*

Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Fukushima

Fukushiman vaikutukset: 130 kuolemaa 50 vuoden aikana

Fukushiman onnettomuuden pitkän aikavälin vaikutuksia on nyt laskettu ensimmäistä kertaa. Stanfordin yliopiston professori ja hänen entinen jatko-opiskelijansa mallinsivat laskeuman leviämistä ja saivat todennäköiseksi tulokseksi 130 ennenaikaista kuolemaa seuraavan 50 vuoden aikana. Koko maailmassa.

 

Fukushima plus yksi vuosi: uhreja edelleen noin nolla

Vuosi sitten Japaniin iski yksi kirjoitetun historian pahimmista maanjäristyksistä ja suurimmista tsunameista. Lähes 20 000 ihmistä menehtyi ja kokonaisia kaupunkeja tuhoutui, ja koko maa siirtyi muutamia metrejä itään. Järistys ja tsunami aiheuttivat myös pahimman säteilyonnettomuuden 25 vuoteen. Kyseinen onnettomuus ei tappanut ketään, ja suurin osa asiantuntijoista uskoo, että sen pitkän tähtäimen terveysvaikutukset jäävät tilastoissa huomaamattomiksi. 

 

Miksi Fukushima tappaa niin vähän?

Edellinen kirjoitukseni Fukushiman nykytilasta kirvoitti melkoisen kommenttivyöryn. Epäusko oli käsinkosketeltavaa: miten ihmeessä voi sanoa, että etusivuilla viikkokausia olleen onnettomuuden uhrien määrä näyttää näillä näkymin jäävän kolmeen? Olemme niin tottuneet kauhukuviin säteilyn vitsauksesta, että näin alhaisia arvioita on vaikea uskoa.

Fukushima elokuussa: uhrien määrä jäänee kolmeen, syöpävaaraa ei havaittu

Ensimmäiset tutkimukset ihmisten altistumisesta säteilylle Fukushiman seurauksena ovat nyt valmiit, ja turma näyttää osoittautuvan ihmisille harvinaisen vaarattomaksi teollisuusonnettomuudeksi - etenkin, jos kuolleiden, loukkaantuneiden ja sairastumisvaarassa olevien määrää vertaa uutisoinnin määrään. Samaan aikaan raivaustyöt voimalassa jatkuvat pienin askelin, eikä taka-askeliltakaan ole aina vältytty. Tämä on lyhyesti todeten maailman toiseksi pahimman ydinonnettomuuden tilanne elokuussa 2011, viisi kuukautta onnettomuuden jälkeen.

 

Fukushima heinäkuussa: ei lopun alku, mutta alun loppu

Japanin hallituksen ja sähköyhtiö TEPCO:n odotetaan antavan huomenna tiistaina virallisen lausunnon, jonka keskeinen sisältö on tämä: Fukushiman ydinvoimala on nyt saatu vakautettua. Uutinen ei välttämättä merkitse lopun alkua tässä maaliskuusta jatkuneessa jännitysnäytelmässä, mutta se on varmasti alun loppu. 

 

Fukushima toukokuussa

Fukushiman ydinvoimaonnettomuus on mediassa jo eilisen uutisia, mutta tilanne on silti seuraamisen arvoinen. Suomeksi tietoa on valitettavasti vain rajoitetusti saatavilla, joten tässä kooste etupäässä ulkomaisista lähteistä kokoamastani materiaalista. Jatkan tilanteen seuraamista ja kirjoittelen uusia raportteja, kun tarvetta on. Merkittävää uutta tietoa tullaan todennäköisesti saamaan kesäkuun alkupuolella, kun IAEA:n tutkimusryhmä palaa Japanista.

 

Säteilevää ruokaako meille syötetään? Tai: kuinka säteilyrajoja lasketaan

Fukushiman ja aiemmin Tshernobylin jälkipelissä mediassa on usein toistettu, kuinka ruoasta tai ympäristöstä on mitattu monin verroin sallittuja rajoja korkeampia radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia. Harvempi lukija, ja ilmeisesti vielä harvempi toimittaja, on kuitenkaan selvittänyt, kuinka rajat on alunperin laskettu. Koska olen luontaisesti utelias, otin asiasta selvää.

 

George Monbiot: ydinvoiman vastustajat ovat johtaneet meitä harhaan

Fukushiman ydinturma on saanut monet tarkistamaan ydinvoimakantojaan. Yksi kantaansa muuttaneista on eräs maailman tunnetuimmista ja luetuimmista ympäristökolumnisteista, englantilaisessa The Guardian-sanomalehdessä kirjoittava George Monbiot. Hänen viimeisin artikkelinsa, "The unpalatable truth is that the anti-nuclear lobby has misled us all," oli niin kiinnostava ja ansaitsee niin laajaa julkisuutta, että kysyin luvan julkaista sen suomeksi käännettynä.

Radioaktiivinen laskeuma Japanissa ja Suomessa!

Uutiset Fukushimasta eivät kerro kaikkea! Suomessa on havaittu VIISI KERTAA ENEMMÄN SÄTEILYÄ KUIN JAPANISSA!

 

Vuonna 1986.  

 

STUK:in ja IAEA:n mukaan Fukushiman lähialueilla on havaittu radioaktiivista jodia (I-131) muutamasta sadasta aina noin 90 000 becquereliin neliömetrillä (Bq/m^2). Tokion alueella laskeuma on 2900 Bq/m^2. Cesiumpitoisuudet (Cs-137) ovat olleet viidesosasta kymmenesosaan jodipitoisuuksista, eli 13 000 Bq/m^2 pahiten saastuneilla alueilla ja 560 Bq/m^2 Tokiossa.

 

Fukushiman tilanne tiistaina 22.3.

Pahin hätätilanne Fukushiman voimalassa näyttää tätä kirjoittaessa (22.3. klo 11) olevan ainakin toistaiseksi ohi, vaikka voimala ei olekaan vielä täysin hallinnassa. Odottamattomat käänteet ovat mahdollisia, ja kriisin lopullisesta vakavuudesta ei vielä voi sanoa mitään varmaa. Sähkövirran palauttaminen reaktoreille on kuitenkin käynnissä, ja käytetyn polttoaineen altaissa on vettä. Yksiköiden 5 ja 6 jäähdytysjärjestelmät toimivat. Ajoittaiset tulipalot tai höyrypäästöt ovat johtaneet hetkittäisiin evakuointeihin, mutta työ on jatkunut mittausten jälkeen. 

 

Sivu 1 | 2 | »
Julkaise syötteitä