmamassan keskus syntyy ja pysyy pohjoisen jäämeren yllä. Tämä ei ole koskaan ollut normaali tilanne. Napa-alueen ylle syntyvästä kylmästä ilmamassasta valahtaa aina osa johonkin tai joihinkin suuntiin etelämmäs. Vaihtoehtoja on kolme: Pohjois-Amerikka, Pohjois-Eurooppa ja Siperia.

Siperiaa voidaan kokemusten mukaan pitää aina varmana vaihtoehtona, koska tunnetusti siellä on aina talvella kylmää lämpötilojen ollessa laajoilla alueilla -30…..-40 astetta. Jäljelle jää sen jälkeen kaksi vaihtoehtoa, joista jompikumpi toteutuu voimakkaasti tai heikompana, mutta ei molemmat, koska kylmää ilmaa ei riitä kaikille kolmelle mantereelle. Tänä talvena on toteutunut vaihtoehto Pohjois-Amerikka ja se tietää lauhaa talvea täällä Skandinaviassa. Yleensä tämä tilanne ei muutu koko talven aikana kuin hetkellisesti palautuakseen normaalitilanteeseen varsin nopeasti. Pitkän ajan ennustus siis on, että kohtalaisia tai lieviä pakkasjaksoja voi tulla tämän talven aikana, mutta kokonaistilanne on lauha talvi täällä Suomessa.

Kuvassa 4 on satelliittikuva maa-alueen lämpötiloista. Siitä näkyy, että Grönlanti on hyvin kylmä samoin kuin kylmyyttä on Pohjois-Amerikassa ja Siperian itäosissa. Tässä suhteessa tilanne on normaali eikä siinä ole vielä havaittavissa ilmastonmuutoksen aiheuttamaa muutosta. Hesarin artikkelissa otetaan tietysti esiin ilmastonmuutos. Ilmastomallit ennustavat, että Jäämeren jään sulaessa muodostuu enemmän pysyviä matala- ja korkeapaineen alueita talvella. Ilmastomallit ovat toistaiseksi olleet pahasti väärässä ainakin lämpötilan ennustamisessa, koska virhe tällä hetkellä on luokkaa 40-50 %.

Kotikadullani on harrastekalastaja, joka pienellä alumiiniveneellä ja verkoilla pyytää lohta ja siikaa Suomenlahdella niin kauan kuin Emäsalon kärjestä pääse merelle. Kun äskettäin kysyin, oletko ennen kalastanut tammikuussa, hän sanoi, että hän on joskus kalastanut ympäri talven. Ei ole mitään uutta auringon alla, sanoo Saarnaaja.

]]>
10 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248962-taman-talven-saat-eivat-ole-suuria-kummajaisia#comments Ilmastonmuutos Sää Thu, 11 Jan 2018 08:03:36 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248962-taman-talven-saat-eivat-ole-suuria-kummajaisia
Kansainvälinen julkinen salaliitto ilmastonmuutoksen ympärillä http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248882-kansainvalinen-julkinen-salaliitto-ilmastonmuutoksen-ymparilla <p>Aluksi lyhenteiden selvitys:</p><p>CAN &ndash; the Climate Action Network &ndash; Ilmastotoimijoiden verkosto<br />Oxfam &ndash; Ihmiset köyhyyttä vastaan<br />WWF &ndash; World Wildlife Fund &ndash; Uhanalaisten eläinlajien suojeleminen<br />Greenpeace &ndash; Luonnon ja rauhan puolesta</p><p>Otsikossa on tarkoituksella ristiriitainen käsite &rdquo;julkinen salaliitto&rdquo;, joka on loogisesti mahdoton yhdistelmä. Se kuvaa mielestäni parhaiten toimintatapaa, josta on kysymys organisaatiossa nimeltä CAN, jonka voisi suomentaa nimellä &rdquo;Ilmastotoiminnan verkosto&rdquo;, tai &rdquo;Ilmastotoimijoiden verkosto&rdquo;. CAN:iin kuuluu yli 1100 organisaatiota 120 maasta, jotka ovat luonteeltaan NGO-tyyppisiä; NGO (Non-Governmental Organization) eli kansalaisjärjestöjä<strong>.</strong></p><p><strong>CAN:in missio eli tehtävä on edistää hallitusten ja yksityisten ihmisten toimintaa ihmisestä johtuvan ilmastonmuutoksen rajoittamisessa ympäristöystävällisesti kestävälle tasolle</strong>. CAN on siis korkean tason poliittinen ryhmä, joka panee toimeen CAN:n poliittista strategiaa ja koordinoi järjestöjensä toimintaa. CAN:in järjestöjen tavoite on puhua yhdellä äänellä ilmastonmuutoksesta. Tehtävä sinänsä on ihan hyväksyttävä, mutta toimintatapa, asenne ja käsitys ilmastonmuutoksen syistä onkin sitten hyvin ääripäätä edustava. Ilmastonmuutoksen yhteydessä tästä ääripäästä käytetään termiä <strong>alarmismi</strong> ja henkilöstä alarmisti. <u>Alarmismi tarkoittaa pelkojen ja vaarojen lietsontaa/kiihottamista sekä negatiivisten ja vääristyneiden uutisten levittämistä</u>.</p><p>Tunnetuimpia maailmanlaajuisia järjestöjä CAN:ssa ovat WWF, Greenpeace ja Oxfam. Käytännössä näillä suurilla järjestöillä on veto-oikeus uusissa toimenpiteissä, ja pienemmät organisaatiot hyväksyvät tämän tilanteen. IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change eli Hallitusten välinen ilmastopaneeli) on hyväksynyt CAN:lle ja monelle sen jäsenjärjestölle julkisen aseman IPCC:n tarkkailijana. Käytännössä nämä järjestöt toimivat epävirallisesti IPCC:n raporttien tulkitsijoina värittäen (embellishing) tai dramatisoiden niiden sanomaa kuten Greenpeacen johtaja asian ilmaisi. Järjestöillä on rahaa käytössään aika hulppeasti: WWF:llä esimerkiksi yli 1000 miljoonaa dollaria vuosittain.</p><p>Millä perusteella kutsun CAN:n toimintaa myös salaliittomaiseksi? Perusteet löytyvät näiden järjestöjen nokkamiesten omista lausunnoista, jotka kuvaavat CAN:n ja sen järjestöjen käytännön toimintaa. WWF:n Euroopan toimisto edustaja kuvasi asiaa haastattelussa vuonna 2008 tällä tavalla. &rdquo;Työskentelemme yhdessä aika paljon. Mutta tiedämme, että me kaikki edustamme erilaisia aloja, ja niinpä meidän tulee olla huolellisia, että emme anna vaikutelmaa, että työskentelemme yhdessä koko ajan&rdquo;.</p><p>CAN-organisaatiot lobbaavat aktiivisesti eri maiden edustajia tärkeiden sopimusten teossa kuten Pariisin ilmastosopimuksen valmistelussa. CAN on menestynyt hyvin tehtävässään. Media uutisoi tänä päivänä lähes poikkeuksetta alarmistisia uutisia ilmastonmuutoksesta. Jos lähtee selvittämään lähes mitä tahansa median ilmastonmuutosuutista, niin sen takaa ei löydy virheettömiä tosiasioita. Olen ottanut joitakin esimerkkejä käsittelyyn tällä sivustolla, mutta näitä oikaisublogeja voisi kirjoittaa päivittäin vain seuraamalla valtamedian uutisvirtaa.</p><p>Tässä yhteenveto käsittelemistäni alarmistisista valtamedian uutisista ja niiden oikaisuista:</p><ol><li>Yle / Damski /Ilmatieteen laitos 11/2016: Koska hiilidioksidipitoisuus on noussut, se todistaa, että lämpötilamuutos on ihmisestä aiheutuva. Fakta: jonkin muuttujan arvon muuttuminen ei todista mitään syy-yhteydestä.</li><li>Al Gore ja muut valtamedia: sään ääri-ilmiöt kuten hirmumyrskyt lisääntyvät. Fakta: Sään ääri-ilmiöissä ei ole mitään lisääntyvää trendiä, mutta USA:n tornadojen lukumäärässä on laskua.</li><li>Lisääntyvä kuumuus tappaa ihmisiä. Fakta: optimista poikkeava kylmä sää tappaa 7,29 % enemmän ihmisiä ja optimista poikkeava kuuma sää tappaa 0,42 % enemmän ihmisiä eli kylmä sää tappaa edelleen enemmän kuin kuuma sää.</li><li>Yle 12.10.2016: tuulimyllyjen alipaine ei tapa lepakoita: Fakta: tuulimyllyt tappavat vuosittain pelkästään USA:ssa n.900 00 lepakkoa tuulimyllyjen aiheuttaman painevaihtelun vuoksi.</li><li>HS 2/2017: Arktinen merijää on pienentynyt 70 %. Fakta: Arktisen merijään pinta-ala on pienentynyt talvella n. 10 % ja kesällä n. 20 % pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna eikä trendissä ole tapahtunut muutosta viimeisen 10 vuoden aikana.</li><li>HS: Trump tuhoaa ilmastodatan. Fakta: Trump leikkasi NASA ilmastonmuutosbudjettia ja pakotti NASA keskittymään tehtävänsä mukaisesti avaruuden tutkimiseen, koska USA:ssa on NOAA-organisaatio, joka keskittyy ilmastonmuutokseen. Sen sijaan Englannin Hadley Center ilmoittaa vahingossa (?) tuhonneensa alkuperäisen globaalin lämpötilamittausdatan.</li><li>HS 6.3.2016: Ihmiskunta on nopeuttanut ilmastonmuutosta 170-kertaiseksi eli luonnon osuus olisi vain 0,6 %. Fakta: jopa IPCC ilmoittaa luonnon osuudeksi 2,1 %, mutta IPCC ilmoittaa myös &rdquo;vaihtoehtoisia totuuksia&rdquo; eli vain 50 % olisi ihmisen aiheuttamaa.</li><li>Kaliforniassa ei enää koskaan sada. Fakta: El-Nino vuonna 2016 Kaliforniassa oli rankkasateita ja sen vuoksi tapahtui patomurtuma ja padon ylivuoto.</li><li>Yle syksyllä 2016: Perun rankkasateet johtuvat ilmastonmuutoksesta. Fakta: Rankkasateet johtuivat vuoden 2016 voimakkaasta EL Nino-ilmiöstä, joka aiheuttaa rankkasateita Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja kuivuutta Australiassa.</li><li>HS 22.5.207: Maapallo aavikoituu. Fakta: todellisuudessa maapallo on vihertynyt 1970-luvulta lähtien satelliittimittausten ja tieteellisten tutkimusten mukaan.</li><li>HS 17.16.2017: Kiinasta on tullut globaalisti johtava valtio Trumpin USA:n vetäydyttyä Pariisin ilmastosopimuksesta. Fakta: Pariisin ilmastosopimuksen mukaan Kiinan ei tarvitse pienentää hiilidioksidipäästöjään ennen vuotta 2030 eikä se ole sitä tehnytkään, mutta USA on pudottanut selvästi eniten ajanjaksolla 2006-2016 mihin tahansa maahan verrattuna.</li><li>MTV3 12.18.2017: Merivesi nousee 80 metriä 1000 vuodessa, koska Grönlanti sulaa. Fakta: toistaiseksi tapahtuneen lämpenemisen johdosta meriveden nousu on ollut pitkällä aikavälillä normaalia ja Grönlannin jäämassa kasvaa koko ajan.</li><li>HS 4.1.2014 / Petteri Talas: Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä 100&nbsp;000 vuotta. Fakta: Radiohiili on säilynyt ilmakehässä vain 64 vuotta ja kokonaishiilen säilymisaika on n. 220 vuotta.</li><li>MTV3 26.12.2017: Ilmaliikenteen päästöt ja jättövanat tuplaavat kasvihuonekaasujen vaikutuksen. Fakta: Lentoliikennekielto USA:ssa 11.-14.9.2001 laski USA:n lämpötilaa 0,5 astetta ja pilvillä on ylipäänsä lämpötilaa laskeva vaikutus.</li><li>HS: Jääkarhut ovat joutuneet ilmastonmuutoksen uhreiksi eli määrä tulee pienenemään rajusti. Jääkarhut on ollut WWF:n valitsema symboli ilmastonmuutokselle. Fakta: jääkarhut voivat paremmin kuin koskaan ja niiden määrä jatkaa kasvuaan; Valtamedia myös hylkäsi jääkarhut ja kansainvälisenä jääkarhupäivänä 27.2.2017 ei asiasta ollut yhtään uutista.</li><li>Valtamedia: vehnäsadot tulevat pienenemään ja se aiheuttaa lisääntyvää kuolleisuutta. Fakta: Viljasadot ovat lisääntyneet jatkuvasti nopeammin kuin ihmiskunnan lukumäärä myös kuumissa maissa kuten Intia ja Brasilia; Intia raportoi ennätyssadon vuonna 2017.</li><li>Valtamedia: Cook et kumppanien tieteellinen tutkimus todistaa, että 97 % tutkijoista pitää ihmistä syyllisenä ilmastonmuutokseen. Fakta: kyseinen tutkimus on todistettu tieteellisesti väärin suoritetuksi ja muut vastaavat tutkimukset osoittavat, että noin 40-60 % tutkijoista pitää ihmistä <u>osittain </u>syyllisenä ilmastonmuutokseen.</li><li>HS 26.1.2015: Antarktisen Totten-jäätikkö irtautuu ja sulaa, jolloin meren pinta nousee 6 m. Fakta: jos näin käy, niin merenpinta nousisi laskennallisesti 0,9 mm.</li><li>Cosmos-sarja Ylessä: Ilmakehän hiilidioksidimäärä on noussut täsmälleen saman verran kuin ihmiskunnan päästämät hiilidioksidimäärät osoittavat. Fakta: vuodesta 1956 lähtien ilmakehän hiilidioksidimäärä on noussut keskimäärin n. 55 % hiilidioksidiemissioiden määrään verrattuna.</li></ol><p><strong>Uutisia, joita et löydä valtamediasta:</strong></p><ol><li>Alaskan kahden sulavan jäätikön alta paljastuu vankan metsän jäänteitä, jotka ovat kasvaneet vuosina 700-1000.</li><li>Norjassa sulavan Lendbreen-jäätikön alta on paljastunut hyvin säilynyt neulekudos, joka radiohiiliajoituksen perusteella on tehty vuosina 250-450.</li><li>Vuosina 2000-2015 maapallon lämpötila ei ole käytännössä noussut, vaikka ihmiskunnan emissioista on silloin tapahtunut kolmasosa.</li><li>Kahden merkittävän ilmastoalan tutkimuslaitoksen eli USA:n GISS-mittaussarjaa ja UK:n Hadcrut-mittaussarjaa on päivitetty myös vanhojen mittaustietojen osalta muutaman kerran 1990 vuoden jälkeen ja aina päivityksissä varhaisimmat lämpötilat kylmenevät ja uudemmat lämpötilat nousevat edelliseen versioon verrattuna.</li></ol><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; ++++++++++++++++++++++++++++++</p><p>Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.</p><p>Olen julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa ja ne löytyvät minun blogi-luettelosta. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta, on <a href="http://www.climatexam.com/">www.climatexam.com</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aluksi lyhenteiden selvitys:

CAN – the Climate Action Network – Ilmastotoimijoiden verkosto
Oxfam – Ihmiset köyhyyttä vastaan
WWF – World Wildlife Fund – Uhanalaisten eläinlajien suojeleminen
Greenpeace – Luonnon ja rauhan puolesta

Otsikossa on tarkoituksella ristiriitainen käsite ”julkinen salaliitto”, joka on loogisesti mahdoton yhdistelmä. Se kuvaa mielestäni parhaiten toimintatapaa, josta on kysymys organisaatiossa nimeltä CAN, jonka voisi suomentaa nimellä ”Ilmastotoiminnan verkosto”, tai ”Ilmastotoimijoiden verkosto”. CAN:iin kuuluu yli 1100 organisaatiota 120 maasta, jotka ovat luonteeltaan NGO-tyyppisiä; NGO (Non-Governmental Organization) eli kansalaisjärjestöjä.

CAN:in missio eli tehtävä on edistää hallitusten ja yksityisten ihmisten toimintaa ihmisestä johtuvan ilmastonmuutoksen rajoittamisessa ympäristöystävällisesti kestävälle tasolle. CAN on siis korkean tason poliittinen ryhmä, joka panee toimeen CAN:n poliittista strategiaa ja koordinoi järjestöjensä toimintaa. CAN:in järjestöjen tavoite on puhua yhdellä äänellä ilmastonmuutoksesta. Tehtävä sinänsä on ihan hyväksyttävä, mutta toimintatapa, asenne ja käsitys ilmastonmuutoksen syistä onkin sitten hyvin ääripäätä edustava. Ilmastonmuutoksen yhteydessä tästä ääripäästä käytetään termiä alarmismi ja henkilöstä alarmisti. Alarmismi tarkoittaa pelkojen ja vaarojen lietsontaa/kiihottamista sekä negatiivisten ja vääristyneiden uutisten levittämistä.

Tunnetuimpia maailmanlaajuisia järjestöjä CAN:ssa ovat WWF, Greenpeace ja Oxfam. Käytännössä näillä suurilla järjestöillä on veto-oikeus uusissa toimenpiteissä, ja pienemmät organisaatiot hyväksyvät tämän tilanteen. IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change eli Hallitusten välinen ilmastopaneeli) on hyväksynyt CAN:lle ja monelle sen jäsenjärjestölle julkisen aseman IPCC:n tarkkailijana. Käytännössä nämä järjestöt toimivat epävirallisesti IPCC:n raporttien tulkitsijoina värittäen (embellishing) tai dramatisoiden niiden sanomaa kuten Greenpeacen johtaja asian ilmaisi. Järjestöillä on rahaa käytössään aika hulppeasti: WWF:llä esimerkiksi yli 1000 miljoonaa dollaria vuosittain.

Millä perusteella kutsun CAN:n toimintaa myös salaliittomaiseksi? Perusteet löytyvät näiden järjestöjen nokkamiesten omista lausunnoista, jotka kuvaavat CAN:n ja sen järjestöjen käytännön toimintaa. WWF:n Euroopan toimisto edustaja kuvasi asiaa haastattelussa vuonna 2008 tällä tavalla. ”Työskentelemme yhdessä aika paljon. Mutta tiedämme, että me kaikki edustamme erilaisia aloja, ja niinpä meidän tulee olla huolellisia, että emme anna vaikutelmaa, että työskentelemme yhdessä koko ajan”.

CAN-organisaatiot lobbaavat aktiivisesti eri maiden edustajia tärkeiden sopimusten teossa kuten Pariisin ilmastosopimuksen valmistelussa. CAN on menestynyt hyvin tehtävässään. Media uutisoi tänä päivänä lähes poikkeuksetta alarmistisia uutisia ilmastonmuutoksesta. Jos lähtee selvittämään lähes mitä tahansa median ilmastonmuutosuutista, niin sen takaa ei löydy virheettömiä tosiasioita. Olen ottanut joitakin esimerkkejä käsittelyyn tällä sivustolla, mutta näitä oikaisublogeja voisi kirjoittaa päivittäin vain seuraamalla valtamedian uutisvirtaa.

Tässä yhteenveto käsittelemistäni alarmistisista valtamedian uutisista ja niiden oikaisuista:

  1. Yle / Damski /Ilmatieteen laitos 11/2016: Koska hiilidioksidipitoisuus on noussut, se todistaa, että lämpötilamuutos on ihmisestä aiheutuva. Fakta: jonkin muuttujan arvon muuttuminen ei todista mitään syy-yhteydestä.
  2. Al Gore ja muut valtamedia: sään ääri-ilmiöt kuten hirmumyrskyt lisääntyvät. Fakta: Sään ääri-ilmiöissä ei ole mitään lisääntyvää trendiä, mutta USA:n tornadojen lukumäärässä on laskua.
  3. Lisääntyvä kuumuus tappaa ihmisiä. Fakta: optimista poikkeava kylmä sää tappaa 7,29 % enemmän ihmisiä ja optimista poikkeava kuuma sää tappaa 0,42 % enemmän ihmisiä eli kylmä sää tappaa edelleen enemmän kuin kuuma sää.
  4. Yle 12.10.2016: tuulimyllyjen alipaine ei tapa lepakoita: Fakta: tuulimyllyt tappavat vuosittain pelkästään USA:ssa n.900 00 lepakkoa tuulimyllyjen aiheuttaman painevaihtelun vuoksi.
  5. HS 2/2017: Arktinen merijää on pienentynyt 70 %. Fakta: Arktisen merijään pinta-ala on pienentynyt talvella n. 10 % ja kesällä n. 20 % pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna eikä trendissä ole tapahtunut muutosta viimeisen 10 vuoden aikana.
  6. HS: Trump tuhoaa ilmastodatan. Fakta: Trump leikkasi NASA ilmastonmuutosbudjettia ja pakotti NASA keskittymään tehtävänsä mukaisesti avaruuden tutkimiseen, koska USA:ssa on NOAA-organisaatio, joka keskittyy ilmastonmuutokseen. Sen sijaan Englannin Hadley Center ilmoittaa vahingossa (?) tuhonneensa alkuperäisen globaalin lämpötilamittausdatan.
  7. HS 6.3.2016: Ihmiskunta on nopeuttanut ilmastonmuutosta 170-kertaiseksi eli luonnon osuus olisi vain 0,6 %. Fakta: jopa IPCC ilmoittaa luonnon osuudeksi 2,1 %, mutta IPCC ilmoittaa myös ”vaihtoehtoisia totuuksia” eli vain 50 % olisi ihmisen aiheuttamaa.
  8. Kaliforniassa ei enää koskaan sada. Fakta: El-Nino vuonna 2016 Kaliforniassa oli rankkasateita ja sen vuoksi tapahtui patomurtuma ja padon ylivuoto.
  9. Yle syksyllä 2016: Perun rankkasateet johtuvat ilmastonmuutoksesta. Fakta: Rankkasateet johtuivat vuoden 2016 voimakkaasta EL Nino-ilmiöstä, joka aiheuttaa rankkasateita Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja kuivuutta Australiassa.
  10. HS 22.5.207: Maapallo aavikoituu. Fakta: todellisuudessa maapallo on vihertynyt 1970-luvulta lähtien satelliittimittausten ja tieteellisten tutkimusten mukaan.
  11. HS 17.16.2017: Kiinasta on tullut globaalisti johtava valtio Trumpin USA:n vetäydyttyä Pariisin ilmastosopimuksesta. Fakta: Pariisin ilmastosopimuksen mukaan Kiinan ei tarvitse pienentää hiilidioksidipäästöjään ennen vuotta 2030 eikä se ole sitä tehnytkään, mutta USA on pudottanut selvästi eniten ajanjaksolla 2006-2016 mihin tahansa maahan verrattuna.
  12. MTV3 12.18.2017: Merivesi nousee 80 metriä 1000 vuodessa, koska Grönlanti sulaa. Fakta: toistaiseksi tapahtuneen lämpenemisen johdosta meriveden nousu on ollut pitkällä aikavälillä normaalia ja Grönlannin jäämassa kasvaa koko ajan.
  13. HS 4.1.2014 / Petteri Talas: Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä 100 000 vuotta. Fakta: Radiohiili on säilynyt ilmakehässä vain 64 vuotta ja kokonaishiilen säilymisaika on n. 220 vuotta.
  14. MTV3 26.12.2017: Ilmaliikenteen päästöt ja jättövanat tuplaavat kasvihuonekaasujen vaikutuksen. Fakta: Lentoliikennekielto USA:ssa 11.-14.9.2001 laski USA:n lämpötilaa 0,5 astetta ja pilvillä on ylipäänsä lämpötilaa laskeva vaikutus.
  15. HS: Jääkarhut ovat joutuneet ilmastonmuutoksen uhreiksi eli määrä tulee pienenemään rajusti. Jääkarhut on ollut WWF:n valitsema symboli ilmastonmuutokselle. Fakta: jääkarhut voivat paremmin kuin koskaan ja niiden määrä jatkaa kasvuaan; Valtamedia myös hylkäsi jääkarhut ja kansainvälisenä jääkarhupäivänä 27.2.2017 ei asiasta ollut yhtään uutista.
  16. Valtamedia: vehnäsadot tulevat pienenemään ja se aiheuttaa lisääntyvää kuolleisuutta. Fakta: Viljasadot ovat lisääntyneet jatkuvasti nopeammin kuin ihmiskunnan lukumäärä myös kuumissa maissa kuten Intia ja Brasilia; Intia raportoi ennätyssadon vuonna 2017.
  17. Valtamedia: Cook et kumppanien tieteellinen tutkimus todistaa, että 97 % tutkijoista pitää ihmistä syyllisenä ilmastonmuutokseen. Fakta: kyseinen tutkimus on todistettu tieteellisesti väärin suoritetuksi ja muut vastaavat tutkimukset osoittavat, että noin 40-60 % tutkijoista pitää ihmistä osittain syyllisenä ilmastonmuutokseen.
  18. HS 26.1.2015: Antarktisen Totten-jäätikkö irtautuu ja sulaa, jolloin meren pinta nousee 6 m. Fakta: jos näin käy, niin merenpinta nousisi laskennallisesti 0,9 mm.
  19. Cosmos-sarja Ylessä: Ilmakehän hiilidioksidimäärä on noussut täsmälleen saman verran kuin ihmiskunnan päästämät hiilidioksidimäärät osoittavat. Fakta: vuodesta 1956 lähtien ilmakehän hiilidioksidimäärä on noussut keskimäärin n. 55 % hiilidioksidiemissioiden määrään verrattuna.

Uutisia, joita et löydä valtamediasta:

  1. Alaskan kahden sulavan jäätikön alta paljastuu vankan metsän jäänteitä, jotka ovat kasvaneet vuosina 700-1000.
  2. Norjassa sulavan Lendbreen-jäätikön alta on paljastunut hyvin säilynyt neulekudos, joka radiohiiliajoituksen perusteella on tehty vuosina 250-450.
  3. Vuosina 2000-2015 maapallon lämpötila ei ole käytännössä noussut, vaikka ihmiskunnan emissioista on silloin tapahtunut kolmasosa.
  4. Kahden merkittävän ilmastoalan tutkimuslaitoksen eli USA:n GISS-mittaussarjaa ja UK:n Hadcrut-mittaussarjaa on päivitetty myös vanhojen mittaustietojen osalta muutaman kerran 1990 vuoden jälkeen ja aina päivityksissä varhaisimmat lämpötilat kylmenevät ja uudemmat lämpötilat nousevat edelliseen versioon verrattuna.

                                                              ++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa ja se on ollut tutkimuksieni painopiste. Olen julkaissut ilmastonmuutoksesta 13 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen kuuden vuoden aikana.

Olen julkaissut useita ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja Uudessa Suomessa ja ne löytyvät minun blogi-luettelosta. Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta, on www.climatexam.com

]]>
11 http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248882-kansainvalinen-julkinen-salaliitto-ilmastonmuutoksen-ymparilla#comments Ilmastonmuutos IPCC Tue, 09 Jan 2018 12:37:52 +0000 Antero Ollila http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248882-kansainvalinen-julkinen-salaliitto-ilmastonmuutoksen-ymparilla
Jääkarhut ja tiekarhut kuolevat sukupuuttoon ? http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248806-jaakarhut-ja-tiekarhut-kuolevat-sukupuuttoon <p>Uutta tietoa tupsahti taas postilaatikkoon ja sain hetken aikaa nauttia vaihtoehtoisen faktan tuottamasta hyvästä olosta.</p><p><em>Dear Friends,</em></p><p><em>Polar bears are going extinct due to global warming etc etc etc. etc. Right? I, but not the authors, which again warned about global warming,&nbsp; noticed that the first polar bear fossil 130-110 k old was discovered on Svaldbard during the Eemian inter-glacial, the warmest in 400,000 years.</em></p><p><em>So, polar bears are living in Svaldbard when Arctic temperatures were 8&thinsp;&plusmn;&thinsp;4&thinsp;&deg;C degrees higher than today, (9 &deg;C&nbsp; in Siberia) when sea-levels were at least 5-9 meters higher than today, in an Arctic marine environment and feeding, like modern polar bears, on seals and small whales. </em></p><p><em>See Matt Kaplan. Ancient polar-bear fossil yields genome. Oldest mammalian DNA sequence reveals link to brown bears. 1 March 2010&nbsp;| Nature | doi:10.1038/news.2010.99</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uutta tietoa tupsahti taas postilaatikkoon ja sain hetken aikaa nauttia vaihtoehtoisen faktan tuottamasta hyvästä olosta.

Dear Friends,

Polar bears are going extinct due to global warming etc etc etc. etc. Right? I, but not the authors, which again warned about global warming,  noticed that the first polar bear fossil 130-110 k old was discovered on Svaldbard during the Eemian inter-glacial, the warmest in 400,000 years.

So, polar bears are living in Svaldbard when Arctic temperatures were 8 ± 4 °C degrees higher than today, (9 °C  in Siberia) when sea-levels were at least 5-9 meters higher than today, in an Arctic marine environment and feeding, like modern polar bears, on seals and small whales.

See Matt Kaplan. Ancient polar-bear fossil yields genome. Oldest mammalian DNA sequence reveals link to brown bears. 1 March 2010 | Nature | doi:10.1038/news.2010.99

]]>
2 http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248806-jaakarhut-ja-tiekarhut-kuolevat-sukupuuttoon#comments Ilmastonmuutos Luonto Mon, 08 Jan 2018 07:39:20 +0000 Kaj Granlund http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248806-jaakarhut-ja-tiekarhut-kuolevat-sukupuuttoon
Kivihiilikiellot EU:ssa ja vapaakauppa http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248713-kivihiilikiellot-eussa-ja-vapaakauppa <p>Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on päättänyt selvittää, voitaisiinko kivihiilen energiakäyttö kieltää lainsäädännöllä jo 2025. Hallitus on jo päättänyt, että kivihiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan vuoteen 2030 mennessä. EU-maissa on muuallakin tällaista liikehdintää.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuon esille tässä yhden asian. Turkissa on 67 kivihiilivoimalaa, kuusi rakenteilla, ainakin 73 uutta yksikköä suunnitteilla. Turkki nojaa tulevaisuudessakin kivihiileen halvan sähkön tuottamiseksi. Turkin teollisuustuotteet pääsevät EU-alueelle ilman tullimaksuja. Tähän ei ole tulossa muutosta. EU:n ja Turkin tulliliittoa ollaan uudistamassa. Sitä ollaan laajentamassa palveluihin ja julkisiin hankintoihin. Turkki haluaisi päästä myös neuvottelemaan kauppasopimuksista, joita EU tekee. Kuten EU-maa. Turkki haluaa kaikki hyödyt EU:sta, muttei mitään kustannuksia ja haittoja. Turkki ei suostu ratifioimaan Pariisin ilmastosopimusta ennen kuin se saa pitävät takeet siitä, että se on oikeutettu saamaan ilmastorahoitusta ja teknologiasiirtoja tulevinakin vuosikymmeninä. Turkin BKT per asukas on jo nyt korkeampi kuin useassa EU-maassa. Ja Turkki ottaa koko ajan Länsi-Eurooppaa nopeasti kiinni. Talouskasvu on ollut erittäin vahvaa AK-puolueen valtaannoususta lähtien. Uusimman tilaston mukaan kolmannella neljänneksellä 2017 talous kasvoi 11,1 prosenttia vuoden takaisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>EU:n ulkopuolisissa Balkanin maissa on rakenteilla ja suunnitteilla paljon uutta kivihiilivoimaa toisin kuin EU-maissa. Sähkön hinta siellä on jo nyt Euroopan matalin Eurostatin tilastojen mukaan (Ukrainassa vielä edullisempaa). Varsinkin Bosniaan ja Serbiaan on tulossa paljon lisää kivihiilivoimakapasiteettia, melkein poikkeuksetta kiinalaisrahalla. Nämä maat voivat viedä kaikki halvalla sähköllä tuottamansa tuotteet EU-maihin ilman tuontitulleja tai määrärajoituksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Turkki, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Makedonia, Kosovo, Montenegro ja Albania eivät tietenkään joudu osallistumaan EU:n päästökauppaan, johon EU:n alueella toimivat kivihiilivoimalat joutuvat osallistumaan. Instrument for Pre-accession Assistance II -rahoitusta EU:lta nämä maat sen sijaat saavat 11,7 miljardia euroa vuosina 2014-2020. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki tukee näitä maita miljardeilla. Euroopan investointipankki on tukenut pelkästään Turkkia vuodesta 2000 lähtien noin 26 miljardilla eurolla. Näiden EU-rahojen päälle tulee EU-jäsenmaiden oma kehitysyhteistyörahoitus näissä maissa.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Hiilitulleista&rdquo; on puhuttu vuosikymmeniä. Tarve niille on lisääntynyt koko ajan. Niiden käyttöönoton todennäköisyys on vähentynyt koko ajan. EU on viime aikoina kunnostautunut vapaakauppasopimusten tekemisessä. Ei ole näköpiirissä sellaista poliittista tilannetta, jossa EU laittaisi Balkanin maille tuontitulleja. Nykyinen tilanne oman maan talouden vahingoittamiseksi jatkukoon ja pahentukoon.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on päättänyt selvittää, voitaisiinko kivihiilen energiakäyttö kieltää lainsäädännöllä jo 2025. Hallitus on jo päättänyt, että kivihiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan vuoteen 2030 mennessä. EU-maissa on muuallakin tällaista liikehdintää.

 

Tuon esille tässä yhden asian. Turkissa on 67 kivihiilivoimalaa, kuusi rakenteilla, ainakin 73 uutta yksikköä suunnitteilla. Turkki nojaa tulevaisuudessakin kivihiileen halvan sähkön tuottamiseksi. Turkin teollisuustuotteet pääsevät EU-alueelle ilman tullimaksuja. Tähän ei ole tulossa muutosta. EU:n ja Turkin tulliliittoa ollaan uudistamassa. Sitä ollaan laajentamassa palveluihin ja julkisiin hankintoihin. Turkki haluaisi päästä myös neuvottelemaan kauppasopimuksista, joita EU tekee. Kuten EU-maa. Turkki haluaa kaikki hyödyt EU:sta, muttei mitään kustannuksia ja haittoja. Turkki ei suostu ratifioimaan Pariisin ilmastosopimusta ennen kuin se saa pitävät takeet siitä, että se on oikeutettu saamaan ilmastorahoitusta ja teknologiasiirtoja tulevinakin vuosikymmeninä. Turkin BKT per asukas on jo nyt korkeampi kuin useassa EU-maassa. Ja Turkki ottaa koko ajan Länsi-Eurooppaa nopeasti kiinni. Talouskasvu on ollut erittäin vahvaa AK-puolueen valtaannoususta lähtien. Uusimman tilaston mukaan kolmannella neljänneksellä 2017 talous kasvoi 11,1 prosenttia vuoden takaisesta.

 

EU:n ulkopuolisissa Balkanin maissa on rakenteilla ja suunnitteilla paljon uutta kivihiilivoimaa toisin kuin EU-maissa. Sähkön hinta siellä on jo nyt Euroopan matalin Eurostatin tilastojen mukaan (Ukrainassa vielä edullisempaa). Varsinkin Bosniaan ja Serbiaan on tulossa paljon lisää kivihiilivoimakapasiteettia, melkein poikkeuksetta kiinalaisrahalla. Nämä maat voivat viedä kaikki halvalla sähköllä tuottamansa tuotteet EU-maihin ilman tuontitulleja tai määrärajoituksia.

 

Turkki, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia, Makedonia, Kosovo, Montenegro ja Albania eivät tietenkään joudu osallistumaan EU:n päästökauppaan, johon EU:n alueella toimivat kivihiilivoimalat joutuvat osallistumaan. Instrument for Pre-accession Assistance II -rahoitusta EU:lta nämä maat sen sijaat saavat 11,7 miljardia euroa vuosina 2014-2020. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki tukee näitä maita miljardeilla. Euroopan investointipankki on tukenut pelkästään Turkkia vuodesta 2000 lähtien noin 26 miljardilla eurolla. Näiden EU-rahojen päälle tulee EU-jäsenmaiden oma kehitysyhteistyörahoitus näissä maissa.

 

”Hiilitulleista” on puhuttu vuosikymmeniä. Tarve niille on lisääntynyt koko ajan. Niiden käyttöönoton todennäköisyys on vähentynyt koko ajan. EU on viime aikoina kunnostautunut vapaakauppasopimusten tekemisessä. Ei ole näköpiirissä sellaista poliittista tilannetta, jossa EU laittaisi Balkanin maille tuontitulleja. Nykyinen tilanne oman maan talouden vahingoittamiseksi jatkukoon ja pahentukoon.

]]>
1 http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248713-kivihiilikiellot-eussa-ja-vapaakauppa#comments Ilmastonmuutos Sat, 06 Jan 2018 09:13:07 +0000 Riku Kivelä http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248713-kivihiilikiellot-eussa-ja-vapaakauppa
Ilmastonmuutosta on myös mahdollisesti edessä oleva viileneminen. http://mattilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248559-ilmastonmuutosta-on-myos-mahdollisesti-edessa-oleva-viileneminen <p>Jos tai kun oikeasti rupee kylmenemään niin kuka koittaa ottaa siitä sulan hattuun ensimmäisenä. Ja mikä sakki ekana alkaa tästäkin syyttämään ihmistä.</p><p><a href="https://www.express.co.uk/news/science/611111/Former-government-expert-disproves-climate-change-and-says-world-will-soon-cool-down">DR Evans</a> ei ilmeisesti kuulu ilmastokonsensukseen?</p><p>Tämän maan politiikot ovat aikaa sitten heittäneen romukoppaan ajatuksen että ilmasto voi myös kylmetä. Siihen ei ilmeisesti ole mitenkään varauduttu ja varmuusvarastoja pienennettiin muistaakseni Kataisen hallituksen toimesta.</p><p>Joku viisas sanoi aikoja sitten että <a href="https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-varoittavat-auringon-aiheuttamasta-minijaakaudesta-joka-voi-viilentaa-maapalloa-2030-luvulla/">it`s a sun stupid</a>. Sitä viisasta ei ole juurikaan kuunneltu vaan viimeiset 20v on keksitty satoja meriselityksiä miksi ei ole lämmennytkään niinkuin &quot;pitäisi&quot;. Kaikki viime vuosine tehdyt lämpöennätykset, joista lööpit on huutanut jopa ennätyskuumina vuosina, ovat pilkun jälkeen oikealla puolella sijaitsevia numeroita.</p><p>&nbsp;</p><p>En missään tapauksessa toivo että tämä pallo viilenisi koska näillä leveysasteilla eläminen muuttuu pikkasen haastavammaksi. Jos kuitenkin viilenee niin sen olisi syytä tapahtua ennen kun nykyiset voimalaitokset on ajettu alas ja purettu.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos tai kun oikeasti rupee kylmenemään niin kuka koittaa ottaa siitä sulan hattuun ensimmäisenä. Ja mikä sakki ekana alkaa tästäkin syyttämään ihmistä.

DR Evans ei ilmeisesti kuulu ilmastokonsensukseen?

Tämän maan politiikot ovat aikaa sitten heittäneen romukoppaan ajatuksen että ilmasto voi myös kylmetä. Siihen ei ilmeisesti ole mitenkään varauduttu ja varmuusvarastoja pienennettiin muistaakseni Kataisen hallituksen toimesta.

Joku viisas sanoi aikoja sitten että it`s a sun stupid. Sitä viisasta ei ole juurikaan kuunneltu vaan viimeiset 20v on keksitty satoja meriselityksiä miksi ei ole lämmennytkään niinkuin "pitäisi". Kaikki viime vuosine tehdyt lämpöennätykset, joista lööpit on huutanut jopa ennätyskuumina vuosina, ovat pilkun jälkeen oikealla puolella sijaitsevia numeroita.

 

En missään tapauksessa toivo että tämä pallo viilenisi koska näillä leveysasteilla eläminen muuttuu pikkasen haastavammaksi. Jos kuitenkin viilenee niin sen olisi syytä tapahtua ennen kun nykyiset voimalaitokset on ajettu alas ja purettu.

 

]]>
20 http://mattilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248559-ilmastonmuutosta-on-myos-mahdollisesti-edessa-oleva-viileneminen#comments Ilmastonmuutos Wed, 03 Jan 2018 14:32:13 +0000 Matti Lehtinen http://mattilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248559-ilmastonmuutosta-on-myos-mahdollisesti-edessa-oleva-viileneminen
Gaia kuumenee – jäähdyttelemmekö kulutustamme? http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248517-gaia-kuumenee-jaahdyttelemmeko-kulutustamme <p>Tutkimus kertoo |1, että nyt suomalaisetkin ovat heränneet ihmisen aikaansaamaan jopa hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen, joka uhkaa arouttaa eteläisen Euroopan &ndash; ehkä aavikoitumiseen saakka. Millaisen määrän saamme EU-jäsenenä kollektiivisella vastuuperiaatteella etelä-eurooppalaisia ilmastopakolaisiksi maahamme seuraavan 30-50 vuoden aikana?</p><p>&hellip;</p><p>|1 ~ <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005509765.html">https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005509765.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Toisekseen velkaannumme roimasti</strong> |2, koska haluamme enemmän, nopeammin ja useammin &ndash; erityisesti asuinneliöitä. Emme ymmärrä, että kulutuksellamme on suora yhteys Gaian kuumenemiseen &ndash; olisiko aika jäähdytellä kulutustamme? ---</p><p>&hellip;</p><p>|2 ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10001616">https://yle.fi/uutiset/3-10001616</a> - &rdquo;Piilovelka kasvaa &hellip; &rdquo;* ja **</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>LAUANTAINA, HELMIKUUTA 16, 2013</p><p><strong><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html" target="_blank">Gaia kuumenee - kytketäänkö jäähdytys?</a></strong></p><p>Maapallon lämpömittari osoittaa lämpötilan nousevan koko ajan 1], samaan aikaan universumin lämpömittari näyttää mikroskooppisesti, että lämpötila alenee &ndash; kohti absoluuttista nollaa. Nolla Kelvinissä, -273,15 C astetta *] molekyylien värähtely lakkaa &ndash; siis lämpöliike pysähtyy [?]. Lämpöliike on itseasiassa molekyylien &rdquo;<em>mekaanista hierontaa toisiaan vasten</em>&rdquo;. Mitä tapahtuu absoluuttisessa nollassa &ndash; sitä ei kukaan tiedä, <em>vielä</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ihminen toteuttaa lisääntymisen ohella toista mekaanista liikettä suurella hartaudella &ndash; siirtelee itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen, vieläpä kiihtyvästi. Nykypäivänä hinaamme jopa automme perässä peräkärryä, kun takakontti ei enää riitä mökkimatkalle. Kaupunkilainen on vuokrannut kaupunkivaraston, kun tavaramäärät eivät enää asunnon kellariin ja vintille mahdu. Tarvitsemme koko ajan </strong><strong><em>lisää, lisää ja lisää</em></strong><strong> ...</strong></p><p>...</p><p>1] &ndash; &rdquo;<em>Gaia kuumenee</em>...&rdquo; - <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/kasvunhokema-saavuttaa-maallisen.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/kasvunhokema-saavuttaa-maallisen.html</a> -</p><p>*] - <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Absoluuttinen_nollapiste">http://fi.wikipedia.org/wiki/Absoluuttinen_nollapiste</a> -</p><p>[?] &rdquo;<em>Lämpöliike &ndash; thermal motion</em>&rdquo; - <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Thermal_motion">http://en.wikipedia.org/wiki/Thermal_motion</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Olemme markkinatalouden kestosääntöjen mukaan kasvukerrannaisia</strong></p><p>Kerrannaisuus on lisääntynyt jatkuvana päästö- ja ympäristön muutoskuormien kasvamisina &ndash; vaikka tehostamme kestävää kehitystä, materioiden kierrätystä ja energiankäytön vähentämistä. Nämä tarkoitukseltaan hyvät aikeet torppautuvat usein kasvuhuudon myötä lisääntyvänä itsemme ja tavaroidemme roudaamisina paikasta toiseen &ndash; lämmitettyjä oleskeluneliöitä pitää saada lisää &ndash; kesämökillekin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Purskautimme vuosimiljoonien hiilikerääntymisen ~200 vuodessa &ndash; ilmakehään</strong></p><p>Ihmiskunta purskautti ilmakehään elintasokaasuja sellaiset määrät, joiden synnyttämiseen maan poveen itse biosfäärin biomassoilta meni arviolta 10-30 miljoonaa vuotta.</p><p>Eipä siis olekkaan ihme, että ilmakehä paisuu muun muassa hiiilidioksidista &ndash; <em>biokasvulle välttämättömästä kaasuseoksesta </em>2] &ndash; josta kaltaisemme hiilielämä on mahdollistunut.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Jatkuu </em>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html</a> - [145191]</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>|* ... Artikkelissa olisi ollut syytä huomioida myös vuokrakehitys, korkokulut ja asumiskokonaiskulut kuukaudessa, omassa tai vuokratussa kohteessa. Näiden jälkeen suhteuttaa noiden kulujen osuutta perheen kuukausittaisiin nettotuloihin ja perheen muihin menoihin. Korkotason nousu normaaliin 4-5 prosenttiin pitäisi huomioida jo nyt suurempana kuukausilyhennyksenä! Velka veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa. Entä asuntojen todellinen reaalihintakehitys? Nyt alhaisten korkojen aikana oli lainaa lyhennettävä maksimaalisesti eikä <em>kulutusintoisena</em> ottaa lyhennysvapaita vuosia. Siirretty laina on aina riski tuntemattomaan.</p><p>|** ... Kun raha- ja kotitaloudella menee hyvin, herää omatunto kolkuttamaan kulutuksen lisääntymisen tahdissa. Syntyy syyllisyystunteita sen suhteessa mitä talouden kasvuhoennalta ennätämme. Gaia kuumenee, jäähdyttelemmekö kulutustamme? ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9998441">https://yle.fi/uutiset/3-9998441</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p>Yhdysvaltain presidentti <strong>Donald Trump</strong> ja ilmastonmuutos</p><p>~ <a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/06/trump-paatti-pysya-pariisin.html">https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/06/trump-paatti-pysya-pariisin.html</a> -</p><p>Toivo paremmasta &ndash; <strong>Ennio Morricone</strong>: &rdquo;Once Upon a Time in the West&rdquo;</p><p>~ <a href="https://youtu.be/bKtKq3OnUfU">https://youtu.be/bKtKq3OnUfU</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU T <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15129705/gaia-kuumenee-jaahdyttelemmeko-kulutustamme">24</a> BL BL BL FB FB <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/834282840114978/">FB</a> BLOG 159446</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> gaia_02012018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 02012017</p><p>&nbsp;</p><p>439_4253</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tutkimus kertoo |1, että nyt suomalaisetkin ovat heränneet ihmisen aikaansaamaan jopa hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen, joka uhkaa arouttaa eteläisen Euroopan – ehkä aavikoitumiseen saakka. Millaisen määrän saamme EU-jäsenenä kollektiivisella vastuuperiaatteella etelä-eurooppalaisia ilmastopakolaisiksi maahamme seuraavan 30-50 vuoden aikana?

|1 ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005509765.html -

 

Toisekseen velkaannumme roimasti |2, koska haluamme enemmän, nopeammin ja useammin – erityisesti asuinneliöitä. Emme ymmärrä, että kulutuksellamme on suora yhteys Gaian kuumenemiseen – olisiko aika jäähdytellä kulutustamme? ---

|2 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10001616 - ”Piilovelka kasvaa … ”* ja **

 

LAUANTAINA, HELMIKUUTA 16, 2013

Gaia kuumenee - kytketäänkö jäähdytys?

Maapallon lämpömittari osoittaa lämpötilan nousevan koko ajan 1], samaan aikaan universumin lämpömittari näyttää mikroskooppisesti, että lämpötila alenee – kohti absoluuttista nollaa. Nolla Kelvinissä, -273,15 C astetta *] molekyylien värähtely lakkaa – siis lämpöliike pysähtyy [?]. Lämpöliike on itseasiassa molekyylien ”mekaanista hierontaa toisiaan vasten”. Mitä tapahtuu absoluuttisessa nollassa – sitä ei kukaan tiedä, vielä.

 

Ihminen toteuttaa lisääntymisen ohella toista mekaanista liikettä suurella hartaudella – siirtelee itseään ja tavaroitaan paikasta toiseen, vieläpä kiihtyvästi. Nykypäivänä hinaamme jopa automme perässä peräkärryä, kun takakontti ei enää riitä mökkimatkalle. Kaupunkilainen on vuokrannut kaupunkivaraston, kun tavaramäärät eivät enää asunnon kellariin ja vintille mahdu. Tarvitsemme koko ajan lisää, lisää ja lisää ...

...

1] – ”Gaia kuumenee...” - http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/kasvunhokema-saavuttaa-maallisen.html -

*] - http://fi.wikipedia.org/wiki/Absoluuttinen_nollapiste -

[?] ”Lämpöliike – thermal motion” - http://en.wikipedia.org/wiki/Thermal_motion -

 

 

Olemme markkinatalouden kestosääntöjen mukaan kasvukerrannaisia

Kerrannaisuus on lisääntynyt jatkuvana päästö- ja ympäristön muutoskuormien kasvamisina – vaikka tehostamme kestävää kehitystä, materioiden kierrätystä ja energiankäytön vähentämistä. Nämä tarkoitukseltaan hyvät aikeet torppautuvat usein kasvuhuudon myötä lisääntyvänä itsemme ja tavaroidemme roudaamisina paikasta toiseen – lämmitettyjä oleskeluneliöitä pitää saada lisää – kesämökillekin.

 

Purskautimme vuosimiljoonien hiilikerääntymisen ~200 vuodessa – ilmakehään

Ihmiskunta purskautti ilmakehään elintasokaasuja sellaiset määrät, joiden synnyttämiseen maan poveen itse biosfäärin biomassoilta meni arviolta 10-30 miljoonaa vuotta.

Eipä siis olekkaan ihme, että ilmakehä paisuu muun muassa hiiilidioksidista – biokasvulle välttämättömästä kaasuseoksesta 2] – josta kaltaisemme hiilielämä on mahdollistunut.

 

Jatkuu ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/gaia-kuumenee-kytketaanko-jaahdytys.html - [145191]

 

|* ... Artikkelissa olisi ollut syytä huomioida myös vuokrakehitys, korkokulut ja asumiskokonaiskulut kuukaudessa, omassa tai vuokratussa kohteessa. Näiden jälkeen suhteuttaa noiden kulujen osuutta perheen kuukausittaisiin nettotuloihin ja perheen muihin menoihin. Korkotason nousu normaaliin 4-5 prosenttiin pitäisi huomioida jo nyt suurempana kuukausilyhennyksenä! Velka veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa. Entä asuntojen todellinen reaalihintakehitys? Nyt alhaisten korkojen aikana oli lainaa lyhennettävä maksimaalisesti eikä kulutusintoisena ottaa lyhennysvapaita vuosia. Siirretty laina on aina riski tuntemattomaan.

|** ... Kun raha- ja kotitaloudella menee hyvin, herää omatunto kolkuttamaan kulutuksen lisääntymisen tahdissa. Syntyy syyllisyystunteita sen suhteessa mitä talouden kasvuhoennalta ennätämme. Gaia kuumenee, jäähdyttelemmekö kulutustamme? ~ https://yle.fi/uutiset/3-9998441 -

 

EKSTRA

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja ilmastonmuutos

~ https://ilkkaluoma.blogspot.fi/2017/06/trump-paatti-pysya-pariisin.html -

Toivo paremmasta – Ennio Morricone: ”Once Upon a Time in the West”

~ https://youtu.be/bKtKq3OnUfU -

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU T 24 BL BL BL FB FB FB BLOG 159446

 

DOC gaia_02012018.doc – OpenOffice Writer

PVM 02012017

 

439_4253

]]>
35 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248517-gaia-kuumenee-jaahdyttelemmeko-kulutustamme#comments Ilmastonmuutos Ilmastopakolaiset Kasvuhokema Kulutusjuhla Ympäristökatastrofi Tue, 02 Jan 2018 13:51:49 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248517-gaia-kuumenee-jaahdyttelemmeko-kulutustamme
Yksinäinen sheriffi panee pään pensaaseen http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247925-yksinainen-sheriffi-panee-paan-pensaaseen <p>Donald Trump on esitellyt uuden kansallisen turvallisuusstrategian.</p><p>Virkamiesten kirjoittama paperi on sinänsä huolestuttava, mutta pahempi oli Trumpin puhe. Sitä ei enää oikein voi verrata edes 30-luvun johtajiin: sanakäänteet tuovat mieleen todellisuudentajunsa lopullisesti menettäneen&nbsp;maailmansodan viimeisen vuoden Führerin.</p><p><a href="https://www.theguardian.com/us-news/2017/dec/18/nuclear-weapons-trump-national-security-strategy" title="https://www.theguardian.com/us-news/2017/dec/18/nuclear-weapons-trump-national-security-strategy">https://www.theguardian.com/us-news/2017/dec/18/nuclear-weapons-trump-na...</a></p><p>Maailman muodollisesti suurimman kansantalouden turvallisuusstrategiassa ei mainita ilmastonmuutosta sanallakaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että uudet tuulet eivät puhaltaisi.</p><p>Ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain viralliseen strategiaan liitettiin nimittäin nyt mahdollisuus aloittaa ydinsota vastauksena tavanomaisin asein tehtyyn hyökkäykseen, koska &quot;unrivaled power is the most certain means of defence&quot;.</p><p>Hallitus kehottaa amerikkalaisia pyrkimään &quot;energiadominanssiin&quot;, ei puhettakaan kestävästä kehityksestä: &quot;we will stand up for our country like we have never stood up before.&rdquo;</p><p>Muu Maapallo on nyt virallisesti julistettu Yhdysvaltain viholliseksi. Tämä kyllä näkyy reaktioissakin. Harvoinpa vanha mukava USA on hävinnyt Turvallisuusneuvoston äänestyksen 1&ndash;14, kuten Jerusalem-asiassa nyt kävi.</p><p>Maailmanpoliisista on tullut Jari Aarnio.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Donald Trump on esitellyt uuden kansallisen turvallisuusstrategian.

Virkamiesten kirjoittama paperi on sinänsä huolestuttava, mutta pahempi oli Trumpin puhe. Sitä ei enää oikein voi verrata edes 30-luvun johtajiin: sanakäänteet tuovat mieleen todellisuudentajunsa lopullisesti menettäneen maailmansodan viimeisen vuoden Führerin.

https://www.theguardian.com/us-news/2017/dec/18/nuclear-weapons-trump-national-security-strategy

Maailman muodollisesti suurimman kansantalouden turvallisuusstrategiassa ei mainita ilmastonmuutosta sanallakaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että uudet tuulet eivät puhaltaisi.

Ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain viralliseen strategiaan liitettiin nimittäin nyt mahdollisuus aloittaa ydinsota vastauksena tavanomaisin asein tehtyyn hyökkäykseen, koska "unrivaled power is the most certain means of defence".

Hallitus kehottaa amerikkalaisia pyrkimään "energiadominanssiin", ei puhettakaan kestävästä kehityksestä: "we will stand up for our country like we have never stood up before.”

Muu Maapallo on nyt virallisesti julistettu Yhdysvaltain viholliseksi. Tämä kyllä näkyy reaktioissakin. Harvoinpa vanha mukava USA on hävinnyt Turvallisuusneuvoston äänestyksen 1–14, kuten Jerusalem-asiassa nyt kävi.

Maailmanpoliisista on tullut Jari Aarnio.

]]>
26 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247925-yksinainen-sheriffi-panee-paan-pensaaseen#comments Donald Trump Ilmastonmuutos Nationalismi Turvallisuusneuvosto Tue, 19 Dec 2017 18:25:19 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247925-yksinainen-sheriffi-panee-paan-pensaaseen
Ilmastonmuutos heikentää ruoan laatua http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247722-ilmastonmuutos-heikentaa-ruuan-laatua <p>Toisin kuin denialistit väittävät, ilmastonmuutos on haitallista etenkin <u><a href="https://m.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/DcidBGjc?ext=ltr&amp;utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje&amp;_ga=2.197320422.891547868.1512988647-1777096875.1507697740">viljoille ja rehuille</a></u>, kuva. Proteiinin ja hivenaineiden määrät näyttävät laskevan.&nbsp;</p><p>Denialisten harha perustunee siihen, että kasvihuoneissa tiettyjen kasvien kasvu kiihtyy kun hiilidioksidin määrää lisätään keinotekoisesti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toisin kuin denialistit väittävät, ilmastonmuutos on haitallista etenkin viljoille ja rehuille, kuva. Proteiinin ja hivenaineiden määrät näyttävät laskevan. 

Denialisten harha perustunee siihen, että kasvihuoneissa tiettyjen kasvien kasvu kiihtyy kun hiilidioksidin määrää lisätään keinotekoisesti.

]]>
5 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247722-ilmastonmuutos-heikentaa-ruuan-laatua#comments Ilmastonmuutos Ruoantuotanto Sat, 16 Dec 2017 13:49:05 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247722-ilmastonmuutos-heikentaa-ruuan-laatua
Bonnissakin pitäisi jo keskittyä toimivaan ratkaisuun! http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246261-bonnissakin-pitaisi-jo-keskittya-toimivaan-ratkaisuun <p>Ihmisperäisten, lähinnä fossiilisista polttoaineista aiheutuvien hiilidioksidipäästöpäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle on jo koko viimeisimmän yli neljännesvuosidan ajan yritetty hakekea tieteellistä näyttöä, siinä onnistumatta.</p><p>YK:n poliitikot ovat jo 1980-luvun lopulta alkaen yrittäneet saada ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmastonmuutokselle toimivan ratkaisun. Tämän ihmisperäiseksi uskotun lämpenemisen tieteellisen taustan selvittämiseksi perustettiin hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC.. Kun vielä Rion konferenssissakaan 1992 ei varsinaista tieteellistä näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei ollut olemassa, katsottiin kuitenkin moraalisesti asianmukaiseksi varmuuden vuoksi ryhtyä ihmisperäisiä, lähinnä fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä leikkaamaan. Tästä seurasi Kioto-protokollan mukaisia leikkauksia, jotka eivät tavoitteiden mukaisesti toimineet, vaan johtivat lähinnä vain menetyksiin. Sen jatkoksi syntyi Pariisin sopimus, joka perustuu IPCC:n omaksumin ilmastomallilaskelmin määriteltyyn ilmastonherkkyyteen (so. ilmaston lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa). IPCC:n omaksumalle ilmaston herkkyydelle ei todellisuudesta näyttöä ole olemassa:</p><p>Mm. siinä ilmastomallein arvioitu ajankohtainen lämpötila perustui kehäpäätelmin arvioituihin parametreihin. Esim. viimeaikainen ilmakehän hiildioksidipitoisuuden nousu arvioitiin kokonaan ihmisperäiseksi, vaikka sekä hiilen isotooppitutkimuksiin perustuvat havainnot samoin kuin myös kaikkien ilmakehään menevien hiilidioksidipäästöjen ja kaikkien ilmakehästä muuhun ympäristöön menevien hiilidioksidiabsorptioden luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon hakeutumisen tuloksena tapahtuneessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa on korkeintaan vain noin 4 % ihmisperäistä, fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia.</p><p>Geologiset havainnot ja viimeaikaikaiset mittaukset osoittavat, että viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin</p><p>Lukuisa joukko itsenäisesti omista näkökulmistaan tarkkaan ilmastotutkimukseen paneutuneina ovat tulleet tulokseen, minkä mukaan IPCC:n omaksumat tulokset ilmaston herkkyydelle ovat hyvin epätarkkoja ja varsin liioiteltuja. Jopa eräät tutkijat ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan tuo ilmaston herkkyys on niin pieni, ettei sitä voida erottaa nollasta..</p><p>Minun on vaikea kuvitella, että Bonnissa syntyy mitään toimivaa ratkaisua. Viittaan omaan näkemykseeni; <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaastojemme-ilmastovaikutus-huomaamattoman-vahainen" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaastojemme-ilmastovaikutus-huomaamattoman-vahainen">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaasto...</a> :</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Kuten olen yllä osoittanut, viimeaikainen CO2-pitoisuuden ihmisperäinen, fossiilisista polttoaineista aiheutuva nousu atmosfäärissä on niin pieni, että ei ole mitään tarvetta leikata fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi &ndash; luonnonlakien mukaan &ndash; atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.</p><p>&nbsp;</p><p>Fossilisista polttoaineista aiheutuvien, ihmisperäisten CO2-päästöjen turhanaikaisiksi osoittautuneista leikkaamisista aiheutuu vain menetyksiä. Siksi niistä leikkauksista tulee luopua ja korvata ne toimenpiteillä, joilla pyritään edistämään mukautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja uhkaaviin sään ääri-ilmiöihin. Mitä energiapolitiikkaan tulee, täytyy pitää huolta, että saatavilla on energiaa, mikä vastaa tarvittavaa kilpailukykyä ja puhtautta. Kuten edellä olevasta käy ilmi, asia oikein hoidettuna, se ei sulje pois myöskään hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia voimalaitoksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun hallitus perustaa toimintansa strategiseen johtamiseen, Pariisin sopimuksen &ndash; jos jonkin &ndash; varalta on varauduttava vaihtoehtoiseen strategiaan!&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Viittaan vielä puheenvuorooni Ilmasto-ongelman toimiva ratkaisu <a href="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101354-ilmasto-ongelman-toimiva-ratkaisu" title="http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101354-ilmasto-ongelman-toimiva-ratkaisu">http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101354-ilmasto-ongelman-to...</a> .</p><p>Se, mitä siinä olen pyrkinyt mahdollisimman perusteellisesti osoittamaan, kertoo, miksi Pariisin sopimuksesta on luovuttava. Varsinaisena ilmasto-ongelmana näen sen, miten opimme varautumaan luonnollisiin ilmasto-ongelmiin ja sään ääri-ilmiöihin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihmisperäisten, lähinnä fossiilisista polttoaineista aiheutuvien hiilidioksidipäästöpäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle on jo koko viimeisimmän yli neljännesvuosidan ajan yritetty hakekea tieteellistä näyttöä, siinä onnistumatta.

YK:n poliitikot ovat jo 1980-luvun lopulta alkaen yrittäneet saada ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskotulle ilmastonmuutokselle toimivan ratkaisun. Tämän ihmisperäiseksi uskotun lämpenemisen tieteellisen taustan selvittämiseksi perustettiin hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC.. Kun vielä Rion konferenssissakaan 1992 ei varsinaista tieteellistä näyttöä ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamksi uskotulle ilmaston lämpenemiselle ei ollut olemassa, katsottiin kuitenkin moraalisesti asianmukaiseksi varmuuden vuoksi ryhtyä ihmisperäisiä, lähinnä fossiilisista polttoaineista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä leikkaamaan. Tästä seurasi Kioto-protokollan mukaisia leikkauksia, jotka eivät tavoitteiden mukaisesti toimineet, vaan johtivat lähinnä vain menetyksiin. Sen jatkoksi syntyi Pariisin sopimus, joka perustuu IPCC:n omaksumin ilmastomallilaskelmin määriteltyyn ilmastonherkkyyteen (so. ilmaston lämpötilan nousu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuessa). IPCC:n omaksumalle ilmaston herkkyydelle ei todellisuudesta näyttöä ole olemassa:

Mm. siinä ilmastomallein arvioitu ajankohtainen lämpötila perustui kehäpäätelmin arvioituihin parametreihin. Esim. viimeaikainen ilmakehän hiildioksidipitoisuuden nousu arvioitiin kokonaan ihmisperäiseksi, vaikka sekä hiilen isotooppitutkimuksiin perustuvat havainnot samoin kuin myös kaikkien ilmakehään menevien hiilidioksidipäästöjen ja kaikkien ilmakehästä muuhun ympäristöön menevien hiilidioksidiabsorptioden luonnonlakien mukaiseen dynaamiseen tasapainoon hakeutumisen tuloksena tapahtuneessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa on korkeintaan vain noin 4 % ihmisperäistä, fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia.

Geologiset havainnot ja viimeaikaikaiset mittaukset osoittavat, että viimeisen 100 miljoonan vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämpötilojen muutostrendejä eikä päinvastoin

Lukuisa joukko itsenäisesti omista näkökulmistaan tarkkaan ilmastotutkimukseen paneutuneina ovat tulleet tulokseen, minkä mukaan IPCC:n omaksumat tulokset ilmaston herkkyydelle ovat hyvin epätarkkoja ja varsin liioiteltuja. Jopa eräät tutkijat ovat tulleet tulokseen, jonka mukaan tuo ilmaston herkkyys on niin pieni, ettei sitä voida erottaa nollasta..

Minun on vaikea kuvitella, että Bonnissa syntyy mitään toimivaa ratkaisua. Viittaan omaan näkemykseeni; http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227005-hiilidioksidipaastojemme-ilmastovaikutus-huomaamattoman-vahainen :

 

”Kuten olen yllä osoittanut, viimeaikainen CO2-pitoisuuden ihmisperäinen, fossiilisista polttoaineista aiheutuva nousu atmosfäärissä on niin pieni, että ei ole mitään tarvetta leikata fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi – luonnonlakien mukaan – atmosfäärin CO2-pitoisuuden muutostrendit seuraavat ilmaston lämpötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

 

Fossilisista polttoaineista aiheutuvien, ihmisperäisten CO2-päästöjen turhanaikaisiksi osoittautuneista leikkaamisista aiheutuu vain menetyksiä. Siksi niistä leikkauksista tulee luopua ja korvata ne toimenpiteillä, joilla pyritään edistämään mukautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja uhkaaviin sään ääri-ilmiöihin. Mitä energiapolitiikkaan tulee, täytyy pitää huolta, että saatavilla on energiaa, mikä vastaa tarvittavaa kilpailukykyä ja puhtautta. Kuten edellä olevasta käy ilmi, asia oikein hoidettuna, se ei sulje pois myöskään hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia voimalaitoksia.

 

Kun hallitus perustaa toimintansa strategiseen johtamiseen, Pariisin sopimuksen – jos jonkin – varalta on varauduttava vaihtoehtoiseen strategiaan!”

 

Viittaan vielä puheenvuorooni Ilmasto-ongelman toimiva ratkaisu http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101354-ilmasto-ongelman-toimiva-ratkaisu .

Se, mitä siinä olen pyrkinyt mahdollisimman perusteellisesti osoittamaan, kertoo, miksi Pariisin sopimuksesta on luovuttava. Varsinaisena ilmasto-ongelmana näen sen, miten opimme varautumaan luonnollisiin ilmasto-ongelmiin ja sään ääri-ilmiöihin. 

]]>
25 http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246261-bonnissakin-pitaisi-jo-keskittya-toimivaan-ratkaisuun#comments Ilmastonmuutos Toimiva ratkaisu Sat, 18 Nov 2017 14:01:07 +0000 Lauri Heimonen http://lauriheimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246261-bonnissakin-pitaisi-jo-keskittya-toimivaan-ratkaisuun
Millainen maailmankuva kieltää ilmastonmuutoksen? http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246102-millainen-maailmankuva-kieltaa-ilmastonmuutoksen <p>&quot;Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on nykykäsityksen mukaan kiistatonta. Ilmaston lämpenemisestä olisi syytä olla kaiketi huolissaan laajemmin, mutta huolestumisen sijaan iso joukko kieltää koko ilmiön ihmisperäisyyden.</p><p>Yhdysvalloissa asia nousi esiin myös vaalit voittaneen Donald Trumpin puheenvuoroissa. Ilmastonmuutoksen vähättelyn taustalla on usein uskonnollinen vakaumus. Mistä siinä on kyse?&nbsp;</p><p>Keskustelemassa ovat akatemiaprofessori Markku Kulmala sekä tutkija, ekoteologi Panu Pihkala. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.&quot;</p><p><a href="https://areena.yle.fi/1-3964182" title="https://areena.yle.fi/1-3964182">https://areena.yle.fi/1-3964182</a></p><p>On hyvä kuunnella tämä yo. keskustelu, jossa valaistaan akatemiaprosessori Markku Kulmalan ja ekoteologi Panu Pihkalan ym. ajatuksista ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Keskustelussa otetaan esille myös uskomukset ja mielipiteet, sekä päinvastaiset käsitykset ilmastonmuutoksesta. IPCC:n roolista myös keskustellaan.</p><p>Tämä vahvistaa edelleen käsitystäni ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.</p><p>Muilta osin, jos nämä tieteelliset faktat ja ajatukset osoittautuvat vääriksi, ne voidaan toki yrittää kumota ja todistaa näytöillä, jotka ovat tieteellisesti valideja so. ei vastoin vallitsevia kansainvälisesti yhteneviä ja laajempia akateemiseen taustaan perustuvia empiirisiä tutkimuksia.</p><p>Tutkimista ja asioiden eteen tekemistä edelleen siis riittää. Ilmastotieteen tutkimus etenee hyvää vauhtia ja tulevaisuuden odotetta ohjaa myös psykologinen näkökulma ja positiivinen asennoituminen. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p> "Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on nykykäsityksen mukaan kiistatonta. Ilmaston lämpenemisestä olisi syytä olla kaiketi huolissaan laajemmin, mutta huolestumisen sijaan iso joukko kieltää koko ilmiön ihmisperäisyyden.

Yhdysvalloissa asia nousi esiin myös vaalit voittaneen Donald Trumpin puheenvuoroissa. Ilmastonmuutoksen vähättelyn taustalla on usein uskonnollinen vakaumus. Mistä siinä on kyse? 

Keskustelemassa ovat akatemiaprofessori Markku Kulmala sekä tutkija, ekoteologi Panu Pihkala. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola."

https://areena.yle.fi/1-3964182

On hyvä kuunnella tämä yo. keskustelu, jossa valaistaan akatemiaprosessori Markku Kulmalan ja ekoteologi Panu Pihkalan ym. ajatuksista ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Keskustelussa otetaan esille myös uskomukset ja mielipiteet, sekä päinvastaiset käsitykset ilmastonmuutoksesta. IPCC:n roolista myös keskustellaan.

Tämä vahvistaa edelleen käsitystäni ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

Muilta osin, jos nämä tieteelliset faktat ja ajatukset osoittautuvat vääriksi, ne voidaan toki yrittää kumota ja todistaa näytöillä, jotka ovat tieteellisesti valideja so. ei vastoin vallitsevia kansainvälisesti yhteneviä ja laajempia akateemiseen taustaan perustuvia empiirisiä tutkimuksia.

Tutkimista ja asioiden eteen tekemistä edelleen siis riittää. Ilmastotieteen tutkimus etenee hyvää vauhtia ja tulevaisuuden odotetta ohjaa myös psykologinen näkökulma ja positiivinen asennoituminen.  

 

]]>
246 http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246102-millainen-maailmankuva-kieltaa-ilmastonmuutoksen#comments Ympäristö Ilmastonmuutos Skeptikot Wed, 15 Nov 2017 07:26:19 +0000 Hannu Sinivirta http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246102-millainen-maailmankuva-kieltaa-ilmastonmuutoksen
Toivo heräsi Pariisissa – millaisin odotuksin Bonniin? http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246030-toivo-herasi-pariisissa-millaisin-odotuksin-bonniin <p>Ilmastonmuutoksesta on vaikea kirjoittaa ilman, että kuulostaa tuomiopäivän pasuunalta. Vaikka miten yrittäisi korostaa ilmastoviisaita ratkaisuja ja niiden luomia uusia mahdollisuuksia Suomen taloudelle, on perusviesti karu. Näin emme voi jatkaa. Maailma ja yhteiskunnat sellaisena, kun olemme ne oppineet tuntemaan, tulevat häviämään jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.</p><p>Kuitenkin viimeisen kahden vuoden aikana huoleen on sekoittunut varovaista toiveikkuutta. Pariisin ilmastokokous vuonna 2015 oli historiallinen, ja onnistui vaikeassa tehtävässä. Kansainvälinen kaikkia maita sitova ilmastosopimus syntyi! Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei edes ollut, Pariisissa oli pakko onnistua. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä isosti vuosikymmenten kuluttua, mutta jo nyt rikotaan lämpöennätyksiä ja kärsitään hurrikaaneista ja tulvista sekä toisaalta kuivuuksista.&nbsp;</p><p>Olen tämän viikon Saksassa Bonnissa YK:n ilmastokokouksessa osana Suomen delegaatiota. Pääsen siis näköalapaikalle seuraamaan kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita, kaikkien maailman maiden yhteistä yritystä selvitä olemassaoloamme uhkaavasta kriisistä. Kokouksen ensimmäisen viikon aikana kuultiin, että Syyria ja Nicaragua aikovat liittyä Pariisin sopimukseen. Siispä ainoaksi sopimuksen ulkopuoliseksi on jäämässä Yhdysvallat. Presidentti Trump on sanonut irrottavansa Yhdysvallat Pariisin sopimuksesta, mutta käytännössä eroaminen voi tapahtua vasta muutaman vuoden kuluttua.</p><p>Bonnissa on kuitenkin saatu todistaa merkittävä irtiotto, kun joukko Yhdysvaltain osavaltioita, kaupunkeja, yrityksiä ja muita toimijoita irrottautui näkyvästi Trumpin ympäristövihamielisestä politiikasta. Ne lanseerasivat #wearestillin -aloitteen, jolla ne kertovat edelleen olevansa mukana päästövähennyksissä ja Pariisin sopimuksessa. Ilmaston puolesta irtioton tehneet jenkkitoimijat ovat näyttävästi esillä Bonnissa, kun taas Trumpin hallinnon virallinen delegaatio ei juuri Bonnissa näy eikä kuulu. Irtiotto on toiveita herättävä signaali yhdeltä maailman suurimmalta päästäjältä ja toisaalta muistutus siitä, että päästövähennykset tehdään paljolti paikallistason päätöksillä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kunnianhimoinen ja riittämätön</strong></p><p>Kansainvälisen ilmastopolitiikan suuntaviivat löytyvät YK:n ilmastopuitesopimuksesta vuodelta 1994. Konkreettiset tavoitteet kirjattiin Kioton sopimukseen, jonka ensimmäinen kausi kattoi vuodet 2008&ndash;2012 ja toinen kausi 2013&ndash;2020. Pariisin sopimus astuu voimaan vuonna 2020.</p><p>Ilmastosopimukseen kirjattiin, että lämpötilan nousu rajoitetaan alle kahden asteen, tavoitteena 1,5 astetta. Tämä on todella suuri saavutus kansainväliseltä, kaikki maat kattavalta kokoukselta. Kaksi astetta tarkoittaa sekin äärimmäisiä muutoksia, esimerkiksi jotkin saarivaltiot katoavat meren pinnan noustessa. Puolitoista astetta todennäköisesti säilyttää nämä maat maailman kartalla. Konkreettisesti.</p><p>Sopimuksesta on kuitenkin kuultu kahtalaisia arvioita: toiset pitävät sopimusta historiallisena käännekohtana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, toiset tyhjinä sanoina vailla varsinaista sisältöä. Sekä riemastujat että kyynikot ovat joka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että sopimus sinänsä ei ratkaise vielä mitään. Nyt työ vasta alkaa.</p><p>Jo ennen Pariisin kokousta maat ilmoittivat, millaisia päästövähennyksiä ne aikovat tehdä. Nämä kansalliset panokset, eli NDC:t, johtavat lähes kolmen asteen lämpiämiseen. Niitä on siis kiristettävä huomattavasti. Ensimmäinen tarkastelupiste on ensi vuonna. Tämän tarkastelu, eli sanahirviö fasilitatiivinen dialogi, on avainasemassa Pariisin sopimuksen onnistumisessa, ja Bonnin kokouksessa tehdäänkin tärkeää pohjatyötä vuoden 2018 tarkastelua varten.</p><p>Tärkeä teema Bonnissa on ilmastorahoitus.&nbsp;Ilmastonmuutos iskee pahiten kaikista köyhimpiin maihin, jotka eivät ole itse päästöjä juuri aiheuttaneet ja joiden kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon on rajallinen. Kehitysmaat tarvitsevat apua ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja tätä varten tarvitaan ilmastorahoitusta.&nbsp;</p><p>Ilmastorahoitusta koskien Pariisin sopimuksessa päädyttiin lopulta vain toistamaan jo Kööpenhaminassa vuonna 2009 sovittu sadan miljardin dollarin ilmastorahoituspotti. Uutta oli, että tätä summaa kutsutaan nyt ns. &rdquo;lattiatasoksi&rdquo;, eli jatkossa on tarkoitus sopia lisärahoituksesta. Tämän rahoitustason saavuttamiseksi tarvitaan nyt konkretiaa, ja erityisesti rahaa kaivataan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sopeutumisen rahoitus onkin yksi Bonnin kokouksen isoista ja vaikeista kysymyksistä. Suomellakin on ilmastorahoituksessa peiliin katsomisen paikka, sillä Suomen antamaa ilmastorahoitusta on leikattu suuresti Sipilän hallituksen kaudella.</p><p>Bonnin kokouksen puheenjohtajamaa on saarivaltio Fiji, mutta käytännön syistä kokous pidetään Saksassa. Fijille ilmastonmuutos on olemassaolon kysymys, sillä maa uhkaa huuhtoutua mereen ilmastonmuutoksen seurauksena. Fijiläiset eivät ole ilmastonmuutosta aiheuttaneet, mutta he joutuvat maksamaan siitä sietämättömän hinnan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Fossiiliset on siirrettävä historiaan</strong></p><p>Pariisin sopimuksessa ei suoraan mainita fossiilisista polttoaineista luopumista. Kuitenkin käytännössä Pariisissa sovittuja tavoitteita ei voida saavuttaa ilman, että fossiilisten energialähteiden käyttö lopetetaan. Lämpötilan nousun rajoittaminen jopa 1,5 asteeseen ja kirjaus päästöjen tasapainottamisesta tarkoittavat yhdessä sitä, että öljyn ja hiilen polttamisen on loputtava viimeistään 2050.</p><p>Kyseessä on todella suuri muutos energiantuotantojärjestelmäämme ja talousjärjestelmiin ja samalla myös kansainvälisiin valtasuhteisiin. Maailman mahtimaat ovat tähän asti löytyneet öljytynnyreiden ympäriltä. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua maailmanjärjestys menee todennäköisesti uusiksi, mutta emme vielä tiedä miten. Muutos ei välttämättä tarkoita vain huonoa, sillä fossiiliriippuvuuden murtaminen voi tarkoittaa monille maailman maille omavaraisuuden lisääntymistä.</p><p>Fossiilisten polttoaineiden tupruttelu pitäisi saada nopeasti laskuun. Valitettavasti uusien arvioiden mukaan globaalit ilmastopäästöt ovat tänä vuonna päinvastoin kasvamassa (<a href="https://www.theguardian.com/environment/2017/nov/13/fossil-fuel-burning-set-to-hit-record-high-in-2017-scientists-warn">https://www.theguardian.com/environment/2017/nov/13/fossil-fuel-burning-set-to-hit-record-high-in-2017-scientists-warn</a>) Toivottavasti uutiset huonosta päästökehityksestä saavat Bonniin kokoontuneet valtionpäämiehet antamaan entistä kunnianhimoisempia sitoumuksia päästökehityksen kääntämiseksi aidosti laskuun. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on onnistuttava, sillä vaakalaudalla on lastemme ja lastenlastemme elinmahdollisuudet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilmastonmuutoksesta on vaikea kirjoittaa ilman, että kuulostaa tuomiopäivän pasuunalta. Vaikka miten yrittäisi korostaa ilmastoviisaita ratkaisuja ja niiden luomia uusia mahdollisuuksia Suomen taloudelle, on perusviesti karu. Näin emme voi jatkaa. Maailma ja yhteiskunnat sellaisena, kun olemme ne oppineet tuntemaan, tulevat häviämään jos ilmastonmuutosta ei saada hillittyä.

Kuitenkin viimeisen kahden vuoden aikana huoleen on sekoittunut varovaista toiveikkuutta. Pariisin ilmastokokous vuonna 2015 oli historiallinen, ja onnistui vaikeassa tehtävässä. Kansainvälinen kaikkia maita sitova ilmastosopimus syntyi! Oikeastaan muuta vaihtoehtoa ei edes ollut, Pariisissa oli pakko onnistua. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat näkyä isosti vuosikymmenten kuluttua, mutta jo nyt rikotaan lämpöennätyksiä ja kärsitään hurrikaaneista ja tulvista sekä toisaalta kuivuuksista. 

Olen tämän viikon Saksassa Bonnissa YK:n ilmastokokouksessa osana Suomen delegaatiota. Pääsen siis näköalapaikalle seuraamaan kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita, kaikkien maailman maiden yhteistä yritystä selvitä olemassaoloamme uhkaavasta kriisistä. Kokouksen ensimmäisen viikon aikana kuultiin, että Syyria ja Nicaragua aikovat liittyä Pariisin sopimukseen. Siispä ainoaksi sopimuksen ulkopuoliseksi on jäämässä Yhdysvallat. Presidentti Trump on sanonut irrottavansa Yhdysvallat Pariisin sopimuksesta, mutta käytännössä eroaminen voi tapahtua vasta muutaman vuoden kuluttua.

Bonnissa on kuitenkin saatu todistaa merkittävä irtiotto, kun joukko Yhdysvaltain osavaltioita, kaupunkeja, yrityksiä ja muita toimijoita irrottautui näkyvästi Trumpin ympäristövihamielisestä politiikasta. Ne lanseerasivat #wearestillin -aloitteen, jolla ne kertovat edelleen olevansa mukana päästövähennyksissä ja Pariisin sopimuksessa. Ilmaston puolesta irtioton tehneet jenkkitoimijat ovat näyttävästi esillä Bonnissa, kun taas Trumpin hallinnon virallinen delegaatio ei juuri Bonnissa näy eikä kuulu. Irtiotto on toiveita herättävä signaali yhdeltä maailman suurimmalta päästäjältä ja toisaalta muistutus siitä, että päästövähennykset tehdään paljolti paikallistason päätöksillä.

 

Kunnianhimoinen ja riittämätön

Kansainvälisen ilmastopolitiikan suuntaviivat löytyvät YK:n ilmastopuitesopimuksesta vuodelta 1994. Konkreettiset tavoitteet kirjattiin Kioton sopimukseen, jonka ensimmäinen kausi kattoi vuodet 2008–2012 ja toinen kausi 2013–2020. Pariisin sopimus astuu voimaan vuonna 2020.

Ilmastosopimukseen kirjattiin, että lämpötilan nousu rajoitetaan alle kahden asteen, tavoitteena 1,5 astetta. Tämä on todella suuri saavutus kansainväliseltä, kaikki maat kattavalta kokoukselta. Kaksi astetta tarkoittaa sekin äärimmäisiä muutoksia, esimerkiksi jotkin saarivaltiot katoavat meren pinnan noustessa. Puolitoista astetta todennäköisesti säilyttää nämä maat maailman kartalla. Konkreettisesti.

Sopimuksesta on kuitenkin kuultu kahtalaisia arvioita: toiset pitävät sopimusta historiallisena käännekohtana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, toiset tyhjinä sanoina vailla varsinaista sisältöä. Sekä riemastujat että kyynikot ovat joka tapauksessa yhtä mieltä siitä, että sopimus sinänsä ei ratkaise vielä mitään. Nyt työ vasta alkaa.

Jo ennen Pariisin kokousta maat ilmoittivat, millaisia päästövähennyksiä ne aikovat tehdä. Nämä kansalliset panokset, eli NDC:t, johtavat lähes kolmen asteen lämpiämiseen. Niitä on siis kiristettävä huomattavasti. Ensimmäinen tarkastelupiste on ensi vuonna. Tämän tarkastelu, eli sanahirviö fasilitatiivinen dialogi, on avainasemassa Pariisin sopimuksen onnistumisessa, ja Bonnin kokouksessa tehdäänkin tärkeää pohjatyötä vuoden 2018 tarkastelua varten.

Tärkeä teema Bonnissa on ilmastorahoitus. Ilmastonmuutos iskee pahiten kaikista köyhimpiin maihin, jotka eivät ole itse päästöjä juuri aiheuttaneet ja joiden kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon on rajallinen. Kehitysmaat tarvitsevat apua ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja tätä varten tarvitaan ilmastorahoitusta. 

Ilmastorahoitusta koskien Pariisin sopimuksessa päädyttiin lopulta vain toistamaan jo Kööpenhaminassa vuonna 2009 sovittu sadan miljardin dollarin ilmastorahoituspotti. Uutta oli, että tätä summaa kutsutaan nyt ns. ”lattiatasoksi”, eli jatkossa on tarkoitus sopia lisärahoituksesta. Tämän rahoitustason saavuttamiseksi tarvitaan nyt konkretiaa, ja erityisesti rahaa kaivataan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sopeutumisen rahoitus onkin yksi Bonnin kokouksen isoista ja vaikeista kysymyksistä. Suomellakin on ilmastorahoituksessa peiliin katsomisen paikka, sillä Suomen antamaa ilmastorahoitusta on leikattu suuresti Sipilän hallituksen kaudella.

Bonnin kokouksen puheenjohtajamaa on saarivaltio Fiji, mutta käytännön syistä kokous pidetään Saksassa. Fijille ilmastonmuutos on olemassaolon kysymys, sillä maa uhkaa huuhtoutua mereen ilmastonmuutoksen seurauksena. Fijiläiset eivät ole ilmastonmuutosta aiheuttaneet, mutta he joutuvat maksamaan siitä sietämättömän hinnan.

 

Fossiiliset on siirrettävä historiaan

Pariisin sopimuksessa ei suoraan mainita fossiilisista polttoaineista luopumista. Kuitenkin käytännössä Pariisissa sovittuja tavoitteita ei voida saavuttaa ilman, että fossiilisten energialähteiden käyttö lopetetaan. Lämpötilan nousun rajoittaminen jopa 1,5 asteeseen ja kirjaus päästöjen tasapainottamisesta tarkoittavat yhdessä sitä, että öljyn ja hiilen polttamisen on loputtava viimeistään 2050.

Kyseessä on todella suuri muutos energiantuotantojärjestelmäämme ja talousjärjestelmiin ja samalla myös kansainvälisiin valtasuhteisiin. Maailman mahtimaat ovat tähän asti löytyneet öljytynnyreiden ympäriltä. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua maailmanjärjestys menee todennäköisesti uusiksi, mutta emme vielä tiedä miten. Muutos ei välttämättä tarkoita vain huonoa, sillä fossiiliriippuvuuden murtaminen voi tarkoittaa monille maailman maille omavaraisuuden lisääntymistä.

Fossiilisten polttoaineiden tupruttelu pitäisi saada nopeasti laskuun. Valitettavasti uusien arvioiden mukaan globaalit ilmastopäästöt ovat tänä vuonna päinvastoin kasvamassa (https://www.theguardian.com/environment/2017/nov/13/fossil-fuel-burning-set-to-hit-record-high-in-2017-scientists-warn) Toivottavasti uutiset huonosta päästökehityksestä saavat Bonniin kokoontuneet valtionpäämiehet antamaan entistä kunnianhimoisempia sitoumuksia päästökehityksen kääntämiseksi aidosti laskuun. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on onnistuttava, sillä vaakalaudalla on lastemme ja lastenlastemme elinmahdollisuudet.

]]>
17 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246030-toivo-herasi-pariisissa-millaisin-odotuksin-bonniin#comments Bonnin ilmastokokous COP23 Ilmastonmuutos Pariisin ilmastosopimus Mon, 13 Nov 2017 17:24:40 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246030-toivo-herasi-pariisissa-millaisin-odotuksin-bonniin
Pohjoisten alueiden lämpötilan nousu pysähtyi vuonna 2005 http://seppotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245953-pohjoisten-alueiden-lampojakso-saattoi-paattya-vuonna-2005 <p>Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman uusimmassa julkaisussa 26/2017 professori Antero Järvinen esittää selvityksen pohjoisen luonnon luonnollisesta lämpötilavaihtelusta.</p><p>Järvinen on Kilpisjärven biologisen aseman johtaja ja on tutkinut Enontekiön tuntureiden luontoa vuodesta 1973 lähtien.</p><p>Kirjoituksen aikajänne on jääkausista nykyaikaan.</p><p>Johtopäätelmiä:<br />- Pohjoiset alueet ovat lämmenneet ja kylmenneet toistuvasti vuosituhansien aikana</p><p>- Muutos on ollut hyvinkin nopeaa ja viimeisen 25000 vuoden aikana pohjoisen ilmaston lämpeneminen on ollut useita kertoja nykyistä huomattavasti voimakkaampaa ja nopeampaa</p><p>- Kylmiä jaksoja 1880-1920 ja 1951-1980<br />- Lämpimiä jaksoja 1921-1950 ja 1981-2005</p><p>- Vuoden 2005 jälkeen lämpötila on pysynyt jokseenkin muuttumattomana</p><p>- Luonnolliset vaihtelut ovat suuria ja siksi ihmisen aiheuttamia muutoksia on vaikea erottaa.</p><p>- Viimeisin lämmin jakso on samankaltainen kuin useat aikaisemmat lämpöjaksot, kuten keskiajan lämpökausi, ja 1920-1940 havaittu lämpeneminen.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman uusimmassa julkaisussa 26/2017 professori Antero Järvinen esittää selvityksen pohjoisen luonnon luonnollisesta lämpötilavaihtelusta.

Järvinen on Kilpisjärven biologisen aseman johtaja ja on tutkinut Enontekiön tuntureiden luontoa vuodesta 1973 lähtien.

Kirjoituksen aikajänne on jääkausista nykyaikaan.

Johtopäätelmiä:
- Pohjoiset alueet ovat lämmenneet ja kylmenneet toistuvasti vuosituhansien aikana

- Muutos on ollut hyvinkin nopeaa ja viimeisen 25000 vuoden aikana pohjoisen ilmaston lämpeneminen on ollut useita kertoja nykyistä huomattavasti voimakkaampaa ja nopeampaa

- Kylmiä jaksoja 1880-1920 ja 1951-1980
- Lämpimiä jaksoja 1921-1950 ja 1981-2005

- Vuoden 2005 jälkeen lämpötila on pysynyt jokseenkin muuttumattomana

- Luonnolliset vaihtelut ovat suuria ja siksi ihmisen aiheuttamia muutoksia on vaikea erottaa.

- Viimeisin lämmin jakso on samankaltainen kuin useat aikaisemmat lämpöjaksot, kuten keskiajan lämpökausi, ja 1920-1940 havaittu lämpeneminen.

 

]]>
3 http://seppotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245953-pohjoisten-alueiden-lampojakso-saattoi-paattya-vuonna-2005#comments Ilmastonmuutos Sat, 11 Nov 2017 18:32:54 +0000 Seppo Tossavainen http://seppotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245953-pohjoisten-alueiden-lampojakso-saattoi-paattya-vuonna-2005