Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Kaikki blogit puheenaiheesta Metsänkasvu

Suomen ilmastometsä pulskistuu, ei hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, kuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on ymmällään syntyykö metsämaana itseään mainostavasta Suomesta sittenkin hiilijalanjälki?

Metsäntutkimuslaitos (nykyisin Luonnonvarakeskus) on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan 12 kertaa vuodesta 1922 lähtien. Tuskin mikään muu maa on yltänyt vastaavalla tarkkuudella ja yhtä pitkällä ajanjaksolla tehtyyn puuvaraston laskentaan ja puumäärän muutosten seurantaan.

Biomassan lyhytkiertoviljelyyn on taas tarve

Jo sotien jälkeen biotalouttamme pelotti sellun raaka-aineen pula. Vuonna 1953 vuorineuvos Ralph Erik Serlachius ja professori Risto Sarvas toivat Tanskasta 5000 kappaletta nopeakasvuisen sellupajun pistokkaita. Sarvas istutti ne Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) maille Uudenmaan Ruotsinkylään ja Lapinjärvelle. Uuden tyyppisten metsäviljelmien koekasvatus kesti parikymmentä vuotta.

Bioydinvoima on jo käytössämme

Nyt kun Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakentaminen on myöhästynyt yhdeksän vuotta ja uusi Fennovoima pyörii niin talouden, ympäristölupien kuin maailmanpolitiikan myllerryksessä, on hyvä muistaa että meillä on jo melkoisesti omaa, luonnollista ydinvoimaa.

Metsiin paistava aurinko on tärkein ydinvoimalamme. Sen uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, vetypommeistakin tunnettu fuusio. Maanpäällisistä voimaloista poiketen auringon ydinsaasteet jäävät avaruuteen. Energia saapuu metsään puhtaana valona.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä