Ympäristö http://eerohaapalehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132408/all Sun, 28 Apr 2019 21:29:28 +0300 fi Turun raitiovaunu ja tunnin juna http://dieterflemmich.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275191-turun-raitiovaunu-ja-tunnin-juna <p>Me olemme maalaisia. Meitä on Varsinais-Suomessa kymmeniä tuhansia.</p><p>Kun me lähdemme kauppaan ostamaan hernesoppapurkkimme ja maitotölkkimme, teemme matkamme henkilöautolla. Toinen vaihtoehto edellyttää paitsi hyvää kuntoa, myös tuntikausia aikaa talsia joka päivä tien reunaa. Vaate- ja kenkäkauppamme sekä kodinkoneliikkeemme ovat jo aikoja sitten muuttaneet Raision Myllyyn tai Turun Skanssiin tai Länsikeskukseen.</p><p>Pitkän matkan linja-autoliikennöintiä harjoittavat firmat karsivat puolitoista vuotta sitten yli puolet pikavuoroistamme kannattamattomina. Joukkoliikenteellä töihin, kauppoihin tai lääkäriin emme ole koskaan Loimaalle päässeet, Turkuun pääsy riippuu tietysti siitä, mikä on aikataulu, mutta pääsääntöisesti lähtö tapahtuu eilen iltapäivällä ja paluu tänään illan suussa. Minulla on pikavuoropysäkille 1,9 kilometriä käveltävää, koska asun kuntakeskuksessa. Monilla kylissä asuvalla pöytyäläisellä on paljon pidempi matka.</p><p>Me olemme ne ihmiset, jotka istuvat henkilöautoissaan Turun keskustan liikkumattomaksi puuroutuneessa ruuhkassa. Yhdessä autossa meitä on yksi henkilö. Me ajamme dieselillä tai joskus bensiinillä. Biopolttoaineita ei meillä päin ole kaupan. Osuuspankki on edelläkävijä. Sen seinässä on sähköauton latauspiste. Muualla ei ole.</p><p>Turkulaiset suunnittelevat kallista raitiovaunua. Tämä operoisi alueella ja reitillä, jonka piirissä on vain osa turkulaisista. Ne ihmiset, jotka jo nykyään ovat tehokkaan joukkoliikenteen piirissä.</p><p>Jos haluamme pelastaa planeetan ja kulkea kohti hiilineutraaliutta, raitiovaunun sijaan rahat käytetään joukkoliikenteen laajentamiseen koskemaan myös meitä maalaisia. Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi laajentamalla turkulaista Föliä, siis lähilinja-autoliikennettä &ndash; vähäpäästöistä sellaista &ndash; meille maalaisille Varsinais-Suomen maaseutukuntiin. Me ne maantieliikenteen päästöt tuotamme, eivät jo ennestään joukkoliikennettä käyttävät turkulaiset.</p><p>Ihmettelen myös Turun ja Helsingin välille suunniteltua tunnin junaa, jonka kannattaminen näyttää nousseen joksikin muoti-ilmiöksi. Paljonko nopealla aikataululla Helsingin ja Turun väliä jatkuvasti liikkuvia ihmisiä oikeasti on? Jos siirrytään tunnin junaan, montako <em>&rdquo;seuraavana Karjaa, nästa stop Karis, next stop Karjaa&rdquo; </em>asemaa, joille juna ei enää pysähdy, jää välistä? Mitä vaikuttaa päästöihin, kun nämä ihmiset siirtyvät junasta henkilöautoihin pakon ja yhteiskunnan liikennepolitiikan sanelemana?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me olemme maalaisia. Meitä on Varsinais-Suomessa kymmeniä tuhansia.

Kun me lähdemme kauppaan ostamaan hernesoppapurkkimme ja maitotölkkimme, teemme matkamme henkilöautolla. Toinen vaihtoehto edellyttää paitsi hyvää kuntoa, myös tuntikausia aikaa talsia joka päivä tien reunaa. Vaate- ja kenkäkauppamme sekä kodinkoneliikkeemme ovat jo aikoja sitten muuttaneet Raision Myllyyn tai Turun Skanssiin tai Länsikeskukseen.

Pitkän matkan linja-autoliikennöintiä harjoittavat firmat karsivat puolitoista vuotta sitten yli puolet pikavuoroistamme kannattamattomina. Joukkoliikenteellä töihin, kauppoihin tai lääkäriin emme ole koskaan Loimaalle päässeet, Turkuun pääsy riippuu tietysti siitä, mikä on aikataulu, mutta pääsääntöisesti lähtö tapahtuu eilen iltapäivällä ja paluu tänään illan suussa. Minulla on pikavuoropysäkille 1,9 kilometriä käveltävää, koska asun kuntakeskuksessa. Monilla kylissä asuvalla pöytyäläisellä on paljon pidempi matka.

Me olemme ne ihmiset, jotka istuvat henkilöautoissaan Turun keskustan liikkumattomaksi puuroutuneessa ruuhkassa. Yhdessä autossa meitä on yksi henkilö. Me ajamme dieselillä tai joskus bensiinillä. Biopolttoaineita ei meillä päin ole kaupan. Osuuspankki on edelläkävijä. Sen seinässä on sähköauton latauspiste. Muualla ei ole.

Turkulaiset suunnittelevat kallista raitiovaunua. Tämä operoisi alueella ja reitillä, jonka piirissä on vain osa turkulaisista. Ne ihmiset, jotka jo nykyään ovat tehokkaan joukkoliikenteen piirissä.

Jos haluamme pelastaa planeetan ja kulkea kohti hiilineutraaliutta, raitiovaunun sijaan rahat käytetään joukkoliikenteen laajentamiseen koskemaan myös meitä maalaisia. Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi laajentamalla turkulaista Föliä, siis lähilinja-autoliikennettä – vähäpäästöistä sellaista – meille maalaisille Varsinais-Suomen maaseutukuntiin. Me ne maantieliikenteen päästöt tuotamme, eivät jo ennestään joukkoliikennettä käyttävät turkulaiset.

Ihmettelen myös Turun ja Helsingin välille suunniteltua tunnin junaa, jonka kannattaminen näyttää nousseen joksikin muoti-ilmiöksi. Paljonko nopealla aikataululla Helsingin ja Turun väliä jatkuvasti liikkuvia ihmisiä oikeasti on? Jos siirrytään tunnin junaan, montako ”seuraavana Karjaa, nästa stop Karis, next stop Karjaa” asemaa, joille juna ei enää pysähdy, jää välistä? Mitä vaikuttaa päästöihin, kun nämä ihmiset siirtyvät junasta henkilöautoihin pakon ja yhteiskunnan liikennepolitiikan sanelemana?

]]>
1 http://dieterflemmich.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275191-turun-raitiovaunu-ja-tunnin-juna#comments Hiilineutraalisuus Joukkoliikenne Raitiovaunu Tunnin juna Ympäristö Sun, 28 Apr 2019 18:29:28 +0000 Dieter Flemmich http://dieterflemmich.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275191-turun-raitiovaunu-ja-tunnin-juna
Turvallisuus-ja ympäristöpolitiikka linkittyvät arktisella alueella http://paulaaikio-tallgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274466-turvallisuus-ja-ymparistopolitiikka-linkittyvat-arktisella-alueella <p>&nbsp;</p><p>Mustan hiilen väheneminen arktisilla alueilla tarkoittaa helpotusta ilmaston lämpenemiseen. Kun auringonvaloa itseensä sitova musta hiili vähenee lumipeitteellä, jäätiköiden sulaminen hidastuu.</p><p>Mustan hiilen torjunta arktisilla aueilla on yksi presidentti Sauli Niinistön ilmastoviesteistä. Tavoite nivoutuu hyvin tulevaan EU-puheenjohtajakauteen, sillä yksi Suomen tavoitteita on jäsenmaiden sitouttaminen Pariisin ilmastosopimukseen.</p><p>Kun puhutaan ilmastopolitiikasta arktisilla alueilla, haasteita riittää.</p><p>Suomi kuuluu yhtenä kahdeksasta maasta Arktiseen neuvostoon. Pohjoismaiden lisäksi pysyviä jäseniä ovat Kanada, USA ja Venäjä sekä tarkkailujäseninä yksi ilmaston lämpenemisen pahis Kiina.</p><p>Kiina on hivuttautuut arktisille alueille tutkimusyhteistyön kylki edellä jo pitkään ja viime vuonna lanseerattu Kiinan oma arktinen strategia on vain vahvistanut Kiinan läsnäoloa pohjoisilla alueilla.</p><p>Kiinan suhtautuminen ilmasto-ongelmiin on valikoivaa. Kiinalla on omia kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja ohjelmia, mutta maa on silti suuri kasvuhuonekaasujen tuottaja. Hälyttävä uutinen ympäristöjärjestöjen raportista kertoo, että hiilivoimaloiden rakentaminen on kääntynyt Kiinassa uudelleen kasvuun. Kun muu maailma vähensi hiilivoimaloiden tuotantoa lähes 40% viime vuonna, Kiinassa kasvu oli 12 % ja yhä hurjempia kasvulukuja tavoitellaan. Kiina perustelee energian tarvetta rakennushankkeillaan, jotka ovat maan elvytyspolitiikkaa heikkenevän talouskasvun puristuksessa.</p><p>Arktisen neuvoston jäsenmaista myöskään Venäjän tai USA:n hallinnot eivät ole olleet kovin innostuneita ilmastoteemasta. Venäjän omat ongelmat laajasti saastuneiden alueidensa kanssa ja maan voimattomuus niiden korjaamiseen ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Tosin presidentti Putin lupasi asiaan korjausta aivan vastikään. Presidentti Trumpin kaudella USA:n ilmastolinjaukset jyrkkenivät kovasti.</p><p>Tärkeä haaste Suomelle ja EU:lle on, voidaanko Kiinan hiilivetoiseen energiapolitiikkaan tai Venäjän ja USA:n ilmastolinjauksiin vaikuttaa jo olemassa oleva arktisen yhteistyön kautta paremmin kuin ehkä muita poliittisia väyliä pitkin.</p><p>Asia on tärkeä siksi, että turvallisuuspolitiikan ja ilmastopolitiikan välillä on selvä linkki. Asiantuntijat eivät näe suoranalista turvallisuuspoliittista uhkaa arktisella alueella, joskin Kiinan ja USA:n kauppasota voinee lisätä alueen valvontaa tavalla tai toisella. Pahin turvallisuusuhka olisi ympäristökatastrofi, joka eskaloituessaan voisi johtaa kansainväliseen konfliktiin. Siksi arktisen alueen ympäristöpolitiikka on samalla turvallisuuspolitiikkaa.</p><p>Suomella on mahdollisuus profiloitua EU:n ympäristöasioissa nimenomaan arktisen alueen merkitystä painottamalla. Päättyvän Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ja alkavan EU-puheenjohtajuuden nivelkohdassa Suomi on paalupaikalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Paula Aikio-Tallgren</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Mustan hiilen väheneminen arktisilla alueilla tarkoittaa helpotusta ilmaston lämpenemiseen. Kun auringonvaloa itseensä sitova musta hiili vähenee lumipeitteellä, jäätiköiden sulaminen hidastuu.

Mustan hiilen torjunta arktisilla aueilla on yksi presidentti Sauli Niinistön ilmastoviesteistä. Tavoite nivoutuu hyvin tulevaan EU-puheenjohtajakauteen, sillä yksi Suomen tavoitteita on jäsenmaiden sitouttaminen Pariisin ilmastosopimukseen.

Kun puhutaan ilmastopolitiikasta arktisilla alueilla, haasteita riittää.

Suomi kuuluu yhtenä kahdeksasta maasta Arktiseen neuvostoon. Pohjoismaiden lisäksi pysyviä jäseniä ovat Kanada, USA ja Venäjä sekä tarkkailujäseninä yksi ilmaston lämpenemisen pahis Kiina.

Kiina on hivuttautuut arktisille alueille tutkimusyhteistyön kylki edellä jo pitkään ja viime vuonna lanseerattu Kiinan oma arktinen strategia on vain vahvistanut Kiinan läsnäoloa pohjoisilla alueilla.

Kiinan suhtautuminen ilmasto-ongelmiin on valikoivaa. Kiinalla on omia kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja ohjelmia, mutta maa on silti suuri kasvuhuonekaasujen tuottaja. Hälyttävä uutinen ympäristöjärjestöjen raportista kertoo, että hiilivoimaloiden rakentaminen on kääntynyt Kiinassa uudelleen kasvuun. Kun muu maailma vähensi hiilivoimaloiden tuotantoa lähes 40% viime vuonna, Kiinassa kasvu oli 12 % ja yhä hurjempia kasvulukuja tavoitellaan. Kiina perustelee energian tarvetta rakennushankkeillaan, jotka ovat maan elvytyspolitiikkaa heikkenevän talouskasvun puristuksessa.

Arktisen neuvoston jäsenmaista myöskään Venäjän tai USA:n hallinnot eivät ole olleet kovin innostuneita ilmastoteemasta. Venäjän omat ongelmat laajasti saastuneiden alueidensa kanssa ja maan voimattomuus niiden korjaamiseen ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Tosin presidentti Putin lupasi asiaan korjausta aivan vastikään. Presidentti Trumpin kaudella USA:n ilmastolinjaukset jyrkkenivät kovasti.

Tärkeä haaste Suomelle ja EU:lle on, voidaanko Kiinan hiilivetoiseen energiapolitiikkaan tai Venäjän ja USA:n ilmastolinjauksiin vaikuttaa jo olemassa oleva arktisen yhteistyön kautta paremmin kuin ehkä muita poliittisia väyliä pitkin.

Asia on tärkeä siksi, että turvallisuuspolitiikan ja ilmastopolitiikan välillä on selvä linkki. Asiantuntijat eivät näe suoranalista turvallisuuspoliittista uhkaa arktisella alueella, joskin Kiinan ja USA:n kauppasota voinee lisätä alueen valvontaa tavalla tai toisella. Pahin turvallisuusuhka olisi ympäristökatastrofi, joka eskaloituessaan voisi johtaa kansainväliseen konfliktiin. Siksi arktisen alueen ympäristöpolitiikka on samalla turvallisuuspolitiikkaa.

Suomella on mahdollisuus profiloitua EU:n ympäristöasioissa nimenomaan arktisen alueen merkitystä painottamalla. Päättyvän Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden ja alkavan EU-puheenjohtajuuden nivelkohdassa Suomi on paalupaikalla.

 

Paula Aikio-Tallgren

]]>
3 http://paulaaikio-tallgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274466-turvallisuus-ja-ymparistopolitiikka-linkittyvat-arktisella-alueella#comments Arktinen alue EU Musta hiili Ympäristö Mon, 15 Apr 2019 07:01:06 +0000 Paula Aikio-Tallgren http://paulaaikio-tallgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274466-turvallisuus-ja-ymparistopolitiikka-linkittyvat-arktisella-alueella
Ilmasto – poliittisen keskustelun kuuma peruna http://karisalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273907-ilmasto-poliittisen-keskustelun-kuuma-peruna <p><em>&quot;Denialisti, skeptikko, viherpiipertäjä, puiden halailija&rdquo;</em></p><p>Vaalien alla keskustelu, tai ainakin mielipiteiden esittäminen ilmastonmuutoksesta käy vilkkaana. Kaikille näyttää kuitenkin olevan selvää, että jotain on tehtävä ja heti. Mutta mitä &ndash; se jakaakin mielipiteet jo jyrkemmin. Siinä missä koululaisten ilmastomielenilmausta ihastellaan kansalaisaktivismin nousuna, saatetaan samalla kärkkäästi arvioida ilmastotutkijoiden näkemyksiä, koska ne siirtävät fokuksen pois oman poliittisen piirin vaikuttamiskeinoista.</p><p>Ilmastopolitiikasta tohtoriksi väitellyt Eija-Riitta Korhola, maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilainen ovat painottaneet tieteen tuomia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Oleellista olisi päästä fossiilisista polttoaineista eroon ja korvata ne ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla. Selvää on myös, ettei Suomen 1,4 promillen päästöosuutta leikkaamalla ratkaista maailman ilmasto-ongelmaa, vaikka vaikutus onkin positiivinen. Kysymys on pitkälti siitä, mitä ja kuinka paljon Suomen pitää ja kannattaa tehdä leikkaamatta oleellisesti kilpailukykyään. Mihin Suomen ilmastopanosta tulisi verrata &ndash; koko maailman keskiarvoon vaiko Suomen pinta-alaan, väkilukuun, biotuotantoon ja sen kuluttamiseen? Lopputulos vaihtelee katastrofaalisesta kestävään ja esimerkilliseen tarkastelukulman mukaan.</p><p>Ilmastokeskustelun hieno piirre on, että jokainen voi osallistua, näyttää esimerkkiä ja vaikuttaa lopputulokseen positiivisesti ihan arjen henkilökohtaisilla valinnoilla. Kansalaisen näkökulmasta oleellisinta on kulutuksen vähentäminen ja siirtyminen kestävämpiin ja elinkaareltaan pidempiaikaisiin hyödykkeisiin. Se mitä ei tarvita, joutaa kierrätettäväksi tai energiajätteeksi. Ohessa lyhyt, sattumanvarainen muistilista, josta voi valita elämäntilanteeseensa sopivimmat:</p><ul><li>laske asuinhuoneistosi lämpötilaa</li><li>seuraa kotitaloutesi kulutustottumuksia ja mm. jätteiden määrää</li><li>analysoi, mitä voisit tehdä toisin ja tee toimintasuunnitelma</li><li>luovu tarpeettomista tavaroista ja kierrätä ne</li><li>suosi lähimarkkinoiden tuotteita, jolloin kuljetuskustannukset pysyvät kurissa</li><li>suosi tuotteita, joiden pakkauskoot ovat tarpeisiisi sopivat, jolloin hävikki jää pieneksi</li><li>keskitä kauppareissusi ja osta pitkään säilyviä tuotteita enemmän kerralla</li><li>osta ensisijaisesti vanhimmat käytettävissä olevat elintarvikkeet ja käytä ne ikäjärjestyksessä</li><li>suosi tuotteita, jotka on pakattu niukasti ja ekologisesti &ndash; tai osta irtotuotteita</li><li>vältä eineksiä &ndash; oikeista raaka-aineista saa helposti parempaa ja terveellisempää ruokaa</li><li>lajittele jätteesi ja maksimoi syntyneen energiajätteen hyötykäyttö</li><li>kompostoi</li><li>luovu muotitrendeistä, sillä muodin perimmäinen tarkoitus on lisätä kulutusta voiton maksimoimiseksi</li><li>tiskaa ja pese vain täysiä koneellisia</li><li>käytä ekologisesti vähän kuormittavia pesu- ja hoitoaineita</li><li>vältä turhaa veden kulutusta</li><li>suosi joukkoliikennettä</li><li>liiku lihasvoimalla, kun se on mahdollista</li><li>jne, jne..</li></ul><p>Listaa voi jatkaa ja priorisoida haluamallaan tavalla. Siihen voi myös vetää viivan kohdalle, missä toimenpiteet kunkin kohdalla alkavat kuulostaa sarkasmilta. Vaikuttaa helpolta, mutta tämä on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, eikä kulutustottumuksissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Voiko tätä ohjata houkuttimilla pakotteiden sijaan tai niiden lisäksi?</p><p>Suomi on regulaation ja kieltojen luvattu maa. Tehokkaalta näyttävää politiikkaa tuntuu olevan vain se, mikä johtaa suuriin leikkauksiin, rajoituksiin, kieltoihin tai kunnianhimoisiin määräaikoihin, seurauksia tarkemmin analysoimatta. Hyvänä esimerkkinä tästä on halu luopua polttomoottorikäyttöisistä autoista, erityisesti diesel-moottoreista nopealla aikataululla sähköautojen hyväksi. Tavoite sinällään on hyvä, kunhan sähköautojen käytettävyys ja koko elinkaaren aikainen ekologisuus kyetään osoittamaan ja siirtymäkauden rakenteelliset muutokset hyötyineen ja haittoineen koko tuotantojärjestelmässä otetaan huomioon. Tästä on ollut kovin vähän laskelmia tarjolla.</p><p>Suuret energiayhtiöt ovat haluttomia muuttamaan tuotantorakenteitaan niin kauan kun fossiilista energiaa on saatavilla kilpailukykyiseen hintaan. Tämä ohjaa myös merkittävästi valtioiden välistä kilpailuasetelmaa sekä strategista että poliittista päätöksentekoa, mikä on jo pitkään hidastanut puhtaampien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Niin kauan, kun ei kyetä tuottamaan houkuttelevia, kilpailukykyisiä ja puhtaampia vaihtoehtoja, eivät kulutustottumukset muutu ilman regulaatiota.</p><p>Suomen vahvuus on koulutus ja osaaminen. Uskon, että näihin panostamalla voidaan tuottaa sellaisia ympäristöteknologian kulutus- ja vientituotteita, joilla maamme laskennallinen päästötaso saadaan negatiiviseksi. Tämä edellyttää, että vaikutamme kotimaan lisäksi erityisesti siellä, missä päästöt ovat pahimmat ja samalla saavutettavissa olevat hyödyt suhteessa panoksiin suurimmat. Suuressa osassa kehittyviä maita ei ole harmaiden vesien käsittely- tai jätteiden lajittelu- ja kierrätysjärjestelmiä lainkaan. Suomi, Kiina, Intia ja monet muut maat ovat tässä samalla puolella, ei toistensa kilpailijoita.</p><p>Suomalaisen ilmastokeskustelun keskiössä ovat mm. hakkuut, hiilinielut ja karjatalous. Hakkuita, varsinkin avohakkuita vastustetaan, koska osoitettu, että metsien katoaminen maapallolta pienentää hiilinielua ja tämä on siis ilmastolle haitallista. Suomen metsiä on hoidettu kuitenkin hyvin ja niiden kasvu sekä myös tuotto ylittää merkittävästi suunnitellut hakkuut. Hiilinielun kannalta oleellista on, minkä ikäisestä metsästä on kysymys. Nuoressa metsässä on vähän biomassaa, eikä se sido yhtä paljon hiiltä kuin hieman iäkkäämpi metsä. Vanhojen ikimetsien suojelua tarvitaan, mutta tulee myös huomata, että ne eivät ole tehokkaita hiilinieluja &ndash; eivätkä myöskään biodiversitetiltään mitenkään erinomaisia. Lahoava puuaines vapauttaa hiiltä ja useinkaan synkkä ja vähävaloinen karikekerros ei tarjoa hyvää elinympäristöä monimuotoisille eliöille. Hakkuiden vähentäminen tulee suhteuttaa myös kysynnän muutoksiin. Mikäli metsätalouden tuotteiden maailmanlaajuisessa kysynnässä ei tapahdu muutoksia, johtaa Suomen hakkuiden pienentäminen näiden lisäämiseen siellä, missä ongelmat ovat jo valmiiksi paljon suuremmat. Hyvää omaa tuntoa ei kannata ostaa siirtämällä ongelmaa oman näköpiirinsä ulkopuolelle.</p><p>Maatalous on merkittävä päästöjen lähde Suomessa ja näitä on pyrittävä hillitsemään. Ensisijaisesti päästöt näkyvät vesien rehevöitymisenä. Puskurivyöhykkeitä ja peltojen kipsikäsittelyä lisäämällä sekä laidunmaita nurmettamalla saadaan valumia kuriin ja päästöjä tehokkaasti pienennettyä. Lihakarjatuotannon maailmanlaajuiset ilmasto-ongelmat ovat vahvasti esillä Suomessakin, missä kasvisruokavalio laitetaan automaattisesti ekologiseen koriin ja punainen liha haitalliseen. Koska lihan kulutus Suomessa ei näytä merkittävästi laskevan, on väläytelty sille veroa. Siis lihan ostamisesta rangaistaan ja myös sen tuottamisen kilpailukykyä heikennetään. Toimenpide vaikuttaisi erityisesti tuontilihan suosimiseen halpatuotantomaista, missä laajoja metsäalueita on jo hakattu ja hakataan karjatalouden vuoksi. Ekologisempaa olisi suosia lähituotantoa, pienentää varastointi, jäähdytys, kuljetus- ja pakkauskustannuksia ja kehittää karjataloutta vähäpäästöisempään suuntaan mm. tehokkaasti nurmettamalla laidunalueita ja vähentämällä lannoituksen valumia vesistöön.</p><p>&rdquo;Ilmaston muutoksen vastaisilla toimenpiteillä on niin kiire, ettei ydinvoima ole ratkaisu, koska sen hankkiminen kestää niin kauan.&rdquo; Tätä väitettä kuulee säännöllisesti. On totta, että se kestää, mutta Suomen kannalta sillä ei ole oleellista merkitystä. Voimme samanaikaisesti pienentää päästöjämme muilla keinoin ja vaikka toimisimme kuinka tehokkaasti, ei tämä sinällään vielä juurikaan muuttaisi maapallon lämpenemisen aikataulua. Siirtymäkaudella tulee panostaa päästöjen pienentämisen, talteenoton ja varastoinnin kehittämiseen. Suomen kannattaa hankkia päästöttömämpää ydinvoimaa tulevaisuuden tarpeisiin. Pienreaktorit sopivat kaupunkien kaukolämpöratkaisuksi korvaamaan fossiilisten tai biopolttoaineiden kapasiteettia. Öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta kannattaa hankkiutua eroon keskipitkällä aikataululla sitä mukaa, kun korvaavia, kestävämpiä energialähteitä on tarjolla.</p><p>Ongelmatonta energiaa ei taida kuitenkaan olla. Vesivoimarakentaminen on tuhonnut reilusti yli 90% maamme lohi- ja meritaimenjoista. Lisäksi patoaltaat keräävät sedimenttiä ja tuottavat ilmastokaasuja. Turve ei ole uusiutuva energianlähde. Turvesoiden hiilinielu pienenee, sen poltto lisää hiilidioksidipäästöjä ja turpeenoton paikoin erittäin haitalliset vesistövaikutukset näkyvät laajalla valuma-alueella haitaten ja vaarantaen nimenomaan uhanalaisia virtavesilajejamme. Toistaiseksi aurinko- ja tuulienergia ovat olleet kalliita ilman tukia. Ne toimivat huonosti myös säätöenergiana silloin, kun niitä täällä pohjoisessa eniten tarvittaisiin &ndash; kylminä pakkaspäivinä. Silloin on yleensä korkeapaine, eikä juuri tuule ja aurinko talvisin on kovin matalalla, jotta säteilyenergian talteenotto olisi tehokasta. Näitä markkinoidaan usein vertaamalla nimellistehoa muihin energialähteisiin ottamatta huomioon järjestelmästä varsinaisesti saatavaa tehoa, joka voi olla vain murto-osa nimellistehosta. Maa- ja ilmalämpö sekä meriveden energiaan talteenottoon perustuvat lämmönvaihdinratkaisut ovat mielenkiintoisia. Energian talteenotto, varastointi ja käyttö säätöenergiana vaativat edelleen kehittämistä.</p><p>Nykyiset jätteenpolttolaitokset ovat varsin tehokkaita ja myös vähäpäästöisiä. Kotitalouksien osuus jätteistä on noin 2%. Nämä kannattaa lajitella ja erotella metalli, keramiikka ja lasi kierrätykseen. Myös ruokajäte kannattaa kompostoida, mikäli mahdollista, koska sen polttamisesta saatava hyötysuhde on suuren nestemäärän takia alhainen. Missä biojätettä syntyy enemmän, kannattaisi se jalostaa biokaasuksi paikallisia markkinoita varten. Melkein kaiken muun voi polttaa &ndash; ongelmajätteitä lukuun ottamatta. Tehokkuudestaan huolimatta näitäkin energialaitoksia vastustetaan, koska ne eivät varsinaisesti ole hillitsemässä kulutusta.</p><p>Karkeasti noin puolet suurten konesalien energiankulutuksesta menee jäähdyttämiseen. Google ratkaisi Haminassa ongelman niin, että jäähdyttää konesalinsa merivedellä &ndash; ja johtaa lauhdeveden takaisin mereen? Ei kovin ekologista. Konesalit tulisi suunnitella kaukolämpöverkon yhteyteen, jolloin lauhdevesi voidaan käyttää suoraan kiinteistöjen lämmittämiseen ja tuotettu lämpöenergia voidaan kompensoida konesaliyrittäjälle. Konesali-investointien houkuttelemiseksi tulisi myös energiaverotusta maltillistaa.</p><p>Sensori- ja mittausteknologian kehittyessä voidaan myös älysähköverkkoja kehittää monipuolisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi. Jokainen verkkoon syöttävä energialähde voidaan identifioida, laskea sen tuotto ja kompensoida sen tuoma energia joko sähkölaskussa tai jopa tulona myös kotitalouksille. Näin sähköverkot mahdollistavat useita energiantuotantomuotoja sisältävien virtuaalivoimaloiden muodostamisen. Näissä voivat olla osallisena energiayhtiöt, yritykset ja myös kotitaloudet. Sen lisäksi, että kokonaistuotanto jakautuu useamman teknologian varaan ja hyödyntää mahdollisuuksia laajasti, lisääntyy myös paikallinen ja alueellinen omavaraisuus ja huoltovarmuus, mikä on tavoiteltavaa erityisesti kriisivalmiutemme kannalta.</p><p>Muutama, hämmentynyt havainto edellisen viikonlopun ilmastomarssilta. Puheissa vaadittiin päättäjiltä välittömiä, pakollisia ilmastotoimia, jotta voisimme kehittyä ilmasto-osaamisen edelläkävijämaaksi? Suomi on edelläkävijämaa, vaikka tekemistä riittää edelleen. Banderolleissa vaadittiin mm. rikkaita maksamaan ilmastohaitat, hävittäjämiljardeja hyötykäyttöön jne. Ilmastokeskustelua voi siis käyttää melko vapaasti järjestöjen ja puolueiden omien poliittisten tavoitteiden ajamiseen, vaikka näiden yhteys varsinaiseen, ja tärkeään, ilmaston pelastamiseen olisi kovin löyhä. Paljon oli iskulauseita ja julistusta, vähän keinoja &ndash; ja nekin olisi pääsääntöisesti jonkun muun toteutettava. Mielestäni ilmastokeskustelunkin hyvänä lähtökohtana voisi olla, että rajoita omaa toimintaasi aina vähän enemmän kuin muiden. Auta muita parhaan kykysi mukaan. Näillä päästään jo pitkälle.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Denialisti, skeptikko, viherpiipertäjä, puiden halailija”

Vaalien alla keskustelu, tai ainakin mielipiteiden esittäminen ilmastonmuutoksesta käy vilkkaana. Kaikille näyttää kuitenkin olevan selvää, että jotain on tehtävä ja heti. Mutta mitä – se jakaakin mielipiteet jo jyrkemmin. Siinä missä koululaisten ilmastomielenilmausta ihastellaan kansalaisaktivismin nousuna, saatetaan samalla kärkkäästi arvioida ilmastotutkijoiden näkemyksiä, koska ne siirtävät fokuksen pois oman poliittisen piirin vaikuttamiskeinoista.

Ilmastopolitiikasta tohtoriksi väitellyt Eija-Riitta Korhola, maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Esa Vakkilainen ovat painottaneet tieteen tuomia keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Oleellista olisi päästä fossiilisista polttoaineista eroon ja korvata ne ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla. Selvää on myös, ettei Suomen 1,4 promillen päästöosuutta leikkaamalla ratkaista maailman ilmasto-ongelmaa, vaikka vaikutus onkin positiivinen. Kysymys on pitkälti siitä, mitä ja kuinka paljon Suomen pitää ja kannattaa tehdä leikkaamatta oleellisesti kilpailukykyään. Mihin Suomen ilmastopanosta tulisi verrata – koko maailman keskiarvoon vaiko Suomen pinta-alaan, väkilukuun, biotuotantoon ja sen kuluttamiseen? Lopputulos vaihtelee katastrofaalisesta kestävään ja esimerkilliseen tarkastelukulman mukaan.

Ilmastokeskustelun hieno piirre on, että jokainen voi osallistua, näyttää esimerkkiä ja vaikuttaa lopputulokseen positiivisesti ihan arjen henkilökohtaisilla valinnoilla. Kansalaisen näkökulmasta oleellisinta on kulutuksen vähentäminen ja siirtyminen kestävämpiin ja elinkaareltaan pidempiaikaisiin hyödykkeisiin. Se mitä ei tarvita, joutaa kierrätettäväksi tai energiajätteeksi. Ohessa lyhyt, sattumanvarainen muistilista, josta voi valita elämäntilanteeseensa sopivimmat:

  • laske asuinhuoneistosi lämpötilaa
  • seuraa kotitaloutesi kulutustottumuksia ja mm. jätteiden määrää
  • analysoi, mitä voisit tehdä toisin ja tee toimintasuunnitelma
  • luovu tarpeettomista tavaroista ja kierrätä ne
  • suosi lähimarkkinoiden tuotteita, jolloin kuljetuskustannukset pysyvät kurissa
  • suosi tuotteita, joiden pakkauskoot ovat tarpeisiisi sopivat, jolloin hävikki jää pieneksi
  • keskitä kauppareissusi ja osta pitkään säilyviä tuotteita enemmän kerralla
  • osta ensisijaisesti vanhimmat käytettävissä olevat elintarvikkeet ja käytä ne ikäjärjestyksessä
  • suosi tuotteita, jotka on pakattu niukasti ja ekologisesti – tai osta irtotuotteita
  • vältä eineksiä – oikeista raaka-aineista saa helposti parempaa ja terveellisempää ruokaa
  • lajittele jätteesi ja maksimoi syntyneen energiajätteen hyötykäyttö
  • kompostoi
  • luovu muotitrendeistä, sillä muodin perimmäinen tarkoitus on lisätä kulutusta voiton maksimoimiseksi
  • tiskaa ja pese vain täysiä koneellisia
  • käytä ekologisesti vähän kuormittavia pesu- ja hoitoaineita
  • vältä turhaa veden kulutusta
  • suosi joukkoliikennettä
  • liiku lihasvoimalla, kun se on mahdollista
  • jne, jne..

Listaa voi jatkaa ja priorisoida haluamallaan tavalla. Siihen voi myös vetää viivan kohdalle, missä toimenpiteet kunkin kohdalla alkavat kuulostaa sarkasmilta. Vaikuttaa helpolta, mutta tämä on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, eikä kulutustottumuksissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Voiko tätä ohjata houkuttimilla pakotteiden sijaan tai niiden lisäksi?

Suomi on regulaation ja kieltojen luvattu maa. Tehokkaalta näyttävää politiikkaa tuntuu olevan vain se, mikä johtaa suuriin leikkauksiin, rajoituksiin, kieltoihin tai kunnianhimoisiin määräaikoihin, seurauksia tarkemmin analysoimatta. Hyvänä esimerkkinä tästä on halu luopua polttomoottorikäyttöisistä autoista, erityisesti diesel-moottoreista nopealla aikataululla sähköautojen hyväksi. Tavoite sinällään on hyvä, kunhan sähköautojen käytettävyys ja koko elinkaaren aikainen ekologisuus kyetään osoittamaan ja siirtymäkauden rakenteelliset muutokset hyötyineen ja haittoineen koko tuotantojärjestelmässä otetaan huomioon. Tästä on ollut kovin vähän laskelmia tarjolla.

Suuret energiayhtiöt ovat haluttomia muuttamaan tuotantorakenteitaan niin kauan kun fossiilista energiaa on saatavilla kilpailukykyiseen hintaan. Tämä ohjaa myös merkittävästi valtioiden välistä kilpailuasetelmaa sekä strategista että poliittista päätöksentekoa, mikä on jo pitkään hidastanut puhtaampien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Niin kauan, kun ei kyetä tuottamaan houkuttelevia, kilpailukykyisiä ja puhtaampia vaihtoehtoja, eivät kulutustottumukset muutu ilman regulaatiota.

Suomen vahvuus on koulutus ja osaaminen. Uskon, että näihin panostamalla voidaan tuottaa sellaisia ympäristöteknologian kulutus- ja vientituotteita, joilla maamme laskennallinen päästötaso saadaan negatiiviseksi. Tämä edellyttää, että vaikutamme kotimaan lisäksi erityisesti siellä, missä päästöt ovat pahimmat ja samalla saavutettavissa olevat hyödyt suhteessa panoksiin suurimmat. Suuressa osassa kehittyviä maita ei ole harmaiden vesien käsittely- tai jätteiden lajittelu- ja kierrätysjärjestelmiä lainkaan. Suomi, Kiina, Intia ja monet muut maat ovat tässä samalla puolella, ei toistensa kilpailijoita.

Suomalaisen ilmastokeskustelun keskiössä ovat mm. hakkuut, hiilinielut ja karjatalous. Hakkuita, varsinkin avohakkuita vastustetaan, koska osoitettu, että metsien katoaminen maapallolta pienentää hiilinielua ja tämä on siis ilmastolle haitallista. Suomen metsiä on hoidettu kuitenkin hyvin ja niiden kasvu sekä myös tuotto ylittää merkittävästi suunnitellut hakkuut. Hiilinielun kannalta oleellista on, minkä ikäisestä metsästä on kysymys. Nuoressa metsässä on vähän biomassaa, eikä se sido yhtä paljon hiiltä kuin hieman iäkkäämpi metsä. Vanhojen ikimetsien suojelua tarvitaan, mutta tulee myös huomata, että ne eivät ole tehokkaita hiilinieluja – eivätkä myöskään biodiversitetiltään mitenkään erinomaisia. Lahoava puuaines vapauttaa hiiltä ja useinkaan synkkä ja vähävaloinen karikekerros ei tarjoa hyvää elinympäristöä monimuotoisille eliöille. Hakkuiden vähentäminen tulee suhteuttaa myös kysynnän muutoksiin. Mikäli metsätalouden tuotteiden maailmanlaajuisessa kysynnässä ei tapahdu muutoksia, johtaa Suomen hakkuiden pienentäminen näiden lisäämiseen siellä, missä ongelmat ovat jo valmiiksi paljon suuremmat. Hyvää omaa tuntoa ei kannata ostaa siirtämällä ongelmaa oman näköpiirinsä ulkopuolelle.

Maatalous on merkittävä päästöjen lähde Suomessa ja näitä on pyrittävä hillitsemään. Ensisijaisesti päästöt näkyvät vesien rehevöitymisenä. Puskurivyöhykkeitä ja peltojen kipsikäsittelyä lisäämällä sekä laidunmaita nurmettamalla saadaan valumia kuriin ja päästöjä tehokkaasti pienennettyä. Lihakarjatuotannon maailmanlaajuiset ilmasto-ongelmat ovat vahvasti esillä Suomessakin, missä kasvisruokavalio laitetaan automaattisesti ekologiseen koriin ja punainen liha haitalliseen. Koska lihan kulutus Suomessa ei näytä merkittävästi laskevan, on väläytelty sille veroa. Siis lihan ostamisesta rangaistaan ja myös sen tuottamisen kilpailukykyä heikennetään. Toimenpide vaikuttaisi erityisesti tuontilihan suosimiseen halpatuotantomaista, missä laajoja metsäalueita on jo hakattu ja hakataan karjatalouden vuoksi. Ekologisempaa olisi suosia lähituotantoa, pienentää varastointi, jäähdytys, kuljetus- ja pakkauskustannuksia ja kehittää karjataloutta vähäpäästöisempään suuntaan mm. tehokkaasti nurmettamalla laidunalueita ja vähentämällä lannoituksen valumia vesistöön.

”Ilmaston muutoksen vastaisilla toimenpiteillä on niin kiire, ettei ydinvoima ole ratkaisu, koska sen hankkiminen kestää niin kauan.” Tätä väitettä kuulee säännöllisesti. On totta, että se kestää, mutta Suomen kannalta sillä ei ole oleellista merkitystä. Voimme samanaikaisesti pienentää päästöjämme muilla keinoin ja vaikka toimisimme kuinka tehokkaasti, ei tämä sinällään vielä juurikaan muuttaisi maapallon lämpenemisen aikataulua. Siirtymäkaudella tulee panostaa päästöjen pienentämisen, talteenoton ja varastoinnin kehittämiseen. Suomen kannattaa hankkia päästöttömämpää ydinvoimaa tulevaisuuden tarpeisiin. Pienreaktorit sopivat kaupunkien kaukolämpöratkaisuksi korvaamaan fossiilisten tai biopolttoaineiden kapasiteettia. Öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta kannattaa hankkiutua eroon keskipitkällä aikataululla sitä mukaa, kun korvaavia, kestävämpiä energialähteitä on tarjolla.

Ongelmatonta energiaa ei taida kuitenkaan olla. Vesivoimarakentaminen on tuhonnut reilusti yli 90% maamme lohi- ja meritaimenjoista. Lisäksi patoaltaat keräävät sedimenttiä ja tuottavat ilmastokaasuja. Turve ei ole uusiutuva energianlähde. Turvesoiden hiilinielu pienenee, sen poltto lisää hiilidioksidipäästöjä ja turpeenoton paikoin erittäin haitalliset vesistövaikutukset näkyvät laajalla valuma-alueella haitaten ja vaarantaen nimenomaan uhanalaisia virtavesilajejamme. Toistaiseksi aurinko- ja tuulienergia ovat olleet kalliita ilman tukia. Ne toimivat huonosti myös säätöenergiana silloin, kun niitä täällä pohjoisessa eniten tarvittaisiin – kylminä pakkaspäivinä. Silloin on yleensä korkeapaine, eikä juuri tuule ja aurinko talvisin on kovin matalalla, jotta säteilyenergian talteenotto olisi tehokasta. Näitä markkinoidaan usein vertaamalla nimellistehoa muihin energialähteisiin ottamatta huomioon järjestelmästä varsinaisesti saatavaa tehoa, joka voi olla vain murto-osa nimellistehosta. Maa- ja ilmalämpö sekä meriveden energiaan talteenottoon perustuvat lämmönvaihdinratkaisut ovat mielenkiintoisia. Energian talteenotto, varastointi ja käyttö säätöenergiana vaativat edelleen kehittämistä.

Nykyiset jätteenpolttolaitokset ovat varsin tehokkaita ja myös vähäpäästöisiä. Kotitalouksien osuus jätteistä on noin 2%. Nämä kannattaa lajitella ja erotella metalli, keramiikka ja lasi kierrätykseen. Myös ruokajäte kannattaa kompostoida, mikäli mahdollista, koska sen polttamisesta saatava hyötysuhde on suuren nestemäärän takia alhainen. Missä biojätettä syntyy enemmän, kannattaisi se jalostaa biokaasuksi paikallisia markkinoita varten. Melkein kaiken muun voi polttaa – ongelmajätteitä lukuun ottamatta. Tehokkuudestaan huolimatta näitäkin energialaitoksia vastustetaan, koska ne eivät varsinaisesti ole hillitsemässä kulutusta.

Karkeasti noin puolet suurten konesalien energiankulutuksesta menee jäähdyttämiseen. Google ratkaisi Haminassa ongelman niin, että jäähdyttää konesalinsa merivedellä – ja johtaa lauhdeveden takaisin mereen? Ei kovin ekologista. Konesalit tulisi suunnitella kaukolämpöverkon yhteyteen, jolloin lauhdevesi voidaan käyttää suoraan kiinteistöjen lämmittämiseen ja tuotettu lämpöenergia voidaan kompensoida konesaliyrittäjälle. Konesali-investointien houkuttelemiseksi tulisi myös energiaverotusta maltillistaa.

Sensori- ja mittausteknologian kehittyessä voidaan myös älysähköverkkoja kehittää monipuolisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi. Jokainen verkkoon syöttävä energialähde voidaan identifioida, laskea sen tuotto ja kompensoida sen tuoma energia joko sähkölaskussa tai jopa tulona myös kotitalouksille. Näin sähköverkot mahdollistavat useita energiantuotantomuotoja sisältävien virtuaalivoimaloiden muodostamisen. Näissä voivat olla osallisena energiayhtiöt, yritykset ja myös kotitaloudet. Sen lisäksi, että kokonaistuotanto jakautuu useamman teknologian varaan ja hyödyntää mahdollisuuksia laajasti, lisääntyy myös paikallinen ja alueellinen omavaraisuus ja huoltovarmuus, mikä on tavoiteltavaa erityisesti kriisivalmiutemme kannalta.

Muutama, hämmentynyt havainto edellisen viikonlopun ilmastomarssilta. Puheissa vaadittiin päättäjiltä välittömiä, pakollisia ilmastotoimia, jotta voisimme kehittyä ilmasto-osaamisen edelläkävijämaaksi? Suomi on edelläkävijämaa, vaikka tekemistä riittää edelleen. Banderolleissa vaadittiin mm. rikkaita maksamaan ilmastohaitat, hävittäjämiljardeja hyötykäyttöön jne. Ilmastokeskustelua voi siis käyttää melko vapaasti järjestöjen ja puolueiden omien poliittisten tavoitteiden ajamiseen, vaikka näiden yhteys varsinaiseen, ja tärkeään, ilmaston pelastamiseen olisi kovin löyhä. Paljon oli iskulauseita ja julistusta, vähän keinoja – ja nekin olisi pääsääntöisesti jonkun muun toteutettava. Mielestäni ilmastokeskustelunkin hyvänä lähtökohtana voisi olla, että rajoita omaa toimintaasi aina vähän enemmän kuin muiden. Auta muita parhaan kykysi mukaan. Näillä päästään jo pitkälle.

 

]]>
1 http://karisalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273907-ilmasto-poliittisen-keskustelun-kuuma-peruna#comments Ilmasto ilmastovaalit Luonto Ympäristö Tue, 09 Apr 2019 17:32:32 +0000 Kari Salmi http://karisalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273907-ilmasto-poliittisen-keskustelun-kuuma-peruna
5G-teknologian esittely - ympäristö- ja terveysriskit http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273776-5g-teknologian-esittely-ymparisto-ja-terveysriskit <p>Esittelen tässä kirjoituksessa ensiksi <strong>5G:n teknologian</strong>. Teen sen Insinöörien Maailmanjärjestön, IEEE:n 5G-tiedotusvideon pohjalta:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/GEx_d0SjvS0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/GEx_d0SjvS0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object><br /><br />Video: 5G teknologian pääkohdat.<br /><br />200 tutkijaa ovat jo varoittaneet 5G:n terveysriskeistä (<a href="http://www.5gappeal.eu">5G Appeal</a>).<br /><br /><strong>Käynkin seuraavassa systemaattisesti läpi terveys- ja ympäristöriskit kunkin 5G:n erityisalueen osalta</strong>.<br />&nbsp;</p><p><strong>1. MILLIMETRIAALLOT (MILLIMETER WAVES)</strong><br /><br />5G-mainokset lupaavat: &quot;<em>100-kertaa 4G:tä suurempi nopeus ja olematon viive</em>&quot;.</p><p>Tämä <strong>lupaus todentuu vasta käytettäessä korkeampia, useamman kymmenen gigahertsin taajuuksia.</strong> Tällöin ollaan jo (lähes) <strong>millimetriaaltoalueella</strong>. Ja mitä korkeampi taajuus, sitä lyhyempi aallonpituus.<br /><br />Tämä <strong>5G:n lyhyt aallonpituus on mahdollisesti hyvinkin ongelmallinen hyönteisten, sis. mehiläisten osalta.</strong></p><p><a href="https://www.nature.com/articles/s41598-018-22271-3"><img alt="Kuva millimetriaaltojen gigahertsitaajuisen säteilyna absorptiosta mehiläiseen)" src="https://media.springernature.com/lw900/springer-static/image/art%3A10.1038%2Fs41598-018-22271-3/MediaObjects/41598_2018_22271_Fig4_HTML.jpg" width="440" /></a></p><p>Kuva 1. Radiotaajuisen säteilyn absorptio mehiläiseen taajuuden mukaan. Huomio vahva absorptio lähellä millimetriaaltoaluetta, jo 6 GHzista alkaen, kun vahvin absorptio on lähellä 24 GHz. Thielens et al. (2018)<br />&nbsp;</p><p>Lainaus tutkimuspaperista <a href="https://www.nature.com/articles/s41598-018-22271-3">Thielens <em>et al.</em> (2018):</a></p><p><br />&quot;<em>All insects showed a general increase in absorbed RF power at and above 6 GHz, in comparison to the absorbed RF power below 6 GHz. Our simulations showed that a shift of 10% of the incident power density to <u>frequencies above 6 GHz would lead to an increase in absorbed power between 3&ndash;370%</u>.<br />....This could <u>lead to changes in insect behaviour, physiology, and morphology</u> over time due to an increase in body temperatures, from dielectric heating.</em>&quot;</p><p><br />Tämä kommentti korkeiden GHz-taajuuksien haitallisuudesta ja säteilyn erittäin suuresta absorptiosta hyönteisiin ei ole ainoa laatuaan,<strong> jo aikaisemmin 3 tutkimuskatsausta (review) osoittaa radiotaajuisen säteilyn vaurioita hyönteisille, eläimille ja kasveille</strong> (<a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23261519">Cucurachi <em>et al.</em>(2013)</a>; <a href="http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19264463">Balmori (2009)</a>; <a href="http://http://www.biolmedonline.com/Articles/Vol4_4_2012/Vol4_4_202-216_BM-8.pdf">Sivani &amp; Sudarsanam (2012)</a>.<br /><br /><br />&nbsp;</p><p><strong>Suomessa 5G:tä varten on varattu 700 MHz:n, 3.5 GHz:n ja 26 GHz:n <a href="https://legacy.viestintavirasto.fi/viestintavirasto/ajankohtaista/2018/suomi5g-karkimaaksi35ghzntaajuushuutokauppakayntiin.html">taajuusalueet ja lisää taajuuksia on tulossa.</a></strong></p><p><br />Noista taajuuksista <strong>26 GHz on jo lähelle millimetriaaltoaluetta</strong>. Suurin kuormitus 26 GHz:n taajuudella on ihoon ja silmiin. Tästä syystä <u>ihosyövän ja silmäsairauksien riski</u> mahdollisesti kasvaa.<br /><br />Tämä ei tarkoita, että vaikutukset jäisivät vain näihin elimiin. <strong>Eri sairauksien riskistä huomionarvoisia ovat seuraavat tutkimuspaperit:</strong></p><p>Di Ciaula, A. (2018). <strong><em>Towards 5G communication systems: Are there health implications?</em></strong> International Journal of Hygiene and Environmental Health. <a href="https://doi.org/10.1016/j.ijheh.2018.01.011" title="https://doi.org/10.1016/j.ijheh.2018.01.011">https://doi.org/10.1016/j.ijheh.2018.01.011</a><br /><br />Russell, C. L. (2018). <strong><em>5 G wireless telecommunications expansion: Public health and environmental implications.</em> </strong>Environmental Research, 165, 484&ndash;495. <a href="https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.01.016" title="https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.01.016">https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.01.016</a><br /><br />5G:hen liittyy kiinteästi <strong>Esineiden Internet eli Internet of Things (IoT). </strong>Monet näistä sensori-antenniyhdistelmistä on suunniteltu toimimaan millimetriaalloilla. <strong>Jo tästä syystä <a href="http://iotlab.fi/">IoTLab</a>in ja muiden suomalaisten tutkijoiden kannattaisi perehtyä millimetriaaltojen ympäristö- ja terveysvaikutuksiin</strong>.<br />&nbsp;</p><p>Israelilaiset tutkijat ovat useaan otteeseen osoittaneet, että <strong>hikirauhaset (sweat glands) voivat johtaa kymmenien gigahertsien radiotaajuisen säteilyn (millimetriaallot) syvemmälle kehoon</strong>. He varoittavat tästä:<br /><br />Betzalel, N., Ben Ishai, P., &amp; Feldman, Y. (2018). The human skin as a sub-THz receiver &ndash; Does 5G pose a danger to it or not? Environmental Research, 163, 208&ndash;216. <a href="https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.01.032" title="https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.01.032">https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.01.032</a><br /><br /><em>&quot;We are <strong>raising a warning flag against the unrestricted use of sub-THz technologies</strong> for communication, <strong>before the possible consequences for public health are explored</strong>.&quot;</em></p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/VuVtGldYXK4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/VuVtGldYXK4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object><br />&nbsp;</p><p>Video: Israelilainen tutkija Ben Ishai esittelee 5G:n ja yleisesti millimetriaaltojen vaikutusta hikirauhasiin ja niiden kautta syvämmälle kehoon.</p><p><br />Tämä heidän varoitus on ymmärrettävä, kun katsoo mihin korkeampia GHz-taajuuksia on aikaisemmin käytetty.<br /><br /><strong>USA:n armeija on patentoinut &#39;The Active Denial System&#39;-<a href="http://jnlwp.defense.gov/About/Frequently-Asked-Questions/Active-Denial-System-FAQs/">asejärjestelmän</a></strong>, jossa tuottamalla 90 GHz:n taajuus ja vahvempi teho, saadaan polttava kivuntunne ihmisille, johon tämä lamautusase on kohdistettu.<br /><br />https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/u9p5naCkz2w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/u9p5naCkz2w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Video: The Active Denial System millimetriaaltoihin perustuen<br /><br /><strong>Jo 1970-luvulla huomattiin, että Suomen raja-arvon tasolla (10 W/m2) millimetriaalloilla, muutaman minuutin ajan päivässä säteilytetyt rotat&nbsp; saivat useita vakavia terveysongelmia:</strong><br />- Ihossa olevat hermot vaurioituivat<br />- Vastustuskyky heikentyi<br />- Keskushermoston toiminta heikentyi<br />- Hormonijärjestelmän toiminta petti</p><p><br />Huomionarvoista tässä on se, että tämä <a href="https://www.stralskyddsstiftelsen.se/wp-content/uploads/2019/02/cia-millimeter-waves-1.pdf">dokumentti</a> on CIA:n kääntämä englanniksi eli millimetriaaltojen haitalliset, asejärjestelmiinkin soveltuvat vaikutukset on tunnettu jo pitkään.<br /><br />Kolikolla on myös positiivinen kääntöpuolensa. Ukrainassa tohtori <a href="http://www.sergiysitko.org.ua/indexen.htm">Sergei Sitko</a> ja kumppanit ovat <strong>40 GHz:n taajuuksillla, pienemmällä teholla ja lyhyellä vaikutusajalla hoitaneet (!) kipua ja muita terveysongelmia&nbsp; (Menetelmä: Microwave Resonance Therapy, myös nimellä Millimeter Wave Therapy)</strong>. Heidän työnsä 1970-luvulta alkaen ja useat <strong>tutkimuskatsaukset (<a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9771583">1</a>,<a href="https://academic.oup.com/qjmed/article/91/1/57/1570406">2</a>) ovat&nbsp; osoittanut, että tiettyjä akupisteitä kehossa millimetriaalloilla säteilyttämällä, saadaan tehokkaasti myös vaikutus sisäelimiin.</strong><br />&nbsp;</p><p>Tässä huomionarvoista on se, että usein <u><strong>lyhytkestoinen altistus pienellä teholla on hyödyllistä, mutta krooninen altistus on aina haitallista</strong></u>. Jos siis 40 GHz:n lyhytkestoinen (20 min/päivä) hoitolaitteen heikkotehoinen altistus vaikuttaa kipureseptoreihin,<strong> tulisi olla hyvin varovainen saman taajuuden käytöstä 5G-tukiasemissa altistamassa ihmisiä kroonisesti (24/7)</strong>.<br /><br />Itse tutustuin millimetriaaltoihin tarkemmin <strong>Sisäilmastoseminaari 2019</strong>:a varten ja katsauksessamme toimme esille <strong>kroonisen millimetriaaltokuormituksen haitalliset vaikutukset bakteereihin</strong> :</p><p><a href="https://www.sisailmauutiset.fi/Sisailmastoseminaari_2019.pdf" title="https://www.sisailmauutiset.fi/Sisailmastoseminaari_2019.pdf">https://www.sisailmauutiset.fi/Sisailmastoseminaari_2019.pdf</a> , s. 375-380.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://doi.org/10.1007/s00253-016-7538-0"><img alt="5G antibiotic resistance coli MRSA bacteria" src="http://www.chronicexposure.org/Ukuvat/5G_millimeter_wave antibiotic_resistance_MRSA_coli_bacteria.jpg" width="200" /></a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Aihealueesta on tehty myös erittäin <strong>hyvä kirjallisuuskatsaus <a href="https://doi.org/10.1007/s00253-016-7538-0">(Soghomonyan <em>et al</em>., 2016</a>), joka tuo antibioottiresistenssin riskin esille millimetriaaltojen osalta</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Jo aikaisempien mobiiliteknologioiden (GSM, 3G, Wi-Fi) on huomattu vaikuttavan <a href="https://doi.org/10.1177/1559325816688527">antibioottiresistenssiin</a>, mutta myös mm. <a href="http://http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161353-radiotaajuinen-sateily-mikroaaltosateily-nopeuttamassa-homeiden-kasvua">hiivojen kasvuun</a>.</p><p>&nbsp;</p><p><u><strong>Huomio! Antibioottiresistenssi ja bakteerien kontrolloimaton lisääntyminen ovat vakavia asioita potilasturvallisuuden näkökulmasta</strong></u>, siksi <u><strong>Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä tulisi riskit tiedostaa</strong></u>. Jotta ei ajettaisi yhtä <strong>riskialttiita pilotteja, kuten <a href="https://www.mynewsdesk.com/se/tgim/pressreleases/umeaabor-vill-stoppa-5g-200-forskare-enade-om-miljoe-och-haelsofaran-inbjudan-till-panelsamtal-umeaa-universitet-onsdag-10-april-samt-manifestation-punkt-punkt-punkt-2856800">Ruotsissa Uumajassa, Världens Första 5G-Sjukhus</a></strong> (Sjukt!), tapauksessa.</p><p>&nbsp;</p><p><br />Valitettavasti on siis hyvinkin todennäköistä, että bakteerit ja hiivat niin ihmisissä, eläimissä kuin kasveissa tulevat reagoimaan vahvasti 5G-kuormitukseen, erityisesti korkeampien GHz-taajuuksien osalta.</p><p><br /><br /><strong>2. PIENI SOLUKOKO - SMALL CELL</strong><br /><br /><u>Johtuen antennien pienestä koosta, myös tukiasemat ovat erittäin pieniä</u>. Tämä mahdollistaa niiden sijoittamisen mm. <strong>valaistuspylväisiin</strong>. Tällöin tukiasemat ovat myös hyvin lähellä koteja, jopa ikkunoiden korkeudella (vertaa: GSM/3G/4G-tukiasemat ovat mastoissa, usein mäkien päällä tai kaupungeissa kerrostalojen katoilla.)</p><p>Tutkijat varoittavat:<br /><em>&quot;Our simulation results suggest the downlink of a Fifth Generation Cellular Mobile Communications <strong>(5G) system can generate significantly higher power density (PD) and specific absorption rate (SAR) than the previous generations of wireless systems.</strong>&quot;</em><br /><br />Nasim, I., &amp; Kim, S. (2019). Mitigation of human EMF exposure in downlink of 5G. Annals of Telecommunications, 74(1), 45&ndash;52. <a href="https://doi.org/10.1007/s12243-018-0696-6" title="https://doi.org/10.1007/s12243-018-0696-6">https://doi.org/10.1007/s12243-018-0696-6</a></p><p>&nbsp;</p><p><br />Suomen ICNIRP-raja-arvot radiotaajuiselle säteilylle <a href="https://www.slideshare.net/MAhonen/microwave-radiation-guidelines-and-debate-during-the-last-50-years">eivät valitettavasti millään tavalla suojaa väestöä ja ovat tuhansia kertoja liian korkeat</a>.<br /><br /><a href="http://investigate-europe.eu/publications/how-much-is-safe/">Tutkivat journalistit maaliskuussa 2019 kartoittivat tämän eriskummallisen raja-arvo-kerhon, International Comission of Non-Ionizing Radiation &#39;Protection&#39; (ICNIRP), toimintaa</a> ja <strong>käyttivät sanaa Kartelli järjestön toiminnasta</strong>.</p><p><br />Mobiiliteollisuus itse on huomauttanut, että<strong> 5G käyttää suuria tehoja ja terveellisemmät raja-arvot huomioivissa maiden (Italia, Kiina, Venäjä ym.) 1/100-osa-ICNIRP-raja-arvoilla 5G:tä on vaikea, jopa mahdoton toteuttaa</strong>:</p><p><br /><a href="https://www.itu.int/en/ITU-T/Workshops-and-Seminars/20171205/Documents/S3_Christer_Tornevik.pdf" title="https://www.itu.int/en/ITU-T/Workshops-and-Seminars/20171205/Documents/S3_Christer_Tornevik.pdf">https://www.itu.int/en/ITU-T/Workshops-and-Seminars/20171205/Documents/S...</a><br /><br />, koska suoja-alueet 5G-tukiaseman ympärillä ovat erittäin laajat:</p><p><br /><a href="https://www.itu.int/en/ITU-T/Workshops-and-Seminars/20171205/Documents/S3_Christer_Tornevik.pdf"><img alt="Radiotaajuisen säteilyn kuormitus 0,1 W/m2 tasolla 5G tukiasemasta" src="http://www.chronicexposure.org/Ukuvat/5G-RF-rnostaa_tasoja_merkittavasti.JPG" width="500" /></a></p><p><br />Kuva 2. Teollisuuden dokumentti, jossa huomautetaan, että 0,1 W/m2-tasoilla suoja-alueet tukiaseman ympärillä tulevat olemaan suuret (kuvassa 115 metriä) ja siksi 5G:tä on vaikea, jopa mahdotonta toteuttaa terveellisemmät raja-arvot omaavissa maissa.</p><p>&nbsp;</p><p>USA:n senaatissa on senaattori Blumenthal osoittaa videolla&nbsp; kysymykset FCC:n edustajille ja ilmenee, että mitään terveystutkimuksia 5G:n vaikutuksista ihmisiin ei ole tehty, eikä myöskään ole ollut niin USA:ssa kuin Euroopassa rahoitusta näihin tutkimuksiin.<br /><br />https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/ekNC0J3xx1w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/ekNC0J3xx1w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>Video: Senaattori Blumenthal tenttaa FCC:n edustajia 5G:n terveysvaikutusten tutkimuksesta ennen teknologian julkaisua.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei siis yllättävää, että Euroopassa Bryssel, osa Roomaa ja Firenze huhtikuussa 2019 kielsivät 5G-rakentamisen terveyssyistä. Alla kuva <a href="http://www.brusselstimes.com/brussels/14753/radiation-concerns-halt-brussels-5g-for-now">Brysselin terveysviranomaisen kannanotosta</a>:</p><p><br /><a href="http://www.brusselstimes.com/brussels/14753/radiation-concerns-halt-brussels-5g-for-now"><img alt="Bryssel 5G kielto" src="http://www.chronicexposure.org/Ukuvat/Celine Fremault Brussels citizens are no laboratory for 5G.JPG" width="600" /></a></p><p>&nbsp;</p><p>Kuva 3. Brysselin terveysviranomainen kommentoi heidän 5G-kieltoaan: &quot;Emme halua laboratoriokoe-eläimiksi&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p><br /><strong>3. JÄTTIMÄINEN MÄÄRÄ ANTENNEJA - Massive MIMO (Multiple Input Multiple Output)</strong><br /><br />5G-tukiasemien osalta todellinen ongelma on se, että <u><strong>tukiasema voi sisältää satoja(!) antenneja</strong></u>. Nyt ollaan jo varustamassa 4G-tukiasemia, jotka ovat 5G-päivitettäviä. Näissä on jo 128 antennielementtiä.</p><p>Mutta ... tämä antennien määrä vain kasvaa, kun siirrytään millimetriaaltoalueelle:</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.itu.int/en/ITU-T/Workshops-and-Seminars/20171205/Documents/S3_Christer_Tornevik.pdf"><img alt="5G ja 512 antennas ja 8 beamforming rays" src="http://www.chronicexposure.org/Ukuvat/5G_antennas_26_GHz.JPG" width="400" /></a></p><p>&nbsp;</p><p>Kuva 4. Tukiaseman 5G-millimetriaaltoantennipaneeli. Sisältäen 512 antennielementtiä ja mahdollisuuden 8 säteen (beam) hyödyntämiseen beamforming-tarkoitukseen.<br /><br />&quot;Pääsimme&quot; tutkijakollegoideni kanssa <strong>mittaamaan 5G-päivitettäviä 4G-tukiasemia 2600 MHz:n taajuudella Tukholmassa helmikuussa 2019</strong> (julkaisu mahdollisesti tulossa). Mittalaitteena oli tällä kertaa<strong> Narda NBM-520</strong> . Huippuarvot yllättivät suuruudellaan meidät.&nbsp; Ne olivat <strong>jalankulkijoiden tasolla kadulla, yli 30 V/m ( yli 2 W/m2 )</strong> ! . Mahdollisesti syy oli juuri Massive MIMO ja erittäin suuri määrä antenneja.</p><p>Tässä kohtaa on hyvä huomata, että <a href="http://tinyurl.com/IARC-RF">radiotaajuinen säteily on WHO IARC:n luokituksella jo vuodesta 2011 lähtien luokassa: &quot;mahdollisesti syöpää aiheuttava&quot;</a>.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Samoin <a href="https://doi.org/10.1179%2F107735210799160192">valtaosa epidemiologisista tutkimuksista kohdistuen matkapuhelintukiasemiin osoittaa kasvanutta terveysriskiä.</a><br />&nbsp;</p><p><strong>Säteilyturvakeskuksen (STUK) edustajat valitettavasti levittävät väärää tietoa, väittäessään, että 5G ei nosta kansalaisten radiotaajuisen säteilyn kuormitusta ja mitään riskejä ei ole</strong> . Tämä virhe tuli viimeksi <a href="https://twitter.com/tiippanap/status/1105061362324127746">esille pääjohtaja Tiippanan&nbsp; viestissä</a>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aikaisemmin olen 2 emeritusprofessorin ja juristin avustamana kuvannut</strong>, <a href="http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252313-lasten-terveyden-vaarantavat-virheet-sateilyturvakeskuksen-toiminnassa">kuinka vääristynyttä, jopa valheellista on Säteilyturvakeskuksen tiedotus on ollut jo usean vuoden ajan</a>.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.radiationresearch.org/wp-content/uploads/2019/02/5G-Nordic-Prime-Minister-warning-Feb-18-2019.pdf">Pääministeri Sipilää ja ministereitä Mattila, Berner, Saarikko ja Grahn-Laasonen on huomautettu 5G:n terveysriskeistä ja pyydetty valvomaan tarkemmin viranomaisia</a>.</p><p>Toistaiseksi nämä <strong>ministerit ovat olleet täysin välinpitämättömiä</strong> tai vierittäneet pallon takaisin STUKille tai STM:ään.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kumulatiivinen kuormitus 5G-tukiasemissa kasvaa siis merkittävästi</strong> olemassaoleviin 2G-, 3G- ja 4G-tukiasemiin verrattuna.<br /><br />(Kannattaa katsoa myös <strong>tuhansien uusien (5G-)satelliittien kieltämiseen liittyvä vetoomus</strong>: <a href="https://www.5gspaceappeal.org/" title="https://www.5gspaceappeal.org/">https://www.5gspaceappeal.org/</a> )<br /><br />Kerään itse jatkuvasti tutkimusta ja uutisia 5G:hen &amp; tukiasemiin liittyen Chronic Exposure -sivustolla ( <a href="http://www.chronicexposure.org">http://www.chronicexposure.org</a> ) ja Twitter-kanavalla ( <a href="http://twitter.com/chronicexposure">http://twitter.com/chronicexposure</a> ) .</p><p><a href="http://www.chronicexposure.org"><img alt="Chronicexposure - 5G base station information" src="http://www.chronicexposure.org/Ukuvat/Chronic Exposure.gif" width="100" /></a><br /><br />&nbsp;</p><p><u><strong>5G-KÄNNYKKÄ&nbsp; (tämä kohta päivittyy vuoden 2019 aikana):</strong></u></p><p><br /><strong>Antennien määrän lisäys koskee myös 5G-kännykkää, viimeisimpien tietojen mukaan yhdessä kännykässä voi olla jopa 16 antennipatteristoa (antenna array). </strong>&nbsp;</p><p>Kännykän osalta huomiota herätti keväällä 2019 Motorolan Moto 5G-kuori, <a href="https://www.archyworldys.com/the-moto-mod-5g-from-motorola-has-proximity-sensors-to-limit-radiation/">jossa oli valmiiksi varoitukset 26 GHz:n taajuuden osalta ja kännykkä pyrkii sammuttamaan 5G-antennit aina kun kännykkä on alle 5 mm etäisyydellä kehosta/ihosta.</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>4. USEAMMAN ANTENNIN SÄTEEN KOHDISTUS - BEAMFORMING</strong><br /><br />Uusimpien 4G ja pre-5G-tukiasemien ominaisuus on <strong>kohdistaa useamman antennin säteily (radiokeila) tiettyyn kohteeseen.&nbsp; Tästä käytetään nimitystä Beamforming.</strong><br />&nbsp;</p><p><br /><a href="https://www.telecompaper.com/news/vodafone-germany-launches-beamforming-in-rural-areas--1276579"><img alt="Beamforming 5G" src="http://www.chronicexposure.org/Ukuvat/5G-Beamforming.jpg" width="600" /></a></p><p>Kuva 5. Havainnekuva 5G:n beamforming-ominaisuudesta. Antennikiila useasta eri antennista voidaan kohdistaa säteen tavoin tiettyyn kohteeseen. Ymmärrettävästi tästä kohteessa radiotaajuisen säteilyn tehotiheysarvot nousevat.<br /><br />Italialaiset tutkijat huomauttavat tästä, että <strong>riski voi antennikiilassa kasvaa</strong>: <em>&quot;However, since the radiation is concentrated into selected portions of territory, there may be an increase of EMFs in these points&quot;</em>.</p><p><br />Chiaraviglio, L., Cacciapuoti, A. S., Martino, G. D., Fiore, M., Montesano, M., Trucchi, D., &amp; Melazzi, N. B. (2018). Planning 5G Networks Under EMF Constraints: State of the Art and Vision. <em>IEEE Access</em>, <em>6</em>, 51021&ndash;51037. <a href="https://doi.org/10.1109/ACCESS.2018.2868347">https://doi.org/10.1109/ACCESS.2018.2868347</a><br /><br />Aikaisemmin <strong>tutkateknologioihin oli kehitetty Phased Array</strong> -järjestelmä, johon myös <strong>5G:n Beamforming pohjautuu</strong>. <a href="http://scientists4wiredtech.com/what-are-4g-5g/5g-wavelengths-from-blankets-to-bullets/">Phased Array &amp; Beamforming -riskin erityislaatuisuudesta</a> on ajatuksia herättävä kirjoitus.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>5. VIIVEETÖN KAKSISUUNTAISUUS - FULL DUPLEX</strong><br /><br />5G:n osalta <strong>luvataan alle 1 millisekunnin viive, delay</strong> (kun 4G:n osalta se oli vielä n. 70 ms).</p><p>Tämän uuden teknologian &#39;feature&#39; on myös se, että <strong>samaa taajuutta voidaan käyttää sekä datan lähettämiseen että vastaanottamiseen. <a href="https://www.gsma.com/spectrum/5g-spectrum-guide/">Lisäksi 5G hyödyntää erittäin laajaa spektriä ja suurta taajuuksien määrää. Tästä käytetään käsitettä </a></strong><a href="https://www.gsma.com/spectrum/5g-spectrum-guide/">&#39;contiguous spectrum&#39;</a>.<br />&nbsp;</p><p>Tässä on näkyvillä jopa <strong>yhteensopivuusongelma Suomen nykyisten, ei-suojaavien ICNIRP-raja-arvojen osalta</strong>.<br /><br />Neufeld, E., &amp; Kuster, N. (2018). Systematic Derivation of Safety Limits for Time-varying 5g Radiofrequency Exposure Based on Analytical Models and Thermal Dose. Health Physics, 115(6), 705&ndash;711. <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30247338">https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30247338</a><br />&nbsp;</p><p>&ldquo;The results also show that the <strong>peak-to-average ratio of 1,000<br />tolerated by the ICNIRP guidelines may lead to permanent tissue damage<br />after even short exposures</strong>, highlighting the importance of revisiting existing<br />exposure guidelines.&rdquo;</p><p><br /><strong>Tutkijat kommentoivat siis simulointinsa pohjalta, että Suomen (ei-suojaavat) ICNIRP-raja-arvotkin voivat ylittyä, jolloin aiheutuu kudosvaurio myös lyhyissä altistuksissa. </strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>LIIKENTEESTÄ JA AUTOISTA:</strong><br /><br />Viiveettömyyden haaste on myös liikenteessä, josta pyritään maaninesti<strong> <u>itsestäänajaviin autoihin (self-driving cars</u>) </strong>.&nbsp; Tämä tarkoittaa sitä, että <strong><u>teillä, teiden varsilla olevissa asunnoissa ja kaupunkien keskustoissa</u> <u>radiotaajuisen säteilyn tasot tulevat nousemaan merkittävästi</u></strong>. Syynä tähän on se, että tulevissa &#39;älykkäissä autoissa&#39; tulee olemaan useita tutkajärjestelmiä, joille sallitaan yllättävän kovat tehot. Lisäksi liikennevaloja, muita tiemerkkejä ja parkkijärjestelmiä tullaan varustamaan sensoreilla, joiden antennit jatkuvasti lähettävät ja vastaanottavat.</p><p><strong>Kornia on se, että tätä kaikkea perusteellaan turvallisuudella, vaikka radiotaajuisella säteilyllä on vahva haitallinen vaikutus kuskien keskittymiseen, reaktioaikaan, jaksamiseen ja mielialaan.</strong>&nbsp; En siis jatkossa ole yllättynyt erittäin vaarallisista liikenneonnettomuuksista, oudosta liikennekäyttäytymisestä ja jopa lisääntyneestä &#39;road rage&#39;- käyttäytymisestä liikenteessä.<strong> Lisäksi ongelmaksi tulee tietoturvaongelmat: koska tulee se hakkerihyökkäys, joka törmäyttää kaikki itseajavat autot s-a-m-a-n-a-i-k-a-i-s-e-s-t-i .</strong></p><p>Teknisiä ongelmia ei ole Full Duplexin osalta täysin ratkaistu, joten nyt jo Suomessa intoillaan 6G:n osalta. Seuraavassa tämä pöhkö <strong>&#39;6Genesis for vision for 2030&#39; video, jossa hypetetään terveysteknologiasta ymmärtämättä .... teknologian aiheuttamia terveysriskejä</strong>:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/T6ubRoZCeVw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/T6ubRoZCeVw?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Video: Suomalainen todellisuuspakoinen<strong> </strong>&#39;6Genesis for vision for 2030&#39;, jossa unohtuu radiotaajuisen säteilyn ja 5G:n aiheuttamat terveysriskit.<br /><br />- - - -</p><p>Jotta riskejä pystyttäisiin Suomessa hallitsemaan, tulisi asia kiireesti saattaa hallituksen käsiteltäväksi.</p><p><u><strong>Siksi kannustan sinua allekirjoittamaan 5G KANSALAISALOITTEEN:</strong></u><br /><br /><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3844" title="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3844">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3844</a><br /><br />&nbsp;</p><p>- - - -</p><p>Palatakseni vielä IEEE:n videoon ja yleisesti insinöörien maailmanjärjestön toimintaan. Organisaatio tiedottaa:&nbsp; &quot;<em>IEEE&#39;s core purpose is to foster technological innovation and excellence for the benefit of humanity. </em>&quot;. Tämä toiminta ihmiskunnan hyväksi ei valitettavasti pidä paikkaansa, päinvastoin, järjestön teknokraattinen ja vastuuton ote tuottaa jatkuvasti haitallista teknologiaa ja kerrassaan sairaita tulevaisuudenvisioita.</p><p>Toivoisinkin, että <strong>suomalaiset konsortiot, kuten <a href="https://5gtn.fi">5GTN</a> uskaltaisivat hypettämisen sijaan keskustella kehittämänsä teknologian ympäristö- ja terveysriskeistä</strong>. <strong>TEKESille, nykyiselle Business Finlandille</strong> olen jo vuosia sitten, <a href="http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/134662-miksi-ja-kenen-luvalla-tekes-rahoittaa-epaterveellista-teknologiaa">vuonna 2013, esittänyt keskittymistä eettisiin ongelmiin ja kestävään kehitykseen</a>.<br />&nbsp;</p><p>On erittäin harmillista, että <strong>pilottikaupungeissa <u>Tampereella, Helsingissä (Espoossa), Turussa ja Oulussa</u> ajetaan (vuoden 2019 keväällä) jo täysillä <u>laajamittaisia 5G-testejä luonnon ja lasten terveyden kustannuksella</u></strong>. Yllä on monta esimerkkiä siitä, minkälaisia riskejä näihin pilotteihin ja koko 5G-teknologiaan sisältyy.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Esittelen tässä kirjoituksessa ensiksi 5G:n teknologian. Teen sen Insinöörien Maailmanjärjestön, IEEE:n 5G-tiedotusvideon pohjalta:

https://www.youtube.com/watch?v=GEx_d0SjvS0

Video: 5G teknologian pääkohdat.

200 tutkijaa ovat jo varoittaneet 5G:n terveysriskeistä (5G Appeal).

Käynkin seuraavassa systemaattisesti läpi terveys- ja ympäristöriskit kunkin 5G:n erityisalueen osalta.
 

1. MILLIMETRIAALLOT (MILLIMETER WAVES)

5G-mainokset lupaavat: "100-kertaa 4G:tä suurempi nopeus ja olematon viive".

Tämä lupaus todentuu vasta käytettäessä korkeampia, useamman kymmenen gigahertsin taajuuksia. Tällöin ollaan jo (lähes) millimetriaaltoalueella. Ja mitä korkeampi taajuus, sitä lyhyempi aallonpituus.

Tämä 5G:n lyhyt aallonpituus on mahdollisesti hyvinkin ongelmallinen hyönteisten, sis. mehiläisten osalta.

Kuva millimetriaaltojen gigahertsitaajuisen säteilyna absorptiosta mehiläiseen)

Kuva 1. Radiotaajuisen säteilyn absorptio mehiläiseen taajuuden mukaan. Huomio vahva absorptio lähellä millimetriaaltoaluetta, jo 6 GHzista alkaen, kun vahvin absorptio on lähellä 24 GHz. Thielens et al. (2018)
 

Lainaus tutkimuspaperista Thielens et al. (2018):


"All insects showed a general increase in absorbed RF power at and above 6 GHz, in comparison to the absorbed RF power below 6 GHz. Our simulations showed that a shift of 10% of the incident power density to frequencies above 6 GHz would lead to an increase in absorbed power between 3–370%.
....This could lead to changes in insect behaviour, physiology, and morphology over time due to an increase in body temperatures, from dielectric heating.
"


Tämä kommentti korkeiden GHz-taajuuksien haitallisuudesta ja säteilyn erittäin suuresta absorptiosta hyönteisiin ei ole ainoa laatuaan, jo aikaisemmin 3 tutkimuskatsausta (review) osoittaa radiotaajuisen säteilyn vaurioita hyönteisille, eläimille ja kasveille (Cucurachi et al.(2013); Balmori (2009); Sivani & Sudarsanam (2012).


 

Suomessa 5G:tä varten on varattu 700 MHz:n, 3.5 GHz:n ja 26 GHz:n taajuusalueet ja lisää taajuuksia on tulossa.


Noista taajuuksista 26 GHz on jo lähelle millimetriaaltoaluetta. Suurin kuormitus 26 GHz:n taajuudella on ihoon ja silmiin. Tästä syystä ihosyövän ja silmäsairauksien riski mahdollisesti kasvaa.

Tämä ei tarkoita, että vaikutukset jäisivät vain näihin elimiin. Eri sairauksien riskistä huomionarvoisia ovat seuraavat tutkimuspaperit:

Di Ciaula, A. (2018). Towards 5G communication systems: Are there health implications? International Journal of Hygiene and Environmental Health. https://doi.org/10.1016/j.ijheh.2018.01.011

Russell, C. L. (2018). 5 G wireless telecommunications expansion: Public health and environmental implications. Environmental Research, 165, 484–495. https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.01.016

5G:hen liittyy kiinteästi Esineiden Internet eli Internet of Things (IoT). Monet näistä sensori-antenniyhdistelmistä on suunniteltu toimimaan millimetriaalloilla. Jo tästä syystä IoTLabin ja muiden suomalaisten tutkijoiden kannattaisi perehtyä millimetriaaltojen ympäristö- ja terveysvaikutuksiin.
 

Israelilaiset tutkijat ovat useaan otteeseen osoittaneet, että hikirauhaset (sweat glands) voivat johtaa kymmenien gigahertsien radiotaajuisen säteilyn (millimetriaallot) syvemmälle kehoon. He varoittavat tästä:

Betzalel, N., Ben Ishai, P., & Feldman, Y. (2018). The human skin as a sub-THz receiver – Does 5G pose a danger to it or not? Environmental Research, 163, 208–216. https://doi.org/10.1016/j.envres.2018.01.032

"We are raising a warning flag against the unrestricted use of sub-THz technologies for communication, before the possible consequences for public health are explored."

https://www.youtube.com/watch?v=VuVtGldYXK4
 

Video: Israelilainen tutkija Ben Ishai esittelee 5G:n ja yleisesti millimetriaaltojen vaikutusta hikirauhasiin ja niiden kautta syvämmälle kehoon.


Tämä heidän varoitus on ymmärrettävä, kun katsoo mihin korkeampia GHz-taajuuksia on aikaisemmin käytetty.

USA:n armeija on patentoinut 'The Active Denial System'-asejärjestelmän, jossa tuottamalla 90 GHz:n taajuus ja vahvempi teho, saadaan polttava kivuntunne ihmisille, johon tämä lamautusase on kohdistettu.

https://www.youtube.com/watch?v=u9p5naCkz2w

Video: The Active Denial System millimetriaaltoihin perustuen

Jo 1970-luvulla huomattiin, että Suomen raja-arvon tasolla (10 W/m2) millimetriaalloilla, muutaman minuutin ajan päivässä säteilytetyt rotat  saivat useita vakavia terveysongelmia:
- Ihossa olevat hermot vaurioituivat
- Vastustuskyky heikentyi
- Keskushermoston toiminta heikentyi
- Hormonijärjestelmän toiminta petti


Huomionarvoista tässä on se, että tämä dokumentti on CIA:n kääntämä englanniksi eli millimetriaaltojen haitalliset, asejärjestelmiinkin soveltuvat vaikutukset on tunnettu jo pitkään.

Kolikolla on myös positiivinen kääntöpuolensa. Ukrainassa tohtori Sergei Sitko ja kumppanit ovat 40 GHz:n taajuuksillla, pienemmällä teholla ja lyhyellä vaikutusajalla hoitaneet (!) kipua ja muita terveysongelmia  (Menetelmä: Microwave Resonance Therapy, myös nimellä Millimeter Wave Therapy). Heidän työnsä 1970-luvulta alkaen ja useat tutkimuskatsaukset (1,2) ovat  osoittanut, että tiettyjä akupisteitä kehossa millimetriaalloilla säteilyttämällä, saadaan tehokkaasti myös vaikutus sisäelimiin.
 

Tässä huomionarvoista on se, että usein lyhytkestoinen altistus pienellä teholla on hyödyllistä, mutta krooninen altistus on aina haitallista. Jos siis 40 GHz:n lyhytkestoinen (20 min/päivä) hoitolaitteen heikkotehoinen altistus vaikuttaa kipureseptoreihin, tulisi olla hyvin varovainen saman taajuuden käytöstä 5G-tukiasemissa altistamassa ihmisiä kroonisesti (24/7).

Itse tutustuin millimetriaaltoihin tarkemmin Sisäilmastoseminaari 2019:a varten ja katsauksessamme toimme esille kroonisen millimetriaaltokuormituksen haitalliset vaikutukset bakteereihin :

https://www.sisailmauutiset.fi/Sisailmastoseminaari_2019.pdf , s. 375-380.

 

5G antibiotic resistance coli MRSA bacteria

 

 

Aihealueesta on tehty myös erittäin hyvä kirjallisuuskatsaus (Soghomonyan et al., 2016), joka tuo antibioottiresistenssin riskin esille millimetriaaltojen osalta.

 

 

Jo aikaisempien mobiiliteknologioiden (GSM, 3G, Wi-Fi) on huomattu vaikuttavan antibioottiresistenssiin, mutta myös mm. hiivojen kasvuun.

 

Huomio! Antibioottiresistenssi ja bakteerien kontrolloimaton lisääntyminen ovat vakavia asioita potilasturvallisuuden näkökulmasta, siksi Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä tulisi riskit tiedostaa. Jotta ei ajettaisi yhtä riskialttiita pilotteja, kuten Ruotsissa Uumajassa, Världens Första 5G-Sjukhus (Sjukt!), tapauksessa.

 


Valitettavasti on siis hyvinkin todennäköistä, että bakteerit ja hiivat niin ihmisissä, eläimissä kuin kasveissa tulevat reagoimaan vahvasti 5G-kuormitukseen, erityisesti korkeampien GHz-taajuuksien osalta.



2. PIENI SOLUKOKO - SMALL CELL

Johtuen antennien pienestä koosta, myös tukiasemat ovat erittäin pieniä. Tämä mahdollistaa niiden sijoittamisen mm. valaistuspylväisiin. Tällöin tukiasemat ovat myös hyvin lähellä koteja, jopa ikkunoiden korkeudella (vertaa: GSM/3G/4G-tukiasemat ovat mastoissa, usein mäkien päällä tai kaupungeissa kerrostalojen katoilla.)

Tutkijat varoittavat:
"Our simulation results suggest the downlink of a Fifth Generation Cellular Mobile Communications (5G) system can generate significantly higher power density (PD) and specific absorption rate (SAR) than the previous generations of wireless systems."

Nasim, I., & Kim, S. (2019). Mitigation of human EMF exposure in downlink of 5G. Annals of Telecommunications, 74(1), 45–52. https://doi.org/10.1007/s12243-018-0696-6

 


Suomen ICNIRP-raja-arvot radiotaajuiselle säteilylle eivät valitettavasti millään tavalla suojaa väestöä ja ovat tuhansia kertoja liian korkeat.

Tutkivat journalistit maaliskuussa 2019 kartoittivat tämän eriskummallisen raja-arvo-kerhon, International Comission of Non-Ionizing Radiation 'Protection' (ICNIRP), toimintaa ja käyttivät sanaa Kartelli järjestön toiminnasta.


Mobiiliteollisuus itse on huomauttanut, että 5G käyttää suuria tehoja ja terveellisemmät raja-arvot huomioivissa maiden (Italia, Kiina, Venäjä ym.) 1/100-osa-ICNIRP-raja-arvoilla 5G:tä on vaikea, jopa mahdoton toteuttaa:


https://www.itu.int/en/ITU-T/Workshops-and-Seminars/20171205/Documents/S3_Christer_Tornevik.pdf

, koska suoja-alueet 5G-tukiaseman ympärillä ovat erittäin laajat:


Radiotaajuisen säteilyn kuormitus 0,1 W/m2 tasolla 5G tukiasemasta


Kuva 2. Teollisuuden dokumentti, jossa huomautetaan, että 0,1 W/m2-tasoilla suoja-alueet tukiaseman ympärillä tulevat olemaan suuret (kuvassa 115 metriä) ja siksi 5G:tä on vaikea, jopa mahdotonta toteuttaa terveellisemmät raja-arvot omaavissa maissa.

 

USA:n senaatissa on senaattori Blumenthal osoittaa videolla  kysymykset FCC:n edustajille ja ilmenee, että mitään terveystutkimuksia 5G:n vaikutuksista ihmisiin ei ole tehty, eikä myöskään ole ollut niin USA:ssa kuin Euroopassa rahoitusta näihin tutkimuksiin.

https://www.youtube.com/watch?v=ekNC0J3xx1w

 

Video: Senaattori Blumenthal tenttaa FCC:n edustajia 5G:n terveysvaikutusten tutkimuksesta ennen teknologian julkaisua.

 

Ei siis yllättävää, että Euroopassa Bryssel, osa Roomaa ja Firenze huhtikuussa 2019 kielsivät 5G-rakentamisen terveyssyistä. Alla kuva Brysselin terveysviranomaisen kannanotosta:


Bryssel 5G kielto

 

Kuva 3. Brysselin terveysviranomainen kommentoi heidän 5G-kieltoaan: "Emme halua laboratoriokoe-eläimiksi".

 


3. JÄTTIMÄINEN MÄÄRÄ ANTENNEJA - Massive MIMO (Multiple Input Multiple Output)

5G-tukiasemien osalta todellinen ongelma on se, että tukiasema voi sisältää satoja(!) antenneja. Nyt ollaan jo varustamassa 4G-tukiasemia, jotka ovat 5G-päivitettäviä. Näissä on jo 128 antennielementtiä.

Mutta ... tämä antennien määrä vain kasvaa, kun siirrytään millimetriaaltoalueelle:

 

5G ja 512 antennas ja 8 beamforming rays

 

Kuva 4. Tukiaseman 5G-millimetriaaltoantennipaneeli. Sisältäen 512 antennielementtiä ja mahdollisuuden 8 säteen (beam) hyödyntämiseen beamforming-tarkoitukseen.

"Pääsimme" tutkijakollegoideni kanssa mittaamaan 5G-päivitettäviä 4G-tukiasemia 2600 MHz:n taajuudella Tukholmassa helmikuussa 2019 (julkaisu mahdollisesti tulossa). Mittalaitteena oli tällä kertaa Narda NBM-520 . Huippuarvot yllättivät suuruudellaan meidät.  Ne olivat jalankulkijoiden tasolla kadulla, yli 30 V/m ( yli 2 W/m2 ) ! . Mahdollisesti syy oli juuri Massive MIMO ja erittäin suuri määrä antenneja.

Tässä kohtaa on hyvä huomata, että radiotaajuinen säteily on WHO IARC:n luokituksella jo vuodesta 2011 lähtien luokassa: "mahdollisesti syöpää aiheuttava".
 

 

Samoin valtaosa epidemiologisista tutkimuksista kohdistuen matkapuhelintukiasemiin osoittaa kasvanutta terveysriskiä.
 

Säteilyturvakeskuksen (STUK) edustajat valitettavasti levittävät väärää tietoa, väittäessään, että 5G ei nosta kansalaisten radiotaajuisen säteilyn kuormitusta ja mitään riskejä ei ole . Tämä virhe tuli viimeksi esille pääjohtaja Tiippanan  viestissä.

 

Aikaisemmin olen 2 emeritusprofessorin ja juristin avustamana kuvannut, kuinka vääristynyttä, jopa valheellista on Säteilyturvakeskuksen tiedotus on ollut jo usean vuoden ajan.

 

Pääministeri Sipilää ja ministereitä Mattila, Berner, Saarikko ja Grahn-Laasonen on huomautettu 5G:n terveysriskeistä ja pyydetty valvomaan tarkemmin viranomaisia.

Toistaiseksi nämä ministerit ovat olleet täysin välinpitämättömiä tai vierittäneet pallon takaisin STUKille tai STM:ään.

 

Kumulatiivinen kuormitus 5G-tukiasemissa kasvaa siis merkittävästi olemassaoleviin 2G-, 3G- ja 4G-tukiasemiin verrattuna.

(Kannattaa katsoa myös tuhansien uusien (5G-)satelliittien kieltämiseen liittyvä vetoomus: https://www.5gspaceappeal.org/ )

Kerään itse jatkuvasti tutkimusta ja uutisia 5G:hen & tukiasemiin liittyen Chronic Exposure -sivustolla ( http://www.chronicexposure.org ) ja Twitter-kanavalla ( http://twitter.com/chronicexposure ) .

Chronicexposure - 5G base station information

 

5G-KÄNNYKKÄ  (tämä kohta päivittyy vuoden 2019 aikana):


Antennien määrän lisäys koskee myös 5G-kännykkää, viimeisimpien tietojen mukaan yhdessä kännykässä voi olla jopa 16 antennipatteristoa (antenna array).  

Kännykän osalta huomiota herätti keväällä 2019 Motorolan Moto 5G-kuori, jossa oli valmiiksi varoitukset 26 GHz:n taajuuden osalta ja kännykkä pyrkii sammuttamaan 5G-antennit aina kun kännykkä on alle 5 mm etäisyydellä kehosta/ihosta.

 

 

4. USEAMMAN ANTENNIN SÄTEEN KOHDISTUS - BEAMFORMING

Uusimpien 4G ja pre-5G-tukiasemien ominaisuus on kohdistaa useamman antennin säteily (radiokeila) tiettyyn kohteeseen.  Tästä käytetään nimitystä Beamforming.
 


Beamforming 5G

Kuva 5. Havainnekuva 5G:n beamforming-ominaisuudesta. Antennikiila useasta eri antennista voidaan kohdistaa säteen tavoin tiettyyn kohteeseen. Ymmärrettävästi tästä kohteessa radiotaajuisen säteilyn tehotiheysarvot nousevat.

Italialaiset tutkijat huomauttavat tästä, että riski voi antennikiilassa kasvaa: "However, since the radiation is concentrated into selected portions of territory, there may be an increase of EMFs in these points".


Chiaraviglio, L., Cacciapuoti, A. S., Martino, G. D., Fiore, M., Montesano, M., Trucchi, D., & Melazzi, N. B. (2018). Planning 5G Networks Under EMF Constraints: State of the Art and Vision. IEEE Access, 6, 51021–51037. https://doi.org/10.1109/ACCESS.2018.2868347

Aikaisemmin tutkateknologioihin oli kehitetty Phased Array -järjestelmä, johon myös 5G:n Beamforming pohjautuu. Phased Array & Beamforming -riskin erityislaatuisuudesta on ajatuksia herättävä kirjoitus.

 

5. VIIVEETÖN KAKSISUUNTAISUUS - FULL DUPLEX

5G:n osalta luvataan alle 1 millisekunnin viive, delay (kun 4G:n osalta se oli vielä n. 70 ms).

Tämän uuden teknologian 'feature' on myös se, että samaa taajuutta voidaan käyttää sekä datan lähettämiseen että vastaanottamiseen. Lisäksi 5G hyödyntää erittäin laajaa spektriä ja suurta taajuuksien määrää. Tästä käytetään käsitettä 'contiguous spectrum'.
 

Tässä on näkyvillä jopa yhteensopivuusongelma Suomen nykyisten, ei-suojaavien ICNIRP-raja-arvojen osalta.

Neufeld, E., & Kuster, N. (2018). Systematic Derivation of Safety Limits for Time-varying 5g Radiofrequency Exposure Based on Analytical Models and Thermal Dose. Health Physics, 115(6), 705–711. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30247338
 

“The results also show that the peak-to-average ratio of 1,000
tolerated by the ICNIRP guidelines may lead to permanent tissue damage
after even short exposures
, highlighting the importance of revisiting existing
exposure guidelines.”


Tutkijat kommentoivat siis simulointinsa pohjalta, että Suomen (ei-suojaavat) ICNIRP-raja-arvotkin voivat ylittyä, jolloin aiheutuu kudosvaurio myös lyhyissä altistuksissa.

 

LIIKENTEESTÄ JA AUTOISTA:

Viiveettömyyden haaste on myös liikenteessä, josta pyritään maaninesti itsestäänajaviin autoihin (self-driving cars) .  Tämä tarkoittaa sitä, että teillä, teiden varsilla olevissa asunnoissa ja kaupunkien keskustoissa radiotaajuisen säteilyn tasot tulevat nousemaan merkittävästi. Syynä tähän on se, että tulevissa 'älykkäissä autoissa' tulee olemaan useita tutkajärjestelmiä, joille sallitaan yllättävän kovat tehot. Lisäksi liikennevaloja, muita tiemerkkejä ja parkkijärjestelmiä tullaan varustamaan sensoreilla, joiden antennit jatkuvasti lähettävät ja vastaanottavat.

Kornia on se, että tätä kaikkea perusteellaan turvallisuudella, vaikka radiotaajuisella säteilyllä on vahva haitallinen vaikutus kuskien keskittymiseen, reaktioaikaan, jaksamiseen ja mielialaan.  En siis jatkossa ole yllättynyt erittäin vaarallisista liikenneonnettomuuksista, oudosta liikennekäyttäytymisestä ja jopa lisääntyneestä 'road rage'- käyttäytymisestä liikenteessä. Lisäksi ongelmaksi tulee tietoturvaongelmat: koska tulee se hakkerihyökkäys, joka törmäyttää kaikki itseajavat autot s-a-m-a-n-a-i-k-a-i-s-e-s-t-i .

Teknisiä ongelmia ei ole Full Duplexin osalta täysin ratkaistu, joten nyt jo Suomessa intoillaan 6G:n osalta. Seuraavassa tämä pöhkö '6Genesis for vision for 2030' video, jossa hypetetään terveysteknologiasta ymmärtämättä .... teknologian aiheuttamia terveysriskejä:

https://www.youtube.com/watch?v=T6ubRoZCeVw

Video: Suomalainen todellisuuspakoinen '6Genesis for vision for 2030', jossa unohtuu radiotaajuisen säteilyn ja 5G:n aiheuttamat terveysriskit.

- - - -

Jotta riskejä pystyttäisiin Suomessa hallitsemaan, tulisi asia kiireesti saattaa hallituksen käsiteltäväksi.

Siksi kannustan sinua allekirjoittamaan 5G KANSALAISALOITTEEN:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3844

 

- - - -

Palatakseni vielä IEEE:n videoon ja yleisesti insinöörien maailmanjärjestön toimintaan. Organisaatio tiedottaa:  "IEEE's core purpose is to foster technological innovation and excellence for the benefit of humanity. ". Tämä toiminta ihmiskunnan hyväksi ei valitettavasti pidä paikkaansa, päinvastoin, järjestön teknokraattinen ja vastuuton ote tuottaa jatkuvasti haitallista teknologiaa ja kerrassaan sairaita tulevaisuudenvisioita.

Toivoisinkin, että suomalaiset konsortiot, kuten 5GTN uskaltaisivat hypettämisen sijaan keskustella kehittämänsä teknologian ympäristö- ja terveysriskeistä. TEKESille, nykyiselle Business Finlandille olen jo vuosia sitten, vuonna 2013, esittänyt keskittymistä eettisiin ongelmiin ja kestävään kehitykseen.
 

On erittäin harmillista, että pilottikaupungeissa Tampereella, Helsingissä (Espoossa), Turussa ja Oulussa ajetaan (vuoden 2019 keväällä) jo täysillä laajamittaisia 5G-testejä luonnon ja lasten terveyden kustannuksella. Yllä on monta esimerkkiä siitä, minkälaisia riskejä näihin pilotteihin ja koko 5G-teknologiaan sisältyy.

 

 

 

]]>
8 http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273776-5g-teknologian-esittely-ymparisto-ja-terveysriskit#comments 5G Teknologia Terveys Ympäristö Mon, 08 Apr 2019 11:47:51 +0000 Mikko Ahonen http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273776-5g-teknologian-esittely-ymparisto-ja-terveysriskit
Säästötalkoot julkisissa tiloissa http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273524-saastotalkoot-julkisissa-tiloissa <p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;<strong>E N E R G I A N&nbsp; S Ä Ä S T Ö &nbsp;T A L K O O T</strong></p><p>Puhutaan paljon yleisellä tasolle energiansäästöstä&nbsp; joilla katsotaan olevan ja joka tietysti onkin huomattava ympäristöön vaikuttava tekijä.</p><p>On valitettavaa että hyvin usein noissa puheissa keskitytään yksityisen ihmisen Energian kulutukseen ja vedotaan tavallista kuluttajaa säästämään omaa energian käyttöään.</p><p>En ole huomannut yhdessäkään puheessa sellaisia asioita joissa puhuttaisiin sellaisista Energiansäästö mahdollisuuksista joihin Yhteiskunta/Kunnat voisivat osallistua ja joilla olisi todella jotain ja jopa merkittävää vaikutusta Energian kulutuksen vähentämiseksi.</p><p>Kerron tästä vain yhden esimerkin:</p><p>Käyn viikottain 2-3 kertaa uimassa Uimahallissa ja olen pohtinut aina siellä käydessäni, että miksi siellä palaa kaikki valot keskellä kirkasta päivää&hellip;. hallissa on suuret etelän suunnalle (ja muuallekin) olevat suuret lähes koko seinän kokoiset ikkunat ja valoa on aamusta iltaan niin paljon ettei noilla sadoilla ja taas sadoilla suuritehoisilla valaisimilla ole mitään merkitystä valon kannalta johon ne on tarkoitettu.</p><p>Kysymys kuuluukin, että miksi noita valoja siellä poltetaan keskellä kirkasta päivää aamusta iltaan..</p><p>Ei ole mitään järkevää syytä tai selitystä tuohon olemassa !</p><p>Olen toiminut ja tehnyt vuosia töitä sähköasennuksiin liittyen ja tiedän sen, että tälläisissä yleisissä tiloissa ja myös yrityksissä Huoltoasemat/Ravintolat esim. ABC on kiinnittänyt huomioni kun käyn usein siellä syömässä niin kaikki sadat valaisimet &rdquo;Loistaa&rdquo; keskellä kirkasta päivää vaikka ilman noita valoja siellä olisi ihan yhtä valoisaa ja valot voitaisiin sammuttaa ja pistää sammumaan valon todellisen tarpeen mukaan.. siis syttymään jos valoa oikeasti tarvitaan ja sammumaan silloin kun sitä ei tarvita.</p><p>Tämä ongelma saataisiin ratkaistua ihan pienellä suunnittelulla ja työllä ja saataisiin valtavat säästöt juuri Sähkön.. siis energian kulutuksen osalta ja nuo säästöt ja tekniikka on ollut olemassa jo vuosikymmenet.</p><p>Miksi sitä ei käytetä !?</p><p>Nuo säästöt olisi saatu jo suunnittelu ja rakennusvaiheessa tehtyä&hellip; miksi Insinöörimme ei ole tätä ottanut huomioon noiden tilojen valaistusta suunnitellessaan ja samalla trendillä edelleen rakennetaan ja suunnitellaan näiden tilojen valaistusta.</p><p>Tuohon ongelmaan on olemassa todella yksinkertainen ja erittäin halpa ratkaisu ja sen nimi on &rdquo;HÄMÄRÄKYTKIN&rdquo; joka maksaa muutaman kympin&hellip; siis muutaman kympin !!!</p><p>Tätä taustaa vasten en ymmärrä sitä että kaikissa noissa tuhansissa ja kymmenissä tuhansissa kohteissa valot palaa pitkin päivää aamusta iltaan vaikka tuota &rdquo;Valoa&rdquo; tulee ikkunoista niin paljon, että esimerkiksi tuossa esimerkkini uimahallissa on paljon valoisampaa koko ajan pelkällä luonnon valolla kuin keinotekoisella valaistuksella, mutta siitä huolimatta erittäin suuritehoiset sadat ja sadat valaisimet palaa kaiket päivät siellä ihan turhan panttina.</p><p>Yksinkertaistan tämän asian ja esimerkin seuraavasti&hellip; nykyiset systeemit toimivat siten, että Kytkinkello sytyttää aamulla ja sammuttaa illalla nuo valot ennalta säädettynä aikana ja valot siis palavat aamusta iltaan riippumatta siitä miten valoisaa tuolla ulkona ja noissa tiloissa on&hellip;.</p><p>Miksi ei näissä julkisissa tiloissa käytetä tuota vanhaa systeemiä jota on käytetty vuosikymmenet yksityisellä puolella valojen sytyttämiseen ja sammuttamiseen.. siis siten että Kytkinkello sytyttää valot aamulla haluttuna aikana ja tuo muutaman kympin maksava valokenno/&rdquo;Hämäräkytkin&rdquo; sammuttaa valot heti kun valon määrä on halutulla tasolla ja samoin iltapäivälla/illalla se sytyttää ne jälleen tarpeen mukaan ja kytkinkello sammuttaa ne sitten haluttuna aikana kokonaan yöksi.</p><p>Sellaisissa tiloissa esim. sauna/pesu/pukuhuonetilat valaistus hoidetaan tietysti erikseen kytkinkelloilla joka sytyttää ja sammuttaa ne kuten tähänkin saakka.</p><p>Kysynkin nyt viisaalta Insinöörikunnaltamme, että miksi tämä asia on näin &rdquo;retuperällä&rdquo;&hellip; miksi näitä säästöjä ei tehdä siellä jossa niillä on todella suuri ja energian kulutuksen/ympäristön kannalta Valtakunnallisestikin merkittävä kokonaisvaikutus !?</p><p>Miksi tähän asiaan ei ole kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa ja miksi edelleen nuo sadat ja tuhannet suuritehoiset valaisimet palavat kaikissa julkisissa tiloissa ihan turhaan aamusta iltaan ja miksi asiaan ei puututa nyt, eikä ole puututtu koko tämän &rdquo;Energian&rdquo; säästö puheiden ja yksityiseen kulutukseen vetoavien säästö ohjelmien aikana,&nbsp; jokainen voi kuvitella ja nähdä tämän asian noissa tiloissa vieraillessaan, miten nuo valot palavat keskellä kirkasta päivää aamusta iltaa.</p>                                          E N E R G I A N  S Ä Ä S T Ö  T A L K O O T

Puhutaan paljon yleisellä tasolle energiansäästöstä  joilla katsotaan olevan ja joka tietysti onkin huomattava ympäristöön vaikuttava tekijä.

On valitettavaa että hyvin usein noissa puheissa keskitytään yksityisen ihmisen Energian kulutukseen ja vedotaan tavallista kuluttajaa säästämään omaa energian käyttöään.

En ole huomannut yhdessäkään puheessa sellaisia asioita joissa puhuttaisiin sellaisista Energiansäästö mahdollisuuksista joihin Yhteiskunta/Kunnat voisivat osallistua ja joilla olisi todella jotain ja jopa merkittävää vaikutusta Energian kulutuksen vähentämiseksi.

Kerron tästä vain yhden esimerkin:

Käyn viikottain 2-3 kertaa uimassa Uimahallissa ja olen pohtinut aina siellä käydessäni, että miksi siellä palaa kaikki valot keskellä kirkasta päivää…. hallissa on suuret etelän suunnalle (ja muuallekin) olevat suuret lähes koko seinän kokoiset ikkunat ja valoa on aamusta iltaan niin paljon ettei noilla sadoilla ja taas sadoilla suuritehoisilla valaisimilla ole mitään merkitystä valon kannalta johon ne on tarkoitettu.

Kysymys kuuluukin, että miksi noita valoja siellä poltetaan keskellä kirkasta päivää aamusta iltaan..

Ei ole mitään järkevää syytä tai selitystä tuohon olemassa !

Olen toiminut ja tehnyt vuosia töitä sähköasennuksiin liittyen ja tiedän sen, että tälläisissä yleisissä tiloissa ja myös yrityksissä Huoltoasemat/Ravintolat esim. ABC on kiinnittänyt huomioni kun käyn usein siellä syömässä niin kaikki sadat valaisimet ”Loistaa” keskellä kirkasta päivää vaikka ilman noita valoja siellä olisi ihan yhtä valoisaa ja valot voitaisiin sammuttaa ja pistää sammumaan valon todellisen tarpeen mukaan.. siis syttymään jos valoa oikeasti tarvitaan ja sammumaan silloin kun sitä ei tarvita.

Tämä ongelma saataisiin ratkaistua ihan pienellä suunnittelulla ja työllä ja saataisiin valtavat säästöt juuri Sähkön.. siis energian kulutuksen osalta ja nuo säästöt ja tekniikka on ollut olemassa jo vuosikymmenet.

Miksi sitä ei käytetä !?

Nuo säästöt olisi saatu jo suunnittelu ja rakennusvaiheessa tehtyä… miksi Insinöörimme ei ole tätä ottanut huomioon noiden tilojen valaistusta suunnitellessaan ja samalla trendillä edelleen rakennetaan ja suunnitellaan näiden tilojen valaistusta.

Tuohon ongelmaan on olemassa todella yksinkertainen ja erittäin halpa ratkaisu ja sen nimi on ”HÄMÄRÄKYTKIN” joka maksaa muutaman kympin… siis muutaman kympin !!!

Tätä taustaa vasten en ymmärrä sitä että kaikissa noissa tuhansissa ja kymmenissä tuhansissa kohteissa valot palaa pitkin päivää aamusta iltaan vaikka tuota ”Valoa” tulee ikkunoista niin paljon, että esimerkiksi tuossa esimerkkini uimahallissa on paljon valoisampaa koko ajan pelkällä luonnon valolla kuin keinotekoisella valaistuksella, mutta siitä huolimatta erittäin suuritehoiset sadat ja sadat valaisimet palaa kaiket päivät siellä ihan turhan panttina.

Yksinkertaistan tämän asian ja esimerkin seuraavasti… nykyiset systeemit toimivat siten, että Kytkinkello sytyttää aamulla ja sammuttaa illalla nuo valot ennalta säädettynä aikana ja valot siis palavat aamusta iltaan riippumatta siitä miten valoisaa tuolla ulkona ja noissa tiloissa on….

Miksi ei näissä julkisissa tiloissa käytetä tuota vanhaa systeemiä jota on käytetty vuosikymmenet yksityisellä puolella valojen sytyttämiseen ja sammuttamiseen.. siis siten että Kytkinkello sytyttää valot aamulla haluttuna aikana ja tuo muutaman kympin maksava valokenno/”Hämäräkytkin” sammuttaa valot heti kun valon määrä on halutulla tasolla ja samoin iltapäivälla/illalla se sytyttää ne jälleen tarpeen mukaan ja kytkinkello sammuttaa ne sitten haluttuna aikana kokonaan yöksi.

Sellaisissa tiloissa esim. sauna/pesu/pukuhuonetilat valaistus hoidetaan tietysti erikseen kytkinkelloilla joka sytyttää ja sammuttaa ne kuten tähänkin saakka.

Kysynkin nyt viisaalta Insinöörikunnaltamme, että miksi tämä asia on näin ”retuperällä”… miksi näitä säästöjä ei tehdä siellä jossa niillä on todella suuri ja energian kulutuksen/ympäristön kannalta Valtakunnallisestikin merkittävä kokonaisvaikutus !?

Miksi tähän asiaan ei ole kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa ja miksi edelleen nuo sadat ja tuhannet suuritehoiset valaisimet palavat kaikissa julkisissa tiloissa ihan turhaan aamusta iltaan ja miksi asiaan ei puututa nyt, eikä ole puututtu koko tämän ”Energian” säästö puheiden ja yksityiseen kulutukseen vetoavien säästö ohjelmien aikana,  jokainen voi kuvitella ja nähdä tämän asian noissa tiloissa vieraillessaan, miten nuo valot palavat keskellä kirkasta päivää aamusta iltaa.

]]>
0 http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273524-saastotalkoot-julkisissa-tiloissa#comments Säästöt ja päästöt Yksi ehdotus ja kysymys. Ympäristö Fri, 05 Apr 2019 12:38:51 +0000 Reijo Helli http://reijohelli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273524-saastotalkoot-julkisissa-tiloissa
Haittavero ensisijassa vaatteille http://suburbian.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272862-haittavero-ensisijassa-vaatteille Ruokatottumuksiin voi vaikuttaa muutenkin kuin verotusohjauksella. Ihmiset haluavat olla terveitä. Vaatteet ovat nykyään iso jäteongelma. Ympäristön takia suunnatun haittaveron voisi heti laittaa uutena ostettuihin valmisvaatteisiin. Saataisiin kierrätys pelaamaan paremmin. Kotimaista vaateteollisuutta on enää vain nimeksi; sitä ei tarvitsi kuten ei jo kadonneita kivijalkakauppojakaan surra.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 7 http://suburbian.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272862-haittavero-ensisijassa-vaatteille#comments Haittavero Kulutuskäyttäytyminen Ympäristö Fri, 29 Mar 2019 07:05:11 +0000 Sini Lappalainen http://suburbian.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272862-haittavero-ensisijassa-vaatteille Älkää ahdistuko http://liikenteesta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272048-alkaa-ahdistuko <p><strong>Ympäristölobbaajat ja muut ympäristöä keppihevosenaan käyttävät tahot pyrkivät lisäämään ihmisten ympäristöahdistusta hyötyäkseen siitä. Yksittäisen kansalaisen ei kannata ahdistua ilmaston tilasta, sillä Suomessa asiat ovat hyvin hoidossa.</strong></p><p>Eilen (18.3.) julkaistu kansalaisaloite, jossa ehdotetaan ilmasto-oppia uudeksi kouluaineeksi kuvaa täydellisesti nykypäivän länsimaista ilmastoaktivismia. Ilmastotietoiset ihmiset ovat ahdistuneita, eivätkä ahdistusta vähennä siitä hyötyvät poliitikot, ympäristöjärjestöt ja media.</p><p>Esimerkiksi Greenpeacen toiminta perustuu lahjoituksille. Enää Greenpeacen ei tarvitse pelotella entiseen malliin, mutta heidän etunsa mukaista on maksimoida ihmisten ahdistus. Koska ahdistuneet ihmiset haluavat tehdä jotakin asian korjaamiseksi, mutta heiltä puuttuvat puuttuvat oikeat keinot, he katsovat voivansa auttaa lahjoituksin. Ja Greenpeace kiittää &ndash; tällaista on nykypäivän anekauppa.</p><p>Koulujen tiedeaineilla kyetään kattamaan ilmastoasiat jo nykyään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa, joten ehdotettu uusi oppiaine on täysin tarpeeton. Kansalaisaloite onkin ainoastaan ilmastoahdistuksen ilmentymä, vastaavia ovat esimerkiksi eduskuntatalon pylväisiin kiipeilijät ja lakkoileville koululaisille kasvot antava supertiedostava teini Greta Thunberg. Tärkeintä on, että tehdään jotain, ei se, ovatko tehtävät toimet hyödyllisiä tai perusteltuja.</p><p>Toivoisin näkeväni, että ihmisten syyllistäminen ja ahdistuksen lisääminen lopetettaisiin. Yksittäiset ihmiset voivat toimia ympäristön puolesta, mutta ratkaisu sinänsä ei ole yksittäisten ihmisten käsissä. Keinot, joita yksittäinen ihminen voi realistisesti soveltaa, ovat hyvin tiedossa ja helppoja. Osta kestäviä, lähellä tuotettuja tuotteita, älä wishin kertakäyttörihkamaa. Vältä lentämistä ja laivamatkoja, suosi julkisia kulkuneuvoja. Älä tuhlaa ruokaa, suosi kasviksia. Sulje tarpeettomat sähkölaitteet ja valot, laske hieman asuntosi lämpötilaa. Kierrätä mahdollisuuksien mukaan.</p><p>Meillä Suomessa ympäristöasiat hoidetaan tällä hetkellä oikein hyvin, kun verrataan ihmisten elintasoon ja talouden kehitykseen. Tähän vasta-argumenttina monesti esitettävä aiempiin toimiin perustuva päästösaldo ei ole relevantti, sillä menneisyyttä emme voi muuttaa, voimme vain oppia siitä. Sen olemmekin tehneet, ja uskon, että jatkamme samalla tiellä.</p><p>Jos ratkaisu ympäristöongelmaan löytyy, tarjoavat sen tiedemiehet ja insinöörit. Suomessa on korkean tason osaamista ympäristöasioihin liittyen, ja paras ympäristöteko, jonka Suomi voi valtiona tehdä, on puhtaan teknologian vienti kehittyviin maihin.</p><p>Olen eduskuntavaaleissa Liberaalipuolueen sitoutumaton ehdokas Uudellamaalla. Äänestysnumeroni on 242.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ympäristölobbaajat ja muut ympäristöä keppihevosenaan käyttävät tahot pyrkivät lisäämään ihmisten ympäristöahdistusta hyötyäkseen siitä. Yksittäisen kansalaisen ei kannata ahdistua ilmaston tilasta, sillä Suomessa asiat ovat hyvin hoidossa.

Eilen (18.3.) julkaistu kansalaisaloite, jossa ehdotetaan ilmasto-oppia uudeksi kouluaineeksi kuvaa täydellisesti nykypäivän länsimaista ilmastoaktivismia. Ilmastotietoiset ihmiset ovat ahdistuneita, eivätkä ahdistusta vähennä siitä hyötyvät poliitikot, ympäristöjärjestöt ja media.

Esimerkiksi Greenpeacen toiminta perustuu lahjoituksille. Enää Greenpeacen ei tarvitse pelotella entiseen malliin, mutta heidän etunsa mukaista on maksimoida ihmisten ahdistus. Koska ahdistuneet ihmiset haluavat tehdä jotakin asian korjaamiseksi, mutta heiltä puuttuvat puuttuvat oikeat keinot, he katsovat voivansa auttaa lahjoituksin. Ja Greenpeace kiittää – tällaista on nykypäivän anekauppa.

Koulujen tiedeaineilla kyetään kattamaan ilmastoasiat jo nykyään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa, joten ehdotettu uusi oppiaine on täysin tarpeeton. Kansalaisaloite onkin ainoastaan ilmastoahdistuksen ilmentymä, vastaavia ovat esimerkiksi eduskuntatalon pylväisiin kiipeilijät ja lakkoileville koululaisille kasvot antava supertiedostava teini Greta Thunberg. Tärkeintä on, että tehdään jotain, ei se, ovatko tehtävät toimet hyödyllisiä tai perusteltuja.

Toivoisin näkeväni, että ihmisten syyllistäminen ja ahdistuksen lisääminen lopetettaisiin. Yksittäiset ihmiset voivat toimia ympäristön puolesta, mutta ratkaisu sinänsä ei ole yksittäisten ihmisten käsissä. Keinot, joita yksittäinen ihminen voi realistisesti soveltaa, ovat hyvin tiedossa ja helppoja. Osta kestäviä, lähellä tuotettuja tuotteita, älä wishin kertakäyttörihkamaa. Vältä lentämistä ja laivamatkoja, suosi julkisia kulkuneuvoja. Älä tuhlaa ruokaa, suosi kasviksia. Sulje tarpeettomat sähkölaitteet ja valot, laske hieman asuntosi lämpötilaa. Kierrätä mahdollisuuksien mukaan.

Meillä Suomessa ympäristöasiat hoidetaan tällä hetkellä oikein hyvin, kun verrataan ihmisten elintasoon ja talouden kehitykseen. Tähän vasta-argumenttina monesti esitettävä aiempiin toimiin perustuva päästösaldo ei ole relevantti, sillä menneisyyttä emme voi muuttaa, voimme vain oppia siitä. Sen olemmekin tehneet, ja uskon, että jatkamme samalla tiellä.

Jos ratkaisu ympäristöongelmaan löytyy, tarjoavat sen tiedemiehet ja insinöörit. Suomessa on korkean tason osaamista ympäristöasioihin liittyen, ja paras ympäristöteko, jonka Suomi voi valtiona tehdä, on puhtaan teknologian vienti kehittyviin maihin.

Olen eduskuntavaaleissa Liberaalipuolueen sitoutumaton ehdokas Uudellamaalla. Äänestysnumeroni on 242.

]]>
2 http://liikenteesta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272048-alkaa-ahdistuko#comments Ilmasto-oppi Ilmastoahdistus Ympäristö Tue, 19 Mar 2019 16:54:18 +0000 Petri Suuronen http://liikenteesta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272048-alkaa-ahdistuko
Miksi Itämeri on koko Suomen asia? http://karisalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272045-miksi-itameri-on-koko-suomen-asia <p>Itämeri on Suomelle ja suomalaisille elintärkeä ja sen hyvinvoinnista on huolehdittava. Kauppamerenkulku on tuonnin ja viennin valtimo &ndash; yli 80% tuonnista tulee meritse maahamme. Tätä kapasiteettia ei voi korvata millään muulla nykyisin käytettävissä olevalla kuljetusmuodolla. Ilmakuljetus on nopeaa, mutta kallista ja volyymit merikuljetuksiin verrattuna pienet. Maayhteytemme Venäjään, Norjaan ja Ruotsiin vähäisen tiestön ja rajoitetun raidekapasiteetin vuoksi tekevät suurten materiaalivirtojen toimittamisen mahdottomaksi. Kansakuntamme huoltovarmuus riippuu suurelta osin kauppalaivaston turvallisesta ja vapaasta liikennöinnistä Tanskan salmien ja satamiemme välillä.</p><p>Itämeri ja varsinkin Suomenlahti on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Raskaan liikenteen ja vilkkaan, usein risteävän huviveneilyn turvallisuuden takaamiseksi on tehty jo paljon. Törmäys, karilleajo tai muu mittava onnettomuus tai ympäristökatastrofi ovat kuitenkin mahdollisia. Liikenteen valvontaan ja ohjaukseen tulee jatkossakin panostaa &ndash; unohtamatta valmiutta etsintä- ja pelastuspalveluun tai ympäristövahinkojen rajoittamiseen ja puhdistamiseen.</p><p>Venäjälle strategisen tärkeät kohteet Moskova, Pietari, Kaliningrad ja Kuolan alue vaikuttavat myös Itämeren tilanteeseen. Venäjän tavoitteena on edelleen pääsy kaikille merille ja näin ollen osaltaan se pyrkii edelleen vahvistamaan sotilaallista asemaansa Itämerellä ja heikentämään NATOn vaikutusvaltaa alueella sekä pitämään Suomen ja Ruotsin tästä erillään. Mikä tahansa sotilaallinen kriisi Itämeren alueella vaikuttaa välittömästä hankalassa maantieteellisessä asemassa olevaan Suomeen. Sivustakatsojan rooliin pyrkivän asema voi kyseisessä tapauksessa olla se heikoin.</p><p>Myös monet ammatit ovat riippuvaisia Itämerestä ja sen hyvinvoinnista, esim. matkailuyritykset, kalastus, varustamot ja laivanrakennus.</p><p>Ammattikalastajien saaliin toivoisin tulevaisuudessa koostuvan nykyistä enemmän myrkyttömistä, luonnon omasta kiertokulusta syntyneistä, kestävästi pyydetyistä kalalajeista, voimakkaiden istutusten sijaan. Uhanalaiset lajimme vaativat suojelua ja elvytystoimenpiteitä, mihin tarvitsemme sekä rajoituksia, että poliittista ohjausta. Tämä ei koske vain merialuetta, vaan koko Itämeren valuma-aluetta jokineen ja järvineen. Piste- ja hajakuormitusta on edelleen vähennettävä sekä kansallisilla että kansainvälisillä toimenpiteillä. Uhanalaisten vaelluskalojen lisääntymisalueita jokien virta- ja koskialueilla on ennallistettava ja pääsyä sinne ja takaisin edistettävä vaellusesteitä poistamalla.</p><p>Risteilyalusten, jäänmurtajien ja viranomaisalusten rakentaminen on Suomessa huippuluokkaa, vaikka varustamojen tilauskanta vaihteleekin suhdanteiden mukaan. Kriittisten teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen tarvittavat voimavarat tulee varmista myös tulevaisuudessa. Kansalliseen turvallisuuteen liittyvät hankinnat ja niihin liittyvä varustaminen tulee pitää suomalaisten käsissä vähintään niiltä osin kun siihen on taloudelliset ja tekniset edellytykset olemassa.</p><p>Itämeren houkuttelevuus turisteille on myös paljolti riippuvainen meren puhtaudesta, mutta myös palvelutarjonnan monipuolisuudesta, laadusta ja tietysti hinnoittelusta. Itämeren tilaa on seurattava jatkuvasti ja tutkimustulosten pohjalta ohjattava elvyttävät toimenpiteet kipeimmin niitä tarvitseviin tai suurinta hyötyä tuottaviin kohteisiin. Vierailevien risteilyaluksien osalta on pyrittävä entistä voimakkaammin ohjaamaan jätevesien tyhjennyksen satamiin Itämeren sijaan tiivistämällä yhteistyötä ulkomaalaisten varustamoiden kanssa. (Samalla risteilyalusten matkustajia tulee nykyistä paremmin houkutella maihin, mutta Suomeen kohdistuvan matkailun edistäminen vaatii oman blogipostauksensa, joten tästä aiheesta lisää myöhemmin).</p><p>Itämeri on myös luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittävä suurelle osalle kansastamme.&nbsp;&nbsp;Väestömme painottuu voimakkaasti etelään lähelle rannikkoa ja useilla on koti tai vapaa-ajan asunto meren läheisyydessä tai harrastus, joka liittyy suoraan tai välillisesti Itämereen. Saaristomme ei saa näyttää hernekeitolta kesästä toiseen. Uiminen ja muu vesiliikunta tulee olla sekä virkistävä että turvallinen harrastus aikuisille, lapsille ja (koti)eläimillekin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itämeri on Suomelle ja suomalaisille elintärkeä ja sen hyvinvoinnista on huolehdittava. Kauppamerenkulku on tuonnin ja viennin valtimo – yli 80% tuonnista tulee meritse maahamme. Tätä kapasiteettia ei voi korvata millään muulla nykyisin käytettävissä olevalla kuljetusmuodolla. Ilmakuljetus on nopeaa, mutta kallista ja volyymit merikuljetuksiin verrattuna pienet. Maayhteytemme Venäjään, Norjaan ja Ruotsiin vähäisen tiestön ja rajoitetun raidekapasiteetin vuoksi tekevät suurten materiaalivirtojen toimittamisen mahdottomaksi. Kansakuntamme huoltovarmuus riippuu suurelta osin kauppalaivaston turvallisesta ja vapaasta liikennöinnistä Tanskan salmien ja satamiemme välillä.

Itämeri ja varsinkin Suomenlahti on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Raskaan liikenteen ja vilkkaan, usein risteävän huviveneilyn turvallisuuden takaamiseksi on tehty jo paljon. Törmäys, karilleajo tai muu mittava onnettomuus tai ympäristökatastrofi ovat kuitenkin mahdollisia. Liikenteen valvontaan ja ohjaukseen tulee jatkossakin panostaa – unohtamatta valmiutta etsintä- ja pelastuspalveluun tai ympäristövahinkojen rajoittamiseen ja puhdistamiseen.

Venäjälle strategisen tärkeät kohteet Moskova, Pietari, Kaliningrad ja Kuolan alue vaikuttavat myös Itämeren tilanteeseen. Venäjän tavoitteena on edelleen pääsy kaikille merille ja näin ollen osaltaan se pyrkii edelleen vahvistamaan sotilaallista asemaansa Itämerellä ja heikentämään NATOn vaikutusvaltaa alueella sekä pitämään Suomen ja Ruotsin tästä erillään. Mikä tahansa sotilaallinen kriisi Itämeren alueella vaikuttaa välittömästä hankalassa maantieteellisessä asemassa olevaan Suomeen. Sivustakatsojan rooliin pyrkivän asema voi kyseisessä tapauksessa olla se heikoin.

Myös monet ammatit ovat riippuvaisia Itämerestä ja sen hyvinvoinnista, esim. matkailuyritykset, kalastus, varustamot ja laivanrakennus.

Ammattikalastajien saaliin toivoisin tulevaisuudessa koostuvan nykyistä enemmän myrkyttömistä, luonnon omasta kiertokulusta syntyneistä, kestävästi pyydetyistä kalalajeista, voimakkaiden istutusten sijaan. Uhanalaiset lajimme vaativat suojelua ja elvytystoimenpiteitä, mihin tarvitsemme sekä rajoituksia, että poliittista ohjausta. Tämä ei koske vain merialuetta, vaan koko Itämeren valuma-aluetta jokineen ja järvineen. Piste- ja hajakuormitusta on edelleen vähennettävä sekä kansallisilla että kansainvälisillä toimenpiteillä. Uhanalaisten vaelluskalojen lisääntymisalueita jokien virta- ja koskialueilla on ennallistettava ja pääsyä sinne ja takaisin edistettävä vaellusesteitä poistamalla.

Risteilyalusten, jäänmurtajien ja viranomaisalusten rakentaminen on Suomessa huippuluokkaa, vaikka varustamojen tilauskanta vaihteleekin suhdanteiden mukaan. Kriittisten teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen tarvittavat voimavarat tulee varmista myös tulevaisuudessa. Kansalliseen turvallisuuteen liittyvät hankinnat ja niihin liittyvä varustaminen tulee pitää suomalaisten käsissä vähintään niiltä osin kun siihen on taloudelliset ja tekniset edellytykset olemassa.

Itämeren houkuttelevuus turisteille on myös paljolti riippuvainen meren puhtaudesta, mutta myös palvelutarjonnan monipuolisuudesta, laadusta ja tietysti hinnoittelusta. Itämeren tilaa on seurattava jatkuvasti ja tutkimustulosten pohjalta ohjattava elvyttävät toimenpiteet kipeimmin niitä tarvitseviin tai suurinta hyötyä tuottaviin kohteisiin. Vierailevien risteilyaluksien osalta on pyrittävä entistä voimakkaammin ohjaamaan jätevesien tyhjennyksen satamiin Itämeren sijaan tiivistämällä yhteistyötä ulkomaalaisten varustamoiden kanssa. (Samalla risteilyalusten matkustajia tulee nykyistä paremmin houkutella maihin, mutta Suomeen kohdistuvan matkailun edistäminen vaatii oman blogipostauksensa, joten tästä aiheesta lisää myöhemmin).

Itämeri on myös luonto- ja virkistysarvoiltaan merkittävä suurelle osalle kansastamme.  Väestömme painottuu voimakkaasti etelään lähelle rannikkoa ja useilla on koti tai vapaa-ajan asunto meren läheisyydessä tai harrastus, joka liittyy suoraan tai välillisesti Itämereen. Saaristomme ei saa näyttää hernekeitolta kesästä toiseen. Uiminen ja muu vesiliikunta tulee olla sekä virkistävä että turvallinen harrastus aikuisille, lapsille ja (koti)eläimillekin. 

 

]]>
5 http://karisalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272045-miksi-itameri-on-koko-suomen-asia#comments Itämeri Kalastus Kauppa ja merenkulku Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ympäristö Tue, 19 Mar 2019 15:45:47 +0000 Kari Salmi http://karisalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272045-miksi-itameri-on-koko-suomen-asia
Hömötiaisten, tunturipöllöjen ja harjuhietapistiäisten barrikadipuhe http://tuomaspetri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271260-homotiaisten-tunturipollojen-ja-harjuhietapistiaisten-barrikadipuhe <p>Tänä viikkona uutispalstoja ovat hallinneet hallituskriisin lisäksi myös odottamattomat vieraat. Uutisiin liihotteli hömötiaisia, kuusitiaisia, tunturipöllöjä, sekä lauma kaikenkuorisia ja kuorettomia metsäöttiäisiä. &nbsp;Myös sammaleet, jäkälät, putkilokasvit ja sienet tekivät rohkean esiinmarssin, vaikkeivat jalattomuutensa vuoksi pötkineet samanlaiseen johtoon kuin siivekkäät ystävänsä. Uutisista saimme lukea, että Suomen lajiston edustajat ovat jälleen uhanalaisempia, osa enemmän kuin toiset.</p><p>Uutisointi tapahtui varsin yllättävällä kärkinokalla, joka kuului hömötiaiselle. Lintulautojen harmaa lätsäpää, metsien säksättäjä, on taantunut suorastaan kohtuuttomasti hirmuisen lyhyellä aikavälillä. Siinä missä hömötiaisten kannaksi vielä kymmenisen vuotta sitten oli yli miljoona paria, on kanta nykyisellään noin nelisen sataa tuhatta paria. Taantumista on siis tapahtunut noin 60 %, eli kannan koko on harventunut alle puoleen vain vaivaisessa vuosikymmenessä. Hömötiaisten kadon takana ovat valitettavan tutut, vanhat tekijät, eli <a href="https://punainenkirja.laji.fi/results/MX.34535?checklist=MR.424">vanhojen metsien ja etenkin niissä esiintyvien lahopuiden häviäminen</a>. Tehometsätalous on työntänyt lintulautojemme harmaalta tuttavalta toisen jalan ennenaikaiseen hautaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Hömötiainen ei &ndash; valitettavasti &ndash; ole ainoa lintulajeistamme, joka on Suomessa uhanalainen, vaikkakin kenties tutuin ja tunnetuin. Esimerkiksi sorsalinnuista uhanalaisia on jo 46 %, haukoista 69 % ja ruokeista 66 %. &nbsp;Vastaavasti kesiemme merkkilinnuista, eli kiuruista kolmannes on uhanalaisia, västäräkeistä 37 % ja pääskysistä jokainen. Linnut johtavatkin uhanalaisuustilastojen kyseenalaista listausta päätähuimaavalla luvulla: 35 % kaikista Suomen lintulajeista luokitellaan uhanalaisiksi. Lintujen perässä laahaavat sammaleet. Vaikkakin jalattomina, ovat nekin pystyneet kirimään itseään kohti lintujen johtoasemaa saavuttamalla itselleen asemakseen 34,5 %. Siis kaikista Suomen sammalista jopa 34,5 % on uhanalaisia. Puutarhurit tietenkin hieronevat käsiään yhteen voitokkaina, koska kalkkikustannukset saattavat helpottaa seuraavien vuosikymmenten akana merkittävästi. Biologit ja luonnonystävät eivät tosin ehkä yhdy näihin riemunkiljahduksiin.&nbsp;&nbsp;</p><p>Suomen luonnon eliölajeilla ei siis, lyhyesti sanottuna, mene kovin hyvin. Valitettavasti, jos tilanne jatkuu samanlaisena, voimme odottaa Punaisen kirjan lajien lukumäärän kasvavan entisestään. Mutta miksi nämä lajit, esimerkiksi hömötiainen, hiirihaukka, räystäspääsky tai kantapaanusammal ovat uhanalaistuneet? Vastaus on, kuten jo aiemmin todettu, metsätalous ja sen aikaansaamat muutokset lajien elinympäristöissä. Hakkuut ja monokulttuuriset viljelykset, ojitukset ja elinympäristöjen kuivuminen ovat vieneet lukuisia lajeja uhanalaisuuden partaalle ja sen ylitse. Metsätalous, joka kerran nosti Suomen suosta ja kuokasta, on nyt laskemassa meitä kohti hiljentyviä saloja ja lehviköitä. Tuhon mykkyys on alkanut.</p><p>&nbsp;</p><p>Arvon lukija, toivon ettet ymmärtäisi minua nyt väärin. En aja metsätaloutta takaa kuin ajokoira, vaatien sen vertauskuvallista päätä pölkylle. Pikemminkin, tahdon ajaa esille uutta näkökulmaa metsiin, jossa metsistä voitaisiin tehdä jälleen luontoa, mutta samalla hyödyntää sitä kunnioittavan yhteistyön hengessä. Kuitenkin, se että sanoin tahtovani metsistä tehtävän jälleen luontoa särähti varmastikin ainakin jonkun korviin ja silmiin &ndash; onhan metsä nyt luontoa, sillä siellä on luonnonkappaleita! Näinkin varmasti on, on eittämättä olemassa joitakin metsiä, jotka ovat luontoa, mutta älkää ymmärtäkö väärin: metsätaloudelliset metsät eivät ole enää luontoa.</p><p>Sosiologiassa ja yhteiskunnallisessa ympäristötutkimuksessa on puhuttu jo kauan käsitteestä <em>yhteiskunnallinen luonto</em>. Käsite koostuu kahdesta osasta, yhteiskunnasta ja luonnosta. Luonto on sanana varsin helposti miellettävissä: se on <em>luontoa</em>. Villiä, vapaata, eläimellisen ja kasvillisen olemassaolon aluetta, jossa nisäkkäät ja nilviäiset, sienet ja putkilokasvit kirmaavat, kasvavat ja laiduntavat vapaina olentoina huolehtien itse itsestään. Vastaavasti yhteiskunta, yhteiskunnallinen, on käsitteen toinen osa, joka mutkistaa tämän paketin. Yhteiskunnallinen viittaa nimittäin sellaiseen territorioon, olentoon, asiaan, paikkaan, joka on tehty jollakin tavalla osaksi yhteiskunnallista olemista. Nimenomaan tätä on metsätalouden synnyttämä yhteiskunnallinen luonto: ei luontoa <em>luontona</em>, vaan luontona <em>yhteiskuntaa varten</em>.</p><p>Puurivit, jotka seisovat suorassa ja järjestelmällisinä ja näyttävät kuin arkkitehdin nostattamilta pylväskäytäviltä eivät ole luontoa. Ne ovat yhteiskunnallinen, inhimillinen pyrkimys järjestää ja rakentaa ympäristöämme niin, että sen hyöty voidaan osaltamme maksimoida mahdollisimman tehokkaasti ja ekonomisesti. Metsätalouden luonto on kliininen, steriili monokulttuuri, jossa vierailevia lajeja suvaitaan vain tiettyyn pisteeseen asti. Esimerkiksi hirvi voi olla joskus tervetullut vieras, tai satunnainen kauris, mutta niiden syödessä elääkseen voivat ne aiheuttaa tuhoja ja tappioita metsänomistajalle. Tällöin luontokappaleesta, jonka pitäisi olla osa <em>luontoa</em> tulee sietämättömäksi vieraaksi yhteiskunnalliseen luontoomme, josta on hankkiuduttava eroon. Tästä syystä argumentit, joissa korostetaan metsätalouden piiriin lukeutuvien ympäristöjen lajimäärää ja alueiden ekologista vaikuttavuutta tuntuvat minusta jopa naurettavilta: eivät näillä alueilla vierailevat tai elävät ole luontokappaleita, vaan vieraita ja vuokralaisia joiden sopimus on väliaikainen ja vierailupassi kumottavissa. &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Entä millaista on ihmisenä tällaisessa tehostetusti viljellyssä metsässä? Onhan niinkin, että metsässä suomalaisen mieli rauhoittuu ja hän on kuin elementissään. Kangasmetsät seinäsammalineen ja punaruskeine kuusineen kutsuvat ihmistä rauhoittumaan hektisestä elämästään ja kokemaan ikiaikaista yhteyttä siihen maahan joka meidät kantaa ja elättää. Tätäkin on vielä löydettävissä. Mutta todennäköisempää on löytää tiheiden taimikoiden läpipääsemätön meri, jonka äestetyllä pohjalla kasvaa kalpeanvihreää heinää jokusen lieon, varpukasvin ja metsätähden kanssa kilpaillen siitä valosta, joka pajukon tai männikön latvustopimennon lävitse sattuu pääsemään. Tai kenties löytöretki osuukin hakkuuaukealle, jonka porottava aurinko on paahtanut tasaisen ruskeaksi ja harmaaksi, jossa lukuisat erilaiset karahkat, irti sahatut oksat ja tolkuttoman syviksi kaivetut ojat odottavat tilaisuutta päästä murtamaan onnettoman metsänkävijän jalan. Viimeksi mainituista on todennäköisesti hankalaa löytää samanlaista täyttymystä kuin ensimmäisestä, klassisesta postikorttimetsästä, mutta kaikista kolmesta jokainen voi löytää saman asian. Nimittäin <em>mykkyyden</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Asuin lapsuuteni kirjaimellisesti metsän keskellä. Kotitaloni ympäristö oli pommitettu täyteen täysimittaisia kuusia, mäntyjä ja lehtipuita, varmistaen ettei kotipihalle päässyt pienintäkään tuulenhenkäystä helpottamaan sääskien inisevää ja verenhimoista invaasiota. Vietin aikaa kotiympäristöni metsissä enemmän kuin tohdin edes laskeakaan. Kuitenkin, mitä vanhemmaksi kasvoin, sitä vähemmän huomasin nauttivani kotiympäristöni metsistä. Jotakin tuntui kadonneen. Tapasin pitää tätä tavallisena kasvun merkkinä, kun mielenkiintoni siirtyi metsistä ja kurjenpolvista kohti internettiä ja kasvojeni kruunuksi puhjennutta aknea. Vasta muutettuani kaupunkiin yliopisto-opintojen perässä tajusin, että intoni ja rakkauteni metsiä, luontoa ja ympäristöä kohtaan ei ollut kadonnut mihinkään. Sen sijaan eräänä syyspäivänä tajusin, mistä innostukseni lopahtaminen aikoinaan johtui. Lintujen äänet olivat miltei kadonneet, metsien ötökät olivat häipyneet ja marjojen varret lehtineen kuivuneet.</p><p>Varhaisessa lapsuudessani suurin osa kotitaloni ympäristöstä oli joko hakkaamatonta metsää tai kasvuvaiheessa olevaa metsätalousmaata, vanhoja ja osin käytöstä poistuneita peltoja ja vetisiä soita. Lapsuudestani muistan metsien soineen lintujen laulusta, ilman pörisseen kukkien parissa kuhisevista mehiläisistä ja kimalaisista. Näin ei kuitenkaan enää ole. Kotini pihapiirissä ja lähimetsissä elävät linnut ovat harvenneet ja näyttäytyvät enää pitkälti vain ruokintapaikoilla. Peltoaukeiden konsertit, joissa musisoivat pajulinnut, tiltaltit, rastaat ja muut siivekkäät elävät ovat vaienneet. Kangasmetsien mustikat tuottavat satojaan edelleen &ndash; kun vain sattuvat sille päälle &ndash; mutta valitettavan usein nekin ovat kuihtuneet nuppineulanpään kokoisiksi mustiksi helmiksi. Kotiympäristöni metsät ovat muuttuneet metsätalouden antimiksi, raaka-aineiksi paperiin ja kuivikkeeksi, suot kuivanneet ojituksien vuoksi, hiekka- ja sorakankaat muuttuneet soramontuksi ja peltoaukeiden pajukot muuttuneet pikkulintujen pesäpaikoista avoimiksi penkoiksi. Tuho tapahtui ikään kuin huomaamattani. Tuho oli tullut mykkänä, vaikka raivaussahojen, motojen ja kaivuukoneiden moottorit olivat pitäneet ärjyvää kakofoniaansa. Silloin en vielä tajunnut, että nämä äänet veisivät lopulta miltei kaikki metsän minulle tutut äänet ja tuoksut mennessään.&nbsp;&nbsp;</p><p>Mikä pahinta, tämä tuho ei ole koetellut vain minun kotiympäristöäni. Miltei kaikkialla Suomessa, ympäri valtakunnan, tuhon mykkyys manifestoi itsensä yhä uudelleen ja uudelleen. Nyt tuho on ottamassa jälleen yhden askeleen tällä mykkyyden rintamalla. Hömötiaiset, sammalet, kiurut, nilviäiset, koppakuoriaiset, kasvit ja muut eliöt eivät huuda taantuessaan uhanalaisista hävinneisiin, tai kuollessansa edes sen kuuluisan joutsenlaulun verran. &nbsp;Ne häviävät, jättäen jälkeensä hiljaisen tilan, jossa jokainen voi kulkea tuntien jonkin puuttuvan. Eliöiden kärsimys ja häviäminen on hiljaista, joten siksi ihmisen on puhuttava näiden olentojen puolesta. On osattava kuunnella hiljaisuutta, jotta voisi kuulla tuhon lähestymisen. On mietittävä uudelleen sitä, onko metsän oltava kuin arkkitehdin piirroksista, onko välttämätöntä tehdä metsistä yhden, kahden lajin valtakuntia, onko ensiksi ajateltava ihmisen ja yhteiskunnan rahallista hyvinvointia, kun lahopuut ja kannot raahataan metsistä ulos? Löytyykö joukostamme kenties joku rohkea, joka puhuisi vaikkapa harjuhietapistiäisen puolesta?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänä viikkona uutispalstoja ovat hallinneet hallituskriisin lisäksi myös odottamattomat vieraat. Uutisiin liihotteli hömötiaisia, kuusitiaisia, tunturipöllöjä, sekä lauma kaikenkuorisia ja kuorettomia metsäöttiäisiä.  Myös sammaleet, jäkälät, putkilokasvit ja sienet tekivät rohkean esiinmarssin, vaikkeivat jalattomuutensa vuoksi pötkineet samanlaiseen johtoon kuin siivekkäät ystävänsä. Uutisista saimme lukea, että Suomen lajiston edustajat ovat jälleen uhanalaisempia, osa enemmän kuin toiset.

Uutisointi tapahtui varsin yllättävällä kärkinokalla, joka kuului hömötiaiselle. Lintulautojen harmaa lätsäpää, metsien säksättäjä, on taantunut suorastaan kohtuuttomasti hirmuisen lyhyellä aikavälillä. Siinä missä hömötiaisten kannaksi vielä kymmenisen vuotta sitten oli yli miljoona paria, on kanta nykyisellään noin nelisen sataa tuhatta paria. Taantumista on siis tapahtunut noin 60 %, eli kannan koko on harventunut alle puoleen vain vaivaisessa vuosikymmenessä. Hömötiaisten kadon takana ovat valitettavan tutut, vanhat tekijät, eli vanhojen metsien ja etenkin niissä esiintyvien lahopuiden häviäminen. Tehometsätalous on työntänyt lintulautojemme harmaalta tuttavalta toisen jalan ennenaikaiseen hautaan.

 

Hömötiainen ei – valitettavasti – ole ainoa lintulajeistamme, joka on Suomessa uhanalainen, vaikkakin kenties tutuin ja tunnetuin. Esimerkiksi sorsalinnuista uhanalaisia on jo 46 %, haukoista 69 % ja ruokeista 66 %.  Vastaavasti kesiemme merkkilinnuista, eli kiuruista kolmannes on uhanalaisia, västäräkeistä 37 % ja pääskysistä jokainen. Linnut johtavatkin uhanalaisuustilastojen kyseenalaista listausta päätähuimaavalla luvulla: 35 % kaikista Suomen lintulajeista luokitellaan uhanalaisiksi. Lintujen perässä laahaavat sammaleet. Vaikkakin jalattomina, ovat nekin pystyneet kirimään itseään kohti lintujen johtoasemaa saavuttamalla itselleen asemakseen 34,5 %. Siis kaikista Suomen sammalista jopa 34,5 % on uhanalaisia. Puutarhurit tietenkin hieronevat käsiään yhteen voitokkaina, koska kalkkikustannukset saattavat helpottaa seuraavien vuosikymmenten akana merkittävästi. Biologit ja luonnonystävät eivät tosin ehkä yhdy näihin riemunkiljahduksiin.  

Suomen luonnon eliölajeilla ei siis, lyhyesti sanottuna, mene kovin hyvin. Valitettavasti, jos tilanne jatkuu samanlaisena, voimme odottaa Punaisen kirjan lajien lukumäärän kasvavan entisestään. Mutta miksi nämä lajit, esimerkiksi hömötiainen, hiirihaukka, räystäspääsky tai kantapaanusammal ovat uhanalaistuneet? Vastaus on, kuten jo aiemmin todettu, metsätalous ja sen aikaansaamat muutokset lajien elinympäristöissä. Hakkuut ja monokulttuuriset viljelykset, ojitukset ja elinympäristöjen kuivuminen ovat vieneet lukuisia lajeja uhanalaisuuden partaalle ja sen ylitse. Metsätalous, joka kerran nosti Suomen suosta ja kuokasta, on nyt laskemassa meitä kohti hiljentyviä saloja ja lehviköitä. Tuhon mykkyys on alkanut.

 

Arvon lukija, toivon ettet ymmärtäisi minua nyt väärin. En aja metsätaloutta takaa kuin ajokoira, vaatien sen vertauskuvallista päätä pölkylle. Pikemminkin, tahdon ajaa esille uutta näkökulmaa metsiin, jossa metsistä voitaisiin tehdä jälleen luontoa, mutta samalla hyödyntää sitä kunnioittavan yhteistyön hengessä. Kuitenkin, se että sanoin tahtovani metsistä tehtävän jälleen luontoa särähti varmastikin ainakin jonkun korviin ja silmiin – onhan metsä nyt luontoa, sillä siellä on luonnonkappaleita! Näinkin varmasti on, on eittämättä olemassa joitakin metsiä, jotka ovat luontoa, mutta älkää ymmärtäkö väärin: metsätaloudelliset metsät eivät ole enää luontoa.

Sosiologiassa ja yhteiskunnallisessa ympäristötutkimuksessa on puhuttu jo kauan käsitteestä yhteiskunnallinen luonto. Käsite koostuu kahdesta osasta, yhteiskunnasta ja luonnosta. Luonto on sanana varsin helposti miellettävissä: se on luontoa. Villiä, vapaata, eläimellisen ja kasvillisen olemassaolon aluetta, jossa nisäkkäät ja nilviäiset, sienet ja putkilokasvit kirmaavat, kasvavat ja laiduntavat vapaina olentoina huolehtien itse itsestään. Vastaavasti yhteiskunta, yhteiskunnallinen, on käsitteen toinen osa, joka mutkistaa tämän paketin. Yhteiskunnallinen viittaa nimittäin sellaiseen territorioon, olentoon, asiaan, paikkaan, joka on tehty jollakin tavalla osaksi yhteiskunnallista olemista. Nimenomaan tätä on metsätalouden synnyttämä yhteiskunnallinen luonto: ei luontoa luontona, vaan luontona yhteiskuntaa varten.

Puurivit, jotka seisovat suorassa ja järjestelmällisinä ja näyttävät kuin arkkitehdin nostattamilta pylväskäytäviltä eivät ole luontoa. Ne ovat yhteiskunnallinen, inhimillinen pyrkimys järjestää ja rakentaa ympäristöämme niin, että sen hyöty voidaan osaltamme maksimoida mahdollisimman tehokkaasti ja ekonomisesti. Metsätalouden luonto on kliininen, steriili monokulttuuri, jossa vierailevia lajeja suvaitaan vain tiettyyn pisteeseen asti. Esimerkiksi hirvi voi olla joskus tervetullut vieras, tai satunnainen kauris, mutta niiden syödessä elääkseen voivat ne aiheuttaa tuhoja ja tappioita metsänomistajalle. Tällöin luontokappaleesta, jonka pitäisi olla osa luontoa tulee sietämättömäksi vieraaksi yhteiskunnalliseen luontoomme, josta on hankkiuduttava eroon. Tästä syystä argumentit, joissa korostetaan metsätalouden piiriin lukeutuvien ympäristöjen lajimäärää ja alueiden ekologista vaikuttavuutta tuntuvat minusta jopa naurettavilta: eivät näillä alueilla vierailevat tai elävät ole luontokappaleita, vaan vieraita ja vuokralaisia joiden sopimus on väliaikainen ja vierailupassi kumottavissa.  

 

 

Entä millaista on ihmisenä tällaisessa tehostetusti viljellyssä metsässä? Onhan niinkin, että metsässä suomalaisen mieli rauhoittuu ja hän on kuin elementissään. Kangasmetsät seinäsammalineen ja punaruskeine kuusineen kutsuvat ihmistä rauhoittumaan hektisestä elämästään ja kokemaan ikiaikaista yhteyttä siihen maahan joka meidät kantaa ja elättää. Tätäkin on vielä löydettävissä. Mutta todennäköisempää on löytää tiheiden taimikoiden läpipääsemätön meri, jonka äestetyllä pohjalla kasvaa kalpeanvihreää heinää jokusen lieon, varpukasvin ja metsätähden kanssa kilpaillen siitä valosta, joka pajukon tai männikön latvustopimennon lävitse sattuu pääsemään. Tai kenties löytöretki osuukin hakkuuaukealle, jonka porottava aurinko on paahtanut tasaisen ruskeaksi ja harmaaksi, jossa lukuisat erilaiset karahkat, irti sahatut oksat ja tolkuttoman syviksi kaivetut ojat odottavat tilaisuutta päästä murtamaan onnettoman metsänkävijän jalan. Viimeksi mainituista on todennäköisesti hankalaa löytää samanlaista täyttymystä kuin ensimmäisestä, klassisesta postikorttimetsästä, mutta kaikista kolmesta jokainen voi löytää saman asian. Nimittäin mykkyyden.

 

 

Asuin lapsuuteni kirjaimellisesti metsän keskellä. Kotitaloni ympäristö oli pommitettu täyteen täysimittaisia kuusia, mäntyjä ja lehtipuita, varmistaen ettei kotipihalle päässyt pienintäkään tuulenhenkäystä helpottamaan sääskien inisevää ja verenhimoista invaasiota. Vietin aikaa kotiympäristöni metsissä enemmän kuin tohdin edes laskeakaan. Kuitenkin, mitä vanhemmaksi kasvoin, sitä vähemmän huomasin nauttivani kotiympäristöni metsistä. Jotakin tuntui kadonneen. Tapasin pitää tätä tavallisena kasvun merkkinä, kun mielenkiintoni siirtyi metsistä ja kurjenpolvista kohti internettiä ja kasvojeni kruunuksi puhjennutta aknea. Vasta muutettuani kaupunkiin yliopisto-opintojen perässä tajusin, että intoni ja rakkauteni metsiä, luontoa ja ympäristöä kohtaan ei ollut kadonnut mihinkään. Sen sijaan eräänä syyspäivänä tajusin, mistä innostukseni lopahtaminen aikoinaan johtui. Lintujen äänet olivat miltei kadonneet, metsien ötökät olivat häipyneet ja marjojen varret lehtineen kuivuneet.

Varhaisessa lapsuudessani suurin osa kotitaloni ympäristöstä oli joko hakkaamatonta metsää tai kasvuvaiheessa olevaa metsätalousmaata, vanhoja ja osin käytöstä poistuneita peltoja ja vetisiä soita. Lapsuudestani muistan metsien soineen lintujen laulusta, ilman pörisseen kukkien parissa kuhisevista mehiläisistä ja kimalaisista. Näin ei kuitenkaan enää ole. Kotini pihapiirissä ja lähimetsissä elävät linnut ovat harvenneet ja näyttäytyvät enää pitkälti vain ruokintapaikoilla. Peltoaukeiden konsertit, joissa musisoivat pajulinnut, tiltaltit, rastaat ja muut siivekkäät elävät ovat vaienneet. Kangasmetsien mustikat tuottavat satojaan edelleen – kun vain sattuvat sille päälle – mutta valitettavan usein nekin ovat kuihtuneet nuppineulanpään kokoisiksi mustiksi helmiksi. Kotiympäristöni metsät ovat muuttuneet metsätalouden antimiksi, raaka-aineiksi paperiin ja kuivikkeeksi, suot kuivanneet ojituksien vuoksi, hiekka- ja sorakankaat muuttuneet soramontuksi ja peltoaukeiden pajukot muuttuneet pikkulintujen pesäpaikoista avoimiksi penkoiksi. Tuho tapahtui ikään kuin huomaamattani. Tuho oli tullut mykkänä, vaikka raivaussahojen, motojen ja kaivuukoneiden moottorit olivat pitäneet ärjyvää kakofoniaansa. Silloin en vielä tajunnut, että nämä äänet veisivät lopulta miltei kaikki metsän minulle tutut äänet ja tuoksut mennessään.  

Mikä pahinta, tämä tuho ei ole koetellut vain minun kotiympäristöäni. Miltei kaikkialla Suomessa, ympäri valtakunnan, tuhon mykkyys manifestoi itsensä yhä uudelleen ja uudelleen. Nyt tuho on ottamassa jälleen yhden askeleen tällä mykkyyden rintamalla. Hömötiaiset, sammalet, kiurut, nilviäiset, koppakuoriaiset, kasvit ja muut eliöt eivät huuda taantuessaan uhanalaisista hävinneisiin, tai kuollessansa edes sen kuuluisan joutsenlaulun verran.  Ne häviävät, jättäen jälkeensä hiljaisen tilan, jossa jokainen voi kulkea tuntien jonkin puuttuvan. Eliöiden kärsimys ja häviäminen on hiljaista, joten siksi ihmisen on puhuttava näiden olentojen puolesta. On osattava kuunnella hiljaisuutta, jotta voisi kuulla tuhon lähestymisen. On mietittävä uudelleen sitä, onko metsän oltava kuin arkkitehdin piirroksista, onko välttämätöntä tehdä metsistä yhden, kahden lajin valtakuntia, onko ensiksi ajateltava ihmisen ja yhteiskunnan rahallista hyvinvointia, kun lahopuut ja kannot raahataan metsistä ulos? Löytyykö joukostamme kenties joku rohkea, joka puhuisi vaikkapa harjuhietapistiäisen puolesta?

]]>
5 http://tuomaspetri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271260-homotiaisten-tunturipollojen-ja-harjuhietapistiaisten-barrikadipuhe#comments Luontoarvot Metsätalous Ympäristö Sun, 10 Mar 2019 13:07:49 +0000 Tuomas Leppiaho http://tuomaspetri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271260-homotiaisten-tunturipollojen-ja-harjuhietapistiaisten-barrikadipuhe
Luontokonservatiivin puheenvuoro http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271025-luontokonservatiivin-puheenvuoro <p>Me Siniset olemme luontokonservatiiveja. Haluamme säilyttää ympäristömme hyvässä kunnossa tuleville sukupolville ja torjua ilmastonmuutosta. Tästä vihreän kullan ja sinisten vesien maasta tulee meidän jokaisen pitää hyvää huolta. Luontoympäristö tekee tutkitusti myös hyvää ihmisen terveydelle, siksi kaupungeissakin on huolehdittava, että luontoa on lähellä.</p><p>Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on vakava uhka, jota emme arjen keskellä aina näe. Metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi Metso-ohjelmaa kannattaa jatkaa ja laajentaa ohjelma koskemaan myös muita uhanalaisia luontotyyppejä. Metsienhoitoa voidaan kehittää ja suojelua keskittää. Metsätaloutta tulee harjoittaa niin, että luonnon monimuotoisuus ei heikkene.</p><p>Lisäksi Itämeren suojelu on Suomelle erityisen henkilökohtainen projekti, joka vaatii vauhtia ja toimintaa. Rehevöitymistä on torjuttava entistä tehokkaammin esimerkiksi tehostamalla typen poistoa jätevesistä sekä kehittämällä rehevöitymistä vähentäviä menetelmiä maatalouteen.</p><p>Suomalainen ruoka on yksi parhaista toimenpiteistämme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se on puhdasta, terveellistä ja ympäristöystävällistä. Puhtaus on suomalaisen ruoan valtti myös maailmalla. Meillä elintarvikkeita ei ole kyllästetty antibiooteilla ja kasvuhormoneilla. Jotkut ovat suunnitelleet kotimaisillekin lihatuotteille ylimääräisiä verorasitteita kansalaisten ruokavalion ohjaamiseksi, mutta Siniset eivät missään nimessä hyväksy tätä, vaan mielestämme meidän kannattaa päinvastoin panostaa suomalaiseen ruoantuotantoon.</p><p>Ilmastonmuutoksen torjuminen on osa kansanturvallisuuden vahvistamista ja olemme sitoutuneet siihen. Tehokkaalla ilmastonmuutoksen hillinnällä ja sopeutumistoimilla voidaan vähentää myös ilmastopakolaisuutta. Me Siniset edellytämme kuitenkin, että ilmastonmuutosta torjutaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eikä ihmisten elämää kurjistamalla.</p><p>Siniset puolustavat jokamiehenoikeuksia. Luonto kuuluu meille kaikille. Jokamiehenoikeus on maailman mittakaavassa harvinainen etuoikeus, johon kuuluu vapauden lisäksi myös vastuu sääntöjen noudattamisesta ja ympäristön kunnioittamisesta.</p><p>Meistä jokaisen tulee pitää ainutlaatuisesta luonnostamme huolta. Toisille luonto on elannonlähde, toisille rauhoittumisen tai harrastamisen paikka. Esimerkiksi metsästys on suomalaisille enemmän kuin harrastus, se on riistakannan hoitoa sekä ylisukupolvinen ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Kalastus on myös tärkeä harrastus, josta moni perhe saa usein viikonlopun herkkuateriansa.</p><p>Sinisille on tärkeää turvata kaikkien luonnossa liikkujien oikeudet &ndash; niin marjastajan kuin samoilijankin. Suomen luonto antaa isänmaallemme kasvot.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Me Siniset olemme luontokonservatiiveja. Haluamme säilyttää ympäristömme hyvässä kunnossa tuleville sukupolville ja torjua ilmastonmuutosta. Tästä vihreän kullan ja sinisten vesien maasta tulee meidän jokaisen pitää hyvää huolta. Luontoympäristö tekee tutkitusti myös hyvää ihmisen terveydelle, siksi kaupungeissakin on huolehdittava, että luontoa on lähellä.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on vakava uhka, jota emme arjen keskellä aina näe. Metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi Metso-ohjelmaa kannattaa jatkaa ja laajentaa ohjelma koskemaan myös muita uhanalaisia luontotyyppejä. Metsienhoitoa voidaan kehittää ja suojelua keskittää. Metsätaloutta tulee harjoittaa niin, että luonnon monimuotoisuus ei heikkene.

Lisäksi Itämeren suojelu on Suomelle erityisen henkilökohtainen projekti, joka vaatii vauhtia ja toimintaa. Rehevöitymistä on torjuttava entistä tehokkaammin esimerkiksi tehostamalla typen poistoa jätevesistä sekä kehittämällä rehevöitymistä vähentäviä menetelmiä maatalouteen.

Suomalainen ruoka on yksi parhaista toimenpiteistämme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se on puhdasta, terveellistä ja ympäristöystävällistä. Puhtaus on suomalaisen ruoan valtti myös maailmalla. Meillä elintarvikkeita ei ole kyllästetty antibiooteilla ja kasvuhormoneilla. Jotkut ovat suunnitelleet kotimaisillekin lihatuotteille ylimääräisiä verorasitteita kansalaisten ruokavalion ohjaamiseksi, mutta Siniset eivät missään nimessä hyväksy tätä, vaan mielestämme meidän kannattaa päinvastoin panostaa suomalaiseen ruoantuotantoon.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on osa kansanturvallisuuden vahvistamista ja olemme sitoutuneet siihen. Tehokkaalla ilmastonmuutoksen hillinnällä ja sopeutumistoimilla voidaan vähentää myös ilmastopakolaisuutta. Me Siniset edellytämme kuitenkin, että ilmastonmuutosta torjutaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eikä ihmisten elämää kurjistamalla.

Siniset puolustavat jokamiehenoikeuksia. Luonto kuuluu meille kaikille. Jokamiehenoikeus on maailman mittakaavassa harvinainen etuoikeus, johon kuuluu vapauden lisäksi myös vastuu sääntöjen noudattamisesta ja ympäristön kunnioittamisesta.

Meistä jokaisen tulee pitää ainutlaatuisesta luonnostamme huolta. Toisille luonto on elannonlähde, toisille rauhoittumisen tai harrastamisen paikka. Esimerkiksi metsästys on suomalaisille enemmän kuin harrastus, se on riistakannan hoitoa sekä ylisukupolvinen ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Kalastus on myös tärkeä harrastus, josta moni perhe saa usein viikonlopun herkkuateriansa.

Sinisille on tärkeää turvata kaikkien luonnossa liikkujien oikeudet – niin marjastajan kuin samoilijankin. Suomen luonto antaa isänmaallemme kasvot.

 

]]>
2 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271025-luontokonservatiivin-puheenvuoro#comments Luonto Ympäristö Fri, 08 Mar 2019 06:18:35 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271025-luontokonservatiivin-puheenvuoro
Kaivoslaissa uudistamistarpeita, mutta ne eivät oikeuta niskurointiin http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270492-kaivoslaissa-uudistamistarpeita-mutta-ne-eivat-oikeuta-niskurointiin <p>&nbsp;</p><p>Kaivokset ja niiden ympäristövaikutukset ovat viime vuosina herättäneet paljon keskustelua.&nbsp;Taustalla on kasvava kansainvälinen kiinnostus kaivostoimintaa kohtaan. Lisäksi kielteiset onnettomuus- ja konkurssitapaukset ovat nostaneet tarvetta arvioida sääntelyn riittävyyttä monista eri näkökulmista.&nbsp;Kaivosala ja koko klusteri on merkittävä työllistäjä Suomessa. Se lisää maamme bruttokansantuotetta 1,2 miljardilla eurolla vuodessa.</p><p><br />Eduskuntavaalin tuloksesta riippumatta lienee varmaa, että kaivoslain uusiminen nousee hallitusohjelmaan. Kokoomuksen kanta on, että&nbsp;kaivoslaki on päivitettävä vastaamaan nykyajan vaatimuksia niin, että ympäristö- ja elinkeinonäkökulmat sekä yhteiskunnan kokonaisetu huomioidaan. Kaivosteollisuus on myös valmis tarkastelemaan asiaa.</p><p>Kaivoslain uudistus tuli voimaan tammikuussa 2011. Pitkien siirtymäaikojen vuoksi sen vaikutukset näkyvät viiveellä. Ympäristö- ja myös talousvaliokunta ovat juuri todenneet, että kaivoslain laajempia uudistamistarpeita tulisi tarkastella pian.&nbsp;Pidän tärkeänä, että kunnat saavat alueellaan toimivista kaivoksista suuremman taloudellisen hyödyn.&nbsp;Tämä on tärkeää paikallisen hyväksyttävyydenkin kannalta. Valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus avaakin mahdollisuuden tarkastella kaivostoiminnan ja kaavoituksen rajapintoja.</p><p>Valkeakoskella on viime viikkoina ollut sekä laillisia mielenosoituksia että asiatonta niskurointia. Kaapelinkulman kaivoshankkeella on lainvoimaiset luvat. Valkeakosken kaivosalueella ilmennyt häiriökäyttäytyminen ei saa myötätuntoani. Ne sitovat poliisin ja pelastuslaitoksen voimavaroja ja ovat kohtuuttomia myös yritykselle ja sen työntekijöille. Nykyinen kaivoslaki antaa viranomaiselle mahdollisuuden kieltää toiminta väliaikaisesti tai jopa peruuttaa luvan, mikäli toiminnanharjoittaja ei noudata luvan ehtoja tai jos lupahakemuksessa on annettu virheellisiä tietoja.&nbsp;<br /><br />Kaivostoiminta aiheuttaa aina merkittäviä ympäristövaikutuksia, vaikka käytössä olisi paras mahdollinen teknologia. Edes tiukat lupaehdot ja niiden tinkimätön noudattaminen eivät poista kaikkia haittavaikutuksia. Kaikkeen teolliseen toimintaan liittyy kielteisiä ympäristövaikutuksia. Niiden vähentämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen eduskunnan lainsäädännön kautta.</p><p>Pauli Kiuru (kok.)<br />Kansanedustaja<br />Ympäristövaliokunta / valiokuntavastaava<br />Hallinto- ja turvallisuusjaosto, jäsen<br />VALKEAKOSKI</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kaivokset ja niiden ympäristövaikutukset ovat viime vuosina herättäneet paljon keskustelua. Taustalla on kasvava kansainvälinen kiinnostus kaivostoimintaa kohtaan. Lisäksi kielteiset onnettomuus- ja konkurssitapaukset ovat nostaneet tarvetta arvioida sääntelyn riittävyyttä monista eri näkökulmista. Kaivosala ja koko klusteri on merkittävä työllistäjä Suomessa. Se lisää maamme bruttokansantuotetta 1,2 miljardilla eurolla vuodessa.


Eduskuntavaalin tuloksesta riippumatta lienee varmaa, että kaivoslain uusiminen nousee hallitusohjelmaan. Kokoomuksen kanta on, että kaivoslaki on päivitettävä vastaamaan nykyajan vaatimuksia niin, että ympäristö- ja elinkeinonäkökulmat sekä yhteiskunnan kokonaisetu huomioidaan. Kaivosteollisuus on myös valmis tarkastelemaan asiaa.

Kaivoslain uudistus tuli voimaan tammikuussa 2011. Pitkien siirtymäaikojen vuoksi sen vaikutukset näkyvät viiveellä. Ympäristö- ja myös talousvaliokunta ovat juuri todenneet, että kaivoslain laajempia uudistamistarpeita tulisi tarkastella pian. Pidän tärkeänä, että kunnat saavat alueellaan toimivista kaivoksista suuremman taloudellisen hyödyn. Tämä on tärkeää paikallisen hyväksyttävyydenkin kannalta. Valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus avaakin mahdollisuuden tarkastella kaivostoiminnan ja kaavoituksen rajapintoja.

Valkeakoskella on viime viikkoina ollut sekä laillisia mielenosoituksia että asiatonta niskurointia. Kaapelinkulman kaivoshankkeella on lainvoimaiset luvat. Valkeakosken kaivosalueella ilmennyt häiriökäyttäytyminen ei saa myötätuntoani. Ne sitovat poliisin ja pelastuslaitoksen voimavaroja ja ovat kohtuuttomia myös yritykselle ja sen työntekijöille. Nykyinen kaivoslaki antaa viranomaiselle mahdollisuuden kieltää toiminta väliaikaisesti tai jopa peruuttaa luvan, mikäli toiminnanharjoittaja ei noudata luvan ehtoja tai jos lupahakemuksessa on annettu virheellisiä tietoja. 

Kaivostoiminta aiheuttaa aina merkittäviä ympäristövaikutuksia, vaikka käytössä olisi paras mahdollinen teknologia. Edes tiukat lupaehdot ja niiden tinkimätön noudattaminen eivät poista kaikkia haittavaikutuksia. Kaikkeen teolliseen toimintaan liittyy kielteisiä ympäristövaikutuksia. Niiden vähentämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen eduskunnan lainsäädännön kautta.

Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja
Ympäristövaliokunta / valiokuntavastaava
Hallinto- ja turvallisuusjaosto, jäsen
VALKEAKOSKI

]]>
1 http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270492-kaivoslaissa-uudistamistarpeita-mutta-ne-eivat-oikeuta-niskurointiin#comments Kaivoslaki Luonto Ympäristö Thu, 28 Feb 2019 09:36:51 +0000 Pauli Kiuru http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270492-kaivoslaissa-uudistamistarpeita-mutta-ne-eivat-oikeuta-niskurointiin
Ilmastovaalit http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270467-ilmastovaalit <p>Eduskuntavaalit 2019 on tituleerattu muun muassa <em>ilmastovaaleiksi.&nbsp;</em>Ihmiskunta on tärkeässä nivelvaiheessa ilmastonmuutoksen suhteen: Se on jo alkanut, mutta meillä on vielä hetki aikaa kääntää suuntaa siten, että sen vaikutukset olisivat rajallisempia kuin jos emme toimi <strong>nyt</strong>. Etenkin länsimaiden tekemät muutokset ovat keskiössä, sillä kulutamme huomattavasti paljon enemmän resursseja henkilöä kohden muihin maihin verrattuna.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><hr /><p>&nbsp;</p><p>Piraattipuolueen vaaliohjelman, joka sisältää tavoitteet eduskuntaan ensi kaudelle, voit lukea <a href="https://piraattipuolue.fi/politiikka/vaaliohjelmat/">tästä.</a></p><p>Mikäli itse pääsen eduskuntaan, aion edistää ainakin seuraavia ilmastoon liittyviä tavoitteita:</p><ul><li>Luovutaan ympäristölle haitallisista yritys- ja maataloustuista (esimerkiksi lentoliikenteen alemmista polttoaineverokannoista tai energiaintensiivisten alojen verotuista)</li><li>Otetaan ydinvoima tehokkaampaan käyttöön sarjatuotetuilla pienreaktoreilla</li><li>Lisätään tutkimusta ydinvoiman tehostamisesta, esimerkiksi polttoaineen kierrättämisestä ja uudelleenkäytöstä</li><li>Julkisella rahalla tuotetussa ruokailussa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja asevoimissa, tulisi lisätä vähäpäästöisen kasvisruoan osuutta</li><li>Otetaan ravintosuosituksissa paremmin huomioon vegaaniset proteiinien ja rasvojen lähteet</li><li>Ohjataan verotuksella uusien raaka-aineiden käytöstä kierrätysmateriaalien käyttöön</li><li>Velvoitetaan ympäristön kannalta riskialttiiden hankkeiden toteuttajilta riittäviä vakuuksia ja vakuutuksia ennen lupien myöntämistä - voittoa tekevien tulee myös kantaa riskit itse</li></ul><p>​Meistä jokainen voi osallistua ilmastotalkoisiin. Omien kulutustottumusten muuttaminen on yksi askel ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta yksilöiden vastuulla tämä asia ei kuitenkaan voi olla. Tärkeintä on poliittinen ja kulttuurinen vaikuttaminen. Äänestetään ilmastovastuullisia poliitikoita eduskuntaan ja europarlamenttiin! Ollaan aktiivisia mielipidevaikuttajia! Kasvatetaan omista ja vähän naapurinkin lapsista kertakäyttökulutusta vastustavia!</p><p>Jos mietit mikä olisi sinulle hyvä keino lisätä omaa vaikuttamistasi, kokeile näitä:</p><p><a href="https://www.facebook.com/ilmastometsa/">Ilmastometsä ry</a> - Yhdistys, joka pyrkii ostamaan ja ottamaan vastaan lahjoituksina metsää jota voi suojella. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää myös metsäisässä Suomessa, sillä se lisää ympäristön kykyä palautua erilaisista ääri-ilmiöistä, jotka ovat tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia todennäköisempiä.</p><p><a href="https://www.ilmastoveivi2019.fi">Ilmastoveivi2019&nbsp;</a>- Tule mukaan keräämään allekirjoituksia ja luomaan poliittista painetta käyttää Suomen EU-puheenjohtajuus vastuullisesti ilmaston puolesta!</p><p><a href="http://ilmastovanhemmat.fi/etusivu/">Ilmastovanhemmat</a> - Joukko vanhempia jotka pyrkivät vaikuttamaan vanhemmuuden kautta tulevaisuuteen.</p><p><a href="https://www.schoolstrike4climate.com">Schoolstrike4climate</a> - Ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittama liike koululaisille ja opiskelijoille ja heidän läheisilleen, jossa lakkoillaan koulusta jotta saataisiin aikaiseksi poliittista painetta muutokselle.</p><p>Lähde mukaan oman puolueesi toimintaan ja vaadi kattavaa ja poliittisesti sitovaa ilmastopakettia.</p><p>Tue ilmastoasiat vakavasti ottavia ehdokkaita. Lahjoita rahaa tai aikaa, ja anna heille näkyvyyttä.</p><p>Nyt on aika.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntavaalit 2019 on tituleerattu muun muassa ilmastovaaleiksi. Ihmiskunta on tärkeässä nivelvaiheessa ilmastonmuutoksen suhteen: Se on jo alkanut, mutta meillä on vielä hetki aikaa kääntää suuntaa siten, että sen vaikutukset olisivat rajallisempia kuin jos emme toimi nyt. Etenkin länsimaiden tekemät muutokset ovat keskiössä, sillä kulutamme huomattavasti paljon enemmän resursseja henkilöä kohden muihin maihin verrattuna.

 

 


 

Piraattipuolueen vaaliohjelman, joka sisältää tavoitteet eduskuntaan ensi kaudelle, voit lukea tästä.

Mikäli itse pääsen eduskuntaan, aion edistää ainakin seuraavia ilmastoon liittyviä tavoitteita:

  • Luovutaan ympäristölle haitallisista yritys- ja maataloustuista (esimerkiksi lentoliikenteen alemmista polttoaineverokannoista tai energiaintensiivisten alojen verotuista)
  • Otetaan ydinvoima tehokkaampaan käyttöön sarjatuotetuilla pienreaktoreilla
  • Lisätään tutkimusta ydinvoiman tehostamisesta, esimerkiksi polttoaineen kierrättämisestä ja uudelleenkäytöstä
  • Julkisella rahalla tuotetussa ruokailussa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja asevoimissa, tulisi lisätä vähäpäästöisen kasvisruoan osuutta
  • Otetaan ravintosuosituksissa paremmin huomioon vegaaniset proteiinien ja rasvojen lähteet
  • Ohjataan verotuksella uusien raaka-aineiden käytöstä kierrätysmateriaalien käyttöön
  • Velvoitetaan ympäristön kannalta riskialttiiden hankkeiden toteuttajilta riittäviä vakuuksia ja vakuutuksia ennen lupien myöntämistä - voittoa tekevien tulee myös kantaa riskit itse

​Meistä jokainen voi osallistua ilmastotalkoisiin. Omien kulutustottumusten muuttaminen on yksi askel ilmastonmuutoksen torjumisessa, mutta yksilöiden vastuulla tämä asia ei kuitenkaan voi olla. Tärkeintä on poliittinen ja kulttuurinen vaikuttaminen. Äänestetään ilmastovastuullisia poliitikoita eduskuntaan ja europarlamenttiin! Ollaan aktiivisia mielipidevaikuttajia! Kasvatetaan omista ja vähän naapurinkin lapsista kertakäyttökulutusta vastustavia!

Jos mietit mikä olisi sinulle hyvä keino lisätä omaa vaikuttamistasi, kokeile näitä:

Ilmastometsä ry - Yhdistys, joka pyrkii ostamaan ja ottamaan vastaan lahjoituksina metsää jota voi suojella. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää myös metsäisässä Suomessa, sillä se lisää ympäristön kykyä palautua erilaisista ääri-ilmiöistä, jotka ovat tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen takia todennäköisempiä.

Ilmastoveivi2019 - Tule mukaan keräämään allekirjoituksia ja luomaan poliittista painetta käyttää Suomen EU-puheenjohtajuus vastuullisesti ilmaston puolesta!

Ilmastovanhemmat - Joukko vanhempia jotka pyrkivät vaikuttamaan vanhemmuuden kautta tulevaisuuteen.

Schoolstrike4climate - Ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittama liike koululaisille ja opiskelijoille ja heidän läheisilleen, jossa lakkoillaan koulusta jotta saataisiin aikaiseksi poliittista painetta muutokselle.

Lähde mukaan oman puolueesi toimintaan ja vaadi kattavaa ja poliittisesti sitovaa ilmastopakettia.

Tue ilmastoasiat vakavasti ottavia ehdokkaita. Lahjoita rahaa tai aikaa, ja anna heille näkyvyyttä.

Nyt on aika.

]]>
29 http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270467-ilmastovaalit#comments Ilmasto Ilmastonmuutos Ydinvoima Ympäristö Wed, 27 Feb 2019 20:51:46 +0000 Saga Nyrén http://saganyren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270467-ilmastovaalit
Arjen ympäristöpolitiikkaa - Muovikassi vai kestokassi? http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269245-arjen-ymparistopolitiikkaa-muovikassi-vai-kestokassi <p>Mikä näistä on mielestäsi ympäristöystävällisin ratkaisu kauppareissulle?</p><p>1. Muovipussi,</p><p>2. Paperipussi,</p><p>3. Biohajoava pussi,</p><p>4. Luomupuuvillasta tehty kauppakassi, jota käytät lopun elämääsi?</p><p>Energia- ja ympäristöpolitiikassa asiat eivät usein ole niin kuin niiden saattaisi kuvitella olevan. Tanskan ympäristösuojeluvirasto laski erilaisille arjen pusseille ja kasseille ympäristöjalanjäljen, ja selkeästi ympäristöystävällisimmäksi vaihtoehdoksi selvisi, rummupärinää:</p><p>Tavan muovipussi. *ba-dum-tsihh*</p><p>Kolmestatoista erilaisista muovi-, paperi- ja kuitukassien vaihtoehdoista kirkkain kolmen kärki on roskapusseina käytetyt muovipussit. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa ympäristövaikutusten ero, nimenomaan huonoon suuntaan, on vähintää kertaluokkaa isompi.</p><p>Itse asiassa luomupuuvillainen kestokassi on se kaikista huonoin vaihtoehto, sitä kun pitäisi käyttää 20 000 kertaa, jotta se ns. &quot;maksaisi itsensä takaisin&quot; verrattuna tavalliseen kaupan tiskin päästä löytyvään kertakäyttömuovipussiin. Tavallisestakin puuvillasta tehtyä kestokassia pitää käyttää 7100 kertaa ennen kuin ollaan tasoissa muovipussin kanssa. Ja jos viet muovipussin toisen kerran kauppaan, niin luovut voi kertoa kahdella. Ja jos kolmannen, niin kolmella...</p><p>Kun siis seuraavan kerran joku tyrkyttää sinulle kestokassia, niin muista valistaa häntä siitä, että muovipussi on kirkkaasti ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Ja kun seuraavan kerran joku puhuu varmana tietona siitä, kuinka jokin tietty energia- tai ympäristöpoliittinen ratkaisu on juuri se oikea, niin muista pyytää häntä myös perustelemaan väitteensä. Tutkimustiedolla. #terestroika<br /><br />Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:<br /><a href="https://www.facebook.com/SammallahtiTere/">FACEBOOK</a><br /><a href="http://www.youtube.com/TereSammallahti">YOUTUBE</a><br /><a href="https://twitter.com/TereSammallahti">TWITTER</a><br /><a href="https://www.instagram.com/terestroika/">INSTA (politiikka)</a><br /><a href="https://www.instagram.com/teresammallahti/">INSTA (vapaa-aika)</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikä näistä on mielestäsi ympäristöystävällisin ratkaisu kauppareissulle?

1. Muovipussi,

2. Paperipussi,

3. Biohajoava pussi,

4. Luomupuuvillasta tehty kauppakassi, jota käytät lopun elämääsi?

Energia- ja ympäristöpolitiikassa asiat eivät usein ole niin kuin niiden saattaisi kuvitella olevan. Tanskan ympäristösuojeluvirasto laski erilaisille arjen pusseille ja kasseille ympäristöjalanjäljen, ja selkeästi ympäristöystävällisimmäksi vaihtoehdoksi selvisi, rummupärinää:

Tavan muovipussi. *ba-dum-tsihh*

Kolmestatoista erilaisista muovi-, paperi- ja kuitukassien vaihtoehdoista kirkkain kolmen kärki on roskapusseina käytetyt muovipussit. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa ympäristövaikutusten ero, nimenomaan huonoon suuntaan, on vähintää kertaluokkaa isompi.

Itse asiassa luomupuuvillainen kestokassi on se kaikista huonoin vaihtoehto, sitä kun pitäisi käyttää 20 000 kertaa, jotta se ns. "maksaisi itsensä takaisin" verrattuna tavalliseen kaupan tiskin päästä löytyvään kertakäyttömuovipussiin. Tavallisestakin puuvillasta tehtyä kestokassia pitää käyttää 7100 kertaa ennen kuin ollaan tasoissa muovipussin kanssa. Ja jos viet muovipussin toisen kerran kauppaan, niin luovut voi kertoa kahdella. Ja jos kolmannen, niin kolmella...

Kun siis seuraavan kerran joku tyrkyttää sinulle kestokassia, niin muista valistaa häntä siitä, että muovipussi on kirkkaasti ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Ja kun seuraavan kerran joku puhuu varmana tietona siitä, kuinka jokin tietty energia- tai ympäristöpoliittinen ratkaisu on juuri se oikea, niin muista pyytää häntä myös perustelemaan väitteensä. Tutkimustiedolla. #terestroika

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)

]]>
9 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269245-arjen-ymparistopolitiikkaa-muovikassi-vai-kestokassi#comments Energia Kestokassi Muovikassi Ympäristö Ympäristöpolitiikka Fri, 08 Feb 2019 07:37:43 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269245-arjen-ymparistopolitiikkaa-muovikassi-vai-kestokassi
Lintilä ei toteuta suuren valiokunnan yksimielistä tahtoa http://mikafljt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269081-lintila-ei-toteuta-suuren-valiokunnan-yksimielista-tahtoa <p>&nbsp;</p><p><a class="td-modal-image" href="https://d2ht4nmib7jvhw.cloudfront.net/wp-content/uploads/sites/757/2019/02/04202616/lakikirja.jpg"><img alt="" height="325" src="https://crop.kaleva.fi/E32vAC26NBJQc1bbaGzNASDQQnQ=/696x325/smart/https%3A//d2ht4nmib7jvhw.cloudfront.net/wp-content/uploads/sites/757/2019/02/04202616/lakikirja.jpg" title="Suomen Laki" width="696" /></a></p><p><strong>Kaivoslakiin halutaan muutoksia</strong></p><p>Eduskunta hyväksyi EU:n ja Kanadan välisen CETA-vapaakauppasopimuksen, valitettavasti, vaikka useat asiantuntijat olivat kritisoineet tämän CETA sopimuksen sisältävän merkittäviä riskejä suomalaisille. Muun muassa antavan kansainvälisille kaivosyhtiöille liikaa etua ja valtaa suhteessa paikallisten ihmisten (kuntien ja yhteisöjen) oikeusturvaan mahdollisissa kiistatilanteissa. Huoli on aiheellinen, sillä vastaavia ongelmallisia esimerkkitapauksia on jo maailmalta löydettävissä.</p><p>Erimielisyyttä on esiintynyt CETAan liittyvän investointisuojan merkityksestä, eli voiko kaivosyhtiöt jopa haastaa kuntia ja valtioita oikeuteen, jos ympäristölainsäädännöt tiukkenevat tai kaivoslakia muutetaan siten, että kaivoshanke ei loppumetreillä toteutuisikaan esimerkiksi mm. luontoarvojen ja muiden elinkeinojen vuoksi.</p><p>CETA sopimukseen liittyvien tulkinnallisten erimielisyyksien takia eduskunnan suuri valiokunta vaati ministeriötä selvittämään kaivoslain uudistamistarpeita ja ennenkaikkea toteuttamaan tarvittavat kaivoslain muutosesitykset ennen CETA sopimuksen voimaantuloa. Onneksi CETA ei ole vielä tullut voimaan, koska Italia ei ole sitä hyväksynyt. EU:ssa kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä EU:n sopimat vapaakauppasopimukset ennen niiden voimaantuloa.</p><p>Ettei suomalaisten oikeusturva olisi häilyvän Italia -kortin varassa, suuri valiokunta vaati yksimielisissä päätöksessään pikaisesti Suomen hallitusta selvittämään kaivoslain uudistamistarpeet ja tarvittaessa toteuttamaan oikeusturvamuutokset ennen CETA sopimuksen voimaantuloa.&nbsp; Ministeri Lintilä tilasi kyseisen selvityksen kaivosyhtiöiden hovijuristitoimistolta.</p><p>Ja sitä saa mitä tilaa: &rdquo;Ei tarvetta muutoksille&rdquo; totesi kaivosyhtiöiden luottojuristit.</p><p>Vihreät, vasemmistoliitto ja demarit ovat oppositiopuolueiden tehtäväkuvan mukaisesti vaatineet ministeriltä selitystä kaivosteollisuuden lapaan syötetylle pelikuviolle. Miksipä kaivosyhtiöiden juristit olisivat ehdottaneet tiukennuksia kaivosyhtiöille.</p><p>Kansanedustaja <strong>Outi Alanko Kahiluoto</strong> (vihr.) kysyi tarkennusta ministeri Lintilältä (kesk.) kirjallisella kysymyksellään ministeriltä (7.1.2019):</p><p><em>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&rdquo;Onko hallitus valmis tilaamaan kaivoslain sekä muun lainsäädännön päivittämistarpeista uuden,&nbsp; puolueettoman selvityksen, jossa huomioidaan myös lainsäädännön uudistamistarpeet luonnonsuojelun, ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyn ja yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta;&nbsp;</em></p><p><em>&nbsp;</em></p><p><em>onko hallitus valmis selvittämään kaivosveron käyttöönottoa Suomessa ja&nbsp;</em></p><p><em>onko hallitus valmis käynnistämään selvityksen kaivostoiminnan haittojen ehkäisystä&nbsp; &nbsp; &nbsp; ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön ja sen valvonnan osalta?&rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kertoi eilen 4.2.2019 facebook seinällään:</p><p>&rdquo;Sain hallitukselta vastauksen kirjalliseen kysymykseeni siitä, miten hallitus on valmis muuttamaan kaivoslakia ja kaivostoimintaan liittyvää lainsäädäntöä:</p><p>Vastaus: ei mitenkään.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Että näin. Se siitä kansalaisyhteiskunnan vuosien CETA huolesta ja suuren valiokunnan arvovallasta.</p><p>Ministeri Lintilä myös vastaa, että hallituksessa&nbsp;<em>&rdquo;ei nähdä välitöntä tarvetta selvittää kaivostoiminnan haittojen ehkäisyä ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön tarkistamisen tai ympäristövaliokunnan osalta&rdquo;</em>.</p><p>Ei vaikka samaan aikaan ministeri Lintilä myöntää vastauksessaan ympäristövalvonnan resurssien leikkaukset. Ja&nbsp;ne vähäisetkin ympäristövalvojien rippeet ovat ELY -keskuksissa (E) elinkeino- ja (L) liikennepuolille alisteisessa asemassa. Malliesimerkki Kainuun ELY:n Talvivaara-Terrafame prosessien valvonta ja Lapin ELY:n Sierilän luontoarvojen käsittely. Johtopäätöksenä kansalaisyhteiskunnassa on ollut jo pitkään: itsenäinen ympäristövalvonta on palautettava.</p><p>Kaivosasioihin ei ole tulossa ympäristön muiden elinkeinojen ja yhteisöjen kannalta muutosta niin pitkään kuin entinen alkiolainen puolue on vallassa.&nbsp;Kaikki on myytävänä.</p><p>Kansalaiset voivat kuitenkin vaikuttaa kaivoslain kokonaisuudistukseen ja ympäristövalvontaan kansalaisaloitteiden ja poliittisten prosessien yhteisvaikutuksen kautta.</p><p>Muutosvoimat ovat NYT liikkeellä.</p><p>#Kaivoslaki&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kaivoslakiin halutaan muutoksia

Eduskunta hyväksyi EU:n ja Kanadan välisen CETA-vapaakauppasopimuksen, valitettavasti, vaikka useat asiantuntijat olivat kritisoineet tämän CETA sopimuksen sisältävän merkittäviä riskejä suomalaisille. Muun muassa antavan kansainvälisille kaivosyhtiöille liikaa etua ja valtaa suhteessa paikallisten ihmisten (kuntien ja yhteisöjen) oikeusturvaan mahdollisissa kiistatilanteissa. Huoli on aiheellinen, sillä vastaavia ongelmallisia esimerkkitapauksia on jo maailmalta löydettävissä.

Erimielisyyttä on esiintynyt CETAan liittyvän investointisuojan merkityksestä, eli voiko kaivosyhtiöt jopa haastaa kuntia ja valtioita oikeuteen, jos ympäristölainsäädännöt tiukkenevat tai kaivoslakia muutetaan siten, että kaivoshanke ei loppumetreillä toteutuisikaan esimerkiksi mm. luontoarvojen ja muiden elinkeinojen vuoksi.

CETA sopimukseen liittyvien tulkinnallisten erimielisyyksien takia eduskunnan suuri valiokunta vaati ministeriötä selvittämään kaivoslain uudistamistarpeita ja ennenkaikkea toteuttamaan tarvittavat kaivoslain muutosesitykset ennen CETA sopimuksen voimaantuloa. Onneksi CETA ei ole vielä tullut voimaan, koska Italia ei ole sitä hyväksynyt. EU:ssa kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä EU:n sopimat vapaakauppasopimukset ennen niiden voimaantuloa.

Ettei suomalaisten oikeusturva olisi häilyvän Italia -kortin varassa, suuri valiokunta vaati yksimielisissä päätöksessään pikaisesti Suomen hallitusta selvittämään kaivoslain uudistamistarpeet ja tarvittaessa toteuttamaan oikeusturvamuutokset ennen CETA sopimuksen voimaantuloa.  Ministeri Lintilä tilasi kyseisen selvityksen kaivosyhtiöiden hovijuristitoimistolta.

Ja sitä saa mitä tilaa: ”Ei tarvetta muutoksille” totesi kaivosyhtiöiden luottojuristit.

Vihreät, vasemmistoliitto ja demarit ovat oppositiopuolueiden tehtäväkuvan mukaisesti vaatineet ministeriltä selitystä kaivosteollisuuden lapaan syötetylle pelikuviolle. Miksipä kaivosyhtiöiden juristit olisivat ehdottaneet tiukennuksia kaivosyhtiöille.

Kansanedustaja Outi Alanko Kahiluoto (vihr.) kysyi tarkennusta ministeri Lintilältä (kesk.) kirjallisella kysymyksellään ministeriltä (7.1.2019):

       ”Onko hallitus valmis tilaamaan kaivoslain sekä muun lainsäädännön päivittämistarpeista uuden,  puolueettoman selvityksen, jossa huomioidaan myös lainsäädännön uudistamistarpeet luonnonsuojelun, ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyn ja yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta; 

 

onko hallitus valmis selvittämään kaivosveron käyttöönottoa Suomessa ja 

onko hallitus valmis käynnistämään selvityksen kaivostoiminnan haittojen ehkäisystä      ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön ja sen valvonnan osalta?”

 

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kertoi eilen 4.2.2019 facebook seinällään:

”Sain hallitukselta vastauksen kirjalliseen kysymykseeni siitä, miten hallitus on valmis muuttamaan kaivoslakia ja kaivostoimintaan liittyvää lainsäädäntöä:

Vastaus: ei mitenkään.”

 

Että näin. Se siitä kansalaisyhteiskunnan vuosien CETA huolesta ja suuren valiokunnan arvovallasta.

Ministeri Lintilä myös vastaa, että hallituksessa ”ei nähdä välitöntä tarvetta selvittää kaivostoiminnan haittojen ehkäisyä ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön tarkistamisen tai ympäristövaliokunnan osalta”.

Ei vaikka samaan aikaan ministeri Lintilä myöntää vastauksessaan ympäristövalvonnan resurssien leikkaukset. Ja ne vähäisetkin ympäristövalvojien rippeet ovat ELY -keskuksissa (E) elinkeino- ja (L) liikennepuolille alisteisessa asemassa. Malliesimerkki Kainuun ELY:n Talvivaara-Terrafame prosessien valvonta ja Lapin ELY:n Sierilän luontoarvojen käsittely. Johtopäätöksenä kansalaisyhteiskunnassa on ollut jo pitkään: itsenäinen ympäristövalvonta on palautettava.

Kaivosasioihin ei ole tulossa ympäristön muiden elinkeinojen ja yhteisöjen kannalta muutosta niin pitkään kuin entinen alkiolainen puolue on vallassa. Kaikki on myytävänä.

Kansalaiset voivat kuitenkin vaikuttaa kaivoslain kokonaisuudistukseen ja ympäristövalvontaan kansalaisaloitteiden ja poliittisten prosessien yhteisvaikutuksen kautta.

Muutosvoimat ovat NYT liikkeellä.

#Kaivoslaki 

]]>
1 http://mikafljt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269081-lintila-ei-toteuta-suuren-valiokunnan-yksimielista-tahtoa#comments CETA Kaivoslaki Politiikka Vapaakauppasopimus Ympäristö Tue, 05 Feb 2019 07:46:24 +0000 Mika Flöjt http://mikafljt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269081-lintila-ei-toteuta-suuren-valiokunnan-yksimielista-tahtoa
Globaalimuutoksien tuomat haasteet pallolle http://mikafljt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268995-globaalimuutoksien-tuomat-haasteet-pallolle <p>&nbsp;</p> <p><a class="td-modal-image" href="https://d2ht4nmib7jvhw.cloudfront.net/wp-content/uploads/sites/757/2019/02/01233200/maapallo.jpg"><img alt="" height="325" src="https://crop.kaleva.fi/bMFjQrCXUeplCdbIspzeYGLxVNU=/696x325/smart/https%3A//d2ht4nmib7jvhw.cloudfront.net/wp-content/uploads/sites/757/2019/02/01233200/maapallo.jpg" title="maapallo" width="696" /></a></p> <p>Planeetta maa. Maapallo.</p> <p><strong>Globaalimuutoksien tuomat haasteet pallolle</strong></p> <p>Hyvät Ystävät</p> <p>En valitettavasti usko kovasti liioittelevani, kun totean, että elämme ihmiskunnan kulminaatiopisteessä. Globaalimuutokset voimistuvat kasvihuone- ja eri saastepäästöjen johdosta vääjäämättömästi ja ekologinen kestokyky on koetuksella. Länsi-Antarktiksen jäätikköhyllyjen epävarmuus kasvaa ja merenpinnan noususkenaariot menevät uusiksi. Maapallomme kemikalisoituu ja radioaktivisoituu &ndash; näkymättömästi. Kemikaalit ja radionuklidit saastuttavat ruokamme, vetemme ja ympäristömme ja vaikuttavat perimäämme ja tulevien sukupolvien terveyteen. Luonnonvarojen kulutus on kestämättömällä tasolla &ndash; kulutamme, louhimme, kalastamme ja hakkaamme sekä rasitamme yli planeetan vuosittaisen kestokyvyn.</p> <p>Ilmastonmuutosta ei voi enää pysäyttää, mutta voimme vähentää päästöjä ja saada siten lisää aikaa kestävämpien ratkaisujen löytämiseksi sekä maapallon elämän mahdollisuuksien säilyttämiseksi. Samalla tulee pyrkiä säilyttämään vesi- ja ruokatuotannon kannalta tärkeitä alueita, kuten Suomi on, mahdollisimman elinkelpoisena ja puhtaana. Maapallomme ja siten myös Suomi on kohtaamassa ennennäkemättömät haasteiden vuodet ja vuosikymmenet niin taloudessa kuin luonnonvarojen ja ekosysteemien kantokyvyssä. Voimistuvat globaalimuutoksien laineet heijastuvat suoraan ja epäsuoraan myös Suomeen, kaupunkeihin ja maaseudulle. Ne tulevat pyytämättä ja harvoin kello kaulassa.</p> <p>Juuri nyt on tärkeää kyseenalaistaa vallitsevat &rdquo;talouden lainalaisuudet&rdquo;, jotka näyttävät olevan elinympäristömme kannalta hyvin haitallisia. Raha ei saa enää olla ainut mittari politiikassa, on oltava muitakin arvoja, eikä valtiota, maakuntaa, kuntaa, yhteisöjä, voida johtaa kuin yritystä. Kestävämmät arvot kantavat yhteiskuntaamme pitemmälle, vaatien kyllä samalla Suomen uudelta hallitukselta ja Suomen tulevalta EU puheenjohtajuuskaudelta voimakasta kansallista ja kansainvälistä ponnistelua.</p> <p>Viime vuosina maassamme on alistuttu liikaa kansainvälisen suurpääoman voitonpyyteisiin niin energiapolitiikassa kuin elintarvikepolitiikassakin. Suomalaisten ovat jo usean vuosikymmenen ajan sortuneet ulkomaalaisten suurenergiaratkaisujen vietäväksi. Uraanivoimauskossa olemme olleet vahvoja, samalla näivettäneet kotimaiset uusiutuvan energian kotimarkkinat, maaseudun työllisyyden ja innovaatiotyön pienissä ja keskisuurissa uuden energian yrityksissä. Olemme myöhästyneet yhdeltä suurimmalta uuden työn markkinoilta.</p> <p>Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto pienistä ja keskisuurista yksiköistä työllistäisi niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Maaseudun ja kaupunkien keskinäisriippuvuus korostuu voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella, kun globaali ruokapula ja ruoan hinta ravistelee ruokatuotantoa. Suomen tulee säilyttää puhdas omavarainen ruokatuotanto. Sitä tulee edistää mm. lähiruuan ja luomun ALV:in laskulla. Myös muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa päätöksissä on suosittava luomu- ja lähiruuan tuotantoa. MacDonalds joutaa boikottiin viimeistään puolalaisen riskilihan käytön osalta, jos sitä ei ole jo ilmastosyistä vaihtanut kotimaiseen kala- tai poroburgeriin.</p> <p>Ilmastopäästöjä vähentääksemme meidän tulee edistää vähäpäästöisempää liikennettä eri ratkaisuilla. Maaseudun lannan ja ylijäämä biomassan, kaupunkien yhteiskuntajätevesien sekä biojätteiden potentiaali tulee hyödyntää osana kiertotaloutta. Niistä voi tuottaa biokaasua olemassa olevan autokannan liikuttamiseen. Biokaasutuotantoa tarvitsemme joka maakuntaan, mielellään joka kuntaan. Samalla kun ratkaisemme lanta- ja yhteiskuntajätevesiongelmia, parannamme huoltovarmuutta, emme maksa öljystä epädemokraattisille naisten oikeuksia polkeville umpimielisille valtioille. Varmistamme yhteiskuntamme liikkuvuuden vähäpäästöisemmin, kun olemassa olevaa autokantaa voidaan käyttää biokaasuautoiluun harvaan asutussa Suomessa. Siinä säästyy pari vesistöä kaivostoiminnan päästöiltä ja jätteiltä &ndash; Suomessa, ehkä myös jossakin päin maailmaa. Mikä parasta, biokaasulaitoksen läpi käynyt lanta toimii oivana lannoitteena ja kuormittaa vähemmän vesistöjä. Samalla estämme vesistöjen rehevöitymistä &ndash; ja rantasaunalta elämä näyttää paremmalta.</p> <p>Suomen Vihreät ovat kansainvälisiä, laaja-alaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät maailman kansainväliset riippuvuussuhteet niin ihmisten, yhteisöjen, kansojen, talouksien kuin ekosysteemien välillä. Maapallo symbolisoi myös sitä, mitä me vaalimme &ndash; elämää. Elämänsuojelu on vihreän politiikan keskiössä. Ilman elävää ja puhdasta planeettaa, ei ole lopulta mitään politiikkaa. Ei Suomessa &ndash; eikä maailmalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Planeetta maa. Maapallo.

Globaalimuutoksien tuomat haasteet pallolle

Hyvät Ystävät

En valitettavasti usko kovasti liioittelevani, kun totean, että elämme ihmiskunnan kulminaatiopisteessä. Globaalimuutokset voimistuvat kasvihuone- ja eri saastepäästöjen johdosta vääjäämättömästi ja ekologinen kestokyky on koetuksella. Länsi-Antarktiksen jäätikköhyllyjen epävarmuus kasvaa ja merenpinnan noususkenaariot menevät uusiksi. Maapallomme kemikalisoituu ja radioaktivisoituu – näkymättömästi. Kemikaalit ja radionuklidit saastuttavat ruokamme, vetemme ja ympäristömme ja vaikuttavat perimäämme ja tulevien sukupolvien terveyteen. Luonnonvarojen kulutus on kestämättömällä tasolla – kulutamme, louhimme, kalastamme ja hakkaamme sekä rasitamme yli planeetan vuosittaisen kestokyvyn.

Ilmastonmuutosta ei voi enää pysäyttää, mutta voimme vähentää päästöjä ja saada siten lisää aikaa kestävämpien ratkaisujen löytämiseksi sekä maapallon elämän mahdollisuuksien säilyttämiseksi. Samalla tulee pyrkiä säilyttämään vesi- ja ruokatuotannon kannalta tärkeitä alueita, kuten Suomi on, mahdollisimman elinkelpoisena ja puhtaana. Maapallomme ja siten myös Suomi on kohtaamassa ennennäkemättömät haasteiden vuodet ja vuosikymmenet niin taloudessa kuin luonnonvarojen ja ekosysteemien kantokyvyssä. Voimistuvat globaalimuutoksien laineet heijastuvat suoraan ja epäsuoraan myös Suomeen, kaupunkeihin ja maaseudulle. Ne tulevat pyytämättä ja harvoin kello kaulassa.

Juuri nyt on tärkeää kyseenalaistaa vallitsevat ”talouden lainalaisuudet”, jotka näyttävät olevan elinympäristömme kannalta hyvin haitallisia. Raha ei saa enää olla ainut mittari politiikassa, on oltava muitakin arvoja, eikä valtiota, maakuntaa, kuntaa, yhteisöjä, voida johtaa kuin yritystä. Kestävämmät arvot kantavat yhteiskuntaamme pitemmälle, vaatien kyllä samalla Suomen uudelta hallitukselta ja Suomen tulevalta EU puheenjohtajuuskaudelta voimakasta kansallista ja kansainvälistä ponnistelua.

Viime vuosina maassamme on alistuttu liikaa kansainvälisen suurpääoman voitonpyyteisiin niin energiapolitiikassa kuin elintarvikepolitiikassakin. Suomalaisten ovat jo usean vuosikymmenen ajan sortuneet ulkomaalaisten suurenergiaratkaisujen vietäväksi. Uraanivoimauskossa olemme olleet vahvoja, samalla näivettäneet kotimaiset uusiutuvan energian kotimarkkinat, maaseudun työllisyyden ja innovaatiotyön pienissä ja keskisuurissa uuden energian yrityksissä. Olemme myöhästyneet yhdeltä suurimmalta uuden työn markkinoilta.

Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto pienistä ja keskisuurista yksiköistä työllistäisi niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Maaseudun ja kaupunkien keskinäisriippuvuus korostuu voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella, kun globaali ruokapula ja ruoan hinta ravistelee ruokatuotantoa. Suomen tulee säilyttää puhdas omavarainen ruokatuotanto. Sitä tulee edistää mm. lähiruuan ja luomun ALV:in laskulla. Myös muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa päätöksissä on suosittava luomu- ja lähiruuan tuotantoa. MacDonalds joutaa boikottiin viimeistään puolalaisen riskilihan käytön osalta, jos sitä ei ole jo ilmastosyistä vaihtanut kotimaiseen kala- tai poroburgeriin.

Ilmastopäästöjä vähentääksemme meidän tulee edistää vähäpäästöisempää liikennettä eri ratkaisuilla. Maaseudun lannan ja ylijäämä biomassan, kaupunkien yhteiskuntajätevesien sekä biojätteiden potentiaali tulee hyödyntää osana kiertotaloutta. Niistä voi tuottaa biokaasua olemassa olevan autokannan liikuttamiseen. Biokaasutuotantoa tarvitsemme joka maakuntaan, mielellään joka kuntaan. Samalla kun ratkaisemme lanta- ja yhteiskuntajätevesiongelmia, parannamme huoltovarmuutta, emme maksa öljystä epädemokraattisille naisten oikeuksia polkeville umpimielisille valtioille. Varmistamme yhteiskuntamme liikkuvuuden vähäpäästöisemmin, kun olemassa olevaa autokantaa voidaan käyttää biokaasuautoiluun harvaan asutussa Suomessa. Siinä säästyy pari vesistöä kaivostoiminnan päästöiltä ja jätteiltä – Suomessa, ehkä myös jossakin päin maailmaa. Mikä parasta, biokaasulaitoksen läpi käynyt lanta toimii oivana lannoitteena ja kuormittaa vähemmän vesistöjä. Samalla estämme vesistöjen rehevöitymistä – ja rantasaunalta elämä näyttää paremmalta.

Suomen Vihreät ovat kansainvälisiä, laaja-alaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät maailman kansainväliset riippuvuussuhteet niin ihmisten, yhteisöjen, kansojen, talouksien kuin ekosysteemien välillä. Maapallo symbolisoi myös sitä, mitä me vaalimme – elämää. Elämänsuojelu on vihreän politiikan keskiössä. Ilman elävää ja puhdasta planeettaa, ei ole lopulta mitään politiikkaa. Ei Suomessa – eikä maailmalla.

]]>
1 http://mikafljt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268995-globaalimuutoksien-tuomat-haasteet-pallolle#comments globaalimuutos Ilmastonmuutos kemikalisoituminen Radioaktiivisuus Ympäristö Sun, 03 Feb 2019 18:56:15 +0000 Mika Flöjt http://mikafljt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268995-globaalimuutoksien-tuomat-haasteet-pallolle