Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Kaikki blogit puheenaiheesta Lyhytkiertoviljely

Polttoturpeen jälkeen energiapajua – polttoturvesoiden jälkihoitoa tutkitaan

1970-luvulta lähtien turvetalous oli maamme nopeimmin kasvava teollisuuden ala. Jo 1970- ja 1980-lukujen taiteessa alettiin tutkia mitä tuleville turvesuon pohjille tulisi tehdä. Suomelle oli syntymässä uusi, isoja sarkapeltoja muistuttava maaresurssi. Metsäntutkimuslaitos (Kannuksen energiametsäkoeasema)  järjesti 17.8.1981 Turveruukki Oy:n tuotantosuolla Rantsilan Palonevalla aiheesta tiedotustilaisuuden yleisölle, alueen yhteisöille, yrittäjille ja tiedotusvälineille. Metsäntutkimuslaitos esitteli energiametsitystä. Silloin lupaavin turvesuonpohjan puulaji oli paju.

Lehtiruoste nitisti Energiametsäkoeaseman

Energiaviljely käynnistyi maassamme vauhdikkaasti 1970-luvun lopussa, PERA-hankkeena (Puu Energian Raaka-Aineena):

http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274439-energiametsien-vilje...

Kannukseen perustetulla Energiametsäkoeasemalla päätavoite oli ottaa oppia Ruotsista ja kehittää siellä professori Gustaf Sirénin johdolla luotua energiametsäviljelyn (energiskogsodling) mallia Suomen oloihin. Ajatus oli tutkia koko bioenergian ketjua käytännön tasolla.

Energiametsien viljelyn vauhdikas alku

Energiametsän viljely syntyi käsitteenä 1970-luvun lopulla. Siihen vaikuttivat vuosikymmenen kaksi öljykriisiä. Ne nostivat öljyn maailmanhinnan korkeimmillaan yhdeksänkertaiseksi vuosikymmenen alun pohjahintaan verrattuna. Puusta ja ylipäänsä biomassasta saatava energia palasi Suomen energiapolitiikkaan.

Pajua selluteollisuudelle

Biomassapajun viljelyn käynnistymisen Suomessa voi ajoittaa vuoteen 1953. Kyse ei ollut enää 1900-luvun alkupuolen koriteollisuudesta, ei vannepajuista eikä pajuista tuulensuojakasveina. Kyse oli pajun biomassan mahdollisesta käytöstä selluksi.

Korean sodan käynnistämässä noususuhdanteessa metsäteollisuus oli ensimmäisen kerran huolissaan metsiemme kuitubiomassan riittävyydestä. Voisiko biomassaa viljellä lisää ja tuottaa siten, että sellukuidun raaka-aineen tuotantokustannus samalla laskee?

Paneeko päästökauppa taas biomassan liikkeelle?

Hiilidioksidin päästöpörssi on pyörinyt lähes 15 vuoden ajan. Hiilidioksidin tonnihinta on tempoillut vuosien myötä pörssiosakkeiden tapaan, jopa niitä rajummin (kuva).

Ennen kaupan alkua (1.12.2004) yliopistotasolla arvioitiin, että hiilidioksidin tonnihinta voisi vapailla markkinoilla asettua tasolle viisi euroa tonni. Pörssin ensimmäinen päivä määritti alkuhinnaksi 8,48 euroa.

Korkeimmillaan hiilidioksidi kävi 30,5 eurossa (19.4.2006). Matalimmillaan hinta putosi 2,8 euroon tonnilta (17.4.2013).

Biomassapajun viljelyn juuret 1700-luvulla

Biomassapajuiksi voi määritellä hyväkasvuiset, tasalaatuista satoa tuottavat pajulajit, lajikkeet ja risteymät, joita on helppo viljellä ja kasvattaa tasaisella peltomaalla, muiden runsaasti biomassaa tuottavien hyötykasvien tapaan.

Ilmastohiiltä maaperään biomassapajulla

Maaperä peruskallion yläpuolella on maapallon tärkein elollisen hiilen varasto, suuruudeltaan 1500 miljardia alkuainehiilen tonnia. Vertailuksi: ilmakehässä on 850 miljardia tonnia, biomassassa (etupäässä puissa) on 550 miljardia tonnia.

Metsäpuiden lyhytkiertoviljelyä biotaloudelle ja ilmastotaloudelle

Kiihtyvä ilmastokamppailu hiilen nieluista johtanee ennen pitkää siihen, että maassamme on vähennettävä vuotuisia luonnonmetsien hakkuita. Tämä toteutunee helpoimmin valtionmetsissä, avohakkuiden kiellon 2018 kansalaisaloitteen myötä.

Nouseva biotaloutemme tarvitsee uusia keinoja, turvatakseen tehtailleen raaka-aineen. Yksi keinoja on jo vuosikymmeniä Pohjoismaissa tutkittu metsäpuiden lyhytkiertoviljely.

Hiilidioksidin sieppaus bioenergialla uuteen kenttätutkimukseen

Moni Salosta Perniön kautta Karjaalle 1990-luvulla matkannut kulkija saattaa muistella pysäyttäneensä autonsa Pohjankurussa erään peltoaukean laitaan ja ihmetelleensä tien oikealla puolella olevaa suurta keltaista taulua. Siinä luki "Paju on aikamme puulaji" (kuva 1). Viereisillä pelloilla kasvoi sakeita pajuviljelmiä. Mistä oikein oli kysymys?

Eukalyptus - Etiopian ilmastopuu

Australiasta Etiopiaan kotiutunut eukalyptus on kasvanut maan tärkeimmäksi viljelypuuksi. Yli 100 vuoden kasvukokeissa laji on osoittautunut tuottoisaksi, kestäväksi ja viljelyvarmaksi sekä kylämetsityksiin että ylämaan vuoriston metsänrajan hoitoon.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä