Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Tilanne Fukushimassa 16.3.

  • Kaaviokuva Fukushiman reaktoreista, ongelmalliset alueet korostettu punaisella.
    Kaaviokuva Fukushiman reaktoreista, ongelmalliset alueet korostettu punaisella.

Lyhyt päivitys Fukushiman tilanteeseen. Lyhyesti: kirjoittamishetkellä (16.3. klo 10.30) tilanne on edelleen vakava. Tällä hetkellä suurin vaara vaikuttaa olevan marraskuussa reaktorista 4 poistetun polttoaineen käyttäytyminen säilytysaltaassa (kts. kuva). Jos altaaseen ei saada lisättyä vettä, polttoaine voi ylikuumeta ja siitä voi vapautua radioaktiivisia aineita suoraan ilmakehään. 

 

Jos näin käy, päästöt lähialueilla voivat olla niin merkittäviä, että alueita laitoksen ulkopuolelta joudutaan evakuoimaan pitkäksi aikaa. Evakuointien ansiosta terveydellistä vaaraa suurelle yleisölle ei tosin vieläkään ole.

 

Reaktoreiden 1, 2 ja 3 polttoaineen lämpötila laskee, ja todennäköisyys vakavaan suojausten pettämiseen laskee samalla, joskaan tilanne ei ole täysin vakaa vielä ainakaan pariin viikkoon. Jonkin verran radioaktiivista höyryä on levinnyt reaktorista 3, mutta ei ole tietoa, onko se peräisin käytetystä polttoaineesta vai itse reaktorista (lähde: BBC). Kaikkien reaktoreiden polttoainesauvat ovat todennäköisesti kärsineet vaurioita. Kakkosreaktorin märkätilassa (kts. kuva) tapahtuneen vuodon vuoksi säteilytaso reaktoreiden luona on välillä ollut vaarallisen korkea, mikä vaikeuttaa pelastustöitä. Tällä hetkellä kolmosreaktorin jäähdytyksen apuna käytetään helikoptereilla lennätettävää vettä ja booria (lähde: HS)

 

Pelastushenkilökunta evakuoitiin noin tunniksi odottamaan pahimman radioaktiivisuuden hälvenemistä, mutta tällä hetkellä pelastustyöt ovat jälleen käynnissä (lähde: BBC, RTE). 

 

Vallitsevat tuulet puhaltavat Tyynelle valtamerelle. (Ilmatieteen laitos). 

 

Mitä on tapahtunut?

 

Reaktorista neljä marraskuussa 2010 huoltoseisokkia varten poistettu polttoaine on ollut varastoituna reaktorirakennuksessa olevaan säilytysaltaaseen. Vaikka polttoaine ei ole yhtä kuumaa kuin reaktoreiden sisällä oleva polttoaine, se tuottaa silti edelleen niin paljon lämpöä, että allasta täytyy aktiivisesti jäähdyttää tai siihen täytyy lisätä vettä. Jäähdytyksen petettyä veden lisääminen näyttää olevan lyhyellä tähtäimellä ainoa vaihtoehto. Veden lisäämistä vaikeuttaa korkea säteilytaso. 

 

Jos veden pinta laskee niin paljon, että polttoainesauvat paljastuvat, ne voivat ylikuumeta samaan tapaan kuin reaktoreissa 1, 2 ja 3 oleva polttoaine. Kuumeneminen ei ole yhtä voimakasta eikä nopeaa. Huoli keskittyy tällä hetkellä reaktorin neljä käytetyn polttoaineen altaaseen, sillä sen lämmöntuotto on suurinta suhteellisen äskettäin (marraskuu 2010) poistetun polttoaineen vuoksi. Reaktoreiden 5 ja 6 altaissa on myös jonkin verran äskettäin poistettua polttoainetta, mutta suurin osa on vielä sisällä reaktoreissa. Näiden reaktoreiden ja niiden polttoainealtaiden tilanne ei ole yhtä akuutti, vaikka altaiden lämpötila onkin nousussa.

 

Altaassa on lisäksi vanhempia polttoainenippuja. Suurin vaara lienee siinä, että nämä kaikki hajoaisivat ja levittäisivät säteilyä ympäristöön: altaan täydellinen kuivuminen voi johtaa polttoainesauvojen zirkoniumseoskuorien syttymiseen ja tulipaloon. Lehdistössä on ollut spekulointeja, joiden mukaan tämä voi johtaa suuronnettomuuteen. Esim. New York Times on haastatellut ydinvoimaa vastustavien järjestöjen edustajia, joiden mukaan tulipalo käytetyn polttoaineen varastoaltaassa aiheuttaisi jopa 100 välitöntä ja 138 000 pidemmällä aikavälillä ilmenevää kuolemantapausta. Tutkimuksen oletuksina käytettiin esim. Fukushiman tilannetta suurempaa väestöntiheyttä, ja siinä yliarvioitiin todennäköinen radioaktiivisten aineiden vapautuminen sekä vapautumisen vaikutukset (lähde: Yhdysvaltojen ydinturvallisuusvirasto NRC). Uudempi arvio on 2000-6000 syöpäkuolemaa pitkällä aikavälillä, mikäli suuri määrä varastoitua polttoainetta palaa (lähde: National Academy of Sciences 2006, Safety and Security of Commercial Spent Nuclear Fuel Storage, sivu 45). 

 

Nelosreaktorin altaan lähellä raportoitiin tulipalo, mutta vielä on epäselvää, aiheutuiko se polttoainenippujen paljastumisesta ja sitä seuraavasta vetyä kehittävästä reaktiosta, vai voiteluöljyn syttymisestä. Korkea säteilytaso antaisi olettaa, että ainakin osa varastoaltaan polttoainenipuista olisi vaurioitunut (lähde). Tulipalo saatiin sammutettua, mutta se syttyi myöhään tiistai-iltana uudelleen, todennäköisesti puutteellisen sammutustyön vuoksi. Tulipalo on saatu sammutettua. (lähde: HS). 

 

Kirjoittaessani ensimmäistä artikkelia Fukushiman tilanteesta, säilytysaltaan tilasta ei ollut tietoja. Koska useimpien arvioiden mukaan (lähde: esim. National Academy of Sciences 2006, Safety and Security of Commercial Spent Nuclear Fuel Storage, sivu 44) ilman mitään toimenpiteitäkin, säilytysaltaan vaaralliseen kuivumiseen menisi vähintään neljä päivää, en uskonut, että ne muodostaisivat merkittävän riskin. Nyt näyttää siltä, että arvio on pitänyt paikkansa, mutta valitettavasti altaisiin ei ole saatu lisää vettä. 

 

Mitkä ovat seuraukset?

 

Onnettomuus on vakava, mutta olin, ja olen edelleen, optimistinen lopputulemasta. (Pessimistisiä arvioita on netti jo pullollaan.) Syynä optimismiin ei ole niinkään usko teknologisten ratkaisujen toimivuuteen, vaan tieto siitä, mitä vaikutuksia vakavallakin laskeumalla on. YK:n alainen UNSCEAR, WHO, ja IAEA ovat, yhdessä Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän hallitusten kanssa, selvittäneet nyt 25 vuoden ajan Tshernobylin onnettomuuden vaikutuksia. Uusimman, pari viikkoa sitten julkistetun raportin mukaan, altistuksen terveysvaikutuksia suurelle yleisölle on tosiasiassa hyvin vaikea todeta.

 

Tämä ei tarkoita, etteikö niitä olisi. Mutta aivan selvää on, että jos vaikutusten toteaminen on 25 vuoden työstä huolimatta näin vaikeaa, vaikutukset eivät voi olla pahimpien spekulaatioiden mukaisia. WHO:n virallinen kanta on edelleen, että Tshernobylin vaikutuksena on enintään 4000 ennenaikaista kuolemaa. Olen käsitellyt raportin aikaisempaa versiota - joka on oleellisesti nykyistä vastaava - esimerkiksi täällä. Suosittelen lukemaan.

 

Tiedän, että olen tässä asiassa suuren yleisön uskomuksia vastaan. Mutta UNSCEAR:in raportteja kritisoivissa tutkimuksissa on vakavia metodologisia puutteita ja suoranaista vääristelyä. Ja vaikka hyväksyisimme esimerkiksi Saksan vihreiden tilaaman nojatuolitutkimuksen, ns. TORCH-raportin, Tshernobyl aiheutti kokonaisuutena, yhteensä, vähemmän kuolemia kuin hiilivoima vuodessa pelkästään Euroopassa. (Lähde hiilivoimakuolemille: Markandaya A, Wilkinson P. Energy and Health 2: Electricity Generation. Lancet 2007; 370:979–990. Yhteenveto hiilenpolton terveysvaikutuksista täällä.)

 

Tätä ydinvoiman todellisen vaihtoehdon varmaa vaaraa ei juurikaan ole käsitelty julkisuudessa, eikä sitä varsinkaan käsittele Greenpeace tai muut ympäristöjärjestöt.

 

Minulta on kysytty, mikä olisi pahin mahdollinen mitä Fukushimassa voisi tapahtua. En ole asiantuntija siinä asiassa, enkä pysty vastaamaan. Mutta pystyn vastaamaan siihen, mikä on pahinta, mitä Fukushiman vuoksi voi tapahtua: jos ydinvoima ei ole vaihtoehto, ja varsinkin jos ydinvoimaa ryhdytään nyt kiireellä kieltämään, voimme hyvin mahdollisesti heittää päästötavoitteille hyvästit. Aivan vähintään, vaikka uusiutuvien voimaperäisimpien kannattajien optimismille olisi katetta, ydinvoiman korvaaminen uusiutuvilla tarkoittaisi kymmenen vuoden viivytystä päästöjen vähentämisessä.

 

Oras Tynkkynen totesi hyvin vanhan viisauden: riski on todennäköisyys kertaa vaikutus. Vaikka todennäköisyys olisikin pieni, jos vaikutus on suuri, riski on otettava vakavasti. Itseään ruokkiva ilmastonmuutos on parhaan tieteellisen tiedon perusteella ihmislajille täysin mahdollisesti eksistentiaalinen riski. Eksistentiaalisen riskin vaikutus ihmisille on ääretön.

 

Ydinvoima ei ole mikään ihmelääke ilmastonmuutokseen, mutta sen pois jättäminen nykytilanteessa - kun vaihtoehtojen toimivuudesta ei ole mitään takeita, ja uusiutuvien mallimaa Saksakin rakentaa valtavasti hiilivoimaa - on vastuutonta populismia.

 

Niin inhottavalta kun se kuulostaakin, käsistä karanneet reaktorit ovat huomattavasti pienempi riski kuin käsistä karannut ilmastonmuutos. Mikään inhimillinen aktiviteetti ei ole riskitöntä, ja ydinvoimaloissa tulee jatkossakin tapahtumaan vakavia ja vähemmän vakavia onnettomuuksia. Olemme valitettavasti siinä tilanteessa, että meidän on opittava tekemään päätöksiä todellisten riskien ja tilastojen perusteella, mielikuvien ja retoriikan sijaan. Hyviä ratkaisuja ei enää ole; nyt valinnat on tehtävä huonojen ja hyvin huonojen ratkaisuiden välillä.

 

Muuten olemme samassa tilanteessa kuin Saksa: James Hansenin kirjassa Storms of my Grandchildren Saksan ympäristöministeri sanoo suoraan, että ruskohiiltä polttavien voimaloiden massiivinen rakentaminen on hinta, joka ydinvoimattomuudesta täytyy maksaa. Väliäkö tuolla, että lyhyellä aikavälillä kuolleita tulee varmasti ydinvoimaa enemmän, ja pitkällä aikavälillä - kun poliitikot ovat jo eläkkeellä tai kuolleet - suurimman hinnan maksavat lapsenlapsemme. Sikäli, jos planeetta vielä elättää heitä ylipäätään.

 

Kannatan mielihyvin ydinvoiman alasajoa, kunhan alkaa näyttää edes todennäköiseltä, että uusiutuvat kykenevät korvaamaan maailman fossiilisen energian - 80 % kaikesta käytetystä energiasta. (Ydinvoiman osuus on noin 6,5 %, tuulen, auringon ja geotermisen yhteensä alle prosentti.) Siihen saakka pysyn kannassani, ja kannatan edelleen ydinvoimaa. Olen nähdäkseni hyvässä seurassa: NASA:n James Hansen, Gaia-teorian isä Jim Lovelock, ja pitkäaikainen ympäristöaktivisti Steward Brand ovat vain muutamia esimerkkejä niistä, joiden mielipiteillä on ollut vaikutusta kantaani.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Jukka Tuomela

"Ydinvoima ei ole mikään ihmelääke ilmastonmuutokseen, mutta sen pois jättäminen nykytilanteessa - kun vaihtoehtojen toimivuudesta ei ole mitään takeita, ja uusiutuvien mallimaa Saksakin rakentaa valtavasti hiilivoimaa - on vastuutonta populismia. "

joka tapauksessa fukushiman tapahtumat lamauttaa päätöksenteon ainakin joksikin aikaa. sitä paitsi suuri osa usan poliitikoista pitää ilmaston muutosta huuhaana. heidän kannaltaan siis mitään ei edes tarvitse tehdä. myös ideologisista syistä on vastustettu koko energiapolitiikan käsitettä: koska markkinatalous sinänsä takaa aina optimaalisen ratkaisun, ei ole edes tarvetta muotoilla energiapolitiikkaa. toisin sanoen (tämän näkemyksen mukaan) ei ole edes valtion tehtävä pohtia energiapolitiikkaa koska markkinat toiminnallaan luovat sen...

kun tähän soppaan vielä lisätään rikkaitten ja köyhien maitten vastakkainasettelu, niin on vaikea kuvitella että mitään yhteistä linjaa löytyisi. eihän noissa ilmastokokouksissakaan ole saatu mitään aikaiseksi.

Käyttäjän petrilagus kuva
Petri Lagus

Ydinvoima on tuote siinä missä kaikki muutkin ovat ja markkinatalouden suhdanteiden alainen. Nyt on yddinvoimayhtiöissä osakkaiden paniikkipako päällä ja saas nährä millä rahoilla tappiolliset yhtiöt korjaavat tuloksiaan. Ollaankohan seuraavaksi taas veronmaksajien taskuilla kuten pankit, jotka eivät pysy pystyssä ilman veronmaksajien rahoja.

Käyttäjän Tronic kuva
Lasse Kärkkäinen

Asiasta on kirjoitettu jo kyllästymiseen saakka, joten en viitsi omaan blogiini enää lisätä, mutta jos kiinnostaa ymmärtää mitä Fukushimassa todella tapahtui ja mitä siellä voi tapahtua, kannattaa tutustua tähän sivuun: http://mitnse.com/

Sivusto on MIT:n ydinteknologiaosaston ylläpitämä, se päivittyy sitä mukaa kun lisää tietoa tulee. Sivusto perustuu blogikirjoitukseen, johon linkitin kolme päivää sitten:
http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/64941-fukus...

Henri Lentonen

Tervehdys,

tilanne Fukushimassa on se, että jos varastotiloissa syttyneet polttoainesauvat saavuttavat kriittisen massan: niin tämä käynnistää ketjureaktion myös toisissa ydinvoimaloissa, Japani pyyhkiytyy maailmankartalta hyvin nopeasti jonka jälkeen myös koko planeetalta pyyhkiytyy ihmisrotu.

Tällä tavoin meitä on huijattu, elämällämme on pelattu vuosikausia Venäläistä rulettia: vuosittain käy noin kolme kertaa ydinonnettomuus, kolme kertaa heitetään noppaa räjähtääkö ydinvoimala. Tuntuu siis lähes ihmeeltä, että ei ole tapahtunut mitään tätä ennen, eikö?

Eikö olisi aika lopettaa Venäläisen ruletin pelaaminen, varsinkin kun suurin osa porukasta ei halua leikkiä?

- Kiltamestari

vesa heikkinen

"Niin inhottavalta kun se kuulostaakin, käsistä karanneet reaktorit ovat huomattavasti pienempi riski kuin käsistä karannut ilmastonmuutos."
"Hyviä ratkaisuja ei enää ole; nyt valinnat on tehtävä huonojen ja hyvin huonojen ratkaisuiden välillä."

Nimenomaan näin.

Käyttäjän tuukkasarvi kuva
Tuukka Sarvi

Kiitos hyvistä kirjoituksista.

"Vaikka todennäköisyys olisikin pieni, jos vaikutus on suuri, riski on otettava vakavasti. Itseään ruokkiva ilmastonmuutos on parhaan tieteellisen tiedon perusteella ihmislajille täysin mahdollisesti eksistentiaalinen riski. Eksistentiaalisen riskin vaikutus ihmisille on ääretön."

Ei ole sanottua, että eksistentiaalisen riskin vaikutus ihmisille on ääretön. Emmehän aseta omalle olemassaolollekkaan ääretöntä arvoa. Ts. emme ole pommisuojassa kypärä päässä syömässä säilykkeitä.

Toimituksen poiminnat