Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Kaikki blogit puheenaiheesta Itämeri

”Jokainen valtio puolustaa itseään”

Näin sanaili esimerkiksi Venäjän presidentti Vladimir Putin. Itämeren sotilaallinen tasapainotila on järkkynyt. Maailman se toinen ydinasesuurvalta Yhdysvallat on tullut kaukaa Atlantin takaa Venäjän kotivesille – taistelukoneistoineen ja aktiivisine hyökkäys-/ puolustusharjoituksineen, lietsoen muita rauhallisempia Itämeren valtioita mukaansa.

Huojuva torni

Meksikonlahden pohjoinen rantaviiva on maisemineen ja eläinlajeineen yksi Yhdysvaltojen upeimmista luontokohteista. Kävin niillä rannoilla viimeksi vuonna 2005, mutta kokemus oli vahva ja alue jäi mieleen.

Helsinkiin Itämeren suojeluohjelma

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat viime vuosina tuntuneet konkreettisella tavalla myös Helsingin ympäristössä.

Vaikutukset koskevat monella tapaa Itämerta, joka on samaan aikaan maailman nuorin ja yksi saastuneimmista meristä. Tänä kesänä suomalaiset joutuivat surullisella tavalla
seuraamaan rantojen peittämää vihreää levälaattaa. Levätilanne oli lähes koko Suomenlahdella mittakaavaltaan niin paha, että se näkyi avaruuteen asti.

Itämeri voi huonosti ihmisen toiminnan takia. Saastumista aiheuttavat rehevöityminen, laivaliikenne ja ilmastonmuutos.

Pehmeää turvallisuuspolitiikkaa

Pitkällä aikavälillä kaikista tärkeintä on ”pehmeä ulkopolitiikka”, sekä ilmastonmuutokseen varautuminen. Äkkiseltään ajateltuna Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen suhteen voittajiin, koska maatalouden viljelyskausi pitenee. Valitettavasti ilmastonmuutoksen suhteen jokainen maa on kytköksissä toiseen. Jos meillä ilma lämpenee ja tuo enemmän maanviljelymahdollisuuksia, niin toisaalla se tarkoittaa kuivuutta ja maan muuttumista elinkelvottomaksi. Varovaisestikin arvioiden tulevaisuudessa ilmastopakolaisten määrä lasketaan sadoissa miljoonissa.

Itämeren levälautat seurausta suolapulssien vähyydestä

Itämeren hapettomuus on tämän kesäisten sinileväkasvustojen aiheuttaja.

"Typensitojasinilevien torjumiseksi viranomaisten vaatima Itämeren typpikuormituksen vähentäminen olisi täysin tehoton. Nitraattiravinnetyppeä vähentäessään se olisi vahingollista. Kaiken kaikkiaan Gotlanninmeren syvänteet olisi saatava tavalla tai toisella hapellisiksi. Vain siten voidaan odottaa selkeää Itämeren tilan paranemista. Hapellisuuden luominen tai parantaminen on jo olevan järvi- ja merikokemuksen perusteella teknisesti mahdollista, eikä se ole niin kallista kuin ihmiset luulevat."

Sairas Itämeri tarvitsee hätäapua budjettiriihestä 

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesän massiiviset sinilautat ovat siitä vakava muistutus. On hälyttävää, että Itämeren tila on jossain määrin jopa huonontumassa. On välttämätöntä, budjettiriihessä tehdään esityksiä vaikuttavista lisäsuojelutoimista. Itämeren pelastuspaketilla on vauhditettava kipsin käyttöä maatalouden fosforivalumien kitkemisessä ja purettava Saaristomeren lantapommia.

 

Helsinkiläiset maailman tyytymättömimpiä

Pääkaupungissa yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä on vuosikymmenessä yli kolminkertaistunut. Kelan maksama asumistuki ylitti viime vuonna 2,0 miljardin rajan. Kolmannes tuesta maksettiin Uudellemaalle.

Tukiautomaatista hyötyvät suhteessa eniten suurimmat vuokranantajat, kuten ruotsalaisomistuksessa oleva Sato (Suomessa ja Venäjällä toimiva asuntosijoitusyhtiö, jonka enimmäisosuuden omistaa ruotsalainen kiinteistökonserni Fastighets AB Balder) ja ay-liikkeen omistama VVO (nyk. Kojamo Oy).

Sinilevävitsaus

 

Merenrannoilla ja varmaan muissakin vesistöissä pitkään kestänyt helle on tuonut esille tutun, ison ongelman, nimittäin sinilevän. Tämä ei ole mikään vain tämän kesän ongelma, mutta pitkään jatkunut lämmin ilma on tuonut sen nyt korostuneesti esille. Yle (linkki 1) uutisoi asiasta hyvin ja kopioin blogin alle jutun pääpointit, koska mitä sitä kattavaa artikkelia itse toistamaan.

Kiri kiri ministeri Tiilikainen – Itämeri ei odota

Purjehtiessa ja merellä liikkuessa näkee ja kokee konkreettisesti Itämeren tilan. Lapsille on ollut vaikea kertoa, miten olemme päästäneet kotimeremme tähän tilaan. Ja miksi emme ole tehneet enempää Itämeren pelastamiseksi.

 

Lääkejäte ei kuulu Itämereen

Monista ponnisteluista huolimatta Itämeri on kaikilla ekologisilla mittareilla mitattuna maailman saastuneimpia merialueita. Se minne me suomalaiset laitamme lääkejätteemme on yksi Itämeren ja vesistöjen kuntoon vaikuttava asia. Intohimoisena Itämeren suojelijana ilahduin suunnattomasti, kun tutustuin lääkkeetön Itämeri- kampanjaan. Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa kaikkia toimimaan Itämeren ja muiden vesistöjemme suojelemiseksi. 

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä