Greenpeacen (ydin)voimattomat visiot, osa II: Energian kulutusjousto ja älykkäät kodinkoneet
Esimerkki sähkönkulutuksen tasaamisesta. Maalaisjärjelläkin selvinnee, että tasaaminen on helpompaa, kun vaihtelua on vähemmän.
Artikkelisarja ydinvoiman vaihtoehdoista jatkuu. Eilen katsastimme Greenpeacen ydinvoimattoman vision ensimmäistä osa-aluetta, tuulivoimaa. Katsotaanpa nyt, mitä sähkön säästöstä ja älykkäistä energiaratkaisuista löytäisimme.
Greenpeacen väite 2:
“Sähkön säästöllä voidaan välttää sähköntarvetta 11 terawattitunnilla, josta 5 TWh teollisuudessa mm. tehokkaammilla sähkömoottoreilla. Kotitalouksissa ja palveluissa voidaan tehokkaammilla sähkölaitteilla ja älykkäillä ohjausjärjestelmillä säästää noin 6 TWh. “
Sähkön säästö on erittäin kannatettavaa. Mutta Greenpeace ei avaa, mitä näin suuret säästöt käytännössä tarkoittaisivat. Kuinka monta prosenttia teollisuuden sähkömoottoreista tulisi vaihtaa uusiin ja tehokkaampiin? Mitä ovat “tehokkaammat sähkölaitteet” kotitalouksissa? Mitä älykkäät ohjausjärjestelmät sisältäisivät, ja onko niitä edes saatavilla? Onko edes kommunikointistandardeista sovittu? Kuinka kauan näiden muutosten tekeminen kestäisi? Entä mitä tämä kaikki maksaisi, ja kuka sen maksaisi?
Säästöpotentiaali on kyllä merkittävä - mutta ei valtava, jos ottaa huomioon, kuinka suurista muutoksista puhutaan. Otetaan esimerkiksi kodinkoneet: kodinkonejätti Electroluxin sivuilla voi laskea, että jos joka ikinen eurooppalainen perhe vaihtaisi joka ikisen vähintään kymmenen vuotta vanhan kodinkoneensa uusiin, koko Euroopassa säästettäisiin noin 20 TWh sähköä. Jonkin verran vähemmän kuin kaksi uutta ydinreaktoria! Ja ehkä pitäisi ottaa huomioon, että kyseessä on sentään kodinkonevalmistajan oma laskelma…
Energiansäästö ei tietenkään ole ainoa mahdollisuus. Älykkäillä ohjausjärjestelmillä tarkoitetaan yleensä erilaisia kulutustaan automaattisesti sääteleviä sähkölaitteita, kuten jääkaappeja, lämminvesivaraajia ja pesukoneita. Nämä laitteet saisivat esimerkiksi Internetin kautta reaaliaikaista tietoa sähköverkon kuormituksesta ja tasaisivat kulutushuippuja kytkemällä itsensä pois päältä. Ongelma on vain siinä, että tälläisiä laitteita ei käytännössä vielä ole. General Electric ja LG esittelivät älyominaisuuksilla varustettuja kodinkoneita äskettäisillä CES-messuilla. Jos kysyntää on, niitä saanee kaupoistakin ehkä jo tänä vuonna. Mutta Greenpeacen visiossa näitä laitteita olisi jo yhdeksän vuoden päästä niin paljon, että kuuden terawattitunnin säästöt olisivat todellisuutta.
Vertailun vuoksi ja jotteivat suuruusluokat unohtuisi, Suomen koko henkilöautokannan sähköistämisen arvioidaan vaativan noin seitsemän terawattituntia sähköä. Ottaen huomioon tavoitellun suuruusluokan ja aikataulun, kuusi terawattituntia säästöjä yhdeksässä vuodessa vaikuttaa melko kovalta tavoitteelta.
Mutta kulutusjoustoa sietää pohtia vielä tarkemminkin. Kulutusjoustoa, älykkäitä sähköverkkoja ja energiansäästöä pidetään usein jonkinlaisena viisasten kivenä, joka tekisi uusiutuvista kannattavia mutta ydinvoimasta vanhanaikaista. Tällöin unohdetaan autuaasti yksi asia: kulutusjousto helpottaa energian tuotantoa - tuotantotavasta riippumatta.
Yksi älyttömimmistä ydinvoimaan kohdistuneista kritiikeistä on, että se “vain” tuottaa tasaisesti ja luotettavasti paljon energiaa. Varsinkin, jos kriitikko sitten toteaa, että kulutuksen ja tuotannon jouston (esimerkiksi energian varastointi myöhempää käyttöä varten) avulla uusiutuvistakin saataisiin ihan yhtä hyviä. Kulutuksen ja tuotannon jouston rakentaminen sähköverkkoon on teknisesti yksinkertaisempaa, luotettavampaa, halvempaa, ja kaikin tavoin helpompaa, jos ydinvoima on mukana kuvioissa. On nimittäin suhteellisen helppo rakentaa vähän joustoa, mutta kun uusiutuvien osuus kasvaa, jouston tarvekin kasvaa. Lisäjouston rakentaminen ei enää olekaan yhtä helppoa - paitsi, jos joustokapasiteetti toteutetaan esimerkiksi kaasuturbiineilla.
Kaikki suurimittaiset suunnitelmat ydinvoiman korvaamiseksi perustuvatkin oleellisesti ottaen maakaasun käytön merkittävään lisäämiseen - kuten Greenpeace Energy [R]evolution-skenaarioissaan auliisti myöntääkin. Sinänsä tämäkin olisi nykytilannetta parempi, ainakin siihen asti, kunnes maakaasun tuotantohuippu saavutetaan. Nykytrendeillä tämä tapahtuu joskus vuosien 2020 ja 2040 välillä, mahdollisesti lähempänä vuotta 2020 kuin vuotta 2040.
Hups.
Maakaasu ei siis ole todellakaan mikään kestävä ratkaisu, eikä meidän kannattaisi hirttäytyä entistä suurempaan riippuvuuteen Venäjän kaasusta. Meidän ei varsinkaan kannata käyttää fossiilista kaasua korvaamaan jo olemassaolevaa päästötöntä tekniikkaa, eli ydinvoimaa - tämä olisi silkkaa takapakkia, jos tavoitteena on ilmastonmuutoksen suitsinta. Tietenkin, jos tavoitteena on Gazpromin voittojen maksimointi, tuulta ja kaasua kannattaa ilman muuta edistää.
Mutta palataan aiheeseen. Ydinvoiman ja uusiutuvien kilpailuasetelma ei juurikaan muutu, oli verkossa joustoa miten paljon tahansa. Erona on vain se, että kulutusjousto ja älykkäät sähköverkot ovat käytännössä vaatimus uusiutuvien laajamittaiselle käytölle. Toisin sanoen, jos nyt prototyyppiasteella olevat älykkäät verkot eivät jostain syystä toteudukaan halutussa laajuudessa, uusiutuvatkaan eivät oikein toimi. Silloin rakennetaan hiili- ja kaasuvoimaa - kuten esimerkiksi Saksassa. Sen sijaan ydinvoima toimii, oli verkossa joustoa tai ei. Olisi mainiota, jos joustoa olisi enemmän. Mutta kun päästösäästöjä tarvittaisiin nyt, eikä sitten joskus, jos visiot “sähköverkkojen Internetistä” toteutuvat. (Uskon, että ne toteutuvat. Mutta siihen menee aikaa.)
Me tiedämme Ranskan, Ruotsin, Sveitsin ja jokaisen ydinvoimaa rakentaneen maan ansiosta, että ydinvoimalla on mahdollista tuottaa oleellisesti ottaen miten paljon tahansa käytännössä päästötöntä energiaa, vaikka sähköverkot olisivat ajalta ennen leivänpaahtimia. Tiedämme myös, että ydinvoima on vähintäänkin riittävän turvallista: länsimaisissa siviilireaktoreissa ei ole sattunut yhtään ihmisten vammautumiseen johtanutta onnettomuutta, eikä niitä todennäköisesti tulekaan.
Meillä ei sen sijaan ole mitään takeita - paitsi mainosmiesten ja tutkijoiden lupaukset - siitä, että onnistuisimme tuottamaan sivilisaatiomme tarvitsevan valtavan energiamäärän ilman ydinvoimaa. Se olisi teoriassa mahdollista, mutta haluammeko pelata tuplaa tai kuittia sivilisaatiomme tulevaisuudella? Vai pitäisikö odottaa ja rakentaa uusiutuvia pikkuhiljaa?
Uusiutuvista ei edes energian käytön joustavuudella saa vielä kasattua kypsää järjestelmää, jolla voitaisiin korvata sekä fossiiliset että ydinvoima. Tämänkin aika voi koittaa joskus, mutta mitä jos sitä odotellessa keskittäisimme voimamme kivihiilen, öljyn, ja turpeen käytön lopettamiseen, emmekä keskinäiseen, hedelmättömään kinasteluun kahden toisiaan täydentävän järjestelmän välillä?
Palaan Greenpeacen kuuteen teesiin vielä ainakin yhden postauksen verran. Sitä odotellessa, stay tuned.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Sähkön kulutuksen vähentäminen (säästäminen) on aivan väärä tavoite.
Tärkeä tavoite on vähentää energiantuotannosta aiheutuvaa saastuttamista oleellisesti.
Toinen tärkeä tavoite on parantaa Suomen kilpailukykyä.
Niiden molempien tavoitteiden saavuttamiseen auttaa voimakas ydinvoiman lisärakentaminen.
""Tämänkin aika voi koittaa joskus, mutta mitä jos sitä odotellessa keskittäisimme voimamme kivihiilen, öljyn, ja turpeen käytön lopettamiseen, emmekä keskinäiseen, hedelmättömään kinasteluun kahden toisiaan täydentävän järjestelmän välillä?""
Bingo!
Suomalainen teollisuus on energiavaltaista ja se on pakottanut säästötoimiin.
Pitkälti suomalaisiin keksintöihin perustuva taajuusmuuttajakäyttö (mm. ABB) ja
kestomagnetoidut moottorit saavat aikaan huomattavan sähkönsäästön.
Kokonaisenergiaa säästyy kun smalla prosessit ovat paremmin hallittavissa ja automaattisia.
Kuormantasausta yösähköllä hesassa on tehty 50-luvulta.
Siirtoverkon puolella on myös tehty hyvää työtä. Koronahäviöitä pakkasela voidaan rajoittaa
tehokkaalla siivoamisella: http://joukoakoskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59875-lumitykki#comment-8...
--------------
Eristimen maapäässä voisi olla antenni jonka virralla pieni askelmoottori
virittää vasaran antamaan sopivan iskun niin että tärähdys pudottaa huurteen.
J.M.K. - ole hyvä ja jatka siitä - ideapalkiokseni riittää wiskipaukku.
Laskeskeltiin tuossa justiinsa pari viikkoa sitten erään tietolähteen kanssa, että johtimessa saattaa pahimmillaan olla seitsemisen tonnia jäätä per 100 metriä johtoa. Joku tuommoinen vasara voisi ollakin aika etevä, pitää ehdottaa kun seuraavan kerran tulee asia puheeksi :).
Kuten toisaalla puhuttiin, on kodinkoneiden tarjonta Suomessa vinoutunutta. Esimerkiksi induktiolieden jouduin tilaamaan Italiasta, koska tarjontaa ei ollut. Induktioliesi säästää 25-50% perinteiseen sähkölieteen verrattuna ja on muutenkin parempi. Suomessa kauppa ei käy koska vain hintaa osataan myydä.
Mutta mielestäni kodinkoneisiin ei kannattaisi takertua, niiden osuus kaikesta energiankulutuksesta on varsin vähäinen eikä GP niistä taida edes puhua.
Rakennukset kokonaisuudessan sensijaan ovat merkittäviä energian kuluttajia (40%) ja siellä säästö on mahdollista muutenkin kuin vain eristämällä. Nimenomaan standardiratkaisuilla, toisin kun annat ymmärtää.
Rakennusautomaatiolla voidaan energiankulutusta vähentää parhaimmillaan jopa 60 % manuaaliohjaukseen verrattuna. Automaation vaikutus rakennuksen energialuokkaan löytyy Euroopanlaajuisesta standardista EN15232. Keinoina on tilakohtainen lämmityksen, valaistuksen, ilmanvaihdon ja auringoltasuojauksen automaattinen ohjaus.
Esimerkiksi Saksassa uudet toimistorakennukset lähes aina varustetaan näin, koska vain energiatehokas ja muuntojoustava rakennus on jälkimarkkinoilla kiinnostava. Suomessa investoreita vielä liikaa kiinnostaa rakentamisen hinta ja liian vähän elinkaarikustannukset jotta yleistyminen olisi ollut vastaavaa.
Automaatio on asennettavissa myös vanhoihin kohteisiin muun saneerauksen yhteydessä.
Myös koteihin löytyy parannuskeinoja, esimerkiksi kello-kalenteripohjainen lämmityksen ohjaus on lähes aina helposti jälkiasennettavissa. Otetaan sitten reaaliaiseen laskutukseen perustuvat ohjausmenetelmät ja älykkäät kodinkoneetkin käyttöön, kun niitä sopivaan hintaan on tarjolla.
Vakaan ydinvoiman kääntöpuoli taitaa olla siinä että se samalla houkuttelee hölmöön sähkönkäyttöön, mm. sähkölämmitykseen, jolloin kulutuspiikit ulosmittaavat ydinvoiman päästöhyötyjä.
"Kuten toisaalla puhuttiin, on kodinkoneiden tarjonta Suomessa vinoutunutta. Esimerkiksi induktiolieden jouduin tilaamaan Italiasta, koska tarjontaa ei ollut. Induktioliesi säästää 25-50% perinteiseen sähkölieteen verrattuna ja on muutenkin parempi. Suomessa kauppa ei käy koska vain hintaa osataan myydä."
Niinpä. Ja kun noiden visioiden mukaan pitäisi jo 9 vuoden kuluttua olla niin paljon parempia laitteita joka kodossa, että noihin säästölukemiin päästäisiin.
Se, että tarjontaa ei ole, ei kai sentään ole ydinvoiman vika? Teoriassa tietysti näin voisi sanoa, kun Suomessa sähkön hinta on melko alhainen. Mutta sähkön hinnan pitäisi olla todella paljon kovempi - niin kova, että teollisuus olisi ihan oikeasti hätää kärsimässä - että siitä tulisi merkittävä tekijä kotitalouksien investointipäätöksissä.
Yksi syy tarjonnan vähäisyyteen voi olla se, että suomalaisten ostovoima on eurooppalaisittain hyvin heikko - Kreikan tasoa.
"Mutta mielestäni kodinkoneisiin ei kannattaisi takertua, niiden osuus kaikesta energiankulutuksesta on varsin vähäinen eikä GP niistä taida edes puhua."
Greenpeace puhuu suoraan sanottuna sen verran yleisellä tasolla, että on vähän vaikea sanoa, mistä milloinkin puhutaan. Tälläinen horoskooppityyli on ongelmana kaikissa lukemissani ympäristöjärjestöjen ydinvoimaton tulevaisuus-raporteissa. Mutta jos tuolta linkkaamiltani Ratkaisut-sivuilta lukee, voisi päätellä, että tuossa puhutaan nimenomaan sähkölaitteista. Lämmityksestä ja etenkin sähkölämmityksestä nimittäin puhutaan erikseen, ja olen siitäkin aikeissa vähän kirjoittaa. Ehditkö huomaamaan yhden mielenkiintoisen ongelman noissa lausunnoissa, ennen kuin kirjoitan siitä?
"Suomessa investoreita vielä liikaa kiinnostaa rakentamisen hinta ja liian vähän elinkaarikustannukset jotta yleistyminen olisi ollut vastaavaa."
Tämä on ongelma, mutta edelleen, ongelma on etupäässä muualla kuin sähkön hinnassa. Suomessa tehdään muutenkin typeriä ratkaisuja, joilla säästetään rakentamisen hinnassa mutta lisätään elinkaarikustannuksia huomattavasti (lähteenä keskustelut muutaman arkkitehdin kanssa). En suoraan sanottuna tiedä, mikä tähän auttaisi.
Sitä paitsi: tilanne on nyt tämä. Elinkaarikustannukset eivät oikein kiinnosta suomalaisia rakennuttajia. Syy, miksi näin on, ei oikeastaan ole edes relevantti tämän keskustelun kannalta. Koska näin on nyt, ja koska muutokset - toivoen toki, että muutosta tapahtuu - vievät aikansa, on epärealistista odottaa, että vuoteen 2020 mennessä saavutettaisiin sellaisia säästöjä mitä Greenpeace kaavailee. Olen ihan samaa mieltä siitä, että kaikenlainen olisi mahdollista, ja vaikka mitä voitaisiin saada aikaan, mutta nyt koitan ottaa selvää, ovatko Greenpeacen vielä ainakin viime vuonna kauppaamat visiot realistisia vaiko eivät. Tähän mennessä näyttää siltä, että ne kuuluvat kategoriaan "teknisesti mahdollisia ja kannatettavia mutta reaalimaailmassa toteutumaltaan epätodennäköisiä."
"Myös koteihin löytyy parannuskeinoja, esimerkiksi kello-kalenteripohjainen lämmityksen ohjaus on lähes aina helposti jälkiasennettavissa. Otetaan sitten reaaliaiseen laskutukseen perustuvat ohjausmenetelmät ja älykkäät kodinkoneetkin käyttöön, kun niitä sopivaan hintaan on tarjolla."
Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä. Järkevät ratkaisut kannattaa hyödyntää heti; kehitteillä olevien ratkaisuiden hyödyntämisessä täytyy pitää maltti mielessä. Ei olisi ensimmäinen kerta, jos liiallisella kiireellä hutiloitaisiin monta hyvää asiaa (esimerkkinä nyt vaikka digi-TV...).
"Vakaan ydinvoiman kääntöpuoli taitaa olla siinä että se samalla houkuttelee hölmöön sähkönkäyttöön, mm. sähkölämmitykseen, jolloin kulutuspiikit ulosmittaavat ydinvoiman päästöhyötyjä."
Jos kulutuksen ohjaus onnistuisi silloin, kun verkon täytyy selvitä sekä tuotannon stokastisista että kulutuksen paremmin ennustettavista vaihteluista, miksi se ei onnistuisi silloin, kun täytyy selvitä vain kulutuksen vaihtelusta?
Eikö kaiken järjen mukaan jälkimmäinen tapaus olisi _helpompi_ toteuttaa?
"Niinpä. Ja kun noiden visioiden mukaan pitäisi jo 9 vuoden kuluttua olla niin paljon parempia laitteita joka kodossa, että noihin säästölukemiin päästäisiin."
Se, että noita laitteita ei vielä Suomessa ole kunnolla tarjolla, on osa ongelmaa. Aivan kuten kävi minun induktiolieden kanssa, myös GP muistuttaa, että meilläpäin myytävien kylmälaitteiden energialuokka tyypillisesti on A, kun etelämpänä A++ on ihan peruskauraa.
GP:n harjoittama 'horoskopia' on nimenomaan osa ratkaisua: nostetaan asia esille ja otsikoihin jotta saataisiin kuluttajat kaupoissa vaatimaan niitä parempia laitteita. Osoitetaan, että kulutusvalinnoilla on vaikutusta.
9 vuotta on sikäli pitkä aika että siinä jo reilu puolet kodinkoneista vaihtuu. Kunhan vain tietoisuus lisääntyisi.
"Se, että tarjontaa ei ole, ei kai sentään ole ydinvoiman vika? Teoriassa tietysti näin voisi sanoa, kun Suomessa sähkön hinta on melko alhainen. Mutta sähkön hinnan pitäisi olla todella paljon kovempi - niin kova, että teollisuus olisi ihan oikeasti hätää kärsimässä - että siitä tulisi merkittävä tekijä kotitalouksien investointipäätöksissä."
Halpa sähkö on säästön vihollinen numero 1. Toisaalta, onhan meillä sähkövero, jonka johdosta teollisuus saa sähkönsä kotitalouksia edullisemmin.
"Yksi syy tarjonnan vähäisyyteen voi olla se, että suomalaisten ostovoima on eurooppalaisittain hyvin heikko - Kreikan tasoa."
Kun meillä vielä ymmärrettäisiin, että köyhän ei kannata ostaa halpaa.
"Greenpeace puhuu suoraan sanottuna sen verran yleisellä tasolla, että on vähän vaikea sanoa, mistä milloinkin puhutaan."
Niin tekee, ainakin tuolla linkkaamallasi yhteenvetosivulla. Varsinaisessa raportissa on lähdeviitteet:
http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/p2/ilmasto/report/2008/...
"GP:n harjoittama 'horoskopia' on nimenomaan osa ratkaisua: nostetaan asia esille ja otsikoihin jotta saataisiin kuluttajat kaupoissa vaatimaan niitä parempia laitteita. Osoitetaan, että kulutusvalinnoilla on vaikutusta."
Kannatan tälläistä. Mutta miten paljon sillä on vaikutusta?
Koko tämän artikkelisarjan idean voisi tiivistää yksinkertaisesti: ovatko vaihtoehdot niin hyviä ja toteutumiseltaan niin todennäköisiä, että ydinvoiman alas ajaminen tai ydinvoiman vastustaminen olisi ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta kannatettavaa lähimpien 10-20 vuoden aikana?
Otin tarkastelun kohteeksi tuon tiivistelmän Greenpeacen raportista, koska se tuntuu olevan pisintä mitä suurin osa ydinvoiman vastustajista vaivautuu lukemaan. Ei millään pahalla! Asiat ovat monimutkaisia, ja olen aikaisemmin kirjoittanut noista tarkemmista raporteista ja vähän niiden puutteista sekä ajoittain pikkuisen kummallisesta logiikasta (esim. Maan ystävien SEI-raportti, jossa yhtä aikaa vaaditaan teollisuuden hiilenkäytön vähentämistä siirtämällä esim. teräksen valmistus valokaariuuneihin, JA teollisuuden sähkönkulutuksen kokonaismäärän voimakasta leikkausta). Mutta suurin osa ihmisistä ei vaivaudu näitä alaviitteitä ja tutkimuksia lueskelemaan. Jos näin olisi, epäilisin ydinvoiman vastustuksen olevan hyvin, hyvin marginaalista.
Mutta varsinaisessa raportissa on nämä ihan samat asiat, eikä niitä ole juuri sen paremmin avattu. Sivulta 9 löytyy tuo 6 TWh tavoite. Sen verran siitä selviää, että VTT arvioi säästöpotentiaalin olevan kotitalouksissa enintään 23 % ja palveluissa 15-20 %. Greenpeace esittää tavoitteeksi 20 %. Hyvä, että tavoitteet pidetään korkealla, mutta mahtaneeko toteutua? Sitä minä tässä kyselen.
"Halpa sähkö on säästön vihollinen numero 1. Toisaalta, onhan meillä sähkövero, jonka johdosta teollisuus saa sähkönsä kotitalouksia edullisemmin."
Jos sähkön hinta edes kotitalouksissa nostettaisiin sellaiselle tasolle, että säästöjä syntyisi terawattikaupalla, tarkoittaisi se aika vakavia ongelmia ihan tavalliselle kansalle ja eritoten sen köyhimmälle osalle. Totta kai, jos hintaa nostetaan reilusti, niin syntyyhän niitä säästöjä. Vaan mahtaneeko olla realismia, että näin tehtäisiin? Edelleen, koitan miettiä, miten todennäköistä olisi, että nuo tavoitteet ihan oikeasti toteutuisivat.
"Kannatan tälläistä. Mutta miten paljon sillä on vaikutusta?"
Onhan siinä idealismia sisäänrakennettuna, mutta kyllä minua ärsyttää myös vastaisen ääripään argumentaatio: koska mikään vähennys ei ole realistista niin rakennetaan sitten lisää niitä voimaloita.
Esim. E-R Korholalta löytyy blogikirjoituksia, jotka alkavat 'en vastusta päästövahennyksiä, mutta...' ja sitten saadaan lukea sivukaupalla realismin puutteesta ja hiilivuodosta ja päädytään toteamukseen, että mitään ei voida tehdä koska kilpailukyky menee.
"Koko tämän artikkelisarjan idean voisi tiivistää yksinkertaisesti: ovatko vaihtoehdot niin hyviä ja toteutumiseltaan niin todennäköisiä, että ydinvoiman alas ajaminen tai ydinvoiman vastustaminen olisi ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta kannatettavaa lähimpien 10-20 vuoden aikana?"
Kysymys on kieltämättä mielenkiintoinen. Kun noita GP:n visioita haastaa, voisi tietysti ottaa numerot mukaan. Esimerkiksi: OL3:n hinta on 7 mrd, paljonko sillä rahalla olisi voitu tehdä energiatehokkuus- tai uusiutuvien investointeja? (Maksaja ei tietenkään olisi sama, mutta joka tapauksessa yhteiskunnassa kiertävästä pääomasta siinä puhutaan.)
"Sivulta 9 löytyy tuo 6 TWh tavoite. Sen verran siitä selviää, että VTT arvioi säästöpotentiaalin olevan kotitalouksissa enintään 23 % ja palveluissa 15-20 %. Greenpeace esittää tavoitteeksi 20 %. Hyvä, että tavoitteet pidetään korkealla, mutta mahtaneeko toteutua? Sitä minä tässä kyselen."
En ole (vielä) lukenut tuota alkuperäistä aineistoa, mutta sanoisin ihan tuntumapohjalta, että hehkulamppujen poistumisen ja energiatehokkaiden kodinkoneiden myötä >20% on hyvinkin realistinen kotitaloussähkön osalta.
"Onhan siinä idealismia sisäänrakennettuna, mutta kyllä minua ärsyttää myös vastaisen ääripään argumentaatio: koska mikään vähennys ei ole realistista niin rakennetaan sitten lisää niitä voimaloita."
Tämä ärsyttää itseänikin, ja aiheuttaa välillä vähän ongelmia: haluaisin kertoa ihmisille, että ydinvoima on parhaan ymmärrykseni mukaan yksi turvallisimmista tavoista tuottaa jälkiteollisen yhteiskunnan vaatima hurja määrä energiaa, ja että se on yksittäisistä ratkaisuista ylivoimaisesti potentiaalisin, skaalautuvin ja todennäköisesti edullisin - mutten haluaisi antaa kuvaa, että millään muulla ei ole mitään väliä.
Sen verran kylläkin ymmärrän esim. Korholaa, että _periaatteessa_, jos energia tuotetaan päästöttömästi, muiden toimien kriittisyys vähenee oleellisesti. _Periaatteessa_, jos kaikki energia tuotettaisiin noin 10-15 gCO2/kWh päästötasolla - mihin ydinvoima pystyy jo nykyään - ilmastonmuutos ei olisi ongelma, vaikka kulutus olisi nykytasosta viisinkertainen. Ja _periaatteessa_ olisi teknisesti mahdollista tuottaa vaikka koko maailman energia fissiolla. Mutta samoista syistä, miksen pidä noita ydinvoimattomia visioita realistisina, en pidä myöskään täysin ydinvoimaan perustuvia visioita realistisina.
En vain pysty ymmärtämään ympäristöjärjestöjen logiikkaa, jossa vastustetaan samaan aikaan ilmastonmuutosta ja ydinvoimaa. Kaikki järki sanoo, että on vähän vähemmän vaikeaa löytää korviketta ja säästöjä noin 80 prosentille maailman energiasta (fossiiliset lähteet) kuin noin 86,5 prosentille (fossiiliset lähteet ja ydinvoima). Ymmärrän tätä tietenkin sitä kautta, että useimmat ihmiset on peloteltu puolikuoliaaksi ydinvoiman oletetuilla riskeillä. Näitä oletuksia, väärinymmärryksiä ja suoranaisia valheita on toisteltu niin kauan, ja niin kritiikittä, että niistä on tullut yleisesti hyväksyttyjä totuuksia. Katsoo lähes mitä tahansa asiaan liittyvää keskustelua, niin törmää huoleen siitä, että moderni ydinvoimala saattaa milloin tahansa posahtaa kuin Tshernobyl tai kuin atomipommi, tai että laskeuma tekisi puolesta Suomea asuinkelvotonta, tai että ydinjätteet odottavat vain tilaisuutta loikatakseen ihmisten kimppuun ja tappaakseen kaikki. Samaan aikaan iloisesti unohdetaan, miten suunnattomia saastuttajia ja kuolemantehtaita hiilivoimalat (ja vähän vähäisemmässä määrin öljyn, kaasun ja turpeen polttaminen) ovat - eivät missään hypoteettisessa skenaariossa, joka _saattaisi_ tapahtua jos tähtien asento on oikea, vaan ihan mitatusti todellisuudessa.
"Kysymys on kieltämättä mielenkiintoinen. Kun noita GP:n visioita haastaa, voisi tietysti ottaa numerot mukaan. Esimerkiksi: OL3:n hinta on 7 mrd, paljonko sillä rahalla olisi voitu tehdä energiatehokkuus- tai uusiutuvien investointeja? (Maksaja ei tietenkään olisi sama, mutta joka tapauksessa yhteiskunnassa kiertävästä pääomasta siinä puhutaan.)"
Tuohon 7 miljardiin sisältyy siis noin 2 miljardia viivästyksestä aiheutuneita kustannuksia. Periaatteessa, tuulivoimaa saataisiin 5 miljardilla mahdollisesti sen 12 TWh verran. Ei ehkä niin paljoa, koska Suomessa ei taida olla yhtä hyvää paikkaa kuin tuo Markbydgen - siirtolinjojen rakentaminen keskelle korpea ei ole halpaa lystiä. Sanotaan, että 9-10 TWh?
Mutta minusta näitä ei oikein voi rinnastaa. Olkiluodon maksaa etupäässä prosessiteollisuus (ja kustannusylitykset 3,2 miljardin sovitun kauppahinnan päälle maksaa pääasiassa Areva). Sähkön turvattu saanti on prosessiteollisuudelle niin elintärkeää, että minun on hankala nähdä, että OL3:n tilalle olisi hankittu vain tuulipuistoja ja energiansäästöä. Tähän mennessä ydinvoiman kieltäminen on aina johtanut kivihiilen ja maakaasun lisääntyneeseen käyttöön. En ole nähnyt mitään, mikä antaisi olettaa, etteikö näin olisi käynyt nytkin. On mahdollista, että ilman OL3:a uusiutuvia olisi rakennettu jonkin verran enemmän. Mutta on nähdäkseni melkein varmaa, että ilman OL3:a hiiltä, kaasua ja turvetta olisi tultu rakentamaan niin paljon enemmän, että pieni uusiutuvien lisäys ei olisi paljoa lämmittänyt.
Oma kantani perustuu myös pikkuisen semmoiseen juoneen, että rakennetaan nyt ydinvoimaa Suomeen niin paljon kuin saadaan. Sitten, kun sitä on edes yhtä paljon kuin Ruotsissa, on paljon helpompi esittää, että turpeen, maakaasun ja kivihiilen käytöstä pitäisi luopua käytännössä kokonaan - ja autojen polttoaine vaihtaa biojalosteisiin. Tässä on taustalla myös ihan todellinen huoleni öljyn tuotantohuipun ohituksen vaikutuksista, ja siitä, ettei tätä oteta energiakeskustelussa Suomessa juuri mitenkään huomioon. Kuinka korvataan ne 10 miljoonaa tonnia ja 100 TWh öljyä, tulee olemaan vuoteen 2030 mennessä hyvin ajankohtainen kysymys, ja perusvoimaa on syytä ryhtyä rakentamaan jo nyt. Eikä siinä vielä kaikki: on olemassa useampia arvioita, joiden mukaan Venäjällä ei enää riitä maakaasua vientiin vuonna 2040. Silloin vasta liemessä olisimmekin, emmekä vain me, vaan koko Eurooppa.
"En ole (vielä) lukenut tuota alkuperäistä aineistoa, mutta sanoisin ihan tuntumapohjalta, että hehkulamppujen poistumisen ja energiatehokkaiden kodinkoneiden myötä >20% on hyvinkin realistinen kotitaloussähkön osalta."
Voi olla, mutta itse olen aina vähän skeptinen kun tavoitteena käytetään arvion ylärajaa.
"Halpa sähkö on säästön vihollinen numero 1...."
Hieman todellisempaa ehkä hiukan arvon herroja ja GPn jannuja lähempää
köyhyyttä nähneenä voin vakuuttaa että vain rikkailla on varaa säästää.
Eräänä syksynä tyttöjen lukukausimaksut (20% siitä mitä ne ovat tänään !)
piti maksaa ja jääkaappi simahti. No hainpa kaupasta useammin maitoa ym
Parveke oli myös hyvä paikka kunnes tuli pakkaset. Tilanteen pelasti
naapuri joka raahasi vanhaa kaappiaan roskikseen. Ei siinä kysytty AA+++
luokkia.
-----------
Sama juttu velkaisella ok-mökkiläisellä. Suorasähköä voisi säästää
lämmönvaihtimilla. Sossu voi maksaa sähkölaskun - ei **lampöpumppua.
Olen JMK:n kanssa samoilla linjoilla. Kun rakaaöljystä tehdyt polttonesteet hiljalleen poistuu suomalaisten jokapäiväisestä arjesta todennäköisesti seuraavan 20 vuoden aikana, ja loppulta kriittiseen logistiikkaankin alkaa olla vaikea saada polttoaineita eikä logistiikan sähköistäminen ole edelleenkään edennyt riittävästi (eikä ole edes kaikilta osin mahdollista), voi olla hyvä että:
Voimme valmistaa täällä kasvavan, syötäväksi kelpaamattoman biomassan biodiiseliksi, kaasuksi tms. Tähän sisältyy sitten se oletus, että puuta ja/tai turvetta ei polteta (eikä tarvitse polttaa) sähköksi tai että niistä ei ole valmistettavissa jotain muuta vielä hyödyllisempää. Päinvastoin, tämä muuntoprosessi syö sähköä, eikä ole siten energiataseeltaan kovinkaan "järkevää" toimintaa. Mutta koska öljyä ei voida korvata sähköllä, voi nettoenergialtaan epäedullinen konversio tulla hyvinkin kyseeseen, jos se merkitsee yhteiskunnan ja sen logistiikan käynnissä pitämistä tai pysähtymistä.
Tässä valossa voisi olla fiksua tehdä isompi osa sähköstä kohtuuhintaisesti ja luotettavasti ydinvoimalla, sillä voi olla että uusiutuvia (ja turvetta) tarvitaan kaasun ja dieselin valmistukseen (kun siihenkin menee vielä sähköä)
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 13 kommenttia