Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Fukushima toukokuussa

  • Fukushiman laskeuma. Lähde: MEXT/DOE
    Fukushiman laskeuma. Lähde: MEXT/DOE
  • Fukushiman ja Tshernobylin laskeuma samassa mittakaavassa.
    Fukushiman ja Tshernobylin laskeuma samassa mittakaavassa.

Fukushiman ydinvoimaonnettomuus on mediassa jo eilisen uutisia, mutta tilanne on silti seuraamisen arvoinen. Suomeksi tietoa on valitettavasti vain rajoitetusti saatavilla, joten tässä kooste etupäässä ulkomaisista lähteistä kokoamastani materiaalista. Jatkan tilanteen seuraamista ja kirjoittelen uusia raportteja, kun tarvetta on. Merkittävää uutta tietoa tullaan todennäköisesti saamaan kesäkuun alkupuolella, kun IAEA:n tutkimusryhmä palaa Japanista.

 

Tilanne Fukushimassa on tällä hetkellä vakaa, mutta edelleen vaikea. Välitöntä vaaraa yleistä turvallisuutta vaarantavista radioaktiivisista päästöistä ei ole. Korjaustyöt jatkuvat kuitenkin vielä pitkään. Voimalan omistava TEPCO uskoo edelleen saavansa pelastus- ja korjaustyöt valmiiksi vuodenvaihteen tienoilla. Voimalan kolme käynnissä ollutta reaktoria ovat kärsineet vakavia vaurioita ja niiden ytimet ovat ainakin osin tuhoutuneet. (Tieto ei varsinaisesti ole uusi: kirjoitin itsekin jo 16.3., että kaikkien reaktoreiden polttoainesauvat ovat todennäköisesti kärsineet vaurioita.) Tiedetään myös, että ainakin reaktorin 1 paineastiassa on vuotoja, joiden kautta jäähdytykseen käytettyä vettä pääsee leviämään reaktorirakennukseen. Veden mukana leviää jonkin verran radioaktiivisia aineita. Vuoto tulee jatkumaan ainakin niin kauan, kunnes reaktoreiden jäähdytykseen rakennettava uusi kiertovesijärjestelmä valmistuu. 

 

Ykkösreaktorin rakennuksen päälle ja ympärille ollaan tällä hetkellä rakentamassa kevytrakenteista suojatelttaa, jonka tarkoitus on estää saastuneiden materiaalien leviäminen korjaustöiden aikana. Samanlaisia suojia suunnitellaan reaktoreiden kolme ja neljä ympärille. Reaktori kaksi ei tarvitse erillistä suojausta, koska reaktorirakennus on ehjä. (Lähde: WNN). 

 

Osassa reaktorirakennuksia mitataan edelleen korkeita säteilytasoja. Reaktorirakennusten ilmaa pyritään puhdistamaan erityisillä suodattimilla. Korjaustyötä hankaloittaa tällä hetkellä myös rakennusten sisällä kuumuus ja vesihöyry, sekä rakennusten ulkopuolella oleva, räjähdyksissä levinnyt romu. Romusta on mitattu paikallisia "säteilypiikkejä," jotka johtuvat reaktoreiden paineenalennusten ja vetyräjähdysten aikana rakenteisiin tarttuneista radioaktiivisista hiukkasista. Romua kerätään talteen mm. kauko-ohjattavien puskutraktoreiden avulla. Lisäksi voimalan alueelle ruiskutetaan pölyä sitovaa hartsia, jotta pienten hiukkasten leviämistä voitaisiin hillitä paremmin.  

 

Huolta aiheuttaneiden käytetyn polttoaineen varastoaltaiden tila on tällä hetkellä vakaa. Reaktorirakennusten yläosassa sijaitsevia altaita vahvistetaan alhaaltapäin, jotta uudet maanjäristykset eivät aiheuttaisi niille vaaraa. Pidemmällä aikavälillä altaat tullaan tyhjentämään polttoaineesta, mutta tähän kulunee ainakin vuosi.

 

Reaktorit tullaan purkamaan, kunhan reaktoreiden sisällä oleva polttoaine on menettänyt suurimman osan radioaktiivisuuttaan. Toshiba on tehnyt tarjouksen purku-urakasta kymmenessä vuodessa.

 

Vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen

 

Turman aiheuttamasta radioaktiivisesta laskeumasta on nyt saatu tarkempia tietoja. Kuvassa on Japanin teknologiaministeriön (MEXT) ja Yhdysvaltain energiaministeriön säteilyvalvontalentokoneiden mittauksiin perustuva kartta radioaktiivisen cesium-137-isotoopin aiheuttamasta laskeumasta (lähde: MEXT). Tämä isotooppi on merkittävin pitkän aikavälin terveysuhka. Pääasiassa maaliskuun 15. ja 16. päivän välisenä aikana syntynyt laskeuma on merkittävä. Vaikkei se aiheuta välitöntä vaaraa, jo nyt lienee varmaa, että osia laskeuma-alueesta joudutaan evakuoimaan vuosikymmeniksi. Kuinka iso evakuoitava alue tulee olemaan, selvinnee, kunhan laskeuman pysyvyydestä ja puhdistustoimien onnistumisesta saadaan tarkempia tietoja. Cesium on vesiliukoista ja esimerkiksi sadekausi tulee huuhtomaan osan laskeumasta pois. Myös maaperän koostumuksella on merkitystä; savimaa sitoo cesiumin tehokkaasti, mahdollistaen suhteellisen helpon puhdistuksen. 

 

Jos laskeumaa ei kyetä puhdistamaan lainkaan, kartassa vihreällä, keltaisella ja punaisella merkityt alueet joudutaan todennäköisesti evakuoimaan. Tällöin puhuttaisiin noin 500 neliökilometrin alueen sulkemisesta asutus- ja maanviljelykäytöltä (lähde: Wakeford 2011, sivu 173). Vertailun vuoksi, Tshernobyl aiheutti vastaavan vakavan cesium-laskeuman noin 29 400 neliökilometrin alalle, ja asumattoman "suljetun alueen" koko on noin 4500 neliökilometriä (lähde: IAEA/taulukointi Wikipedia). Suuri osa Fukushiman laskeuma-alueesta on jo evakuoitu tsunamituhojen vuoksi. 

 

Alkuun huolta aiheuttanut radioaktiivinen jodi (I-131) on käytännössä jo hävinnyt lyhyen puoliintumisaikansa ansiosta. Maaliskuun lopussa tutkituista tuhannesta pahiten saastuneilta alueilta kotoisin olevasta lapsesta ei löydetty merkkejä mainittavasta radioaktiiviselle jodille altistumisesta. (Lähde: Wakeford 2011, sivut 170-171) Samalla on tullut osoitettua, että Tshernobylin opit ovat menneet perille: jodiannos kyetään pitämään pienenä käyttämällä joditabletteja, pysymällä tarpeen vaatiessa sisätiloissa ja välttämällä saastuneimman ruoan ja maidon käyttämistä. 

 

Mereen pääsevät radioaktiiviset aineet laimenevat nopeasti eivätkä siten aiheuta suurta vaaraa ihmisille tai ekosysteemille. Vain yhdestä kalalajista on toistaiseksi löydetty turvarajat ylittäviä määriä säteilyä (Wakeford 2011, sivu 172). (Turvarajojen laskentaperusteista olenkin joskus kirjoittanut.)

 

Tshernobylin kokemusten perusteella tiedetään, että Fukushiman laskeuma ei tule aiheuttamaan mainittavia ongelmia luonnolle ja eläimille. Alueiden sulkemisen lopputuloksena on todennäköisesti suuren "luonnonpuiston" muodostuminen.

 

Voimala-alueella työskentelevät saavat säteilyä, mutta sallitun annoksen ylityksistä ei ole raportoitu. Terveysvaikutukset tulevat jäämään vähäisiksi tai olemattomiksi (Wakeford 2011, sivu 174). Neljä työntekijää on kuitenkin kuollut muista syistä: 

  • Yksi maanjäristyksessä
  • Kaksi tsunamissa
  • Yksi sydänkohtaukseen pelastustöiden aikana

 

Kaiken kaikkiaan, sekä lyhyen että pitkän tähtäimen terveysvaikutukset näyttävät jäävän vähäisiksi tai olemattomiksi. Parempia arvioita tullaan varmasti saamaan myöhemmin, mutta säteilytutkijoiden enemmistö pitää terveysriskejä hyvin pieninä. Kuten Hiroshiman ja Nagasakin pommiuhreja ja heidän jälkeläisiään 60 vuoden ajan tutkineen Radiation Effects Research Foundationin (RERF) apulaistutkimusjohtaja Evan Douple haastattelussa toteaa, "ei yksinkertaisesti ole mitään todisteita, että riittävästi ihmisiä olisi altistunut niin suurelle määrälle säteilyä, että minkäänlaisia terveysvaikutuksia voitaisiin [myöhemmissä tutkimuksissa] havaita." Samaan tulokseen tulee Journal of Radiological Protection-tiedejulkaisun päätoimittaja Richard Wakeford (Wakeford 2011, sivu 174). 

 

Onnettomuus on silti vakava ja rahallisilta vaikutuksiltaan merkittävä. Ensimmäisessä asiaa käsitelleessä kirjoituksessani olin liian optimistinen, uskoessani tilanteen olevan nopeasti hallinnassa. Tarkoitukseni ei missään nimessä ole vähätellä onnettomuuden aiheuttamaa haittaa tsunamista jo kärsineelle maalle ja sen asukkaille. Näyttää kuitenkin siltä, että ensimmäiset arvioni säteilyn vuoksi ennenaikaisesti kuolevien määrästä - alle sata, todennäköisesti noin nolla - tulevat pitämään melko hyvin. On myös selvää, ettei onnettomuus ole sellainen maailmanlopun katastrofi, miksi tietyt tahot ovat sen pyrkineet leimaamaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Mika. H

Mielenkiinnolla edelleen odottelen tuosta tehtävää loppuraporttia. On todellakin mielenkiintoista tietää, miksi tilanne meni noinkin pahaksi. Onko tuosta tehty nyt jo taloudellisia laskelmia, joita voisi jotenkin edes pitää luotettavina?

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Muiden kiireiden vuoksi en ole suoraan sanottuna ehtinyt etsiä taloudellisia laskelmia. En ole kuitenkaan törmännyt kovin pitkälle meneviin. Miljardiluokassa ollaan joka tapauksessa.

Lisätään vielä, että Fukushiman tilannetta ehkä tarkimmin seuraa tällä hetkellä Atomic Power Review,

http://atomicpowerreview.blogspot.com/

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Tälläinen arvio oli:

http://www3.nhk.or.jp/daily/english/31_24.html

hintalappu 71-250 miljardia dollaria.

Siinä on aika reipas hajonta - esimerkiksi reaktoreiden purkukustannuksiksi arvioidaan 9-188 miljardia! Suuresti epäilen tuon ylimmän arvion todenmukaisuutta; Three Mile Islandin purkukustannusten arvio on 0,84 miljardia dollaria. Saa nähdä, tuleeko neljän reaktorin purkamisesta edes 10 saati 20 miljardin lasku.

(Purkukustannukset http://www.nrc.gov/info-finder/decommissioning/pow... )

Toinen iso ja kyseenalainen erä on maan lunastus: laskelmassa oletetaan, että Japanin valtio lunastaa kaiken maan 20 kilometrin säteeltä reaktorista. Tuskin tulee tapahtumaan.

Jouko Koskinen

Ompas hienoa että saadaan vähän kontrastia ;)
Jos äly ei satu piisaamaan niin tunnetta peliin.
Ydinfysiika on vaikea laji - täysillä vaan.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Seuraa kysymys lukijoille: Olen tässä viime aikoina ottanut tavaksi poistaa suoraan ydinvoiman vastustuksen suurmiehen, kyläoriginelli Arto Laurin ja hänen sivupersooniensa/käsinukkejensa kommentit keskustelua tukkimasta. Mitä mieltä olette, poistelenko kommentit jatkossakin vai annanko niiden olla?

Jukka Pelkonen

Anna olla ja käy asiohin pureutuvaa debattia. Ota kantaa vaikka väitteeseen maailmaa kiertävästä "tappavasta plutoniumpilvestä".

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Ongelma kylähullujen beettasoihtu- ym teorioihin vastaamisessa on vain se, että siinä on loputon sarka kynnettävänä. Yön aikana tuli kolme kommenttia, joiden salaliittoteorioihin vastaamisessa menisi taas pari työpäivää. Eikä se muuttaisi mitään.

Ei minua sinänsä haittaa, että näitä kommentoidaan - jokainen kommentointi nostaa jutun "viimeksi kommentoitujen" joukkoon ja tuo lisää lukijoita. Ainoastaan se haittaa, että suurin osa kommenteista on hyviä ja asiallisia, mutta kukaan ei jaksa lukea paranoideja copypaste-vuodatuksia päivästä toiseen.

Arton teorioista kiinnostuneet löytävät kyllä niitä ihan tarpeeksi muualtakin. Googlaa vaikka "beettasoihtu."

Mika. H

Poista ehdottomasti, mielellään automaattisesti.

fabu land

Kiva kun ehdit päivittää JM :)

Heitän omilta kiireiltäni "soppaan" pikana tällaisen tuoreen Fuku-päivityksen Nature-lehden uutisblogista.
http://blogs.nature.com/news/2011/05/fukushima_nuc...

Yksi hyvä saitti kiireiselle on Arnie Gundersenin kiinnostusta ylläpitävät päivitykset jatkokertomus tyyliin. Arnien rauhalliset ja tarkat analyysit ovat kertoneet asiat lähempänä totuutta ja etuajassa vrt. tepco.
http://fairewinds.com/

Noista talousvaikutuksista kirjoitti mm. tällä viikolla yksi Japanin suurimmista päivälehdistä (konservatiivi sellainen jos jotain merkitystä) englanninkielisen versionsa pääkirjoituksessa:
http://www.yomiuri.co.jp/dy/editorial/T11052100267...

Jos joku kaipaa monipuolista ja tasaista uutisvirtaa aiheesta venäjäksi, se on tässä. :)
http://fukushima-news.ru/

Palaillaan :)

fabu land

Ai niin, Risto Isomäki oli aamu-tv:ssä alkuviikosta uuden pamflettikirjasensa tiimoilta (Ydinvoima Fukushiman jälkeen). Vitsi sinänsä etten juurikaan muista mitä RI tuossa sanoi, mutta laitan ystävällisesti muille yleisen vireyden ja viriliteetin ylläpitämiseksi. Juuri sen verran vielä virtaa että tällainen mekaaninen fukushima-feed- in/out toimii kyllä :)
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2011/05/...

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Kiitos fabu linkeistä ja kommenteista. Isomäen uusin kirja pitänee varmaan ostaa ja lukaista. Aiemmassa oli sen verran epätarkkuuksia, että työn alla on ollut niitä vähän valottava ja oikaiseva kirjoitus. Jäi nyt sattuneesta syystä ajankohtaisempien tapahtumien varjoon.

Ainakin kaksi mediassa ollutta Isomäen väitettä - ydinvoiman hinta ja 4. sukupolven reaktoreiden kieltämisen välttämättömyys - perustuvat vähän huonoon logiikkaan. Ydinvoima saadaan kyllä näyttämään kalliilta, jos käytetään mittarina rakennuskustannuksia. Mutta jos elinkaarikustannukset huomioidaan (myös silloin kun jätteistä huolehtiminen huomioidaan), sähkölle laskettava hinta (LCOE, Levelized Cost Of Electricity) on varsin kohtuullinen.

No, tästä voidaan vääntää kättä paljonkin. Tulevaisuuden kannalta ikävämpää kuitenkin on, jos seuraamme Isomäen neuvoa ja kiellämme 4. sukupolven reaktorit ydinaseiden leviämistä keppihevosena käyttäen. Ne vehkeet kun ovat mm. ainoa järkevä tapa hävittää nykyinen aseplutonium maailmasta. Ja ydinasetta hamuava saa kyllä materiaalinsa helpomminkin. Vähän kuin kiellettäisiin kaikki kipulääkkeet siksi, että joku pilven veikko voi uuttaa jostain niistä vähän huumeita.

Jatketaan harjoituksia ja palataan asiaan taas kun tarvetta on.

Toimituksen poiminnat