Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen kieli

Vanhus on uusi neekeri

Ikuisen nuoruuden mallimaassa Yhdysvalloissa vanhus on kiellettyjen sanojen listan kärkisijoilla. En tiedä, mikä nimitys olisi sovelias, mutta harmittaa, että vanheneminen leimataan yhä laajemmin häpeämerkillä.

Englannin kielessä ageism 'ikäsyrjintä' muistuttaa kovasti racism-sanaa, mikä sinänsä on hyvä asia. Toki suomessakin puhutaan ikärasismista. En kuitenkaan lakkaa ihmettelemästä, miten juuri vanhuksesta tuli uusi neekeri, loukkaava ja poliittisesti epäkorrekti termi.

Kaaos, mysteeri, traaginen, konflikti, printata...

Kyseiset sanat ovat syrjäyttäneet suomalaiset vastineensa julkisuudessa ja suomalaisissa lehdissä ja uutisvälineissä täysin.

Minä en ole käyttänyt yhtäkään noista sanoista ikinä, en puheessa enkä kirjoituksessa (paitsi silloin, kun kyse on itse sanasta).

Suomi on puolustamisen arvoinen kieli

Fennomaanien työlle on edelleen tarvetta.

Jo kansallisfilosofimme J.V. Snellman korosti, että koko kansakunnan ajattelu on sisäänrakennettuna sen yhteiseen kieleen. Suomen rakentaminen sivistyskieleksi, johon Snellman merkittävästi vaikutti, on nyt vakavasti uhattuna.

Korkeakouluissa ja tutkimuksessa suomen kielen asema on erityisen haastava, kuten hiljattain Suomen kielen lautakunta varoitti. Suomen kieli heikkenee siis juuri siellä, jossa suomalaisen sivistyksen pitäisi vahvistua.

Suomensuojelijoille on tilausta

Luulin että fennomaanien taistelu suomen kielen puolesta jäi 1800-luvulle, mutta väärässä olin. Vihollinen ei nyt vain tule itärajan takaa, vaan rajojen sisältä. Kumma kyllä jotkut (yhden tähden liikkeen keulakuva Mikael Jungner etunenässä) ovat vapaaehtoisesti tekemässä Suomesta Amerikan henkistä siirtomaata ja ajavat ilmeisesti ihan vakavissan englantia kolmanneksi viralliseksi kieleksi Suomeen (tai ainakin joihinkin kuntiin).

Miksi ruotsinkielinen pääsee suomenkielistä helpommin yliopistoon?

Elämme yhteiskunnassa, jossa säännöllisin aikavälein huolestutaan ruotsin kielen asemasta. Ruotsin kielellä on kuitenkin ylikorostetun suojeltu asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Sen sijaan olisi syytä vakavasti keskustella, miksi suomen kielellä on niin heikko asema Suomessa.

Yksi karu esimerkki siitä on, että yliopiston ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille. Suomenkieliseltä nuorelta edellytetään yliopistoon hakiessa enemmän pisteitä kuin ruotsinkieliseltä nuorelta. Tämän lisäksi ruotsinkielisten kiintiöt ovat huomattavasti suuremmat kuin kielivähemmistön koko. 

Kielten tappamisen perusteita III: se on niin ehanaa

 

- Siinä meni nuoret sekä vanhat samanlailla.


Tämä on vastaus kysymykseen, mitä yhteistä on Hiroshiman atomipommilla ja Vesivehmaan jenkalla. Itse olen tästä kuullut muunnoksen, jossa viitataan hutujen ja tutsien taannoiseen välienselvittelyyn Hiroshiman atomipommin sijaan.

Perussuomalaisten harhaanjohtava nimi vaihdettava sekaannusten välttämiseksi

Millainen on perussuomalainen? Onko se keskivertoa normaalia suomalaista jotenkin edustava henkilö vai kymmenen prosentin hujakoilla kannatukseltaan olevan puolueen kannattaja? Puolueen nimittäminen perussuomalaiseksi selvästi aiheuttaa turhaa sekaannusta ja vaikeuttaa suomen kielen käyttöä toivottavalla selkeydellä.

Sovitaan, että Trump on tramp ja Putin puuttin

# On käsittämätöntä, että suomalaiset radio- ja tv-toimittajatkaan eivät ole oppineet ääntämään joka päivä uutisissa esiintyviää nimeä Trump, siis tuo USA:n presidentti-pääministeri-kaikkivaltias Donald Trump. Amerikassahan se ääntyy tietenkin tramp. Miksi siis englannin kieltä taitavat toimittajat ja muut kansalaiset ääntävät sen trump? Muistakaamme, että auringosta puhutaan englanniksi sanalla Sun, joka kuitenkin ääntyy san.  

Olenko minä syyllinen - osasyyllinen - syytön?

Kaikella on aikansa. Kaikella on paikkansa. Jopa minulla. Väinö Hirvelä kirjoitti aamuyöstä sananvapaudesta. Sananvapaus on tärkeä asia. Kynä voi olla, kuten tiedämme, miekkaa "terävämpi" ase. Näppäimistö voi olla hävittäjää voimakkaampi ase. Kirjoittamalla voimme muuttaa maailmaa. Olenko minä tehnyt niin?

Suomen kielellä julkaiseminen

Vastoin odotuksiani herätti taannoinen mielipidekirjoitukseni (HS 9.2.2018) tiedejulkaisemisesta suomen kielellä vastarektion, eikä keneltäkään mitättömyydeltä, vaan teoreettisen fysiikan julkkisprofessori Kari Enqvistiltä (HS 11.2.2018). Mielipiteeni olivat hänestä ”yksinkertaisesti järkyttäviä”.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä