Teknologia http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132400/all Sun, 10 Jun 2018 18:57:08 +0300 fi Mökille pulaamaan http://velipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256664-mokille-pulaamaan <p>Kodintekniikka ja -elektroniikka lisääntyy mutta sen korjaamisesta vastaa yhä useammin kuluttaja.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ei ole kauan siitä kun jos epäilin vaikkapa kaiuttimessani olevan jotain vialla saatoin viedä sen paikkakunnan vanhalle velmulle tarkistettavaksi. Hän sitten saattoi seuraavana päivänä sanoa &quot;Ei siinä mitään vikaa ole, sulla on vahvistimessa säädöt väärin, imuroin kuitenkin pölyt pois&quot; tai &quot;Pillistä piuha irti, pistin uudelleen kiinni&quot;, ja otti palveluksistaan vitosen tai kympin. &quot;No eiköhän tämä vitosella järjesty.&quot;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Nykyisin huoltoliikkeillä on ilmeisesti jonkinlainen keskinäinen sopimus siitä että eivät suostu katsomaan heille tuotuun laitteeseen päinkään ilman jotain kuudenkympin tai seitsemänkympin kynnysrahaa. Käytännössä tämä johtaa vain siihen että asiakkaan on pystyttävä artikuloimaan heille hyvin selkeästi ja täsmällisesti mikä ja millainen vika laitteessa on; jos sanoo &quot;siinä tuntuisi olevan jotain vikaa&quot; on todennäköistä ettei huoltomies siitä mitään vikaa paikanna mutta ottaa sen seitsemänkymppiä tai, jos tuloksettomaan etsintään kului enemmän kuin viisi minuuttia, reilun satasen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Esimerkkinä aika hassu juttu kolmen vuoden takaa: soitin huoltoliikkeeseen että mulla puuttuu vahvistimesta yksi pääteputki, pitäisi löytää riittävän samanlainen kuin ne muut ja sitten biasoida. Puhelimessa minulle sanottiin että heillä on putkiradioihin ja -vahvistimiin kyllä asiantuntemusta, että heille vaan. Meni kuukausia eikä sieltä kuulunut mitään. Soitin perään ja heiltä sanottiin &quot;Emme ole ottaneet vahvistinta sisään koska meillä ei ole minkäänlaisia soveltuvia työkaluja eikä mittalaitteita.&rdquo; Luulen että valehtelivat eli siinä olisi jonkun muun - kenen - varpaille oltu astumassa. Jo se on kumma jos yksi radioputki on niin eksoottinen peli.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Itse on siis pystyttävä kaikki asiat hoitamaan. Ammattitaidot katoavat ja paradoksaalisesti yhteiskunnan työnjako alenee. Meillä Suomessa on totuttu ylvästelemään sillä kuinka mies ei ole mikään mies ellei se osaa tehdä suunnilleen mitä tahansa korjaustyötä, ainakaan jos se viallinen laite on <strong>mökillä</strong>. Mökillä suomalainen viettää laatuaikaa teeskentelemällä radionkorjaajaa, antenniasentajaa, maan- ja kivirakennusurakoitsijaa, perämoottorimekaanikkoa, termodynamiikan ja lämmityslaitteiden asiantuntijaa, eristävien rakenteiden spesialistia, tietoverkkojen tukiasemien deviaatiomittauksen kansallista edelläkävijää.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ei siellä saunanlauteilla istu ketään joka ei ymmärtäisi timantintarkasti autosähkön ja akustiikan kaikkia kiemuroita. Minun kokemukseni sen sijaan on että mitä enemmän asioista tietää sitä vähemmän niitä luulee ymmärtävänsä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mökki työntyy kakkosesta ykköseen eli siihen kaupunkiasuntoon kun kukaan ei kohta jaksa maksaa mielettömyyksiin paisuvia huoltokuluja. Ainahan voi ostaa uuden laitteen mutta vanhan hävittämisestä on keksitty alkaa laskuttaa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ihmiset, ostakaa siis tuotteita joita voisitte itse kuvitella osaavanne jonkinlaisella harjoittelulla huoltaa tai joiden mahdollisia vikoja luulisitte osaavanne paikallistaa. Keskittykää siihen mikä teitä kiinnostaa, älkää &ldquo;ominaisuuksien&rdquo; lukumäärään tai epämääräiseen seksikkyyteen. Jos elämänlaatunne paranee enemmän siitä että laite on rikki jolloin sitä pääsee pulaamaan kuin siitä että se on asianmukaisesti kunnossa, varmistukaa mieluiten siitä että osaatte myös saada sen kuntoon ettei tarvitse siellä saunanlauteilla aivan ihmeellisiä satuja omista kyvyistä alkaa kehitellä. Hyvää kesää.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kodintekniikka ja -elektroniikka lisääntyy mutta sen korjaamisesta vastaa yhä useammin kuluttaja.

 

Ei ole kauan siitä kun jos epäilin vaikkapa kaiuttimessani olevan jotain vialla saatoin viedä sen paikkakunnan vanhalle velmulle tarkistettavaksi. Hän sitten saattoi seuraavana päivänä sanoa "Ei siinä mitään vikaa ole, sulla on vahvistimessa säädöt väärin, imuroin kuitenkin pölyt pois" tai "Pillistä piuha irti, pistin uudelleen kiinni", ja otti palveluksistaan vitosen tai kympin. "No eiköhän tämä vitosella järjesty."

 

Nykyisin huoltoliikkeillä on ilmeisesti jonkinlainen keskinäinen sopimus siitä että eivät suostu katsomaan heille tuotuun laitteeseen päinkään ilman jotain kuudenkympin tai seitsemänkympin kynnysrahaa. Käytännössä tämä johtaa vain siihen että asiakkaan on pystyttävä artikuloimaan heille hyvin selkeästi ja täsmällisesti mikä ja millainen vika laitteessa on; jos sanoo "siinä tuntuisi olevan jotain vikaa" on todennäköistä ettei huoltomies siitä mitään vikaa paikanna mutta ottaa sen seitsemänkymppiä tai, jos tuloksettomaan etsintään kului enemmän kuin viisi minuuttia, reilun satasen.

 

Esimerkkinä aika hassu juttu kolmen vuoden takaa: soitin huoltoliikkeeseen että mulla puuttuu vahvistimesta yksi pääteputki, pitäisi löytää riittävän samanlainen kuin ne muut ja sitten biasoida. Puhelimessa minulle sanottiin että heillä on putkiradioihin ja -vahvistimiin kyllä asiantuntemusta, että heille vaan. Meni kuukausia eikä sieltä kuulunut mitään. Soitin perään ja heiltä sanottiin "Emme ole ottaneet vahvistinta sisään koska meillä ei ole minkäänlaisia soveltuvia työkaluja eikä mittalaitteita.” Luulen että valehtelivat eli siinä olisi jonkun muun - kenen - varpaille oltu astumassa. Jo se on kumma jos yksi radioputki on niin eksoottinen peli.

 

Itse on siis pystyttävä kaikki asiat hoitamaan. Ammattitaidot katoavat ja paradoksaalisesti yhteiskunnan työnjako alenee. Meillä Suomessa on totuttu ylvästelemään sillä kuinka mies ei ole mikään mies ellei se osaa tehdä suunnilleen mitä tahansa korjaustyötä, ainakaan jos se viallinen laite on mökillä. Mökillä suomalainen viettää laatuaikaa teeskentelemällä radionkorjaajaa, antenniasentajaa, maan- ja kivirakennusurakoitsijaa, perämoottorimekaanikkoa, termodynamiikan ja lämmityslaitteiden asiantuntijaa, eristävien rakenteiden spesialistia, tietoverkkojen tukiasemien deviaatiomittauksen kansallista edelläkävijää.

 

Ei siellä saunanlauteilla istu ketään joka ei ymmärtäisi timantintarkasti autosähkön ja akustiikan kaikkia kiemuroita. Minun kokemukseni sen sijaan on että mitä enemmän asioista tietää sitä vähemmän niitä luulee ymmärtävänsä.

 

Mökki työntyy kakkosesta ykköseen eli siihen kaupunkiasuntoon kun kukaan ei kohta jaksa maksaa mielettömyyksiin paisuvia huoltokuluja. Ainahan voi ostaa uuden laitteen mutta vanhan hävittämisestä on keksitty alkaa laskuttaa.

 

Ihmiset, ostakaa siis tuotteita joita voisitte itse kuvitella osaavanne jonkinlaisella harjoittelulla huoltaa tai joiden mahdollisia vikoja luulisitte osaavanne paikallistaa. Keskittykää siihen mikä teitä kiinnostaa, älkää “ominaisuuksien” lukumäärään tai epämääräiseen seksikkyyteen. Jos elämänlaatunne paranee enemmän siitä että laite on rikki jolloin sitä pääsee pulaamaan kuin siitä että se on asianmukaisesti kunnossa, varmistukaa mieluiten siitä että osaatte myös saada sen kuntoon ettei tarvitse siellä saunanlauteilla aivan ihmeellisiä satuja omista kyvyistä alkaa kehitellä. Hyvää kesää.

 

]]>
0 http://velipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256664-mokille-pulaamaan#comments Elämänlaatu Huoltoliikkeet Kesämökki Teknologia Sun, 10 Jun 2018 15:57:08 +0000 Veli Pesonen http://velipesonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256664-mokille-pulaamaan
Kaikkien kannattaa olla Suomessa "naisia" http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251495-kaikkien-kannattaa-olla-suomessa-naisia <p>Miehellä on teoriassa yhtäläiset oikeudet kuin naisellakin. Mutta sitten löytyy velvollisuuksia, jotka lykätään miessukupuolelle ilman mitään kyseenalaistamista. Naiset taas saavat kaikennäköisiä etuja sukupuolestaan tasa-arvon nimissä...</p><p>Tulevaisuudessahan kaikki ovat oikeasti tasa-arvoisia, kunhan kaikki miehet vain älyävät vaihtaa virallisesti sukupuolensa naiseksi. Sen jälkeen ei tarvitse edes pelätä saavansa isyysvaateita roskikseen heitettyjen intiimituotteiden takia. Tähän taustatietona se, että ihon soluista kyetään valmistamaan kantasoluja, joista voidaan valmistaa siittiöitä.<br />On siis vain ajan kysymys, koska jonkun kuuluisan ja rikkaan miehen DNA tiedot vuodetaan nettiin muiden tietovuotojen ohessa. Tämän jälkeen voidaan etsiä DNA näyte, josta voidaan valmistaa &quot;keinohedelmöitys&quot; of lifetime ja myydä eteenpäin rajattomat määrät. Asiakkaat voivat verrata oman pakettinsa tietoja vuodettuihin, ja näin todentaa paketin autenttisuus. Lopputuloksena yksittäinen mies saanee vähintään tuhansia isyysvaateita vuodessa. No tuostahan tietysti voi jopa syntyä epäilys vaatimusten esittäjien rehellisyydestä, muttei isyydestä tietenkään, koska se voidaan todistaa DNA:lla. Yksittäistapauksissa miehellä ei ole käytännössä mitään keinoa puolustautua, vaan joutuu maksamaan mielivaltaisen summan seuraavan 18 vuoden aikana, jonka kuukausierän korottelusta eri &quot;oikeus&quot;laitokset voivat vapaasti päättää.&nbsp;</p><p>Yleisesti ottaen miehillä on mahdollisuus olla &quot;miehiä&quot;, ja sitä vaaditaankin yleensä silloin, kun mies yrittää jostakin epätasa-arvoisesta asiasta puhua. Käytännössä tämä johtaa sihen, että osa kilteistä ja hyväntahtoisista miehistä ei jaksa loputtomien ristiriitaisten ja mahdottomien vaatimusten keskellä elää, vaan näkee oman elämänsä ennenaikaisen lopettamisen parhaimpana ratkaisuna kaikille.&nbsp;</p><p>Mutta kuten otsikossa mainittiin, jo nyt kannattaa rahakkaiden ihmisten kaikille lapsille hankkia se naissukupuolen henkilötunnus, sillä voi säästää valtavia omaisuuksia ja ehkä vielä totaalikieltäytyjän vankilareissut kaupan päälle? Jos on sellainen vahinko käynyt, että lapselle pitäisi sukupuolta vaihtaa vähän jälkijättöisesti ja/tai virtuaalisesti, niin tarpeeksi isolla rahalla sekin suuressa maailmassa onnistunee.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miehellä on teoriassa yhtäläiset oikeudet kuin naisellakin. Mutta sitten löytyy velvollisuuksia, jotka lykätään miessukupuolelle ilman mitään kyseenalaistamista. Naiset taas saavat kaikennäköisiä etuja sukupuolestaan tasa-arvon nimissä...

Tulevaisuudessahan kaikki ovat oikeasti tasa-arvoisia, kunhan kaikki miehet vain älyävät vaihtaa virallisesti sukupuolensa naiseksi. Sen jälkeen ei tarvitse edes pelätä saavansa isyysvaateita roskikseen heitettyjen intiimituotteiden takia. Tähän taustatietona se, että ihon soluista kyetään valmistamaan kantasoluja, joista voidaan valmistaa siittiöitä.
On siis vain ajan kysymys, koska jonkun kuuluisan ja rikkaan miehen DNA tiedot vuodetaan nettiin muiden tietovuotojen ohessa. Tämän jälkeen voidaan etsiä DNA näyte, josta voidaan valmistaa "keinohedelmöitys" of lifetime ja myydä eteenpäin rajattomat määrät. Asiakkaat voivat verrata oman pakettinsa tietoja vuodettuihin, ja näin todentaa paketin autenttisuus. Lopputuloksena yksittäinen mies saanee vähintään tuhansia isyysvaateita vuodessa. No tuostahan tietysti voi jopa syntyä epäilys vaatimusten esittäjien rehellisyydestä, muttei isyydestä tietenkään, koska se voidaan todistaa DNA:lla. Yksittäistapauksissa miehellä ei ole käytännössä mitään keinoa puolustautua, vaan joutuu maksamaan mielivaltaisen summan seuraavan 18 vuoden aikana, jonka kuukausierän korottelusta eri "oikeus"laitokset voivat vapaasti päättää. 

Yleisesti ottaen miehillä on mahdollisuus olla "miehiä", ja sitä vaaditaankin yleensä silloin, kun mies yrittää jostakin epätasa-arvoisesta asiasta puhua. Käytännössä tämä johtaa sihen, että osa kilteistä ja hyväntahtoisista miehistä ei jaksa loputtomien ristiriitaisten ja mahdottomien vaatimusten keskellä elää, vaan näkee oman elämänsä ennenaikaisen lopettamisen parhaimpana ratkaisuna kaikille. 

Mutta kuten otsikossa mainittiin, jo nyt kannattaa rahakkaiden ihmisten kaikille lapsille hankkia se naissukupuolen henkilötunnus, sillä voi säästää valtavia omaisuuksia ja ehkä vielä totaalikieltäytyjän vankilareissut kaupan päälle? Jos on sellainen vahinko käynyt, että lapselle pitäisi sukupuolta vaihtaa vähän jälkijättöisesti ja/tai virtuaalisesti, niin tarpeeksi isolla rahalla sekin suuressa maailmassa onnistunee.

]]>
2 http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251495-kaikkien-kannattaa-olla-suomessa-naisia#comments Ennakointi Isyyden tunnustaminen Sukupuoli Tasa-arvo Teknologia Wed, 28 Feb 2018 07:15:39 +0000 Antero Helppikangas http://anterohelppikangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251495-kaikkien-kannattaa-olla-suomessa-naisia
Bitcoinin ja lohkoketjubisneksen tilanne, 22.12.17 http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248058-bitcoinin-ja-lohkoketjubisneksen-tilanne-221217 <p>Ensimmäisen menestyneen täysin sähköisen rahan Bitcoinin hurja kurssinousu on nostanut sen jälleen otsikoihin ja yleiseksi puheenaiheeksi. Asiaan perehtyneitä on kuitenkin vain suhteellisen vähän, ja esimerkiksi kryptovaluuttojen ja muiden niinsanottujen lohkoketjujärjestelmien herättämiin juridisiin kysymyksiin perehtyneitä vielä vähemmän. Siksi käsittelenkin seuraavassa hieman yksinkertaistaen mutta toivottavasti ymmärrettävästi ja riittävän tarkasti joitain havaintoja, joita olemme ns. luottamustekniikoita, mukaanlukien lohkoketjuja ja Bitcoinia, seuraavassa <a href="http://recon.site">ReCon-tutkimusprojektissamme</a> tähän mennessä tehneet.</p><p>Lyhyesti sanoen, huikeasta kurssinoususta huolimatta ja osin sen vuoksi Bitcoinin tulevaisuus ei ole missään nimessä varmaa; se on tällä hetkellä käytännössä huonosti toimiva valuutta, jonka arvonnousu perustuu spekulaatioon eli siihen, että ihmiset luottavat muiden ihmisten sijoittavan siihen rahaa, ja se voi kohdata yllättäviäkin juridisia ongelmia - ehkä erityisesti yksityisyyden suojaan liittyviä. Yksityisyydensuojavaatimukset saattavat olla myös merkittävä este tai ainakin hidaste lohkoketjutekniikoiden yleistymiselle muutenkin.</p><p>Aloitetaan kuitenkin Bitcoinista. Huikean, useiden satojen prosenttien kurssinousun takana vaikuttavia ilmiöitä on vaikea analysoida tarkasti, mutta on erittäin vahvoja syitä epäillä, että suurin osa kurssinoususta johtuu puhtaasta spekulaatiosta. Bitcoin on mitä ilmeisimmin ylittänyt jonkinlaisen psykologisen kynnyksen ja tullut suurten kansanjoukkojen kiinnostuksen kohteeksi. Tätä kiinnostusta ruokkivat tarinat &quot;jatkuvasti&quot; nousevasta hinnasta ja potentiaalisista suurvoitoista. On myös mahdollista, että Bitcoinin käyttö rikollisin keinoin hankitun rahan pesemisessä on lisääntynyt. Tätä kirjoittaessa on selvää, että Bitcoiniin sijoittajat ovat koko ajan vähemmän perillä Bitcoinin luonteesta ja heikommin perehtyneitä sekä itse valuuttaan että sen riskeihin. Selkeitä merkkejä tästä on mm. tekniikasta heikosti perillä olevien määrän nopea lisääntyminen aihetta käsittelevillä foorumeilla, että esimerkiksi <a href="https://trends.google.com/trends/explore?q=buy%20bitcoin%20with%20credit%20card">lisääntyvät Google-haut &quot;miten ostaa Bitcoinia luottokortilla.&quot;</a></p><p>Mitään varsinaista fundamentaalia syytä Bitcoinin arvonnousulle ei ole. Bitcoinit ovat pelkästään hyvin suojattuja jonoja nollia ja ykkösiä, eikä niillä itsellään ole mitään arvoa sen lisäksi, mitä käyttäjät ovat niistä valmiita maksamaan. On itse asiassa jopa niin, että Bitcoinin arvonnousu heikentää sen käytettävyyttä mihinkään muuhun kuin spekulaatioon. Kun Bitcoinin kurssi nousee, myös varojen siirtoon kuluvat ns. transaktiomaksut kasvavat. Mitä korkeampi kurssi, sitä korkeammat transaktiomaksut, ja <a href="https://bitinfocharts.com/comparison/bitcoin-transactionfees.html">tällä hetkellä yksittäinen transaktio, eli yksittäinen rahansiirto maksaa reaalirahassa jo 28 dollaria</a>. Bitcoin-verkko on myös pahasti ruuhkautunut, ja transaktioissa kestää nykyisin helposti jo 12 tuntia. Transaktiokustannusten, viiveiden ja Bitcoinin arvon nopean nousun vuoksi Bitcoineja aiemmin hyväksyneet kauppapaikat, kuten verkkopelikauppa Steam, ovatkin lopettaneet Bitcoinien hyväksymisen toistaiseksi - tehden näin Bitcoinista entistä enemmän vain spekulaation välineen. Useiden eri maiden hallitukset ovat myös viimein alkaneet toimia Bitcoinin ja sillä käytävien kauppojen valvomiseksi, ja <a href="https://www.theguardian.com/technology/2017/dec/04/bitcoin-uk-eu-plan-cryptocurrency-price-traders-anonymity">esimerkiksi EU edellyttää jatkossa käyttäjien tunnistamista samaan tapaan kuin muissakin pankkipalveluissa.</a> Tämä tulee osaltaan näkymään Bitcoinin suosiossa, kun sen käyttö helppona veronkierron ja laittoman tavaran kaupan välineenä tulee vaikeutumaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Transaktiokustannusten lisäksi Bitcoin-verkkoa vaivaa toinen fundamentaali ongelma - sähkönkulutus. Tällä hetkellä sähkön kulutus on melko suorassa yhteydessä Bitcoinin arvoon. Kun arvo kaksinkertaistuu, myös sähkön kulutus karkeasti sanoen kaksinkertaistuu. Ongelma on Bitcoinin perusrakenteessa. Bitcoinista haluttiin valuutta, joka ei tarvitsisi ketään luotettua &quot;kolmatta tahoa&quot; kuten pankkia pitämään kirjaa siitä, kuinka paljon kunkin ihmisen tilillä on rahaa. Tällöin kuitenkin ongelmaksi jää se, kuka saa päättää, mitä tilikirjaan kirjoitetaan. Bitcoinin kehittäjien tapa ratkaista tämä ongelma oli rakentaa järjestelmästä sellainen, että &quot;tilikirjaan&quot; saa tehdä lisäyksen vain jos onnistuu ratkaisemaan eräänlaisen vaikean matemaattisen arvoituksen.</p><p>Arvoituksen ratkaiseminen vaatii käytännössä tehokkaita, paljon sähkövirtaa kuluttavia tietokoneita. Tuhannet ihmiset ympäri maailmaa ovat silti sijoittaneet rahaa näihin tietokoneisiin ja maksavat sähkölaskunsa, koska kunkin, keskimäärin kymmenen minuutin välein ratkaistavaksi tulevan arvoituksen ensimmäisenä ratkaiseva - ja siten tilikirjan lisäyksen kirjoittaja - saa palkkioksi järjestelmän luomia uusia Bitcoineja. <a href="https://www.bitcoinmining.com">Tätä prosessia kutsutaan louhinnaksi, ja työtä tekeviä louhijoiksi.</a></p><p>Kun käyttäjät näin kilpailevat arvoituksen ratkaisemisesta, ja kun arvoitusten tehokas ratkaiseminen vaatii paljon kalliita tietokoneita ja arvokasta sähköä, tilikirja pysyy rehellisenä. Bitcoinin tilikirjan väärentäminen olisi mahdollista, jos epärehellinen toimija pystyisi hallitsemaan keskimäärin 51 prosenttia kaikesta Bitcoin-verkon arvoituksia ratkovasta laskentatehosta (ei siis välttämättä yksittäisistä tietokoneista). Mutta koska arvoitukset ovat vaikeita, tälläisen tietokonemäärän hankkiminen maksaisi enemmän kuin mitä huijauksesta saatava hyöty olisi.</p><p>Tämä niinsanottu työvarmistuksen (Proof of Work) logiikka on toimiva, mutta siitä seuraa, että kun Bitcoinin arvo kasvaa, myös arvoitusten täytyy muuttua vaikeammiksi. Jos näin ei kävisi, verkon kaappaamiseksi vaadittavan laskentatehon hankkiminen olisi jossain vaiheessa kannattavaa. Siksi Bitcoinin taustalla oleva ohjelmisto säätää automaattisesti ja säännöllisesti arvoitusten vaikeustasoa sen mukaan, miten nopeasti arvoituksia ratkaistaan. Koska Bitcoinin arvonnousu houkuttelee peliin yhä uusia louhijoita kilpailemaan arvoitusten ratkaisemiseksi jaetuista Bitcoineista, arvon noustessa arvoitukset ratkaistaan keskimäärin nopeammin - ja reaktiona järjestelmä säätää vaikeustasoa ylöspäin, entistä enemmän laskutoimituksia ja siten sähkövirtaa vaativiksi.</p><p>Toisin sanoen, Bitcoinin turvallisuus perustuu siihen, että verkon pyörittäminen tehdään tahallaan tarpeellista vaikeammaksi, jolloin kenenkään ei ole taloudellisesti järkevää hankkia sellaista määrää tietokoneita, jotka tarvittaisiin verkon kaappaamiseksi yhden käyttäjän haltuun.</p><p>Tietokonetehon ja sähkönkulutuksen ongelmaan on olemassa teoreettisia ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto on vasta suunnitteluvaiheessa. Ei ole myöskään mitään takeita siitä, että näitä ratkaisuja edes saadaan käyttöön ajoissa: koska Bitcoinilla ei ole mitään keskitettyä hallintamekanismia, uudistusten käyttöönotto vaatii käytännössä järjestelmää pyörittävien enemmistön hyväksynnän. Tämän hyväksynnän saaminen voi olla vaikeaa, sillä kaikki uudistukset vaikuttavat jollain tavoin olemassaolevien käyttäjien asemaan. Viimeksi syksyllä paljon odotettu mutta myös paljon vastustusta herättänyt, Bitcoin-verkon suorituskykyongelmia helpottamaan tarkoitettu <a href="https://www.coindesk.com/relief-disbelief-bitcoin-reacts-sudden-2x-suspension/">SegWit-uudistus jäi toteutumatta,</a> kun riittävä määrä käyttäjiä ei tukenutkaan hanketta.</p><p>&nbsp;</p><p>Perusongelma ei myöskään ole kierrettävissä: kaikki ratkaisut, mitkä tehostavat Bitcoin-verkon toimintaa, helpottavat myös järjestelmän murtamista ja tekevät siitä vähemmän hajautetun. Koska hajauttaminen vaikuttaa olevan monille Bitcoin-kehittäjille itseisarvo, alkuperäisten ratkaisujen korvaaminen tehokkuutta parantavilla mutta keskittymistä lisäävillä ratkaisuilla kuten ns. Lightning-verkolla voi olla vaikeaa.</p><p>Jos suorituskykyongelmia ei ratkaista, on mahdollista, että Bitcoin romahtaa kokonaan. Nykyinen kurssinousu on saanut tuhannet ihmiset ympäri maailmaa sijoittamaan rahaa erikoisrakenteisiin &quot;louhijoihin.&quot; Nämä erikoistuneet supertietokoneet on tehty vain yhtä tarkoitusta varten: laskemaan auki Bitcoin-järjestelmän tarjoamia matemaattisia arvoituksia. Jos Bitcoinin arvo romahtaa nykyisestä liki 20 000 dollarista vaikkapa 2000 dollariin, arviolta noin kaksi kolmasosaa nykyisistä louhijoista joutuisi lopettamaan kannattamattomina, koska louhintakoneiden käyttämä sähkö maksaisi enemmän kuin niiden louhimien Bitcoinien arvo on. Tällöin on täysin mahdollista, että jollekin yhdelle toimijalle jää käsiin suuri määrä äkkiä liki arvottomiksi muuttuneita laskentakoneita. Kun romahduksen myötä verkosta samalla poistuu suuri määrä laskentakapasiteettia, jokin yksittäinen toimija saattaa huomata omistavansa yli puolet verkon laskentatehosta ja kykenevänsä kaappaamaan koko Bitcoin-verkon. Kiusaus tähän olisi ilmeinen, ja vaikka ennen pitkää väistämätön paljastuminen todennäköisesti romahduttaisi yleisön uskon Bitcoiniin totaalisesti, koneisiin paljon sijoittaneella ei välttämättä olisi paljon menetettävää.</p><p>Kaiken kaikkiaan Bitcoinia on syytä pitää uusimpana esimerkkinä säännöllisesti toistuvista investointikuplista. Kurssinousu on vielä hyvinkin mahdollista, mutta viimeistään nyt kaikille tulisi olla selvää, että nousu johtuu lähinnä WinCapitan tapaisen pyramidihuijauksen kaltaisesta ilmiöstä, jossa viimeiseksi jäänyt maksaa kaiken. Bitcoiniin liittyy myös runsaasti epäterveitä lieveilmiöitä, alkaen juuri avautuneista johdannaismarkkinoista (<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/bitcoin-voi-romahtaa-75-prosenttia-paivassa-tasta-voi-syntya-taysi-finanssikriisi-varoittaa-miljardoori/">jotka tarjoavat väylän, jota kautta Bitcoin-romahdus voisi johtaa laajempaankin taloudelliseen kaaokseen</a>) aina siihen, että yhdysvaltalaisten raporttien mukaan pankit ovat alkaneet myöntää lainoja Bitcoinien ostamiseen.</p><p>Tällä hetkellä luultavasti uhkaavin ilmiö on se, että eri raporttien mukaan Bitcoineihin sijoitetun rahan kotiuttaminen on vaikeaa: ostot onnistuvat edelleen, mutta kurssinousun oloissa suhteellisen harva on edes kokeillut myydä omistuksiaan. <a href="https://press.princeton.edu/titles/8973.html">Kuten sijoituskuplien historian olisi meille pitänyt opettaa,</a> pitkäänkin jatkunut nousukauden huuma voi kääntyä hyvin nopeasti ja ilman mitään varsinaista yksittäistä syytä paniikiksi, kun riittävän monen usko musiikin jatkumiseen loppuu.</p><p><strong>Muut lohkoketjusovellukset: ongelmana yksityisyys</strong></p><p>Bitcoin ei kuitenkaan ole ainoa lohkoketju- tai yleisemmin luottamusteknologia. Pitkälti Bitcoinin innoittamana ja vanavedessä on kehitetty sekä lukuisia vaihtoehtoisia virtuaalivaluuttoja että muita sovelluskohteita Bitcoinin taustalla olevalle ns. lohkoketjuteknologialle (blockchain). Lohkoketjuteknologian rajoitteet ovat myös kannustaneet koodareita kehittämään sille <a href="https://cointelegraph.com/news/future-of-digital-currency-may-not-involve-blockchains">vaihtoehtoja, kuten ns. suunnatut asykliset graafit (Directed Acyclic Graph eli DAG, sovelluksena mm. IOTA).</a></p><p>Yhteistä näille kaikille on se, että oikein toteutettuna nämä ns. luottamusteknologiat mahdollistavat luotettavan kirjanpidon ilman tarvetta yhdelle keskitetylle luotetulle kirjanpitäjälle. Sovelluskohteet eivät rajoitu vain rahaan, vaan kaikenlaisen arvokkaan tiedon - arvopaperirekistereistä terveysdataan ja käyttäjäarvosteluihin - säilyttämiseen.</p><p>Monet näistä teknologioista ovat erittäin kiinnostavia ja on lähes varmaa, että joistain niistä tulee suuria menestyksiä. Liki kaikkia näitä teknologioita yhdistää kuitenkin yksi, aivan liian vähän puhuttu tai edes tunnettu ongelma: yksityisyys.</p><p>Yksi lohkoketjujen ja muiden luottamusteknologioiden keskeisiä arvolupauksia on muuttamattomuus. Kerran lohkoketjuun tallennettua tietoa ei periaatteessa voi muuttaa tai poistaa, jos järjestelmä on suunniteltu ja hajautettu oikein. Puolestapuhujien mukaan tämä lisää avoimuutta ja varmennettavuutta, ja datan varmentaminen onkin luultavasti jatkossa yksi keskeisiä luottamusteknologioiden käyttökohteita. Valitettavasti muuttamattomuus on kuitenkin ristiriidassa yksityisyyden suojan ja ns. unohdetuksi tulemisen oikeuden kanssa.</p><p>EU:n alueella tulee vuoden 2018 aikana käyttöön uusi, vaikutuksiltaan mittava yksityisten tietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö (General Data Protection Regulations, GDPR). Uusissa säännöksissä painotetaan vahvasti ihmisten yksityisyyden suojaa ja oikeutta tulla unohdetuksi, ja asetetaan tiukkoja vaatimuksia kaikenlaisten henkilötietojen käsittelylle. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä kovinkaan selvää, miten uusia säännöksiä tullaan tarkkaan ottaen tulkitsemaan - oikeudellisia ennakkotapauksia ei juuri ole - mutta periaate on selvä: tietoja, joita voi käyttää ihmisten yksityiselämän selvittämiseen, on säilytettävä erityisen huolellisesti, ja tarpeen vaatiessa tiedot on kyettävä tuhoamaan. Tietojen salaus ei riitä, vaan tietoja on voitava hallita myös muuten.</p><p>Nämä vaatimukset ovat vaikeasti yhteensovitettavissa ns. avoimen lohkoketjun ideologian kanssa. Jos uusia säännöksiä tulkitaan esimerkiksi niin, että julkisuuteen ei saa päästää edes sellaisia tietoja, joista jonkin ihmisen henkilöllisyys voidaan päätellä yhdistämällä kyseiset tiedot johonkin toiseen tietokantaan, Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen lohkoketjun hallussapito voi ainakin teoriassa olla itsessään laitonta EU-alueella. Lohkoketju nimittäin sisältää kaikkien käyttäjien kaikki transaktiotiedot, ja Bitcoinin tapauksessa vain pseudonyymisesti: jos käytetyt tilit kyetään yhdistämään johonkin henkilöön esimerkiksi vertaamalla käytön aikaleimoja johonkin toiseen tietokantaan, henkilön kaikki transaktiot voidaan jäljittää.</p><p>Ongelmat vain korostuvat, jos lohkoketjuun tallennetaan vahingossa tai tahallaan jotakuta loukkaavaa tai lakeja rikkovaa materiaalia. Oikeusistuimilla on valta määrätä tälläinen materiaali poistettavaksi verkosta. Koska materiaalia ei kuitenkaan voi poistaa lohkoketjusta, jää nähtäväksi, tullaanko pykäliä tulkitsemaan niin, että loukkaavaa tietoa sisältävän lohkoketjun hallussapito ja/tai ladattavaksi tarjoaminen ovat itsessään rikollisia tekoja. Kysymys ei ole vain teoreettinen: on hyvin tiedossa, että <a href="http://money.cnn.com/2013/05/02/technology/security/bitcoin-porn/">esimerkiksi Bitcoinin lohkoketjuun on tallennettu mm. linkkejä lapsipornosivustoille</a>, ja Bitcoinin tekninen toteutus mahdollistaa vaikkapa lapsipornokuvien tallentamisen suoraan itse lohkoketjuun, joskin Bitcoinin korkea hinta tekee tiedostojen tallentamisesta nykyisin kallista.</p><p>&nbsp;</p><p>Tätä dataa ei voi poistaa, eikä pääsyä siihen rajoittaa: kaikki Bitcoinin lohkoketjutietokannan koneelleen lataavat joutuvat lataamaan myös kaiken epäilyttävän tai laittoman materiaalin, mitä lohkoketjuun on tallennettu. (Selvyyden vuoksi sanottakoon, että Bitcoinin käyttäminen ei vaadi lohkoketjun lataamista omalle koneelle, eikä suurin osa Bitcoinin käyttäjistä näin myöskään tee. Bitcoinia &quot;louhivat&quot; käyttäjät ja sovelluksia kehittävät joutuvat lohkoketjun kuitenkin lataamaan.)</p><p>Yksityisyydensuojan ja unohdettavuuden ongelmaan ei ole nähtävissä helppoa ratkaisua. Jotkut kehittäjät, kuten konsulttiyhtiö Accenture, ovat esitelleet lohkoketjuteknologioita, jotka mahdollistavat tietojen valikoidun poistamisen &quot;pääkäyttäjien&quot; toimesta. Tietojen poistamisen tai muuttamisen mahdollisuus sotii kuitenkin lohkoketjuteknologian kenties tärkeintä arvolupausta, muuttamattomuutta, vastaan. Toinen mahdollinen vaihtoehto voisi olla kaiken lohkoketjuun tallennetun datan automaattinen tuhoaminen tietyn ajan kuluttua. Teknisesti tämä on mahdollista, mutta tällöin joudutaan tuhoamaan myös transaktioiden historia. On myös mahdollista rajoittaa lohkoketjuun tallennettavaa tietoa niin, että esimerkiksi vain transaktiotietoja on mahdollista tallentaa, mutta tällöin lohkoketjutietokannan käyttökohteet jäävät rajallisiksi. Uusia lohkoketju- ja luottamusteknologiasovelluksia kehittävien olisi kaikesta huolimatta syytä ottaa yksityisyydensuojavaatimukset vakavasti, sillä kerran käyttöönotetun sovelluksen muuttaminen jälkikäteen vaatimuksia vastaavaksi voi olla vaikeaa. Ajattelemattomuus nyt voi kostautua myöhemmin, erityisesti jos lohkoketjutekniikkaa käytetään liiketoimintaan: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/General_Data_Protection_Regulation#Sanctions">uusia säännöksiä rikkovat yritykset voidaan tuomita jopa 20 miljoonan euron sakkoihin.</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lopuksi</strong></p><p>Yhteenvetona, Bitcoinin ja luottamusteknologioiden tämänhetkinen tilanne on kiinnostava, mutta epävarma. Teknologian leviäminen on saanut hallitukset reagoimaan ja vaatimaan kryptovaluuttoja tarjoavia tahoja toimimaan samoilla pelisäännöillä kuin esimerkiksi pankit on jo kauan velvoitettu toimimaan. Veronkiertoon, rahanpesuun ja kryptovaluuttojen käyttöön laittoman toiminnan rahoittamisessa tullaan jatkossa puuttumaan entistä tiukemmin ja tepsivämmillä työkaluilla. On aivan mahdollista, että ne kryptovaluutat ja niitä tarjoavat tahot, jotka näitä vaatimuksia eivät voi tai halua täyttää, tehdään käytännössä lainsuojattomiksi. Niiden käyttöä ei tietenkään voida kokonaan estää, mutta se ei ole edes tarkoituksena: missään oikeusvaltiossa ei tulla koskaan edes yrittämään lakien ja asetusten täytäntöönpanoa täysin aukottomasti, sillä yhteiskunnan toimivuuden kannalta riittää, kunhan porsaanreikien käyttö on hankalaa, epäsuosittua, ja riskialtista. Nämä tavoitteet on saavutettavissa suhteellisen yksinkertaisin toimin, esimerkiksi seuraamalla tarkemmin kryptovaluuttojen muuttamista reaaliomaisuudeksi. Ei ole mitään väliä, vaikka jokin kryptovaluutta pysyisi täysin anonyymina, jos Tulli ja verottaja kykenevät seuraamaan tarkasti, mitä sillä ostetaan. Toisin kuin kryptovaluutasta innostuneiden parissa usein kuvitellaan, valtiovalta ei ole hampaaton, eikä reaktioiden vähyys toistaiseksi johdu kyvyttömyydestä vaan siitä, että kryptovaluutat ovat toistaiseksi olleet valtioiden kannalta äärimmäisen marginaalinen ilmiö. Ennen äskettäistä kurssinousua, maailmassa oli yksittäisiä yhtiöitä jotka olivat arvokkaampia kuin kaikki kryptovaluutat yhteensä. Toisaalta, kryptovaluuttoihin kohdistetut toimenpiteet eivät myöskään johdu mistään pankkien salaliitoista, vaan yksinkertaisesti siitä, että teknologian avaamat porsaanreiät veronkierrolle ja rahanpesulle tullaan tukkimaan ennen pitkää, tavalla tai toisella.</p><p>Luottamusteknologioiden kokeilu muihin tarkoituksiin on myös lisääntymässä nopeasti. Hyvin suuri osa näistä kokeiluista päättynee tarkoituksettomina, kun sijoittajille ja suurelle yleisölle selviää, että kaikki mitä voisi olla teoriassa mahdollista tehdä lohkoketjuilla ei ole välttämättä järkevää tai tarpeellista. Hypekupla on kuitenkin vielä paisumassa, ja jotkut yritykset ovat moninkertaistaneet osakkeidensa arvon&nbsp;<a href="https://www.theregister.co.uk/2017/10/27/biz_quadruples_value_over_night_by_adding_blockchain_to_name/">pelkästään ottamalla sanan &quot;lohkoketju&quot; (blockchain) osaksi nimeään</a>. (Emme ole ensimmäisiä, jotka näkevät ilmiössä monenlaisia yhtäläisyyksiä 1990-luvun lopun IT-kuplaan.)</p><p>Kestävämpiä tuloksia saavuttavat kuitenkin todennäköisesti ne hankkeet, joissa pohditaan tarkasti, mitä käytännön hyötyä lohkoketjujen ja muiden luottamusteknologioiden mahdollistama hajautus tuo tavallisille käyttäjille. Intoilijoiden kaikukammion ulkopuolella varsin harvaa ihmistä edes kiinnostaa, montako välikättä tarvitaan hoitamaan vaikkapa maksuliikenne: useimpia kiinnostaa enemmän palvelun toimivuus ja helppokäyttöisyys, ei se, että palvelu poistaa tarpeen välikädelle, jonka olemassaoloa vastaavan perinteisen palvelun käyttäjät eivät ole suuremmin edes ajatelleet. Vastaavasti, luottamusteknologioilla on myös omat haittapuolensa, joista tällä hetkellä kenties suurimman epävarmuuden aiheuttaa tuleva yksityisyyslainsäädäntö.</p><p>Jatkamme Tekes-rahoitteisen ReCon-projektin puitteissa lohkoketjujen ja muiden luottamusteknologioiden ja niiden sovellusten kuten IOTA:n vaikutusten ja mahdollisuuksien selvittämistä vielä vuoden 2018 syyskuuhun saakka. Mikäli sinulla on jotain kysyttävää tai kommentoitavaa, tai haluaisit saada tutkimuksestamme lisätietoja tai kenties osallistua siihen, ota rohkeasti yhteyttä!</p><p><em>jmkorhonen@gmail.com</em></p><p><em>Twitter: luottamusteknologioihin erikoisesti keskittyvä tilini @BlockchainJanne, @jmkorhonen yleisemmin</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensimmäisen menestyneen täysin sähköisen rahan Bitcoinin hurja kurssinousu on nostanut sen jälleen otsikoihin ja yleiseksi puheenaiheeksi. Asiaan perehtyneitä on kuitenkin vain suhteellisen vähän, ja esimerkiksi kryptovaluuttojen ja muiden niinsanottujen lohkoketjujärjestelmien herättämiin juridisiin kysymyksiin perehtyneitä vielä vähemmän. Siksi käsittelenkin seuraavassa hieman yksinkertaistaen mutta toivottavasti ymmärrettävästi ja riittävän tarkasti joitain havaintoja, joita olemme ns. luottamustekniikoita, mukaanlukien lohkoketjuja ja Bitcoinia, seuraavassa ReCon-tutkimusprojektissamme tähän mennessä tehneet.

Lyhyesti sanoen, huikeasta kurssinoususta huolimatta ja osin sen vuoksi Bitcoinin tulevaisuus ei ole missään nimessä varmaa; se on tällä hetkellä käytännössä huonosti toimiva valuutta, jonka arvonnousu perustuu spekulaatioon eli siihen, että ihmiset luottavat muiden ihmisten sijoittavan siihen rahaa, ja se voi kohdata yllättäviäkin juridisia ongelmia - ehkä erityisesti yksityisyyden suojaan liittyviä. Yksityisyydensuojavaatimukset saattavat olla myös merkittävä este tai ainakin hidaste lohkoketjutekniikoiden yleistymiselle muutenkin.

Aloitetaan kuitenkin Bitcoinista. Huikean, useiden satojen prosenttien kurssinousun takana vaikuttavia ilmiöitä on vaikea analysoida tarkasti, mutta on erittäin vahvoja syitä epäillä, että suurin osa kurssinoususta johtuu puhtaasta spekulaatiosta. Bitcoin on mitä ilmeisimmin ylittänyt jonkinlaisen psykologisen kynnyksen ja tullut suurten kansanjoukkojen kiinnostuksen kohteeksi. Tätä kiinnostusta ruokkivat tarinat "jatkuvasti" nousevasta hinnasta ja potentiaalisista suurvoitoista. On myös mahdollista, että Bitcoinin käyttö rikollisin keinoin hankitun rahan pesemisessä on lisääntynyt. Tätä kirjoittaessa on selvää, että Bitcoiniin sijoittajat ovat koko ajan vähemmän perillä Bitcoinin luonteesta ja heikommin perehtyneitä sekä itse valuuttaan että sen riskeihin. Selkeitä merkkejä tästä on mm. tekniikasta heikosti perillä olevien määrän nopea lisääntyminen aihetta käsittelevillä foorumeilla, että esimerkiksi lisääntyvät Google-haut "miten ostaa Bitcoinia luottokortilla."

Mitään varsinaista fundamentaalia syytä Bitcoinin arvonnousulle ei ole. Bitcoinit ovat pelkästään hyvin suojattuja jonoja nollia ja ykkösiä, eikä niillä itsellään ole mitään arvoa sen lisäksi, mitä käyttäjät ovat niistä valmiita maksamaan. On itse asiassa jopa niin, että Bitcoinin arvonnousu heikentää sen käytettävyyttä mihinkään muuhun kuin spekulaatioon. Kun Bitcoinin kurssi nousee, myös varojen siirtoon kuluvat ns. transaktiomaksut kasvavat. Mitä korkeampi kurssi, sitä korkeammat transaktiomaksut, ja tällä hetkellä yksittäinen transaktio, eli yksittäinen rahansiirto maksaa reaalirahassa jo 28 dollaria. Bitcoin-verkko on myös pahasti ruuhkautunut, ja transaktioissa kestää nykyisin helposti jo 12 tuntia. Transaktiokustannusten, viiveiden ja Bitcoinin arvon nopean nousun vuoksi Bitcoineja aiemmin hyväksyneet kauppapaikat, kuten verkkopelikauppa Steam, ovatkin lopettaneet Bitcoinien hyväksymisen toistaiseksi - tehden näin Bitcoinista entistä enemmän vain spekulaation välineen. Useiden eri maiden hallitukset ovat myös viimein alkaneet toimia Bitcoinin ja sillä käytävien kauppojen valvomiseksi, ja esimerkiksi EU edellyttää jatkossa käyttäjien tunnistamista samaan tapaan kuin muissakin pankkipalveluissa. Tämä tulee osaltaan näkymään Bitcoinin suosiossa, kun sen käyttö helppona veronkierron ja laittoman tavaran kaupan välineenä tulee vaikeutumaan.

 

Transaktiokustannusten lisäksi Bitcoin-verkkoa vaivaa toinen fundamentaali ongelma - sähkönkulutus. Tällä hetkellä sähkön kulutus on melko suorassa yhteydessä Bitcoinin arvoon. Kun arvo kaksinkertaistuu, myös sähkön kulutus karkeasti sanoen kaksinkertaistuu. Ongelma on Bitcoinin perusrakenteessa. Bitcoinista haluttiin valuutta, joka ei tarvitsisi ketään luotettua "kolmatta tahoa" kuten pankkia pitämään kirjaa siitä, kuinka paljon kunkin ihmisen tilillä on rahaa. Tällöin kuitenkin ongelmaksi jää se, kuka saa päättää, mitä tilikirjaan kirjoitetaan. Bitcoinin kehittäjien tapa ratkaista tämä ongelma oli rakentaa järjestelmästä sellainen, että "tilikirjaan" saa tehdä lisäyksen vain jos onnistuu ratkaisemaan eräänlaisen vaikean matemaattisen arvoituksen.

Arvoituksen ratkaiseminen vaatii käytännössä tehokkaita, paljon sähkövirtaa kuluttavia tietokoneita. Tuhannet ihmiset ympäri maailmaa ovat silti sijoittaneet rahaa näihin tietokoneisiin ja maksavat sähkölaskunsa, koska kunkin, keskimäärin kymmenen minuutin välein ratkaistavaksi tulevan arvoituksen ensimmäisenä ratkaiseva - ja siten tilikirjan lisäyksen kirjoittaja - saa palkkioksi järjestelmän luomia uusia Bitcoineja. Tätä prosessia kutsutaan louhinnaksi, ja työtä tekeviä louhijoiksi.

Kun käyttäjät näin kilpailevat arvoituksen ratkaisemisesta, ja kun arvoitusten tehokas ratkaiseminen vaatii paljon kalliita tietokoneita ja arvokasta sähköä, tilikirja pysyy rehellisenä. Bitcoinin tilikirjan väärentäminen olisi mahdollista, jos epärehellinen toimija pystyisi hallitsemaan keskimäärin 51 prosenttia kaikesta Bitcoin-verkon arvoituksia ratkovasta laskentatehosta (ei siis välttämättä yksittäisistä tietokoneista). Mutta koska arvoitukset ovat vaikeita, tälläisen tietokonemäärän hankkiminen maksaisi enemmän kuin mitä huijauksesta saatava hyöty olisi.

Tämä niinsanottu työvarmistuksen (Proof of Work) logiikka on toimiva, mutta siitä seuraa, että kun Bitcoinin arvo kasvaa, myös arvoitusten täytyy muuttua vaikeammiksi. Jos näin ei kävisi, verkon kaappaamiseksi vaadittavan laskentatehon hankkiminen olisi jossain vaiheessa kannattavaa. Siksi Bitcoinin taustalla oleva ohjelmisto säätää automaattisesti ja säännöllisesti arvoitusten vaikeustasoa sen mukaan, miten nopeasti arvoituksia ratkaistaan. Koska Bitcoinin arvonnousu houkuttelee peliin yhä uusia louhijoita kilpailemaan arvoitusten ratkaisemiseksi jaetuista Bitcoineista, arvon noustessa arvoitukset ratkaistaan keskimäärin nopeammin - ja reaktiona järjestelmä säätää vaikeustasoa ylöspäin, entistä enemmän laskutoimituksia ja siten sähkövirtaa vaativiksi.

Toisin sanoen, Bitcoinin turvallisuus perustuu siihen, että verkon pyörittäminen tehdään tahallaan tarpeellista vaikeammaksi, jolloin kenenkään ei ole taloudellisesti järkevää hankkia sellaista määrää tietokoneita, jotka tarvittaisiin verkon kaappaamiseksi yhden käyttäjän haltuun.

Tietokonetehon ja sähkönkulutuksen ongelmaan on olemassa teoreettisia ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto on vasta suunnitteluvaiheessa. Ei ole myöskään mitään takeita siitä, että näitä ratkaisuja edes saadaan käyttöön ajoissa: koska Bitcoinilla ei ole mitään keskitettyä hallintamekanismia, uudistusten käyttöönotto vaatii käytännössä järjestelmää pyörittävien enemmistön hyväksynnän. Tämän hyväksynnän saaminen voi olla vaikeaa, sillä kaikki uudistukset vaikuttavat jollain tavoin olemassaolevien käyttäjien asemaan. Viimeksi syksyllä paljon odotettu mutta myös paljon vastustusta herättänyt, Bitcoin-verkon suorituskykyongelmia helpottamaan tarkoitettu SegWit-uudistus jäi toteutumatta, kun riittävä määrä käyttäjiä ei tukenutkaan hanketta.

 

Perusongelma ei myöskään ole kierrettävissä: kaikki ratkaisut, mitkä tehostavat Bitcoin-verkon toimintaa, helpottavat myös järjestelmän murtamista ja tekevät siitä vähemmän hajautetun. Koska hajauttaminen vaikuttaa olevan monille Bitcoin-kehittäjille itseisarvo, alkuperäisten ratkaisujen korvaaminen tehokkuutta parantavilla mutta keskittymistä lisäävillä ratkaisuilla kuten ns. Lightning-verkolla voi olla vaikeaa.

Jos suorituskykyongelmia ei ratkaista, on mahdollista, että Bitcoin romahtaa kokonaan. Nykyinen kurssinousu on saanut tuhannet ihmiset ympäri maailmaa sijoittamaan rahaa erikoisrakenteisiin "louhijoihin." Nämä erikoistuneet supertietokoneet on tehty vain yhtä tarkoitusta varten: laskemaan auki Bitcoin-järjestelmän tarjoamia matemaattisia arvoituksia. Jos Bitcoinin arvo romahtaa nykyisestä liki 20 000 dollarista vaikkapa 2000 dollariin, arviolta noin kaksi kolmasosaa nykyisistä louhijoista joutuisi lopettamaan kannattamattomina, koska louhintakoneiden käyttämä sähkö maksaisi enemmän kuin niiden louhimien Bitcoinien arvo on. Tällöin on täysin mahdollista, että jollekin yhdelle toimijalle jää käsiin suuri määrä äkkiä liki arvottomiksi muuttuneita laskentakoneita. Kun romahduksen myötä verkosta samalla poistuu suuri määrä laskentakapasiteettia, jokin yksittäinen toimija saattaa huomata omistavansa yli puolet verkon laskentatehosta ja kykenevänsä kaappaamaan koko Bitcoin-verkon. Kiusaus tähän olisi ilmeinen, ja vaikka ennen pitkää väistämätön paljastuminen todennäköisesti romahduttaisi yleisön uskon Bitcoiniin totaalisesti, koneisiin paljon sijoittaneella ei välttämättä olisi paljon menetettävää.

Kaiken kaikkiaan Bitcoinia on syytä pitää uusimpana esimerkkinä säännöllisesti toistuvista investointikuplista. Kurssinousu on vielä hyvinkin mahdollista, mutta viimeistään nyt kaikille tulisi olla selvää, että nousu johtuu lähinnä WinCapitan tapaisen pyramidihuijauksen kaltaisesta ilmiöstä, jossa viimeiseksi jäänyt maksaa kaiken. Bitcoiniin liittyy myös runsaasti epäterveitä lieveilmiöitä, alkaen juuri avautuneista johdannaismarkkinoista (jotka tarjoavat väylän, jota kautta Bitcoin-romahdus voisi johtaa laajempaankin taloudelliseen kaaokseen) aina siihen, että yhdysvaltalaisten raporttien mukaan pankit ovat alkaneet myöntää lainoja Bitcoinien ostamiseen.

Tällä hetkellä luultavasti uhkaavin ilmiö on se, että eri raporttien mukaan Bitcoineihin sijoitetun rahan kotiuttaminen on vaikeaa: ostot onnistuvat edelleen, mutta kurssinousun oloissa suhteellisen harva on edes kokeillut myydä omistuksiaan. Kuten sijoituskuplien historian olisi meille pitänyt opettaa, pitkäänkin jatkunut nousukauden huuma voi kääntyä hyvin nopeasti ja ilman mitään varsinaista yksittäistä syytä paniikiksi, kun riittävän monen usko musiikin jatkumiseen loppuu.

Muut lohkoketjusovellukset: ongelmana yksityisyys

Bitcoin ei kuitenkaan ole ainoa lohkoketju- tai yleisemmin luottamusteknologia. Pitkälti Bitcoinin innoittamana ja vanavedessä on kehitetty sekä lukuisia vaihtoehtoisia virtuaalivaluuttoja että muita sovelluskohteita Bitcoinin taustalla olevalle ns. lohkoketjuteknologialle (blockchain). Lohkoketjuteknologian rajoitteet ovat myös kannustaneet koodareita kehittämään sille vaihtoehtoja, kuten ns. suunnatut asykliset graafit (Directed Acyclic Graph eli DAG, sovelluksena mm. IOTA).

Yhteistä näille kaikille on se, että oikein toteutettuna nämä ns. luottamusteknologiat mahdollistavat luotettavan kirjanpidon ilman tarvetta yhdelle keskitetylle luotetulle kirjanpitäjälle. Sovelluskohteet eivät rajoitu vain rahaan, vaan kaikenlaisen arvokkaan tiedon - arvopaperirekistereistä terveysdataan ja käyttäjäarvosteluihin - säilyttämiseen.

Monet näistä teknologioista ovat erittäin kiinnostavia ja on lähes varmaa, että joistain niistä tulee suuria menestyksiä. Liki kaikkia näitä teknologioita yhdistää kuitenkin yksi, aivan liian vähän puhuttu tai edes tunnettu ongelma: yksityisyys.

Yksi lohkoketjujen ja muiden luottamusteknologioiden keskeisiä arvolupauksia on muuttamattomuus. Kerran lohkoketjuun tallennettua tietoa ei periaatteessa voi muuttaa tai poistaa, jos järjestelmä on suunniteltu ja hajautettu oikein. Puolestapuhujien mukaan tämä lisää avoimuutta ja varmennettavuutta, ja datan varmentaminen onkin luultavasti jatkossa yksi keskeisiä luottamusteknologioiden käyttökohteita. Valitettavasti muuttamattomuus on kuitenkin ristiriidassa yksityisyyden suojan ja ns. unohdetuksi tulemisen oikeuden kanssa.

EU:n alueella tulee vuoden 2018 aikana käyttöön uusi, vaikutuksiltaan mittava yksityisten tietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö (General Data Protection Regulations, GDPR). Uusissa säännöksissä painotetaan vahvasti ihmisten yksityisyyden suojaa ja oikeutta tulla unohdetuksi, ja asetetaan tiukkoja vaatimuksia kaikenlaisten henkilötietojen käsittelylle. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä kovinkaan selvää, miten uusia säännöksiä tullaan tarkkaan ottaen tulkitsemaan - oikeudellisia ennakkotapauksia ei juuri ole - mutta periaate on selvä: tietoja, joita voi käyttää ihmisten yksityiselämän selvittämiseen, on säilytettävä erityisen huolellisesti, ja tarpeen vaatiessa tiedot on kyettävä tuhoamaan. Tietojen salaus ei riitä, vaan tietoja on voitava hallita myös muuten.

Nämä vaatimukset ovat vaikeasti yhteensovitettavissa ns. avoimen lohkoketjun ideologian kanssa. Jos uusia säännöksiä tulkitaan esimerkiksi niin, että julkisuuteen ei saa päästää edes sellaisia tietoja, joista jonkin ihmisen henkilöllisyys voidaan päätellä yhdistämällä kyseiset tiedot johonkin toiseen tietokantaan, Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen lohkoketjun hallussapito voi ainakin teoriassa olla itsessään laitonta EU-alueella. Lohkoketju nimittäin sisältää kaikkien käyttäjien kaikki transaktiotiedot, ja Bitcoinin tapauksessa vain pseudonyymisesti: jos käytetyt tilit kyetään yhdistämään johonkin henkilöön esimerkiksi vertaamalla käytön aikaleimoja johonkin toiseen tietokantaan, henkilön kaikki transaktiot voidaan jäljittää.

Ongelmat vain korostuvat, jos lohkoketjuun tallennetaan vahingossa tai tahallaan jotakuta loukkaavaa tai lakeja rikkovaa materiaalia. Oikeusistuimilla on valta määrätä tälläinen materiaali poistettavaksi verkosta. Koska materiaalia ei kuitenkaan voi poistaa lohkoketjusta, jää nähtäväksi, tullaanko pykäliä tulkitsemaan niin, että loukkaavaa tietoa sisältävän lohkoketjun hallussapito ja/tai ladattavaksi tarjoaminen ovat itsessään rikollisia tekoja. Kysymys ei ole vain teoreettinen: on hyvin tiedossa, että esimerkiksi Bitcoinin lohkoketjuun on tallennettu mm. linkkejä lapsipornosivustoille, ja Bitcoinin tekninen toteutus mahdollistaa vaikkapa lapsipornokuvien tallentamisen suoraan itse lohkoketjuun, joskin Bitcoinin korkea hinta tekee tiedostojen tallentamisesta nykyisin kallista.

 

Tätä dataa ei voi poistaa, eikä pääsyä siihen rajoittaa: kaikki Bitcoinin lohkoketjutietokannan koneelleen lataavat joutuvat lataamaan myös kaiken epäilyttävän tai laittoman materiaalin, mitä lohkoketjuun on tallennettu. (Selvyyden vuoksi sanottakoon, että Bitcoinin käyttäminen ei vaadi lohkoketjun lataamista omalle koneelle, eikä suurin osa Bitcoinin käyttäjistä näin myöskään tee. Bitcoinia "louhivat" käyttäjät ja sovelluksia kehittävät joutuvat lohkoketjun kuitenkin lataamaan.)

Yksityisyydensuojan ja unohdettavuuden ongelmaan ei ole nähtävissä helppoa ratkaisua. Jotkut kehittäjät, kuten konsulttiyhtiö Accenture, ovat esitelleet lohkoketjuteknologioita, jotka mahdollistavat tietojen valikoidun poistamisen "pääkäyttäjien" toimesta. Tietojen poistamisen tai muuttamisen mahdollisuus sotii kuitenkin lohkoketjuteknologian kenties tärkeintä arvolupausta, muuttamattomuutta, vastaan. Toinen mahdollinen vaihtoehto voisi olla kaiken lohkoketjuun tallennetun datan automaattinen tuhoaminen tietyn ajan kuluttua. Teknisesti tämä on mahdollista, mutta tällöin joudutaan tuhoamaan myös transaktioiden historia. On myös mahdollista rajoittaa lohkoketjuun tallennettavaa tietoa niin, että esimerkiksi vain transaktiotietoja on mahdollista tallentaa, mutta tällöin lohkoketjutietokannan käyttökohteet jäävät rajallisiksi. Uusia lohkoketju- ja luottamusteknologiasovelluksia kehittävien olisi kaikesta huolimatta syytä ottaa yksityisyydensuojavaatimukset vakavasti, sillä kerran käyttöönotetun sovelluksen muuttaminen jälkikäteen vaatimuksia vastaavaksi voi olla vaikeaa. Ajattelemattomuus nyt voi kostautua myöhemmin, erityisesti jos lohkoketjutekniikkaa käytetään liiketoimintaan: uusia säännöksiä rikkovat yritykset voidaan tuomita jopa 20 miljoonan euron sakkoihin.

 

Lopuksi

Yhteenvetona, Bitcoinin ja luottamusteknologioiden tämänhetkinen tilanne on kiinnostava, mutta epävarma. Teknologian leviäminen on saanut hallitukset reagoimaan ja vaatimaan kryptovaluuttoja tarjoavia tahoja toimimaan samoilla pelisäännöillä kuin esimerkiksi pankit on jo kauan velvoitettu toimimaan. Veronkiertoon, rahanpesuun ja kryptovaluuttojen käyttöön laittoman toiminnan rahoittamisessa tullaan jatkossa puuttumaan entistä tiukemmin ja tepsivämmillä työkaluilla. On aivan mahdollista, että ne kryptovaluutat ja niitä tarjoavat tahot, jotka näitä vaatimuksia eivät voi tai halua täyttää, tehdään käytännössä lainsuojattomiksi. Niiden käyttöä ei tietenkään voida kokonaan estää, mutta se ei ole edes tarkoituksena: missään oikeusvaltiossa ei tulla koskaan edes yrittämään lakien ja asetusten täytäntöönpanoa täysin aukottomasti, sillä yhteiskunnan toimivuuden kannalta riittää, kunhan porsaanreikien käyttö on hankalaa, epäsuosittua, ja riskialtista. Nämä tavoitteet on saavutettavissa suhteellisen yksinkertaisin toimin, esimerkiksi seuraamalla tarkemmin kryptovaluuttojen muuttamista reaaliomaisuudeksi. Ei ole mitään väliä, vaikka jokin kryptovaluutta pysyisi täysin anonyymina, jos Tulli ja verottaja kykenevät seuraamaan tarkasti, mitä sillä ostetaan. Toisin kuin kryptovaluutasta innostuneiden parissa usein kuvitellaan, valtiovalta ei ole hampaaton, eikä reaktioiden vähyys toistaiseksi johdu kyvyttömyydestä vaan siitä, että kryptovaluutat ovat toistaiseksi olleet valtioiden kannalta äärimmäisen marginaalinen ilmiö. Ennen äskettäistä kurssinousua, maailmassa oli yksittäisiä yhtiöitä jotka olivat arvokkaampia kuin kaikki kryptovaluutat yhteensä. Toisaalta, kryptovaluuttoihin kohdistetut toimenpiteet eivät myöskään johdu mistään pankkien salaliitoista, vaan yksinkertaisesti siitä, että teknologian avaamat porsaanreiät veronkierrolle ja rahanpesulle tullaan tukkimaan ennen pitkää, tavalla tai toisella.

Luottamusteknologioiden kokeilu muihin tarkoituksiin on myös lisääntymässä nopeasti. Hyvin suuri osa näistä kokeiluista päättynee tarkoituksettomina, kun sijoittajille ja suurelle yleisölle selviää, että kaikki mitä voisi olla teoriassa mahdollista tehdä lohkoketjuilla ei ole välttämättä järkevää tai tarpeellista. Hypekupla on kuitenkin vielä paisumassa, ja jotkut yritykset ovat moninkertaistaneet osakkeidensa arvon pelkästään ottamalla sanan "lohkoketju" (blockchain) osaksi nimeään. (Emme ole ensimmäisiä, jotka näkevät ilmiössä monenlaisia yhtäläisyyksiä 1990-luvun lopun IT-kuplaan.)

Kestävämpiä tuloksia saavuttavat kuitenkin todennäköisesti ne hankkeet, joissa pohditaan tarkasti, mitä käytännön hyötyä lohkoketjujen ja muiden luottamusteknologioiden mahdollistama hajautus tuo tavallisille käyttäjille. Intoilijoiden kaikukammion ulkopuolella varsin harvaa ihmistä edes kiinnostaa, montako välikättä tarvitaan hoitamaan vaikkapa maksuliikenne: useimpia kiinnostaa enemmän palvelun toimivuus ja helppokäyttöisyys, ei se, että palvelu poistaa tarpeen välikädelle, jonka olemassaoloa vastaavan perinteisen palvelun käyttäjät eivät ole suuremmin edes ajatelleet. Vastaavasti, luottamusteknologioilla on myös omat haittapuolensa, joista tällä hetkellä kenties suurimman epävarmuuden aiheuttaa tuleva yksityisyyslainsäädäntö.

Jatkamme Tekes-rahoitteisen ReCon-projektin puitteissa lohkoketjujen ja muiden luottamusteknologioiden ja niiden sovellusten kuten IOTA:n vaikutusten ja mahdollisuuksien selvittämistä vielä vuoden 2018 syyskuuhun saakka. Mikäli sinulla on jotain kysyttävää tai kommentoitavaa, tai haluaisit saada tutkimuksestamme lisätietoja tai kenties osallistua siihen, ota rohkeasti yhteyttä!

jmkorhonen@gmail.com

Twitter: luottamusteknologioihin erikoisesti keskittyvä tilini @BlockchainJanne, @jmkorhonen yleisemmin

]]>
24 http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248058-bitcoinin-ja-lohkoketjubisneksen-tilanne-221217#comments Bitcoin Lohkoketjut Luottamusteknologiat Teknologia Tutkimus Fri, 22 Dec 2017 10:00:45 +0000 Janne Korhonen http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248058-bitcoinin-ja-lohkoketjubisneksen-tilanne-221217
Puun ja kuoren välissä http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247591-puun-ja-kuoren-valissa <p>Neljännen presidenttivaalipaneelin jälkeen huomasin kotimatkalla miettiväni miksi keskustelu ei toimi. Ensin hain kyllä syitä itsestäni ja olin sisäisessä dialogissa aika armoton. Aamulla tuntui kuitenkin vähän selkeämmältä.</p><p>Keskustelun muoto ei toimi eikä nosta katsetta.</p><p>Keskustelun/keskustelemattomuuden ongelma on siinä, että kysymykset ja vastaukset rämpivät tämän päivän suossa. Ilmiö ei ole uusi. Muistan vanhan Aktuellt-toimituksen (Ylen ruotsinkieliset radiouutiset) keskustelut &rdquo;todayismistä&rdquo;: meidän kyvyttömyydestä päästä irti poliittisen keskustelun tästä-ja-nyt asenteesta. Emme millään pystyneet nostamaan katsetta 45 astetta ylös edessämme olevasta loskasta. Puhumattakaan kyvystä katsoa horisonttiin ja aavistaa mitä horisontin takana on tarjolla ja tulossa.</p><p>Samasta syystä presidenttiehdokkaiden keskustelu on ponnetonta ja jaarittelevaa.</p><p>Horisontissa näkyy kuitenkin tulevien haasteiden aamurusko. Haasteita on ainakin neljä.</p><p>EU. Jostain perin taktisesta syystä kaksi ehdokasta puhuu EU:n uhkaavasta kehityksestä federatiiviseksi ylivaltioksi. Vaara on temmattu ihan tyhjästä vastamaan samassa hengenvedossa luotuun kuvaan Suomen (ja suomalaisuuden) häviämisestä.</p><p>Todellisuudessa tilanne on pikemminkin päinvastainen. EU voi hajota rusinanpoimijoiden piittaamattomuuteen Euroopan yhteisistä eduista. Višegrad-valtiot kokevat pitkäaikaisen sorron jälkeen myöhään syntynyttä kansallisuushurmiota, joka johtaa heitä Eurooppa-sokeuteen ja vaaralliselle tielle omien vähemmistöjen sortamiseen. Esimerkkejä on jo runsaasti.</p><p>Ilman EU:ta pieni ja syrjäinen maa, jonka BKT:sta huomattava ja elintärkeä osa syntyy viennistä, on aika kaltevalla pinnalla.</p><p>Teknologia. Kehitys on päätähuimaava ja synnyttää jo luddilaisia pelkotiloja. Alkuperäiset luddilaiset pelkäsivät kehruukonetta. Tämän päivän henkiset jälkeläiset pelkäävät robotteja ja tekoälyä. Älyttömästi.</p><p>Mutta jos Suomi ei pysy mukana teknologian rynnistyksessä olemme vielä kaltevammalla pinnalla. Meidän pitää siis kehittää koulutustamme ja lujittaa sosiaalisia rakenteitamme. Epäilen että SoTe-uudistus ei meitä tässä mielessä palvele.</p><p>Ympäristö. Ilmakehän lämpeneminen on vakava globaalinen uhka, joka ei ihan ensimmäiseksi iske meidän oloihimme, mutta jonka seuraukset kohdistuvat voimakkaasti koko globaaliin järjestelmään. Jos me emme ole tässä kärkiprojektissa mukana, olemme globaalin ympäristötsunamin hyökyaallossa.</p><p>Järkeä saa kuitenkin käyttää. Se edellyttäisi että me myös näkisimme maankäytön muutoksien olevan meidän boreaalisessa metsävyöhykkeessä marginaalisia. LULUCF ei siis ole luonnonsuojeluohjelma.</p><p>Venäjä. Itäinen naapurimaamme on hyvää vauhtia suuntaamassa valtavaan kriisiin. Poliittinen järjestelmä on kyvytön vastaamaan haasteisiin. Kansalaisyhteiskunta on viimeisen kolmensadan vuoden aikana mankeloitu olemattomaksi. Ja aikaisemmin sillä ei ollut edellytyksiä kasvaa. Talouden rakenne öljy- ja kaasuriippuvuuksineen ja jyrkkine kehityseroineen ihan Sydän-Venäjää myöten, on aikapommi jossa sytytys jo tikittää.</p><p>Poliittinen komento, joka pistää tanssivia tyttöjä vankilaan (Novorossisk esimerkkinä) ja elää Suuren terrorin 80-vuotisjuhlallisuuksia, on kykenemätön ohjaamaan tätä jättiläistä uusille urille ja on meidän eurooppalaisen tulevaisuuden kannalta täysin arvaamaton.</p><p>Mutta kaikesta tästä olemme kykenemättömiä keskustelemaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Nils Torvalds</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Neljännen presidenttivaalipaneelin jälkeen huomasin kotimatkalla miettiväni miksi keskustelu ei toimi. Ensin hain kyllä syitä itsestäni ja olin sisäisessä dialogissa aika armoton. Aamulla tuntui kuitenkin vähän selkeämmältä.

Keskustelun muoto ei toimi eikä nosta katsetta.

Keskustelun/keskustelemattomuuden ongelma on siinä, että kysymykset ja vastaukset rämpivät tämän päivän suossa. Ilmiö ei ole uusi. Muistan vanhan Aktuellt-toimituksen (Ylen ruotsinkieliset radiouutiset) keskustelut ”todayismistä”: meidän kyvyttömyydestä päästä irti poliittisen keskustelun tästä-ja-nyt asenteesta. Emme millään pystyneet nostamaan katsetta 45 astetta ylös edessämme olevasta loskasta. Puhumattakaan kyvystä katsoa horisonttiin ja aavistaa mitä horisontin takana on tarjolla ja tulossa.

Samasta syystä presidenttiehdokkaiden keskustelu on ponnetonta ja jaarittelevaa.

Horisontissa näkyy kuitenkin tulevien haasteiden aamurusko. Haasteita on ainakin neljä.

EU. Jostain perin taktisesta syystä kaksi ehdokasta puhuu EU:n uhkaavasta kehityksestä federatiiviseksi ylivaltioksi. Vaara on temmattu ihan tyhjästä vastamaan samassa hengenvedossa luotuun kuvaan Suomen (ja suomalaisuuden) häviämisestä.

Todellisuudessa tilanne on pikemminkin päinvastainen. EU voi hajota rusinanpoimijoiden piittaamattomuuteen Euroopan yhteisistä eduista. Višegrad-valtiot kokevat pitkäaikaisen sorron jälkeen myöhään syntynyttä kansallisuushurmiota, joka johtaa heitä Eurooppa-sokeuteen ja vaaralliselle tielle omien vähemmistöjen sortamiseen. Esimerkkejä on jo runsaasti.

Ilman EU:ta pieni ja syrjäinen maa, jonka BKT:sta huomattava ja elintärkeä osa syntyy viennistä, on aika kaltevalla pinnalla.

Teknologia. Kehitys on päätähuimaava ja synnyttää jo luddilaisia pelkotiloja. Alkuperäiset luddilaiset pelkäsivät kehruukonetta. Tämän päivän henkiset jälkeläiset pelkäävät robotteja ja tekoälyä. Älyttömästi.

Mutta jos Suomi ei pysy mukana teknologian rynnistyksessä olemme vielä kaltevammalla pinnalla. Meidän pitää siis kehittää koulutustamme ja lujittaa sosiaalisia rakenteitamme. Epäilen että SoTe-uudistus ei meitä tässä mielessä palvele.

Ympäristö. Ilmakehän lämpeneminen on vakava globaalinen uhka, joka ei ihan ensimmäiseksi iske meidän oloihimme, mutta jonka seuraukset kohdistuvat voimakkaasti koko globaaliin järjestelmään. Jos me emme ole tässä kärkiprojektissa mukana, olemme globaalin ympäristötsunamin hyökyaallossa.

Järkeä saa kuitenkin käyttää. Se edellyttäisi että me myös näkisimme maankäytön muutoksien olevan meidän boreaalisessa metsävyöhykkeessä marginaalisia. LULUCF ei siis ole luonnonsuojeluohjelma.

Venäjä. Itäinen naapurimaamme on hyvää vauhtia suuntaamassa valtavaan kriisiin. Poliittinen järjestelmä on kyvytön vastaamaan haasteisiin. Kansalaisyhteiskunta on viimeisen kolmensadan vuoden aikana mankeloitu olemattomaksi. Ja aikaisemmin sillä ei ollut edellytyksiä kasvaa. Talouden rakenne öljy- ja kaasuriippuvuuksineen ja jyrkkine kehityseroineen ihan Sydän-Venäjää myöten, on aikapommi jossa sytytys jo tikittää.

Poliittinen komento, joka pistää tanssivia tyttöjä vankilaan (Novorossisk esimerkkinä) ja elää Suuren terrorin 80-vuotisjuhlallisuuksia, on kykenemätön ohjaamaan tätä jättiläistä uusille urille ja on meidän eurooppalaisen tulevaisuuden kannalta täysin arvaamaton.

Mutta kaikesta tästä olemme kykenemättömiä keskustelemaan.

 

Nils Torvalds

]]>
15 http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247591-puun-ja-kuoren-valissa#comments EU Presidentinvaalit 2018 Teknologia Venäjä Ympäristö Thu, 14 Dec 2017 07:33:10 +0000 Nils Torvalds http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247591-puun-ja-kuoren-valissa
Mistä Suomen talouskasvu syntyy ja mitä nyt pitäisi tehdä? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244741-mista-suomen-talouskasvu-syntyy-ja-mita-nyt-pitaisi-tehda <p>Innovaatiotoiminnan perusasiat ovat hukassa monilta poliitikoilta ja muilta keskustelijoilta ja siksi keskustelu polkee paikallaan ja järjestelmän kehittäminen on sekavaa. Unohtuu, että keskeisin asia on uusien ideoiden ja teknologioiden kehittäminen. Ilman uutta teknologiaa unelmat maailman parantamisesta valuvat hukkaan, palveluja, vientiä ja myytävää ei ole. Ilman uutta teknologiaa pöhinä loppuu.</p><p>Tämä tulee hyvin ilmi Aalto yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjolan uudesta julkaisusta Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015.&nbsp; <a href="http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/KAK_3_2017_176x245_WEB-8-34.pdf" title="http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/KAK_3_2017_176x245_WEB-8-34.pdf">http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/KAK_...</a></p><p>Bruttokansantuote (Bkt) voidaan esittää kahden tekijän tulona: Tuottavuus kertaa tehdyt työtunnit. Tuottavuudella (T) tarkoitetaan työtunnissa aikaansaatua Bkt:tä. Eli Bkt=T*työtunnit.&nbsp; Tästä nähdään, että pitkällä ajalla Bkt voi kasvaa vain jos tuotavuus kasvaa , sillä työn määrää ei voida lisätä rajattomasti. Väkiluku ja työpäivän pituus asettavat sille rajan. Sen sijaan tuottavuus voi kasvaa rajattomasti, jos teemme enemmän ja arvokkaampia tuotteita työssä ollessamme. Käytännössä talouskasvu syntyy pitkällä ajalla lähes yksinomaan tuotavuuden kasvusta.</p><p>Vuotuiset työtunnit ovat Saksassa 1360, Ruotsissa 1620 ja Suomessa 1650. Suomessa tehdään työtä kiitettävä määrä eikä työmäärä vaikuta tuottavuuteen. Myöskään työmarkkinoiden rakenteet eivät vaikuta suoraan parempien tuotteiden syntyyn eli tuottavuuden kasvuun. Rakenteet eivät ideoita tuota.</p><p>Tuottavuudelle on kolme lähdettä: henkinen pääoma, kiinteä pääoma ja ideat eli teknologia. Henkistä pääomaa voidaan lisätä koulutuksella, joten Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset edustavat outoa tietämättömyyttä. Kiinteä pääoma on koneita, laitteita, tietokoneohjelmia jne. Teknologialla ja ideoilla tarkoitetaan sitä tietoa millä osataan tehdä parempia tuotteita kulutukseen. Teknologia on keskeinen myös, koska ilman sitä ei henkisestä tai kiinteästä pääomasta ole mitään hyötyä. Teknologian kehitys tuottaa innovaatioita ja lisää talouskasvua ja investointeja.</p><p>Pohjolan laskelmat osoittavat, että 155 vuoden aikana asukasta kohden laskettu Bkt kasvoi keskimäärin 2,1% vuodessa. Tästä 1,4% yksikköä syntyi teknologian kehityksestä, 0,6% henkisestä pääomasta ja 0,1% kiinteästä pääomasta.</p><p>Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi kilpailukyvyn parantamisen työvoimakustannuksia alentamalla ja julkisen talouden tasapainoittamisen leikkauksilla. Näillä toimilla ei kuitenkaan mitenkään edistetä talouskasvua, korkeintaan Pohjolan sanoin vakautetaan suhdannekehitystä.</p><p>Kun Sipilän hallitus samaan aikaan leikkasi julkisia tutkimus-ja kehitysmenoja se tietämättömyydessään heikensi talouskasvun lähteitä.</p><p>Kustannuskilpailukyky tai kyvyttömät myyntimiehet eivät ole Suomen keskeisin ongelma vaan riittämätön kyvykkyys luoda uusia ideoita ja uutta teknologiaa. &nbsp;Teknologian ja Innovaatioiden kehityskeskus Tekes yhdistetään viennin-ja matkailun edistämisorganisaatioihin, joten aiheellisesti voi kysyä vahvistuuko teknologian ja radikaalien uusien ideoiden kehitys?</p><p>Niin, mitä pitäisi tehdä? Panostaa rajusti koulutukseen sekä teknologioiden ja ideoiden kehittämiseen. Avaimena olisi innovaatioprosessien osaamisen lisääminen.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Innovaatiotoiminnan perusasiat ovat hukassa monilta poliitikoilta ja muilta keskustelijoilta ja siksi keskustelu polkee paikallaan ja järjestelmän kehittäminen on sekavaa. Unohtuu, että keskeisin asia on uusien ideoiden ja teknologioiden kehittäminen. Ilman uutta teknologiaa unelmat maailman parantamisesta valuvat hukkaan, palveluja, vientiä ja myytävää ei ole. Ilman uutta teknologiaa pöhinä loppuu.

Tämä tulee hyvin ilmi Aalto yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjolan uudesta julkaisusta Suomen talouskasvu ja sen lähteet 1860-2015.  http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2017/09/KAK_3_2017_176x245_WEB-8-34.pdf

Bruttokansantuote (Bkt) voidaan esittää kahden tekijän tulona: Tuottavuus kertaa tehdyt työtunnit. Tuottavuudella (T) tarkoitetaan työtunnissa aikaansaatua Bkt:tä. Eli Bkt=T*työtunnit.  Tästä nähdään, että pitkällä ajalla Bkt voi kasvaa vain jos tuotavuus kasvaa , sillä työn määrää ei voida lisätä rajattomasti. Väkiluku ja työpäivän pituus asettavat sille rajan. Sen sijaan tuottavuus voi kasvaa rajattomasti, jos teemme enemmän ja arvokkaampia tuotteita työssä ollessamme. Käytännössä talouskasvu syntyy pitkällä ajalla lähes yksinomaan tuotavuuden kasvusta.

Vuotuiset työtunnit ovat Saksassa 1360, Ruotsissa 1620 ja Suomessa 1650. Suomessa tehdään työtä kiitettävä määrä eikä työmäärä vaikuta tuottavuuteen. Myöskään työmarkkinoiden rakenteet eivät vaikuta suoraan parempien tuotteiden syntyyn eli tuottavuuden kasvuun. Rakenteet eivät ideoita tuota.

Tuottavuudelle on kolme lähdettä: henkinen pääoma, kiinteä pääoma ja ideat eli teknologia. Henkistä pääomaa voidaan lisätä koulutuksella, joten Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset edustavat outoa tietämättömyyttä. Kiinteä pääoma on koneita, laitteita, tietokoneohjelmia jne. Teknologialla ja ideoilla tarkoitetaan sitä tietoa millä osataan tehdä parempia tuotteita kulutukseen. Teknologia on keskeinen myös, koska ilman sitä ei henkisestä tai kiinteästä pääomasta ole mitään hyötyä. Teknologian kehitys tuottaa innovaatioita ja lisää talouskasvua ja investointeja.

Pohjolan laskelmat osoittavat, että 155 vuoden aikana asukasta kohden laskettu Bkt kasvoi keskimäärin 2,1% vuodessa. Tästä 1,4% yksikköä syntyi teknologian kehityksestä, 0,6% henkisestä pääomasta ja 0,1% kiinteästä pääomasta.

Sipilän hallitus asetti tavoitteeksi kilpailukyvyn parantamisen työvoimakustannuksia alentamalla ja julkisen talouden tasapainoittamisen leikkauksilla. Näillä toimilla ei kuitenkaan mitenkään edistetä talouskasvua, korkeintaan Pohjolan sanoin vakautetaan suhdannekehitystä.

Kun Sipilän hallitus samaan aikaan leikkasi julkisia tutkimus-ja kehitysmenoja se tietämättömyydessään heikensi talouskasvun lähteitä.

Kustannuskilpailukyky tai kyvyttömät myyntimiehet eivät ole Suomen keskeisin ongelma vaan riittämätön kyvykkyys luoda uusia ideoita ja uutta teknologiaa.  Teknologian ja Innovaatioiden kehityskeskus Tekes yhdistetään viennin-ja matkailun edistämisorganisaatioihin, joten aiheellisesti voi kysyä vahvistuuko teknologian ja radikaalien uusien ideoiden kehitys?

Niin, mitä pitäisi tehdä? Panostaa rajusti koulutukseen sekä teknologioiden ja ideoiden kehittämiseen. Avaimena olisi innovaatioprosessien osaamisen lisääminen. 

]]>
6 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244741-mista-suomen-talouskasvu-syntyy-ja-mita-nyt-pitaisi-tehda#comments Ideat Innovaatiopolitiikka Juha Sipilän hallitus Talouskasvu Teknologia Fri, 20 Oct 2017 10:00:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244741-mista-suomen-talouskasvu-syntyy-ja-mita-nyt-pitaisi-tehda
Tieteen ja tiedepopulismin välinen taistelu näkyy mediassa pelottavana http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242481-tieteen-ja-tiedepopulismin-valinen-taistelu-nakyy-mediassa-pelottavana <p>Jälleen kerran <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/elon-muskilta-synkka-ennuste-globaali-tekoalykilpailu-tulee-olemaan-todennakoisin-syy-kolmannelle-maailmansodalle-6673804"><strong>Talouselämä </strong></a>herkuttelee tekoäly-hirvityksillään.</p><p>Tekoäly näyttää olevan kuin vipuvarsi, joka heittää kirjoittajansa nirvanaan, glooriaan nauttimaan elinikäisistä rikkauksista. Näinkö se menee? ... ainakin populistin mielestä.</p><p>Aloitin itse sillä alalla 1980-luvulla, joten minulla on hieman arkisempi käsitys, vaikka mielestäni kehityn joka vuosi eteenpäin ja nykyisin systeemiajattelijan moodissa ja näen valtavasti uusia mahdollisuuksia.</p><p><strong>Mitä enemmän hömppää, sitä isompi nöyryytys tieteelle</strong></p><p>Miksi tutkijat eivät kerro omaa totuuttaan vaan antavat <strong>Elon Musk</strong>in ennustaa lähes maailmanloppua? Onko heidät vaiennettu valtion johdon toimesta (A), vai eivätkö tunne itse ratkaisuja (B) vai onko heidän selityksensä niin kuiva (C), ettei se pääse esille?</p><p>Mielestäni vaihtoehto C on lähimpänä oikeata. Esimerkiksi ihmisen kromosomiston selvittäminen (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Human_Genome_Project">Human genome)</a> on ollut valtava tekoälyprojekti, mikä vei vuosikausia valmistua maailmanlaajuisella kehitystyöllä. Talouselämä ei jaksaisi odottaa niin kauaa... Nyt sen ansiosta ihmisillä on hyvä kontrolli periytymisestä, sairauksista, identiteetin tunnistuksesta jne. Se tuottaa lisää uudenlaisia tekoälysovelluksia, biometriikkaa jne.</p><p>Tietysti maailmassa pitää olla poliittinen järjestelmä, joka on voimakkaampi kuin teknologia ja valtioiden väliset konfliktit. Ihminen kontrolloi teknologiaa, eikä päionvastoin.</p><p><strong>Tulevaisuuden tutkimus on pienten piirien piiperrystä </strong></p><p>Suomessa tulevaisuuden tutkimusta harjoitetaan ilmeisesti lähinnä Turun yliopiston Kauppakorkeakoulun yhdellä osastolla Rehtorinpellonkadulla (pari haaraosastoa). Ammattikunta on sekalaisia yhteiskuntatieteilijöitä ja ekonomeja, joilla ei ole nimenomaan tekoälystä minkäänlaista tietämystä. Näin olen tulkinnut, kun olen yrittänyt ottaa yhteyksiä. He eivät osaa rakentaa konstruktioita, eivätkä olla kaksisuuntaisissa yhteyksissä sinne, missä oikeaa työtä tehdään.</p><p>Tuo keskus tehtailee artikkeleita ties mistä asioista osaamatta keskittyä vahvuuksiin. Ekonomeilla ei yleensäkään ole käsitystä substanssista, koska heidän funktionsa liittyy talouteen eli kermankuorintaan. Vaikka keskus toimii julkisella rahoituksella, se ei avaudu, ei kerro mitään toiminnastaan, eikä suostu yhteistyömalleihin. Ansiokasta kirjallisuutta sieltä ei ole syntynyt.</p><p>Jokainen katselija voi itse miettiä ao videon perusteella missä tilassa tulevaisuuden tutkimus on.</p><p><strong>Selostus</strong>:&nbsp; <a href="http://metayliopisto.fi/pelittaako-tulevaisuuden-tutkimus-suomessa-maailmanlaajuisesti/" title="http://metayliopisto.fi/pelittaako-tulevaisuuden-tutkimus-suomessa-maailmanlaajuisesti/">http://metayliopisto.fi/pelittaako-tulevaisuuden-tutkimus-suomessa-maail...</a></p><p><strong>Video</strong>: <a href="https://youtu.be/SyPISR4VX9U" title="https://youtu.be/SyPISR4VX9U">https://youtu.be/SyPISR4VX9U</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jälleen kerran Talouselämä herkuttelee tekoäly-hirvityksillään.

Tekoäly näyttää olevan kuin vipuvarsi, joka heittää kirjoittajansa nirvanaan, glooriaan nauttimaan elinikäisistä rikkauksista. Näinkö se menee? ... ainakin populistin mielestä.

Aloitin itse sillä alalla 1980-luvulla, joten minulla on hieman arkisempi käsitys, vaikka mielestäni kehityn joka vuosi eteenpäin ja nykyisin systeemiajattelijan moodissa ja näen valtavasti uusia mahdollisuuksia.

Mitä enemmän hömppää, sitä isompi nöyryytys tieteelle

Miksi tutkijat eivät kerro omaa totuuttaan vaan antavat Elon Muskin ennustaa lähes maailmanloppua? Onko heidät vaiennettu valtion johdon toimesta (A), vai eivätkö tunne itse ratkaisuja (B) vai onko heidän selityksensä niin kuiva (C), ettei se pääse esille?

Mielestäni vaihtoehto C on lähimpänä oikeata. Esimerkiksi ihmisen kromosomiston selvittäminen (Human genome) on ollut valtava tekoälyprojekti, mikä vei vuosikausia valmistua maailmanlaajuisella kehitystyöllä. Talouselämä ei jaksaisi odottaa niin kauaa... Nyt sen ansiosta ihmisillä on hyvä kontrolli periytymisestä, sairauksista, identiteetin tunnistuksesta jne. Se tuottaa lisää uudenlaisia tekoälysovelluksia, biometriikkaa jne.

Tietysti maailmassa pitää olla poliittinen järjestelmä, joka on voimakkaampi kuin teknologia ja valtioiden väliset konfliktit. Ihminen kontrolloi teknologiaa, eikä päionvastoin.

Tulevaisuuden tutkimus on pienten piirien piiperrystä

Suomessa tulevaisuuden tutkimusta harjoitetaan ilmeisesti lähinnä Turun yliopiston Kauppakorkeakoulun yhdellä osastolla Rehtorinpellonkadulla (pari haaraosastoa). Ammattikunta on sekalaisia yhteiskuntatieteilijöitä ja ekonomeja, joilla ei ole nimenomaan tekoälystä minkäänlaista tietämystä. Näin olen tulkinnut, kun olen yrittänyt ottaa yhteyksiä. He eivät osaa rakentaa konstruktioita, eivätkä olla kaksisuuntaisissa yhteyksissä sinne, missä oikeaa työtä tehdään.

Tuo keskus tehtailee artikkeleita ties mistä asioista osaamatta keskittyä vahvuuksiin. Ekonomeilla ei yleensäkään ole käsitystä substanssista, koska heidän funktionsa liittyy talouteen eli kermankuorintaan. Vaikka keskus toimii julkisella rahoituksella, se ei avaudu, ei kerro mitään toiminnastaan, eikä suostu yhteistyömalleihin. Ansiokasta kirjallisuutta sieltä ei ole syntynyt.

Jokainen katselija voi itse miettiä ao videon perusteella missä tilassa tulevaisuuden tutkimus on.

Selostus:  http://metayliopisto.fi/pelittaako-tulevaisuuden-tutkimus-suomessa-maailmanlaajuisesti/

Video: https://youtu.be/SyPISR4VX9U

 

 

 

 

 


 

]]>
6 http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242481-tieteen-ja-tiedepopulismin-valinen-taistelu-nakyy-mediassa-pelottavana#comments Hyvä yhteiskunta Systeemiajattelu Teknologia Tekoäly Tulevaisuuden tutkimus Thu, 07 Sep 2017 13:34:14 +0000 Erkki Laitila http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242481-tieteen-ja-tiedepopulismin-valinen-taistelu-nakyy-mediassa-pelottavana
Teknologia vauhdittaa entisestään kasvavaa kannabisbisnestä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242048-teknologia-vauhdittaa-entisestaan-kasvavaa-kannabisbisnesta <p>Laillistettu kannabis luo uusia bisneksiä jatkuvasti ja sitä kautta työtä,verotuloja,hyvinvointia.</p><p><strong>&quot;Viisi vuotta sitten Yhdysvalloissa kaksi osavaltiota laillisti marihuanan viihdekäytön. Tämä on johtanut bisneksen valtaisaan kasvuun, jota vauhditetaan nyt entisestään modernilla teknologialla.&quot;</strong></p><p>Uutta tekniikkaa otetaan kasvatus toimintaan mukaan, hyvä niin.</p><p>Näistä uusista apuvälineistä on varmasti paljon hyötyä ja myös opittavaa.&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kasvubisnes tuo mukanaan myös uudenlaisia työkaluja. Marihuanakasveja on lukuisia erilaisia, joiden optimaalinen kasvuaika on eri pituinen. Headset.io -palvelu hyödyntää big dataa, ja antaa kasvattajille ja myyjille reaaliaikaista tietoa milloin minkäkin lajikkeen kukinnot on viisainta poimia talteen.&quot;</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ikävää,että suomalaiset eivät halua ymmärtää laillisen kannabiksen tuomia hyötyjä sekä mahdollisuuksia.</p><p>Koska asiasta oikeasti ryhdytään puhumaan järjen ja uusimpien tietojen, tutkimusten pohjalta?</p><p>Linkki uutiseen:</p><p><a href="http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/teknologia-vauhdittaa-entisestaan-kasvavaa-kannabisbisnesta-kasvuvauhti-hurjempaa-kuin-vuosituhannen-vaihteen-it-buumissa-6672123">Teknologia vauhdittaa entisestään kasvavaa kannabisbisnestä &ndash; kasvuvauhti hurjempaa kuin vuosituhannen vaihteen it-buumissa</a></p><p>Lisäys:</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/WAJ7Rx2EIxc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/WAJ7Rx2EIxc?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laillistettu kannabis luo uusia bisneksiä jatkuvasti ja sitä kautta työtä,verotuloja,hyvinvointia.

"Viisi vuotta sitten Yhdysvalloissa kaksi osavaltiota laillisti marihuanan viihdekäytön. Tämä on johtanut bisneksen valtaisaan kasvuun, jota vauhditetaan nyt entisestään modernilla teknologialla."

Uutta tekniikkaa otetaan kasvatus toimintaan mukaan, hyvä niin.

Näistä uusista apuvälineistä on varmasti paljon hyötyä ja myös opittavaa. 

"Kasvubisnes tuo mukanaan myös uudenlaisia työkaluja. Marihuanakasveja on lukuisia erilaisia, joiden optimaalinen kasvuaika on eri pituinen. Headset.io -palvelu hyödyntää big dataa, ja antaa kasvattajille ja myyjille reaaliaikaista tietoa milloin minkäkin lajikkeen kukinnot on viisainta poimia talteen."

 

Ikävää,että suomalaiset eivät halua ymmärtää laillisen kannabiksen tuomia hyötyjä sekä mahdollisuuksia.

Koska asiasta oikeasti ryhdytään puhumaan järjen ja uusimpien tietojen, tutkimusten pohjalta?

Linkki uutiseen:

Teknologia vauhdittaa entisestään kasvavaa kannabisbisnestä – kasvuvauhti hurjempaa kuin vuosituhannen vaihteen it-buumissa

Lisäys:

https://www.youtube.com/watch?v=WAJ7Rx2EIxc

]]>
8 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242048-teknologia-vauhdittaa-entisestaan-kasvavaa-kannabisbisnesta#comments kannabis Kannabisbisnes Lääkekannabis Teknologia Tue, 29 Aug 2017 09:54:50 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242048-teknologia-vauhdittaa-entisestaan-kasvavaa-kannabisbisnesta
Hyperloop-resiina liikkui jo http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240074-hyperloop-resiina-liikkui-jo <p><strong>Hyperloop One -yhtiö teki toukokuussa <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/ihmeputki-hyperloop-teki-historiallisen-koeajon-kaikki-jarjestelman-osaset-saatiin-toimimaan-6663118?utm_source=UusiSuomi&amp;utm_medium=ohjausboksi&amp;utm_campaign=Ohjausboksi&amp;utm_content=uutisartikkeli">testin </a>Arizonan putkessaan. Jonkin sortin &quot;resiina&quot; liikkui 112 kilometrin tuntinopeudella. Seuraavaksi tavoitteena on 400 km/h.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Kaikki toimi kuulemma kuten pitikin. Huomion arvoista on, että tämä oli ensimmäinen testi, jossa koko järjestelmä testattiin ja että se toimi. Lisäksi tulokseen päästiin nopeasti siinä missä moniin tieteen ja tekniikan saavutuksiin vaaditaan vuosien ja vuosien sekä jopa vuosikymmenien työt. Sen sijaan tämä <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Hyperloop_One">yhtiö </a>on perustettu kolme vuotta sitten ja työntekijöitä on vähän, 260.</p><p>&nbsp;</p><p>Matkaa on vielä odotuksiin. 112 km/h ei muutu noin vain 1200 km/h:ksi mutta etenemisen nopeus ja järjestelmän perustoimivuus antavat luvan odottaa parempaa verrattain pian. Edistymisen nopeutta selittää osin se, ettei järjestelmää varten pidä keksiä mitään suurta ja uutta vaan saada tunnetut ratkaisut toimimaan yhdessä suuressa mittakaavassa ja vaativammissa oloissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Haaveissa hyperloopin suomat matka-ajat ovat naurettavan pieniä: esimerkiksi <a href="http://www.fsl.ax/uploads/7/7/0/4/77045935/se-fs-links-pre-feasibility-study_14pager.pdf">Helsingistä Turkuun</a> 12 minuutissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen kannalta tapaus on mielenkiintoinen siksikin, että yhtiö saattaa perustaa <a href="http://www.saloon.fi/sijoitumenesty/hyperloop/default.aspx">Saloon </a>innovaatiokeskuksen ja testiradan. Suomi voisi parhaimmillaan päästä osalliseksi koko maailmalle mullistavan uuden liikkumistavan kehittämiseen. Hyperloop One on kolme vuotta vanha ja aiesopimus Salon kanssa sekä soveltuvuusselvitys ovat vuoden vanhoja. Jos kehitys on jatkossakin noin nopeaa, mutta Suomen päässä askeleet virkamiesmäisen verkkaisia, voi Salo jäädä sivusta seuraajaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Oli miten oli, tämä tarina on mielenkiintoinen seurattava.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyperloop One -yhtiö teki toukokuussa testin Arizonan putkessaan. Jonkin sortin "resiina" liikkui 112 kilometrin tuntinopeudella. Seuraavaksi tavoitteena on 400 km/h.

 

Kaikki toimi kuulemma kuten pitikin. Huomion arvoista on, että tämä oli ensimmäinen testi, jossa koko järjestelmä testattiin ja että se toimi. Lisäksi tulokseen päästiin nopeasti siinä missä moniin tieteen ja tekniikan saavutuksiin vaaditaan vuosien ja vuosien sekä jopa vuosikymmenien työt. Sen sijaan tämä yhtiö on perustettu kolme vuotta sitten ja työntekijöitä on vähän, 260.

 

Matkaa on vielä odotuksiin. 112 km/h ei muutu noin vain 1200 km/h:ksi mutta etenemisen nopeus ja järjestelmän perustoimivuus antavat luvan odottaa parempaa verrattain pian. Edistymisen nopeutta selittää osin se, ettei järjestelmää varten pidä keksiä mitään suurta ja uutta vaan saada tunnetut ratkaisut toimimaan yhdessä suuressa mittakaavassa ja vaativammissa oloissa.

 

Haaveissa hyperloopin suomat matka-ajat ovat naurettavan pieniä: esimerkiksi Helsingistä Turkuun 12 minuutissa.

 

Suomen kannalta tapaus on mielenkiintoinen siksikin, että yhtiö saattaa perustaa Saloon innovaatiokeskuksen ja testiradan. Suomi voisi parhaimmillaan päästä osalliseksi koko maailmalle mullistavan uuden liikkumistavan kehittämiseen. Hyperloop One on kolme vuotta vanha ja aiesopimus Salon kanssa sekä soveltuvuusselvitys ovat vuoden vanhoja. Jos kehitys on jatkossakin noin nopeaa, mutta Suomen päässä askeleet virkamiesmäisen verkkaisia, voi Salo jäädä sivusta seuraajaksi.

 

Oli miten oli, tämä tarina on mielenkiintoinen seurattava.

]]>
6 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240074-hyperloop-resiina-liikkui-jo#comments Hyperloop Teknologia Thu, 13 Jul 2017 17:46:05 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240074-hyperloop-resiina-liikkui-jo
Yleistysharha teknologian eksponentiaalisesta kehityksestä http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237479-yleistysharha-teknologian-eksponentiaalisesta-kehityksesta <p>Mooren lakia ei voi yleistää koskemaan kaikkea teknologiaa, niinkuin Deloitte <u><em><a href="https://www2.deloitte.com/content/dam/Deloitte/us/Documents/human-capital/hc-2017-global-human-capital-trends-us.pdf">selvityksessään</a></em></u> tekee, kuva.</p><p>Maailmanhistorian merkitävin teknologinen kehitys tapahtui 120 plus/miinus 50 vuotta sitten:</p><p>&quot;Northwesternin yliopiston professori&nbsp;<a class="nimilinkki" href="http://www.hs.fi/haku/?haku=Robert+Gordon&amp;lahde=nimilinkki" target="_blank">Robert Gordon</a>&nbsp;uskoo, että&nbsp;<strong>tietotekniikan vallankumous on jo nähty: se alkoi 1960-luvulla ja saavutti huippunsa vuosituhannen vaihteen it-kuplan tienoilla.&nbsp;</strong>2000-luvulla innovaatiot ovat Gordonin mukaan lähinnä liittyneet viihteeseen ja tehneet laitteista pienempiä. Koko talouden tuottavuus ei ole kuitenkaan enää juuri kasvanut.&quot;</p><p>Robert J. Gordon&#39;s, a Northwestern University economist whose 2000&nbsp;<a href="http://in3.dem.ist.utl.pt/master/03econ/lecture_8b.pdf" target="_blank">paper</a>&nbsp;</p><p>&ldquo;<strong>Does the &lsquo;New Economy&rsquo; Measure Up to the Great Inventions of the Past?&rdquo;</strong></p><p>included a damning comparison of the flood of inventions that occurred a century ago with the seeming trickle that we see today. Consider the new products invented in just the ten years between 1876 and 1886:</p><p><strong>internal combustion engine, electric lightbulb, electric transformer, steam turbine, electric railroad, automobile, telephone, movie camera, phonograph, linotype, roll film (for cameras), dictaphone, cash register, vaccines, reinforced concrete, flush toilets.</strong>&nbsp;The typewriter had arrived a few years earlier and the punch-card tabulator would appear a few years later.</p><p>And then, in short order,&nbsp;<strong>came airplanes, radio, air conditioning, the vacuum tube, jet aircraft, television, refrigerators and a raft of other home appliances, as well as revolutionary advances in manufacturing processes.&nbsp;</strong>(And let&rsquo;s not forget The Bomb.) The conditions of life changed utterly between 1890 and 1950, observed Gordon. Between 1950 and today? Not so much.</p><p><a href="http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/208701-digimurros-on-harhaa" title="http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/208701-digimurros-on-harhaa">http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/208701-digimurros-on-harhaa</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mooren lakia ei voi yleistää koskemaan kaikkea teknologiaa, niinkuin Deloitte selvityksessään tekee, kuva.

Maailmanhistorian merkitävin teknologinen kehitys tapahtui 120 plus/miinus 50 vuotta sitten:

"Northwesternin yliopiston professori Robert Gordon uskoo, että tietotekniikan vallankumous on jo nähty: se alkoi 1960-luvulla ja saavutti huippunsa vuosituhannen vaihteen it-kuplan tienoilla. 2000-luvulla innovaatiot ovat Gordonin mukaan lähinnä liittyneet viihteeseen ja tehneet laitteista pienempiä. Koko talouden tuottavuus ei ole kuitenkaan enää juuri kasvanut."

Robert J. Gordon's, a Northwestern University economist whose 2000 paper 

Does the ‘New Economy’ Measure Up to the Great Inventions of the Past?”

included a damning comparison of the flood of inventions that occurred a century ago with the seeming trickle that we see today. Consider the new products invented in just the ten years between 1876 and 1886:

internal combustion engine, electric lightbulb, electric transformer, steam turbine, electric railroad, automobile, telephone, movie camera, phonograph, linotype, roll film (for cameras), dictaphone, cash register, vaccines, reinforced concrete, flush toilets. The typewriter had arrived a few years earlier and the punch-card tabulator would appear a few years later.

And then, in short order, came airplanes, radio, air conditioning, the vacuum tube, jet aircraft, television, refrigerators and a raft of other home appliances, as well as revolutionary advances in manufacturing processes. (And let’s not forget The Bomb.) The conditions of life changed utterly between 1890 and 1950, observed Gordon. Between 1950 and today? Not so much.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/208701-digimurros-on-harhaa

 

]]>
0 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237479-yleistysharha-teknologian-eksponentiaalisesta-kehityksesta#comments Teknologia Fri, 26 May 2017 12:05:46 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237479-yleistysharha-teknologian-eksponentiaalisesta-kehityksesta
Ihminen unohtui kuluttajakeskeisyydestä http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231056-ihminen-unohtui-kuluttajakeskeisyydesta <p>Nyt puhutaan ruuan tulevaisuudesta. Jällern asia on tapetilla ja tutkijat povaavat ruuan tulevaisuuden olevan sitä että robotit valmistavat ja tarjoilevat ruuat, kotiruoka saadaan 3D-printteristä ja rehut kasvaa kauppojen katolla tai laboratorioissa. Ihmiskontakteja on hyvin vähän ja kaiken kerrotaan olevan yksinkertaista, helppoa, vapauttavaa, aikaa säästävää ja ekologista.</p><p>Samalla kertotaan että kotikasvattamo, sellainen sylintrin muotoinen laite, tulee jo lähitulevaisuudessa olemaan jokaisesessa keittiössä. Siinä laitteessa kasvatetasn sitten alkusoluista ja biomassasta vaikka porkkanoita, pihvejä ja perunoita jos niin vaikka haluaa. En tosin ymmärrä miksi kutsua porkkanaksi oransia ja rakeista biomönjää joka ei näytä porkkanalta eikä luultavasti maistukkaan siltä. 3D-tulostus puolestaan mahdollistaa sen etyä jokainen voi valita ruokansa värin, maun ja ravintoarvot oman mieltymyksensä ja tarkkasn mitattujen kehon tarpeiden mukaan. Jokainen vain napin painalluksella tilaisi printteristä jotain yksilöllistä aina kun mieli tekee. Ja jos biomassa pääsee loppumaan CellBod ruoka-automastista tai 3D-printtetistä, niin jällen vain napin painallus ja troonikopteri toimittaa ostokset kotiovelle eikä kotoa tarvitse poistua kuin virtuaali todellisuuteen.</p><p>Kuitenkin tuntuu siltä että täsdä unohtuvat ihmiset, kuten kerrotaan nyt huolissaan Iltasanomissa. Pahimmillasn liika helppous tekee ihmisistä passivoituneita, turtuneita ja turhautuneita. Ja turhautuneesta ihmisestä tulee vihainen ja agressiivinen.&nbsp;Onhan idea sinänsä kaunis, pienentää jätevirttoja ja ruokahävikkiä teknologian avulla. Ja sanoohan VTT:n edustaja Ylelle antamassa haastattelussaan että kuluttaja sopeutuu aina uusiin tilanteisiin. Hämmästyttämään itsellä jää että minne katosi se kuluttajakeskeisyys?</p><p>Mutta mita sitä enempää kirjoittamaan kun voitte lukea artikkelit itsekkin:</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9446757">http://yle.fi/uutiset/3-9446757</a></p><p><a href="http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005078317.html">http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005078317.html</a></p><p><a href="http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005078669.html">http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005078669.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt puhutaan ruuan tulevaisuudesta. Jällern asia on tapetilla ja tutkijat povaavat ruuan tulevaisuuden olevan sitä että robotit valmistavat ja tarjoilevat ruuat, kotiruoka saadaan 3D-printteristä ja rehut kasvaa kauppojen katolla tai laboratorioissa. Ihmiskontakteja on hyvin vähän ja kaiken kerrotaan olevan yksinkertaista, helppoa, vapauttavaa, aikaa säästävää ja ekologista.

Samalla kertotaan että kotikasvattamo, sellainen sylintrin muotoinen laite, tulee jo lähitulevaisuudessa olemaan jokaisesessa keittiössä. Siinä laitteessa kasvatetasn sitten alkusoluista ja biomassasta vaikka porkkanoita, pihvejä ja perunoita jos niin vaikka haluaa. En tosin ymmärrä miksi kutsua porkkanaksi oransia ja rakeista biomönjää joka ei näytä porkkanalta eikä luultavasti maistukkaan siltä. 3D-tulostus puolestaan mahdollistaa sen etyä jokainen voi valita ruokansa värin, maun ja ravintoarvot oman mieltymyksensä ja tarkkasn mitattujen kehon tarpeiden mukaan. Jokainen vain napin painalluksella tilaisi printteristä jotain yksilöllistä aina kun mieli tekee. Ja jos biomassa pääsee loppumaan CellBod ruoka-automastista tai 3D-printtetistä, niin jällen vain napin painallus ja troonikopteri toimittaa ostokset kotiovelle eikä kotoa tarvitse poistua kuin virtuaali todellisuuteen.

Kuitenkin tuntuu siltä että täsdä unohtuvat ihmiset, kuten kerrotaan nyt huolissaan Iltasanomissa. Pahimmillasn liika helppous tekee ihmisistä passivoituneita, turtuneita ja turhautuneita. Ja turhautuneesta ihmisestä tulee vihainen ja agressiivinen. Onhan idea sinänsä kaunis, pienentää jätevirttoja ja ruokahävikkiä teknologian avulla. Ja sanoohan VTT:n edustaja Ylelle antamassa haastattelussaan että kuluttaja sopeutuu aina uusiin tilanteisiin. Hämmästyttämään itsellä jää että minne katosi se kuluttajakeskeisyys?

Mutta mita sitä enempää kirjoittamaan kun voitte lukea artikkelit itsekkin:

http://yle.fi/uutiset/3-9446757

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005078317.html

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005078669.html

]]>
0 http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231056-ihminen-unohtui-kuluttajakeskeisyydesta#comments 3D-printtaus kuluttaja Ruoka Teknologia Tulevaisuus Wed, 08 Feb 2017 07:49:46 +0000 Daniel Malinen http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231056-ihminen-unohtui-kuluttajakeskeisyydesta
Eiliseen ei ole paluuta, huomisen mahdollisuuksiin kannattaa tarttua http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230916-eiliseen-ei-ole-paluuta-huomisen-mahdollisuuksiin-kannattaa-tarttua <p>Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana olemme saaneet lukea uutisista Donald Trumpin edesottamuksista, Brexitistä ja demokratian kriisistä. Osa kokee tapahtuneet positiivisena mahdollisuutena, mutta moni on huolestunut kehityksestä, minne olemme matkalla. Yhden tulkinnan mukaan taustalla on länsimaisen keskiluokan kriisi, huoli tulevasta. Protestivaalien yhtenä kärkenä tuntuu olevan ajatus, että voisimme palata ajassa taaksepäin, johonkin tiettyyn tilaan, jolloin vallitsivat toisenlaiset olosuhteet.</p><p>Ihmisen luontaisena piirteenä näyttää olevan luontainen pyrkimys tehdä elämästä helpompaa. Se tarkoitti pyörän keksimistä joskus vuosituhansia sitten, mikä helpotti liikkumista ja rakentamista. Lähempänä aikaamme, erityisesti 1800-luvulta eteenpäin, teollistumisen myötä moni ala on kokenut murroksen. Höyrykone ja sittemmin polttomoottorit helpottivat entisestään liikkumista, rakentamista ja maanviljelyn harjoittamista, mutta siinä ohessa hevosten lisäksi väheni ruumiillisen työvoiman tarve. Kemiallisen värjäyksen myötä pystyttiin tuottamaan nopeasti suuria määriä tasalaatuisesti värjättyjä kankaita. Sen seurauksena värjärien käsityöläisammatti hävisi kokonaan.</p><p>Eräs tämän ajan helppouden ilmentymiä on verkkokauppa. Voimme tilata vaivattomasti ja nopeasti omalta kotikoneelta tuotteet, jotka toimitetaan toiselta puolelta maailmaa kotiovellemme ilman että meidän tarvitsee vierailla kaupassa. Helppouden ohella hinta versus laatu määrittää valintojamme. Suuret massat määrittävät lopulta sen, missä, miten ja mitä tuotteita valmistetaan.</p><p>Kaikille muutos ei kuitenkaan ole sopinut. Vastustajia ovat olleet ne, jotka ovat kokeneet hävinneensä muutoksen seurauksena. Brittien saarilla koettiin sen seurauksena levottomuuksia 1800-luvulla. Protestit kohdistuivat teollisuuslaitoksiin, joiden jalkoihin käsityöläiset kokivat jääneensä. Suomessa toisen maailmansodan jälkeen teollistuminen pääsi kunnolla vauhtiin ja kaupungistuminen kiihtyi. Tämä ei sopinut kaikille, ei etenkään autioituvalle Suomelle, jonka protestiäänet kanavoituivat SMP:lle.</p><p>Mitalilla on kääntöpuoli. Vaikka osa on kokenut hävinneensä, paljon uutta on tullut tilalle. Viimeisen 100 vuoden aikana tämä on Suomen kohdalla tarkoittanut lukuisia uusia ammatteja ja mahdollisuuksia. Samoin kehityksen myötä elintaso on paljon korkeampi kuin kolme tai neljä sukupolvea sitten.</p><p>Mennyt ei kuitenkaan koskaan ole tae tulevasta. Nyt näyttää ensimmäistä kertaa siltä, että keskiluokan ja jopa ylemmän keskiluokan elintaso on uhattuna tekoälyn ja robotiikan myötä. Olen kuitenkin luottavainen, että ihmisten tekemää työtä tarvitaan jatkossa, mutta sen esteenä voi olla jäykkä yhteiskunta, joka ei sopeudu nopeasti muuttuvaan ympäristöön.</p><p>Melkoisella varmuudella lähimpien vuosikymmenien aikana poistuu lähes tai kokonaan kokonaisia ammatteja. Tämä tarkoittaa sitä, että uudelleen koulutuksen tulee olla joustavaa, jotta ihmiset voivat kouluttautua nopeasti uusiin ammatteihin, sellaisiin, joihin on tarvetta. Samoin koulutuksen saralla aloituspaikkoja pitää pystyä painottamaan tarpeen mukaan nykyistä nopeammin, joustavammin ja ennakoiden.&nbsp;</p><p>Mielestäni Suomen kohdalla on paljon mahdollisuuksia, joita ei ole toistaiseksi hyödynnetty riittävällä painolla. Hyvä esimerkki on matkustaminen. Erityisesti Aasiassa on kasvava joukko maksukykyisiä ihmisiä, jotka haluavat nähdä maailmaa.</p><p>Terveysteknologiasta on puhuttu paljon, viimeksi sen tuomat mahdollisuudet nosti esille Nokian toimitusjohtaja. Ehkä jo lähitulevaisuudessa terveysteknologian avulla voidaan ehkäistä sairauksia ja sairaskohtauksia, samalla Suomen kohdalla on mahdollista karsia suuria terveyskuluja.</p><p>Haasteita on, mutta eilisen sijasta kannattaa tarttua huomisen mahdollisuuksiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana olemme saaneet lukea uutisista Donald Trumpin edesottamuksista, Brexitistä ja demokratian kriisistä. Osa kokee tapahtuneet positiivisena mahdollisuutena, mutta moni on huolestunut kehityksestä, minne olemme matkalla. Yhden tulkinnan mukaan taustalla on länsimaisen keskiluokan kriisi, huoli tulevasta. Protestivaalien yhtenä kärkenä tuntuu olevan ajatus, että voisimme palata ajassa taaksepäin, johonkin tiettyyn tilaan, jolloin vallitsivat toisenlaiset olosuhteet.

Ihmisen luontaisena piirteenä näyttää olevan luontainen pyrkimys tehdä elämästä helpompaa. Se tarkoitti pyörän keksimistä joskus vuosituhansia sitten, mikä helpotti liikkumista ja rakentamista. Lähempänä aikaamme, erityisesti 1800-luvulta eteenpäin, teollistumisen myötä moni ala on kokenut murroksen. Höyrykone ja sittemmin polttomoottorit helpottivat entisestään liikkumista, rakentamista ja maanviljelyn harjoittamista, mutta siinä ohessa hevosten lisäksi väheni ruumiillisen työvoiman tarve. Kemiallisen värjäyksen myötä pystyttiin tuottamaan nopeasti suuria määriä tasalaatuisesti värjättyjä kankaita. Sen seurauksena värjärien käsityöläisammatti hävisi kokonaan.

Eräs tämän ajan helppouden ilmentymiä on verkkokauppa. Voimme tilata vaivattomasti ja nopeasti omalta kotikoneelta tuotteet, jotka toimitetaan toiselta puolelta maailmaa kotiovellemme ilman että meidän tarvitsee vierailla kaupassa. Helppouden ohella hinta versus laatu määrittää valintojamme. Suuret massat määrittävät lopulta sen, missä, miten ja mitä tuotteita valmistetaan.

Kaikille muutos ei kuitenkaan ole sopinut. Vastustajia ovat olleet ne, jotka ovat kokeneet hävinneensä muutoksen seurauksena. Brittien saarilla koettiin sen seurauksena levottomuuksia 1800-luvulla. Protestit kohdistuivat teollisuuslaitoksiin, joiden jalkoihin käsityöläiset kokivat jääneensä. Suomessa toisen maailmansodan jälkeen teollistuminen pääsi kunnolla vauhtiin ja kaupungistuminen kiihtyi. Tämä ei sopinut kaikille, ei etenkään autioituvalle Suomelle, jonka protestiäänet kanavoituivat SMP:lle.

Mitalilla on kääntöpuoli. Vaikka osa on kokenut hävinneensä, paljon uutta on tullut tilalle. Viimeisen 100 vuoden aikana tämä on Suomen kohdalla tarkoittanut lukuisia uusia ammatteja ja mahdollisuuksia. Samoin kehityksen myötä elintaso on paljon korkeampi kuin kolme tai neljä sukupolvea sitten.

Mennyt ei kuitenkaan koskaan ole tae tulevasta. Nyt näyttää ensimmäistä kertaa siltä, että keskiluokan ja jopa ylemmän keskiluokan elintaso on uhattuna tekoälyn ja robotiikan myötä. Olen kuitenkin luottavainen, että ihmisten tekemää työtä tarvitaan jatkossa, mutta sen esteenä voi olla jäykkä yhteiskunta, joka ei sopeudu nopeasti muuttuvaan ympäristöön.

Melkoisella varmuudella lähimpien vuosikymmenien aikana poistuu lähes tai kokonaan kokonaisia ammatteja. Tämä tarkoittaa sitä, että uudelleen koulutuksen tulee olla joustavaa, jotta ihmiset voivat kouluttautua nopeasti uusiin ammatteihin, sellaisiin, joihin on tarvetta. Samoin koulutuksen saralla aloituspaikkoja pitää pystyä painottamaan tarpeen mukaan nykyistä nopeammin, joustavammin ja ennakoiden. 

Mielestäni Suomen kohdalla on paljon mahdollisuuksia, joita ei ole toistaiseksi hyödynnetty riittävällä painolla. Hyvä esimerkki on matkustaminen. Erityisesti Aasiassa on kasvava joukko maksukykyisiä ihmisiä, jotka haluavat nähdä maailmaa.

Terveysteknologiasta on puhuttu paljon, viimeksi sen tuomat mahdollisuudet nosti esille Nokian toimitusjohtaja. Ehkä jo lähitulevaisuudessa terveysteknologian avulla voidaan ehkäistä sairauksia ja sairaskohtauksia, samalla Suomen kohdalla on mahdollista karsia suuria terveyskuluja.

Haasteita on, mutta eilisen sijasta kannattaa tarttua huomisen mahdollisuuksiin.

]]>
2 http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230916-eiliseen-ei-ole-paluuta-huomisen-mahdollisuuksiin-kannattaa-tarttua#comments #politiikka Donald Trump Kokoomus Kunnallisvaalit 2017 Teknologia Sun, 05 Feb 2017 19:11:52 +0000 Timo Vuori http://timovuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230916-eiliseen-ei-ole-paluuta-huomisen-mahdollisuuksiin-kannattaa-tarttua
Ekstroversio, kehitys ja miksi emme kysy enää miksi? http://timopkylml.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229110-ekstroversio-kehitys-ja-miksi-emme-kysy-enaa-miksi <p>Kun ulospäinsuuntautuneisuus valjastetaan globaalin tietoverkoston potentiaaliin kutistaa tilaa ja aikaa, syntyy positiivinen takaisinkytkentä, jossa &rsquo;ulkoinen&rsquo; maailma kasvaa ennennäkemättömiin mittasuhteisiin.</p><p>Ekstroversiota pidetään ihanteellisena ominaisuutena, eikä ihme; ekstroverteiksi luokilteltavissa olevia on sanottu olevan jopa 75 prosenttia ihmisistä (<a href="https://books.google.fi/books/about/The_Introvert_Advantage.html?id=o9yEqgTWR_AC&amp;redir_esc=y" target="_blank">Laney 2002</a>). Ajatus sosiaalisesta mediasta kasvoi samalle ihanteelle: miten saada ihmiset yhdistettyä paikasta ja ajasta riippumatta? Eikö yhteys ole aina parempi kuin ei yhteyttä?</p><p>Jos ajattelet, että maailma on sitä parempi paikka mitä enemmän ihmiset siellä viestivät toisilleen, niin olet todennäköisesti ekstrovertti. Ironista tässä on se (siis sen lisäksi, että somen kehittäjät olivat luultavasti introvertteja), &nbsp;että ulospäin suuntautuneilla ihmisillä näyttää olevan usein pahoin vääristynyt kuva siitä, kuinka sosiaalisia ihmiset ja heidän maailmansa todella ovat. Eli suuri osa niistä, jotka toimivat kehityksen airuina, eivät edes tiedä missä mennään:</p><p><a href="https://www.sciencedaily.com/releases/2015/04/150406101003.htm" target="_blank">&rdquo;If you&rsquo;re more extraverted, you might really have a skewed view of how extraverted other people are in general,&rdquo; Feiler says. &rdquo;If you&rsquo;re very introverted you might actually have a pretty accurate idea.&rdquo;</a></p><p>Ihmisten yhdistäminen ei ole suorin tie onneen. Innostuneen alun jälkeen somessa keskeisimmiksi puheenaiheiksi ovat nousseet yksityisyyden katoaminen, vihapuhe, trollaus, kiusaaminen, valvonta, rahastus ja puhdas mitäänsanomattomuus...&nbsp;Miksi kaikki ovat niin ilkeitä toiselleen?!</p><p><a href="http://www.wsj.com/articles/SB10001424053111904106704576583203589408180" target="_blank">Maailma ei ole koskaan ollut niin väkivallaton kuin nyt; media vain antaa ymmärtää toisin</a>.&nbsp; Olemme ilkeitä toisillemme kaikin tavoin ehkä siksi, että olemme vieläkin geeneiltämme luolaihmisiä, mutta meillä ei ole enää (ainakaan länsimaissa) mahdollisuutta purkaa väkivaltaisia impulsejamme suoraan (luojan kiitos). Ennen vanhaan annettiin selkään heti, jos joku katsoi hiemankin vinoon, nyt kilpaillaan talouden, urheilun, elintason jne. parissa ja haukutaan toisia nimimerkkien takaa. Riistä tai tule riistetyksi. Elämme totuuden jälkeistä aikaa; sekin somen mahdollistama tilanne. Kukaan ei enää muista 2000-luvun alun hypetystä siitä, kuinka kaikki tulevat ja toimivat yhdessä paremmin ja ihanammin... &rsquo;pitkä häntä&rsquo; se vaan kasvaa jne.</p><p>Vuonna 2017 ihmisten kuva toisistaan perustuu enevästi kotisivupäivityksiin, kommenteihin, blogiteksteihin jne., usein ilman minkäänlaista kontekstia. Ihmiset mittaavat olevaisuuttaan toistensa kavereiden, kommenttien, tykkäysten ja matkakuvien määrän pohjalta. Kaikki merkityksellinen voidaan laskennallistaa.</p><p>Se on kehitystä.</p><p>Moraalinen kehitys on oksymoroni. Sen tietää jo siitä, ettei meillä ole mitään yhteistä määritelmää hyvälle tai pahalle. Jos pitäisi valita moraalinvartija, niin valitsisin Sokrateen ennen nykypoliitikkoja. Siinä teille kehitystä. Jos meillä ei voi olla yhteistä, universaalia päämäärää, niin miten/mihin me sitten kehitymme? Emme me, mutta koneemme &nbsp;kyllä. Teknologia voi korvata lopulta ihmisenkin. Silloin puhutaan tehosta, voimasta ja nopeudesta. Ne ovat ulkoisia ja hyvin mitattavissa olevia ominaisuuksia. Ihminenkin on &rdquo;hyvä&rdquo;, kun osaa toimia kuin kone. Kone on aina &rdquo;oikeudenmukaisempi&rdquo; kuin ihminen, se ei ajattele ikää, sukupuolta tai rotua. Moraalinkin tulevaisuus on koneissa.</p><p>Kysymys &rsquo;miksi?&rsquo; ei kuulu sanavarastoomme, kun kyse on kehityksestä. Olemme luontaisesti kapasitoituja olemaan kyseenalaistamatta kaikkea, millä voimme muuttaa ulkoista maailmaa. Jos jokin on mahdollista rakentaa, joku sen rakentaa, oli se sitten penisilliini, some tai termonukleaarinen massatuhoase. Vastustus on hyödytöntä &ndash; luddiittien ongelma oli se, etteivät he hyväksyneet olevansa teknologisia olentoja.</p><p>Se, että meillä on nyt pelit ja vehkeet, joilla olla yhteyksissä 24/7 ympäri maapalloa ei tietenkään tarkoita, että se olisi pakollista, mutta ympäristöään ei pääse pakoon. Sitkeästi some-vapaina eteenpäin uurastavat hifistelijät ovat aikamme mammutteja: heiltä alkaa loppua tila, jossa selvitä omin vahvuuksin. He ovat päivityksen tarpeessa. Jossain vaiheessa tätä kehitysrataa jokaisen on oltava verkossa verkostoitumassa ja brändäämässä itseään, jos haluaa pysyä pinnalla. Olemme ehdollistettu&nbsp;tälle ympäristölle,&nbsp;sen teknologialle, eikä teknologia ei ole menossa minnekään.<a href="http://kk.org/biography" target="_blank">&nbsp;Kevin Kelly</a>&nbsp;on kuvannut tilannetta hyvin: &nbsp;teknologialla (vrt.&nbsp;<a href="https://www.edge.org/conversation/kevin_kelly-the-technium-and-the-7th-kingdom-of-life" target="_blank">technium</a>) on oma &rsquo;tahto&rsquo;, se kehittyy ja leviää ihmisen omien affordanssien kautta ilman, että siihen olisi paljon sanottavaa. Jokainen uusi koje (tai &rsquo;apsi&rsquo;) avaa uusia ovia toimintaan&nbsp;ilman, että &nbsp;niistä syntyvien käytäntöjen järjellisyyttä voisi ennakoida, saati rationalisoida ja ohjata. Ihminen rakentaa teknologiaa, joka sitten määrittelee ihmisenä olemisen ja toimimisen rajat. Tätä kutsutaan kulttuurievoluutioksi, mutta sopivampi nimitys olisi ehkä inorgaaninen &nbsp;kehitys; &nbsp;&rsquo;kulttuuri&rsquo; kun antaa ymmärtää, että kehityksen keskiössä olisi jokin puhtaasti humaani, ihmiskeskeinen päämäärä.</p><p>Itsebrändäyksen aikakaudella kannattanee syntyä ekstrovertiksi, eli olla luontaisesti suuntautunut ulkoisiin asioihin ja ihmisiin. Aktiivisuus ulosannissa, helppo lähestyttävyys ja kyky tehdä töitä ryhmissä ja vaihtelevissa olosuhteissa nousevat heti esiin rekrytointitilanteessa. Tätä on alettava pohtimaan jo potkuhousuiässä. Moni tosin uskoo, ettei ihmisen perusluonnetyyppiä voi muuttaa, se on pysyvä, mutta he eivät ole ehkä ajatelleet vielä tulevaisuuden teknologisia mahdollisuuksia ihmisluonnon muokkaamisessa. Mutta ennen geeneihin kajoamista, meidän on yritettävä primitiivisimmin keinoin.</p><p>Jos olen ymmärtänyt peruskoulun opetussuunnitelmaa oikein, niin siellä on herätty asian ytimeen, eli nyt koulussa on keskityttävä oppilaan oman aktiivisuuden, ryhmäpohjaisen työskentelyn ja oppimistilanteiden moninaisuuden lisäämiseen. Ekstroversion perusajatus elää vahvasti seuraavassa lainauksessa:</p><p><a href="http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut?juttuID=1408910277036" target="_blank">&ldquo;Ennen kysyttiin: mitä? Nyt kysytään: miten? Tämä näkökulman muutos kuvaa perusopetuksen opetussuunnitelmauudistusta.&rdquo;</a></p><p>Tiedon ja oppimisen pohjalla ei ole enää kysymys siitä,&nbsp;<em>mitä</em>&nbsp;teemme/opimme/ymmärrämme (tai<em>&nbsp;miksi);&nbsp;</em>kysymys&nbsp;joka&nbsp;aukeaisi oikeastaan vain &rsquo;sisäkautta&rsquo;. Kaikki ongelmat oppimisessa &rsquo;ulkoistetaan&rsquo;, kun keskitytään siihen,&nbsp;<em>miten</em>&nbsp;opimme; esim.&nbsp;<em>miten</em>&nbsp;voimme hoitaa asian paremmin, nopeammin ja tehokkaammin. Se,&nbsp;<em>mitä&nbsp;</em>opimme on toisarvoista, kunhan oppiminen auttaa pysymään hengissä. Moni asia maailmassa edellyttää juuri tällaista asetelmaa: kyse on yhä enemmän puhtaasta selviytymisestä ja silloin aika ja raha ei riitä ihmettelyyn.</p><p>Edes&nbsp;kaikista korkein oppimisen aste, yliopisto, ei voi olla huomioimatta tätä. Suurten kokonaisuuksien ihmettelyyn ja massiivisten monografioiden kirjoittamiseen ei enää tähdätä, vaan opinnoista pyritään tekemään selkeä prosessi, jolla on tietty, hyvin rajattu päämäärä, ja josta voidaan siten odottaa myös jonkinlaista hyötyä. Aikaa kuluu enemmän verkostoitumiseen ja rahahakuun kuin itse asioiden miettimiseen. Humanistiset alat eivät aina oikein sovi tämän muottiin, koska ne ovat tottuneet kyselemään tyhjiä kysymyksiä (mitä, miksi... voi miksi?!). Sellainen ei ole enää nykyaikaa.</p><p>Humanistit eivät silti kärsi yksin: leikkaukset uhkaavat viedä kaikkialla pohjaa perustutkimukselta, tuolta monen mielestä täysin hyödyttömältä pohtimiselta, jota raketti-insinööri Wernher von Braun luonnehti seuraavasti: &rdquo;Basic research is what I&rsquo;m doing when I don&rsquo;t know what I&rsquo;m doing.&rdquo; &nbsp;Luonnehdintaa tuskin kannattaa käyttää nykyisin, jos ajattelee uraa akatemiassa ja haluaa joskus rahaakin tililleen.</p><p>Kuinka paljon teknologia ja sen kehitys määrää sitä, miten voimme edetä ja minne? Kehitymmekö ihmisinä tässä ohessa lainkaan ja jos emme, mitä se tarkoittaa? Oli tulevaisuus, mikä tahansa, enkä näe kovin todennäköisenä, että se jäisi odottamaan kysymyksiä siitä, miksi etenisimme juuri näin tai, kuinka&nbsp;ihmiselle itselleen käy kehityksen vanavedessä... Ja silti olen&nbsp;vieläkin kiinni (iki)vanhoissa kysymyksissä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun ulospäinsuuntautuneisuus valjastetaan globaalin tietoverkoston potentiaaliin kutistaa tilaa ja aikaa, syntyy positiivinen takaisinkytkentä, jossa ’ulkoinen’ maailma kasvaa ennennäkemättömiin mittasuhteisiin.

Ekstroversiota pidetään ihanteellisena ominaisuutena, eikä ihme; ekstroverteiksi luokilteltavissa olevia on sanottu olevan jopa 75 prosenttia ihmisistä (Laney 2002). Ajatus sosiaalisesta mediasta kasvoi samalle ihanteelle: miten saada ihmiset yhdistettyä paikasta ja ajasta riippumatta? Eikö yhteys ole aina parempi kuin ei yhteyttä?

Jos ajattelet, että maailma on sitä parempi paikka mitä enemmän ihmiset siellä viestivät toisilleen, niin olet todennäköisesti ekstrovertti. Ironista tässä on se (siis sen lisäksi, että somen kehittäjät olivat luultavasti introvertteja),  että ulospäin suuntautuneilla ihmisillä näyttää olevan usein pahoin vääristynyt kuva siitä, kuinka sosiaalisia ihmiset ja heidän maailmansa todella ovat. Eli suuri osa niistä, jotka toimivat kehityksen airuina, eivät edes tiedä missä mennään:

”If you’re more extraverted, you might really have a skewed view of how extraverted other people are in general,” Feiler says. ”If you’re very introverted you might actually have a pretty accurate idea.”

Ihmisten yhdistäminen ei ole suorin tie onneen. Innostuneen alun jälkeen somessa keskeisimmiksi puheenaiheiksi ovat nousseet yksityisyyden katoaminen, vihapuhe, trollaus, kiusaaminen, valvonta, rahastus ja puhdas mitäänsanomattomuus... Miksi kaikki ovat niin ilkeitä toiselleen?!

Maailma ei ole koskaan ollut niin väkivallaton kuin nyt; media vain antaa ymmärtää toisin.  Olemme ilkeitä toisillemme kaikin tavoin ehkä siksi, että olemme vieläkin geeneiltämme luolaihmisiä, mutta meillä ei ole enää (ainakaan länsimaissa) mahdollisuutta purkaa väkivaltaisia impulsejamme suoraan (luojan kiitos). Ennen vanhaan annettiin selkään heti, jos joku katsoi hiemankin vinoon, nyt kilpaillaan talouden, urheilun, elintason jne. parissa ja haukutaan toisia nimimerkkien takaa. Riistä tai tule riistetyksi. Elämme totuuden jälkeistä aikaa; sekin somen mahdollistama tilanne. Kukaan ei enää muista 2000-luvun alun hypetystä siitä, kuinka kaikki tulevat ja toimivat yhdessä paremmin ja ihanammin... ’pitkä häntä’ se vaan kasvaa jne.

Vuonna 2017 ihmisten kuva toisistaan perustuu enevästi kotisivupäivityksiin, kommenteihin, blogiteksteihin jne., usein ilman minkäänlaista kontekstia. Ihmiset mittaavat olevaisuuttaan toistensa kavereiden, kommenttien, tykkäysten ja matkakuvien määrän pohjalta. Kaikki merkityksellinen voidaan laskennallistaa.

Se on kehitystä.

Moraalinen kehitys on oksymoroni. Sen tietää jo siitä, ettei meillä ole mitään yhteistä määritelmää hyvälle tai pahalle. Jos pitäisi valita moraalinvartija, niin valitsisin Sokrateen ennen nykypoliitikkoja. Siinä teille kehitystä. Jos meillä ei voi olla yhteistä, universaalia päämäärää, niin miten/mihin me sitten kehitymme? Emme me, mutta koneemme  kyllä. Teknologia voi korvata lopulta ihmisenkin. Silloin puhutaan tehosta, voimasta ja nopeudesta. Ne ovat ulkoisia ja hyvin mitattavissa olevia ominaisuuksia. Ihminenkin on ”hyvä”, kun osaa toimia kuin kone. Kone on aina ”oikeudenmukaisempi” kuin ihminen, se ei ajattele ikää, sukupuolta tai rotua. Moraalinkin tulevaisuus on koneissa.

Kysymys ’miksi?’ ei kuulu sanavarastoomme, kun kyse on kehityksestä. Olemme luontaisesti kapasitoituja olemaan kyseenalaistamatta kaikkea, millä voimme muuttaa ulkoista maailmaa. Jos jokin on mahdollista rakentaa, joku sen rakentaa, oli se sitten penisilliini, some tai termonukleaarinen massatuhoase. Vastustus on hyödytöntä – luddiittien ongelma oli se, etteivät he hyväksyneet olevansa teknologisia olentoja.

Se, että meillä on nyt pelit ja vehkeet, joilla olla yhteyksissä 24/7 ympäri maapalloa ei tietenkään tarkoita, että se olisi pakollista, mutta ympäristöään ei pääse pakoon. Sitkeästi some-vapaina eteenpäin uurastavat hifistelijät ovat aikamme mammutteja: heiltä alkaa loppua tila, jossa selvitä omin vahvuuksin. He ovat päivityksen tarpeessa. Jossain vaiheessa tätä kehitysrataa jokaisen on oltava verkossa verkostoitumassa ja brändäämässä itseään, jos haluaa pysyä pinnalla. Olemme ehdollistettu tälle ympäristölle, sen teknologialle, eikä teknologia ei ole menossa minnekään. Kevin Kelly on kuvannut tilannetta hyvin:  teknologialla (vrt. technium) on oma ’tahto’, se kehittyy ja leviää ihmisen omien affordanssien kautta ilman, että siihen olisi paljon sanottavaa. Jokainen uusi koje (tai ’apsi’) avaa uusia ovia toimintaan ilman, että  niistä syntyvien käytäntöjen järjellisyyttä voisi ennakoida, saati rationalisoida ja ohjata. Ihminen rakentaa teknologiaa, joka sitten määrittelee ihmisenä olemisen ja toimimisen rajat. Tätä kutsutaan kulttuurievoluutioksi, mutta sopivampi nimitys olisi ehkä inorgaaninen  kehitys;  ’kulttuuri’ kun antaa ymmärtää, että kehityksen keskiössä olisi jokin puhtaasti humaani, ihmiskeskeinen päämäärä.

Itsebrändäyksen aikakaudella kannattanee syntyä ekstrovertiksi, eli olla luontaisesti suuntautunut ulkoisiin asioihin ja ihmisiin. Aktiivisuus ulosannissa, helppo lähestyttävyys ja kyky tehdä töitä ryhmissä ja vaihtelevissa olosuhteissa nousevat heti esiin rekrytointitilanteessa. Tätä on alettava pohtimaan jo potkuhousuiässä. Moni tosin uskoo, ettei ihmisen perusluonnetyyppiä voi muuttaa, se on pysyvä, mutta he eivät ole ehkä ajatelleet vielä tulevaisuuden teknologisia mahdollisuuksia ihmisluonnon muokkaamisessa. Mutta ennen geeneihin kajoamista, meidän on yritettävä primitiivisimmin keinoin.

Jos olen ymmärtänyt peruskoulun opetussuunnitelmaa oikein, niin siellä on herätty asian ytimeen, eli nyt koulussa on keskityttävä oppilaan oman aktiivisuuden, ryhmäpohjaisen työskentelyn ja oppimistilanteiden moninaisuuden lisäämiseen. Ekstroversion perusajatus elää vahvasti seuraavassa lainauksessa:

“Ennen kysyttiin: mitä? Nyt kysytään: miten? Tämä näkökulman muutos kuvaa perusopetuksen opetussuunnitelmauudistusta.”

Tiedon ja oppimisen pohjalla ei ole enää kysymys siitä, mitä teemme/opimme/ymmärrämme (tai miksi); kysymys joka aukeaisi oikeastaan vain ’sisäkautta’. Kaikki ongelmat oppimisessa ’ulkoistetaan’, kun keskitytään siihen, miten opimme; esim. miten voimme hoitaa asian paremmin, nopeammin ja tehokkaammin. Se, mitä opimme on toisarvoista, kunhan oppiminen auttaa pysymään hengissä. Moni asia maailmassa edellyttää juuri tällaista asetelmaa: kyse on yhä enemmän puhtaasta selviytymisestä ja silloin aika ja raha ei riitä ihmettelyyn.

Edes kaikista korkein oppimisen aste, yliopisto, ei voi olla huomioimatta tätä. Suurten kokonaisuuksien ihmettelyyn ja massiivisten monografioiden kirjoittamiseen ei enää tähdätä, vaan opinnoista pyritään tekemään selkeä prosessi, jolla on tietty, hyvin rajattu päämäärä, ja josta voidaan siten odottaa myös jonkinlaista hyötyä. Aikaa kuluu enemmän verkostoitumiseen ja rahahakuun kuin itse asioiden miettimiseen. Humanistiset alat eivät aina oikein sovi tämän muottiin, koska ne ovat tottuneet kyselemään tyhjiä kysymyksiä (mitä, miksi... voi miksi?!). Sellainen ei ole enää nykyaikaa.

Humanistit eivät silti kärsi yksin: leikkaukset uhkaavat viedä kaikkialla pohjaa perustutkimukselta, tuolta monen mielestä täysin hyödyttömältä pohtimiselta, jota raketti-insinööri Wernher von Braun luonnehti seuraavasti: ”Basic research is what I’m doing when I don’t know what I’m doing.”  Luonnehdintaa tuskin kannattaa käyttää nykyisin, jos ajattelee uraa akatemiassa ja haluaa joskus rahaakin tililleen.

Kuinka paljon teknologia ja sen kehitys määrää sitä, miten voimme edetä ja minne? Kehitymmekö ihmisinä tässä ohessa lainkaan ja jos emme, mitä se tarkoittaa? Oli tulevaisuus, mikä tahansa, enkä näe kovin todennäköisenä, että se jäisi odottamaan kysymyksiä siitä, miksi etenisimme juuri näin tai, kuinka ihmiselle itselleen käy kehityksen vanavedessä... Ja silti olen vieläkin kiinni (iki)vanhoissa kysymyksissä.

]]>
1 http://timopkylml.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229110-ekstroversio-kehitys-ja-miksi-emme-kysy-enaa-miksi#comments Kehitys Teknologia Yhteiskunta Sat, 07 Jan 2017 23:26:20 +0000 Timo P. Kylmälä http://timopkylml.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229110-ekstroversio-kehitys-ja-miksi-emme-kysy-enaa-miksi
Ikääntyminen on sairaus ja siihen on kehitettävä lääke http://timopkylml.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228388-ikaantyminen-on-sairaus-ja-siihen-on-kehitettava-laake <p>Ajatus nuoruudenlähteestä on varmasti lähes yhtä vanha kuin ihminen itse. Ero nykypäivän ja entisajan välillä on, että ihminen alkaa lähestyä nyt pistettä, jossa ikääntymistäkin voidaan manipuloida, ehkä jopa kääntää taaksepäin.</p><p>Salk Gene Expression Laboratory Kalifornian La Jollassa on varmasti erinomaisen mielenkiintoinen paikka olla tällä hetkellä. Siellä etsitään lääkettä ikääntymiseen. Tässä kuussa <a href="https://www.salk.edu/news-release/turning-back-time-salk-scientists-reverse-signs-aging/">laboratorio ilmoitti </a>onnistuneensa nuorentamaan hiiriä ja pysäyttämään niissä ikääntymisen vaikutukset. Vanheneminen ei ehkä olekaan yksisuuntainen polku kohti väistämätöntä. Hiiristä on tietysti varsin pitkä matka ihmisiin, mutta tavoite on luonnollisesti lopulta saavuttaa samat vaikutukset ihmisille. Ja kukapa ei haluaisi (muutamia pessimistejä ja nihilistejä huomioimatta) kääntää fysiologista kelloaan vaikka 20 vuotta taaksepäin? Olisi epäinhimillistä olettaa ihmisten haluavan ikääntyä, jos siihen löydetään lääke (kysymys, kuinka inhimillisiä ihmiset olisivat nuorennusterapiansa jälkeen onkin sitten eri juttu).</p><p>Kuvitellaan, että tällainen &#39;käänteentekevä&#39; lääke (ks. linkki yllä), tai miksi sitä haluaakin kutsua, saataisiin toimimaan ihmisellä vaikka 15-20 vuoden päästä ja että se olisi kustannuksiltaan mahdollinen muillekin kuin miljonääreille (mitä tosin epäilen). Jos se olisi laajasti saatavilla, sillä olisi varmasti vaikutuksia maapallon kantokykyyn ja/tai liikakansoitusongelmiin, mutten osaa arvoida näitä tässä sen tarkemmin. Yhteiskunnallisesti seuraukset olisivat joka tapauksessa kriittiset; etenkin jos lääkkeestä tehtäisiin vain harvojen ja valittujen etuoikeus. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuisi, jos rahalla voisi mennä ja ostaa itselleen nuoruutta ja terveyttä, mutta varat eivät riittäisi. Toiset näyttäisivät ja tuntisivat itsensä taas parikymppiseksi, kun itse kituuttaisi eteenpäin ihan &#39;tavallisena&#39; ihmisenä. Meillä ei taida ole vielä tarpeeksi voimakasta termiä kuvaamaan tällaisesta eriarvoisuudesta syntyvää ilmapiiriä. Seuraus olisi paljon radikaalimpi kuin mikään luokkataisteluskenaario ikinä. Siinä olisi kyse jo jostain paljon syvemmästä kuin luokasta, rodusta jne.; kyse olisi mahdollisesti jopa lajista.&nbsp;</p><p>Oli miten oli, nykyinen yhteiskuntarakenne romahtaisi väistämättä jo ihan siksi, kun ihminen ei enää vääjäämättä vanhenisi, siirtyisi sivuun ja tulisi &ldquo;hyödyttömäksi&rdquo; yhden kaavan mukaisesti. Nuorennusterapia voisi myös vaikuttaa odottamattomilla tavoilla oppimiseen, ymmärtämiseen ja motivaatioon. Jossain vaiheessa eliniän pidentäminen vaatisi myös kognitiivisen kapasiteetin laajentamista jollain tavoin, jotta mieli pysyisi virkeänä ja yleensä kiinnostuneena olemisesta.&nbsp;</p><p>Näitä suhteellisen fantastisia asioita ei voi tietenkään ajatella niissä laboratoriossa, joissa ihmistä yritetään tehdä iättömäksi &ndash; <a href="http://europe.newsweek.com/silicon-valley-trying-make-humans-immortal-and-finding-some-success-311402?rm=eu">jos ei nyt aivan kuolemattomaksi, &nbsp;vielä</a> &ndash; koska silloin kehitys pysähtyisi ja se(kin) olisi epäinhimillistä. Olen silti aina ihmetellyt suurten tieteentekijöiden kyvyttömyyttä ymmärtää keksintöjensä seurauksia kontekstissa (vrt. esim. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=dus_M4sn0_I">atomin halkaisu</a>). Ehkä se on kehityksen hinta; se, ettemme lopulta ymmärrä, mitä olemme oikeasti tekemässä. Tulevaisuus on aina hyppy tuntemattomaan, joka laajaenee laajenemistaan.</p><p>Toisaalta ei näitä asioita voi ajatella paljon muuallakaan, koska ne ovat yksinkertaisesti liian kaukaisia ja utopistisia meille kvartaaleissa elämämme rytmittäville suorittajille. Samasta syystä emme kykene toimimaan tehokkaasti ilmastonmuutoksen tai liikakansoituksen suhteen. Toisin sanoen, tämäkin tieteen läpimurto, jos se joskus realisoituu, nousee ajankohtaisesti vasta sitten, kun se proverbiaalinen pökäle on lässähtänyt tuulettimeen. Sitten edetään tilanteen vaatimalla tavalla. Näin historia toistaa itseään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajatus nuoruudenlähteestä on varmasti lähes yhtä vanha kuin ihminen itse. Ero nykypäivän ja entisajan välillä on, että ihminen alkaa lähestyä nyt pistettä, jossa ikääntymistäkin voidaan manipuloida, ehkä jopa kääntää taaksepäin.

Salk Gene Expression Laboratory Kalifornian La Jollassa on varmasti erinomaisen mielenkiintoinen paikka olla tällä hetkellä. Siellä etsitään lääkettä ikääntymiseen. Tässä kuussa laboratorio ilmoitti onnistuneensa nuorentamaan hiiriä ja pysäyttämään niissä ikääntymisen vaikutukset. Vanheneminen ei ehkä olekaan yksisuuntainen polku kohti väistämätöntä. Hiiristä on tietysti varsin pitkä matka ihmisiin, mutta tavoite on luonnollisesti lopulta saavuttaa samat vaikutukset ihmisille. Ja kukapa ei haluaisi (muutamia pessimistejä ja nihilistejä huomioimatta) kääntää fysiologista kelloaan vaikka 20 vuotta taaksepäin? Olisi epäinhimillistä olettaa ihmisten haluavan ikääntyä, jos siihen löydetään lääke (kysymys, kuinka inhimillisiä ihmiset olisivat nuorennusterapiansa jälkeen onkin sitten eri juttu).

Kuvitellaan, että tällainen 'käänteentekevä' lääke (ks. linkki yllä), tai miksi sitä haluaakin kutsua, saataisiin toimimaan ihmisellä vaikka 15-20 vuoden päästä ja että se olisi kustannuksiltaan mahdollinen muillekin kuin miljonääreille (mitä tosin epäilen). Jos se olisi laajasti saatavilla, sillä olisi varmasti vaikutuksia maapallon kantokykyyn ja/tai liikakansoitusongelmiin, mutten osaa arvoida näitä tässä sen tarkemmin. Yhteiskunnallisesti seuraukset olisivat joka tapauksessa kriittiset; etenkin jos lääkkeestä tehtäisiin vain harvojen ja valittujen etuoikeus. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuisi, jos rahalla voisi mennä ja ostaa itselleen nuoruutta ja terveyttä, mutta varat eivät riittäisi. Toiset näyttäisivät ja tuntisivat itsensä taas parikymppiseksi, kun itse kituuttaisi eteenpäin ihan 'tavallisena' ihmisenä. Meillä ei taida ole vielä tarpeeksi voimakasta termiä kuvaamaan tällaisesta eriarvoisuudesta syntyvää ilmapiiriä. Seuraus olisi paljon radikaalimpi kuin mikään luokkataisteluskenaario ikinä. Siinä olisi kyse jo jostain paljon syvemmästä kuin luokasta, rodusta jne.; kyse olisi mahdollisesti jopa lajista. 

Oli miten oli, nykyinen yhteiskuntarakenne romahtaisi väistämättä jo ihan siksi, kun ihminen ei enää vääjäämättä vanhenisi, siirtyisi sivuun ja tulisi “hyödyttömäksi” yhden kaavan mukaisesti. Nuorennusterapia voisi myös vaikuttaa odottamattomilla tavoilla oppimiseen, ymmärtämiseen ja motivaatioon. Jossain vaiheessa eliniän pidentäminen vaatisi myös kognitiivisen kapasiteetin laajentamista jollain tavoin, jotta mieli pysyisi virkeänä ja yleensä kiinnostuneena olemisesta. 

Näitä suhteellisen fantastisia asioita ei voi tietenkään ajatella niissä laboratoriossa, joissa ihmistä yritetään tehdä iättömäksi – jos ei nyt aivan kuolemattomaksi,  vielä – koska silloin kehitys pysähtyisi ja se(kin) olisi epäinhimillistä. Olen silti aina ihmetellyt suurten tieteentekijöiden kyvyttömyyttä ymmärtää keksintöjensä seurauksia kontekstissa (vrt. esim. atomin halkaisu). Ehkä se on kehityksen hinta; se, ettemme lopulta ymmärrä, mitä olemme oikeasti tekemässä. Tulevaisuus on aina hyppy tuntemattomaan, joka laajaenee laajenemistaan.

Toisaalta ei näitä asioita voi ajatella paljon muuallakaan, koska ne ovat yksinkertaisesti liian kaukaisia ja utopistisia meille kvartaaleissa elämämme rytmittäville suorittajille. Samasta syystä emme kykene toimimaan tehokkaasti ilmastonmuutoksen tai liikakansoituksen suhteen. Toisin sanoen, tämäkin tieteen läpimurto, jos se joskus realisoituu, nousee ajankohtaisesti vasta sitten, kun se proverbiaalinen pökäle on lässähtänyt tuulettimeen. Sitten edetään tilanteen vaatimalla tavalla. Näin historia toistaa itseään.

]]>
10 http://timopkylml.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228388-ikaantyminen-on-sairaus-ja-siihen-on-kehitettava-laake#comments Hyvinvointiyhteiskunta Ikääntyminen Teknologia Fri, 23 Dec 2016 21:29:17 +0000 Timo P. Kylmälä http://timopkylml.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228388-ikaantyminen-on-sairaus-ja-siihen-on-kehitettava-laake
Suomalaiset ovat valokuidun vetämisen suhteen myöhässä http://htuh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225914-suomalaiset-ovat-valokuidun-vetamisen-suhteen-myohassa <p>Kyse ei nyt ole DNA:n valokuidusta, joka erehdyttävän paljon muistuttaa kaapeli-TV:n kaapelia, vaan ihan oikeasta valokuidusta, siitä sellaisesta kuidusta jota upotetaan valtameriin kaapeleissa ja joka nykyään kuljettaa 90% kaikesta maailman tietoliikenteestä.</p> <p>Laitteiden hinnat ja kustannukset ovat tulleet alas. Arvioidaan että jäljelläolevien kuitua vailla olevien kiinteistöjen kuiduttaminen Suomessa maksaisi noin kymmenen miljardia euroa. Summa on noin viidesosa valtiontalouden vuotuisesta budjetista. Noin 2000&euro; asukasta kohden.</p> <p>Valokuidun asennus maksaa noin 15 euroa metriltä. Kustannukset tulevat enimmäkseen kaivamisesta.</p> <p>Hanke olisi hyödyiltään ja kustannuksiltaan hyvin paljon sähköverkoston luonnin kaltainen, ja varmistaisi tietoliikenneyhteydet vuosikymmeniksi eteenpäin. Kaapeli kestää maastossa yhtä hyvin kuin sähkökaapelit ja sen aidosta kapasiteetista pystytään käyttämään vasta tuhannes ja miljoonasosia.</p> <p>Tulevaisuuden 5G-tekniikka vaatii laajan valokuitupeiton. Nykyisinkin 4G-puhelinyhteyksissäkin tiedonsiirtonopeudet putoavat nopeasti poistuessa tukiasemilta.</p> <p>Kaikkialle ylettyvä, katkeileva 1Mbps/10kbps -yhteys ei ole riittävä tulevaisuuden tietoyhteiskunnan tukipilariksi.</p> <p>Täällä yhä jätetään valokuidut vetämättä uusiinkin koteihin ja unohdetaan asentaa myös se sormenpaksuinen putki jota kautta sen saisi jälkeenpäin vedettyä laitetilaan.</p> <p>Jos tietoliikenneyhteyksiä laiminlyödään niin tuloksena on että Suomen haja-asutus ja tiheään asutut alueet joutuvat eriarvoiseen asemaan. Tietoliikenneyhteyksien puuttuminen haja-asutusalueilta vähitellen autioittaa nämä alueet.</p> <p>Kaikki siellä asuvat eivät muuta kaupunkeihin. Saatte pitää teidän julmetun rumat betonimörskänne. Samantien voi muuttaa kauemmaksikin, esimerkiksi muihin Euroopan maihin. Kaikki kehäkolmosen ulkopuolella asutus on korpea. Mitä täällä korvessa asuisi jos täällä ei ole edes tietoliikenneyhteyksiä muualle?</p> <p>-- Nyt vielä sitten kirjotan ne kommentit kun ette te kuitenkaan jaksa tänne kirjoittaa. Olen jokaisen kuullut näistä sanottavan.</p> <p>&quot;Internet on väliaikainen haihatus johon ei tarvitse investoida. Se menee pois kyllä vähitellen.&quot;</p> <p>&quot;Ei meidän aikana tarvittu mitään gigabitin yhteyksiä.&quot;</p> <p>&quot;En käytä tietokonetta sillä minulla on tämä matkapuhelin, miksi minun tarvitsisi tästä välittää?&quot;</p> <p>&quot;Ne jotka tarvitsevat niitä nopeita lankayhteyksiä saisivat ne maksaa. En minä tarvitse sellaisia.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kyse ei nyt ole DNA:n valokuidusta, joka erehdyttävän paljon muistuttaa kaapeli-TV:n kaapelia, vaan ihan oikeasta valokuidusta, siitä sellaisesta kuidusta jota upotetaan valtameriin kaapeleissa ja joka nykyään kuljettaa 90% kaikesta maailman tietoliikenteestä.

Laitteiden hinnat ja kustannukset ovat tulleet alas. Arvioidaan että jäljelläolevien kuitua vailla olevien kiinteistöjen kuiduttaminen Suomessa maksaisi noin kymmenen miljardia euroa. Summa on noin viidesosa valtiontalouden vuotuisesta budjetista. Noin 2000€ asukasta kohden.

Valokuidun asennus maksaa noin 15 euroa metriltä. Kustannukset tulevat enimmäkseen kaivamisesta.

Hanke olisi hyödyiltään ja kustannuksiltaan hyvin paljon sähköverkoston luonnin kaltainen, ja varmistaisi tietoliikenneyhteydet vuosikymmeniksi eteenpäin. Kaapeli kestää maastossa yhtä hyvin kuin sähkökaapelit ja sen aidosta kapasiteetista pystytään käyttämään vasta tuhannes ja miljoonasosia.

Tulevaisuuden 5G-tekniikka vaatii laajan valokuitupeiton. Nykyisinkin 4G-puhelinyhteyksissäkin tiedonsiirtonopeudet putoavat nopeasti poistuessa tukiasemilta.

Kaikkialle ylettyvä, katkeileva 1Mbps/10kbps -yhteys ei ole riittävä tulevaisuuden tietoyhteiskunnan tukipilariksi.

Täällä yhä jätetään valokuidut vetämättä uusiinkin koteihin ja unohdetaan asentaa myös se sormenpaksuinen putki jota kautta sen saisi jälkeenpäin vedettyä laitetilaan.

Jos tietoliikenneyhteyksiä laiminlyödään niin tuloksena on että Suomen haja-asutus ja tiheään asutut alueet joutuvat eriarvoiseen asemaan. Tietoliikenneyhteyksien puuttuminen haja-asutusalueilta vähitellen autioittaa nämä alueet.

Kaikki siellä asuvat eivät muuta kaupunkeihin. Saatte pitää teidän julmetun rumat betonimörskänne. Samantien voi muuttaa kauemmaksikin, esimerkiksi muihin Euroopan maihin. Kaikki kehäkolmosen ulkopuolella asutus on korpea. Mitä täällä korvessa asuisi jos täällä ei ole edes tietoliikenneyhteyksiä muualle?

-- Nyt vielä sitten kirjotan ne kommentit kun ette te kuitenkaan jaksa tänne kirjoittaa. Olen jokaisen kuullut näistä sanottavan.

"Internet on väliaikainen haihatus johon ei tarvitse investoida. Se menee pois kyllä vähitellen."

"Ei meidän aikana tarvittu mitään gigabitin yhteyksiä."

"En käytä tietokonetta sillä minulla on tämä matkapuhelin, miksi minun tarvitsisi tästä välittää?"

"Ne jotka tarvitsevat niitä nopeita lankayhteyksiä saisivat ne maksaa. En minä tarvitse sellaisia."

]]>
2 http://htuh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225914-suomalaiset-ovat-valokuidun-vetamisen-suhteen-myohassa#comments Sivistys Talous Teknologia Teleoperaattorit Valokuitu Fri, 11 Nov 2016 06:00:00 +0000 Henri Tuhola http://htuh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225914-suomalaiset-ovat-valokuidun-vetamisen-suhteen-myohassa
Sulautetut järjestelmät ovat digitaalisuuden ydin http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225030-sulautetut-jarjestelmat-ovat-digitaalisuuden-ydin <p>Kävin 80-luvulla Tekesissä sisäisesti kamppailua niitä vastaan, joiden mielestä ohjelmidtohankkeille ei pitäisi myöntää t&amp;k-tukea. Softahan oli vain &quot;insinöörityötä&quot;. Kuvasta ilmenee, että&nbsp;<em><a href="https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sulautettu_järjestelmä">sulautetuilla järjestelmillä j</a></em>a niihin liittyvällä ohjelmistokehityksellä on merkittävin t&amp;k:n kasvupotetentiaali. Satunmoisin lanseerasin tuon termin sulautetut järjelmät (embedded systems) Telenokiassa talvella1981. Elimme silloin, siis jo 35 vuotta sitten, digitaalisuuden murrosta rakentaessamme sulautettuja järjestelmiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kävin 80-luvulla Tekesissä sisäisesti kamppailua niitä vastaan, joiden mielestä ohjelmidtohankkeille ei pitäisi myöntää t&k-tukea. Softahan oli vain "insinöörityötä". Kuvasta ilmenee, että sulautetuilla järjestelmillä ja niihin liittyvällä ohjelmistokehityksellä on merkittävin t&k:n kasvupotetentiaali. Satunmoisin lanseerasin tuon termin sulautetut järjelmät (embedded systems) Telenokiassa talvella1981. Elimme silloin, siis jo 35 vuotta sitten, digitaalisuuden murrosta rakentaessamme sulautettuja järjestelmiä.

]]>
0 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225030-sulautetut-jarjestelmat-ovat-digitaalisuuden-ydin#comments Digilisaatio Sulautetut järjestelmät Teknologia Tutkimus ja kehitys Wed, 26 Oct 2016 09:40:55 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225030-sulautetut-jarjestelmat-ovat-digitaalisuuden-ydin