Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Kaikki blogit puheenaiheesta Nationalismi

Kansallismielinen moraalipaniikki

Edellisessä Puheenvuoron kirjoituksessani viittasin Marja Valkosen artikkeliin Jussi Pakkasvirran ja Pasi Saukkosen toimittamassa artikkelikokoelmassa Nationalismit (2005). Tämä on myös jatkoa 9.8.2018 julkaistuun puheenvuoroon kansallismielisten misogyniasta.

Marja Valkosen kirjoitti:

Kansallismielisten kuvitteelliset viholliskuvat

Jussi Pakkasvirran ja Pasi Saukkosen toimittamassa artikkelikokoelmassa Nationalismit (2005) Marja Vuorinen käsittelee omassa osuudessaan mm. viholliskuvia.

Poimitaan tähän muutama huomio perustuen Vuorisen artikkeliin.

1. Tie erilaisuuden havaitsemisesta aktiivisiin viholliskuviin on pitkä: erilaisesta tulee toinen, toisesta vastakuva ja vastakuvasta viholliskuva.

2. Erilaisuuden havaitseminen kuuluu osaltaan kaikkeen määrittelyyn koska vastakohdat (saattavat) määrittää loogisesti toisiaan.

Kansallismielisten myyttinen maailma

Nationalismia ja myyttejä tutkinut Anthony B. Smith on julkaissut aiheesta kaksi mielenkiintoista kirjaa: Myths and Memories of the Nation (1999) ja Nationalism (2001).

Smithin teoksista voi poimia muutamia huomioita.

1. Etninen yhteisö on nimetty ihmisyhteisö, joka liittyy tiettyyn kotimaahan ja jolla on myytti yhteisestä alkuperästä, yhteisiä muistoja, yksi tai useampi kulttuuripiirre.

2. Olennaisimpina seikkoina Smith pitää juuri niitä ihmisten ajatteluun juurtuneita myyttejä, jotka liittävät ryhmän jäsenet yhteen.

Kansallismielinen misogynia

Kun on seurannut kansallismielisyyttä koskevaa debattia eri keskustelupalstoilla (myös Puheenvuorossa), niin yksi piirre on ollut aika ajoin esiin puskeva misogynia. Mitä konservatiivisempia näkemyksiä joku kansallismielinen esittää, sitä viistompi hänen näkemyksensä naisen asemasta on.

Suomalaisen kansallismielisyyden pioneereilla, Snellmanilla ja Topeliuksilla, oli heilläkin aika viistot näkemykset naisista. Tässä mielessä nykyisetkin kansallismieliset pyrkivät ylläpitämään maskuliinista hegemoniaa.

Kansallismielisten keksityt traditiot

Kansallismieliset ovat hyviä keksimään kansallisia traditioita, mutta hyvin harva traditio kuitenkaan on millään tavoin uniikki ja jollekin ”kansakunnalle” tyypillinen. Jo pelkästään kansakuntakin on käsitteenä problemaattinen, toisinaan myös paradoksaalinen.

Eric Hobsbawnin ja Terence Rangerin toimittamassa artikkelikokoelmassa Invented traditions (1983) kartoitetaan keksittyjä kansallisia traditioita ja niitähän riitti.

Nationalismi on pop

Ihminen tarvitsee kansakunnan johon kuulua.

"Ryhmään kuulumisen tarve on jokaisen ihmisen perustarve", kertoo ylimmän liikkeenjohdon kouluttaja Jarmo Manner. 

Kansallismielisyys kulkee kohti auringonlaskua

Nationalismille on ennustettu kuolemaa jo useita kertoja. Silti se on osoittautunut sitkeäksi ajattelutavaksi ja taantumuksellisen poliittisen toiminnan ideologiseksi perustaksi.

Puolustuspuheenvuoroni vihreiden Aino Pennaselle!

Nähdäkseni Aino Pennanen (vihreät) toimi lentokoneessa kieltäytyessään istumasta spontaanisti mutta silti maltillisesti, vaikka hän ei takuulla ajatellut aiheuttavansa tällaista some-hässäkkää, johon sekoittuu raivo ja tuomitseminen yhtä aikaa. Maltillinen kansalaistottelemattomuus on perusteltua niin kauan kunnes järjestelmä eli yhteiskunta pystyy täysin aukottamasti perustelemaan toimintansa järkevyyden. 

On helppoa muodostaa mielipide ns. mustavalkoisiin kysymyksiin!

Nationalismi - rauhan asialla

George Orwellin ”Eläinten vallankumouksen” hellyyttävimmät hahmot olivat kanat, jotka aina uskollisesti toistelivat sikojen heille syöttämiä iskulauseita.

Eräs tärkeimmistä kanojen kotkotuksista oli seuraava: ”neljä jalkaa hyvä – kaksi jalkaa paha”.

Tämä yksioikoinen ja älyllisesti laiska poliittinen puhunta sopii myös meidän aikaamme. Kuten hyvin tiedämme ”hyvä-ihmismedia” on työntänyt nationalismin ja patriotismin poliittisen korrektiuden marginaaliin. Ne ovat paha-paha-paha.

Fasismin käsitteen inflaatio

Kirjoitin tiistaina kansanmurhan käsitteen inflaatiosta. Läheistä sukua tälle on fasismin käsitteen inflaatio, joka toisinaan seuraa suoraan ensimmäisestä. Mikäli fasismia pidetään kansanmurhan synonyyminä, ja mikä tahansa sotarikos, etninen puhdistus tai jopa ”demografinen kriisi” on kansanmurha, niin fasismin käsite kärsii inflaation. Tämä on vain yksi monista fasismin käsitteen inflaation muodoista.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä