Ydinvoima ja hiilidioksidipäästöt - yksi kuva parempi kuin tuhat sanaa?
Ydinvoiman osuus sähköntuotannosta ja energiantuotannon CO2-päästöt eräissä maissa
Sattuipa silmään Wikipediaan alunperin laadittu kaavio, jollaisen laatiminen on ollut omissakin aikeissa. Kuvassa ydinvoiman osuus sähköntuotannosta ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt eräissä maissa. Huomaatteko trendin?
(Kuvasta kiitos nimimerkille Tungsten.)
Lisää kuvaajia samasta aiheesta vaikkapa Kaj Luukon blogissa.
Hyvää ja energistä uutta vuotta kaikille lukijoille, ja kiitokset tähänastisesta palautteesta!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Yksi kuva todellakin on parempi valehtelemaan kuin tuhat sanaa.
Jos joku viitsisi piirtää kuvan, jossa on päästöt/kärsä ja ydinvoimaa/kärsä, niin nähtäisi että tuskin yksikään merkittävä ydinvoimamaa pääsee alle sen aikaisemmin kuuluttamasi 2000kg co2/hlö/a.
Sen sijaan hyvin huomattava osa maista, joissa ei ole ydinvoimaa, alittaa tämän rajan jopa kertaluokilla.
Tuon kommentin sanoma on yhtä relevantti kuin 70-luvulla julkaistun "Neuvostoliitto" -lehden uutinen, jonka mukaan "pelkästään Kuolan niemimaalla on tänä vuonna enemmän ydinvoimaloita kuin tsaarin aikana koko Venäjällä".
Tälläisen kuvan olen sinulle jo pariinkin otteeseen tainnut näyttää, ja se näyttää, että ydinvoimaa paljon rakentaneissa maissa päästöt per kärsä ovat merkittävästi pienemmät kuin maissa, jotka eivät ole rakentaneet ydinvoimaa. Kahteen tonniin ei ole päästy vielä missään, mutta olisi mielenkiintoista kuulla matematiikasta, jossa lähtötilanteesta 6 tonnia/asukas olisi vaikeampaa päästä tavoitteeseen kuin lähtötilanteesta 10 tonnia/asukas.
Aika erikoinen väite, että missään ei ole päästy kahteen tonniin, kun monessa maassa ollaan alle sadan kilon.
Riippuu tietysti lähestymissuunnasta asiaa katselee.
Ydinvoimaa rakentaneista maista sinne ei kai ole päässy yksikään, ja esimerkiksi Suomessa edes suunta ei ole oikea.
Mutta unohdat tarkoituksella, että nuo alle sadan kilon maat ovat kovaa vauhtia ja kaikin mahdollisin keinoin kasvattamassa elintasoaan, ja/tai niiden asukkaat pyrkivät kaikin keinoin energiavauraisiin maihin.
Lähdettä minulla ei ole nyt mukanani, mutta hyvä arvaus on, että maailman sähkönkulutus per nuppi tulee lähestymään arvoa 4000 KWh/vuosi/henkilö, koska tuo vaikuttaa olevan merkittävän elintasokuilun rajapyykkinä. Tällä hetkellä globaali keskiarvo on noin tasolla 2500 KWh/vuosi/henkilö ja henkilöitä on noin 7 miljardia, joten sähkönkulutuksen kaksinkertaistuminen vuoteen 2050 mennessä lienee se optimistinen arvaus kehityksen suunnasta - vaikka länsimaissa onnistuttaisiinkin todella merkittävissä kulutuksen ja elintason leikkauksissa (esim. Suomessa sähkönkulutus per nuppi on noin 17 000 KWh/vuosi). On monessa mielessä elämän ja kuoleman kysymys, miten tuo määrä tuotetaan.
Sinulla ei liene edelleenkään esittää vaihtoehtoisia keinoja, joilla esimerkiksi Suomessa leikattaisiin päästöt tuonne alle 2000 kilon rajan ilman pakkotoimia ja demokratian alasajoa. Siinä mielessä kritiikkisi on valitettavasti tyhjää, sisällötöntä louskutusta.
En unohtanut, enkä etenkään tarkoituksella. Halusin nimenomaan sanoa, että ydinvoima kulkee käsi kädessä kaiken muun kulutuksen kanssa ja samalla myös kasvihuonekaasupäästöjen, vaikka oikein valitsemalla kuvalla voidaan todellakin valehdella enemmän kuin tuhannella sanalla.
Asettamillasi "realistisilla" kulutuksen kasvuennusteilla on realistista että elinolosuhteet maapallolla käyvät lajillemme sietämättömiksi. Ydinvoimalla voimme siirtää katastrofia ehkä vuosikymmenellä, jolloin siitä tulee entistäkin täydellisempi.
Jos tosiasiat mielestäsi pitää tunnustaa, niin miksi et tunnusta muita tosiasioita, kuin ne, joilla voimme perustella omaa elintasomme hetkellistä nostamista?
Kuvaajat kyllä nimenomaan kertovat, että ydinvoimaa rakentaneissa maissa päästöt ovat pienemmät kuin maissa, jotka eivät ole ydinvoimaa rakentaneet. Kulutuksen lisääntyminen ei ole ollut missään riippuvaista ydinvoiman rakentamisesta: esimerkiksi Australiassa elintaso on kaikilla kulutusmittareilla korkea, vaikka maassa ei ole ainoatakaan ydinvoimalaa. Vastaavasti päästöt per asukas (sekä yhteenlasketut että energiantuotannon) ovat maailman korkeimmat, ylittäen huimasti jopa Suomen tason.
Kun sinullakaan ei ole esittää mitään keinoa, poislukien pakkovalta, miten kulutusta leikattaisiin riittävissä määrin ja maailman köyhät pidettäisiin köyhinä, seuraavaksi parasta on yrittää minimoida kulutuksen ympäristövaikutukset. Ydinvoiman vastustaminen on onnetonta, koska se ei - toisin kuin kuvittelet - puutu retoriikkaa syvemmin kulutuksen syihin, vaan kallistaa vaakaa hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden hyväksi.
Lisäksi kulutuksen vaikutuksia minimoimaan pyrkivästä strategiasta on etua, vaikka keksittäisiinkin keino leikata kulutusta tai ihmiset yhtäkkiä valaistuisivat ja leikkaisivat kulutustaan vapaaehtoisesti. Tavoitteeseen pääsy on helpompaa, kun lähtötaso on alempana. Sen sijaan ydinvoiman hylkääminen ideologisilla perusteilla toimii vain, _jos myös_ kulutuksen vähentäminen onnistuu. Jos niin ei käykään riittävissä määrin - ja merkkejä siitä on ilmassa - ei ydinvoimaa-strategia on tosiasiallisesti aiheuttanut vakavan ympäristöongelman. Kuten on käynyt siitä kieltäytyneissä maissa.
Tiedostan erittäin hyvin, ettemme välttämättä voi estää globaalia ympäristökatastrofia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että emme voi estää sitä _ainakaan_ räksyttämällä; se pieni mahdollisuus, mikä meillä on, perustuu siihen, ettei mitään vähäpäästöisiä energianlähteitä jätetä käyttämättä, ei varsinkaan ydinvoiman suunnatonta potentiaalia.
"Kuvaajat kyllä nimenomaan kertovat, että ydinvoimaa rakentaneissa maissa päästöt ovat pienemmät kuin maissa, jotka eivät ole ydinvoimaa rakentaneet."
Niinhän ne yrittävät kertoa. Maailman suurimmat päästöt/kärsä on kuitenkin ydinvoimaa runsaasti rakentaneessa maassa (jos unohdamme Qatarin ja Kuwaitin tapaiset öljylähteet), joten jotain kuvaaja ilmeisesti jättää kertomatta.
Kaikkialla, missä ydinvoimaa on rakennettu, on kulutuksen lisääntyminen ollut riippuvaista ydinvoiman rakentamisesta, jos kohta sama vaikutus kulutukseen on voitu saada aikaan myös öljyllä ja kivihiilellä, tai näiden kaikkien erilaisilla yhdistelmillä. Niistä mikään ei ole ratkaisu ongelmaan, vaan ne ovat vaihtoehtoisia ongelmia.
Ydinvoimaa rakennetaan käytännössä vain vauraimmissa maissa. Se tarkoittaa maailman elintasoerojen ja suhteellisen köyhyyden kasvua entisestään. Ydinvoimaan kykenemättömille maille syntyy näin paineita ja ehkä jossain mielessä oikeutustakin tavoitella samaa elintasoa fossiilisilla polttoaineilla.
Vaikka todennäköisyys moraalin ja järjen voittoon näyttää minustakin hyvin pieneltä, kannattaa sen eteen kuitenkin tehdä töitä. En minä ainakaan itseäni pysty motivoimaan valitsemallesi tielle, jossa vain pohditaan sopivinta keinoa saada aikaan ekokatastrofi.
"Niinhän ne yrittävät kertoa. Maailman suurimmat päästöt/kärsä on kuitenkin ydinvoimaa runsaasti rakentaneessa maassa (jos unohdamme Qatarin ja Kuwaitin tapaiset öljylähteet), joten jotain kuvaaja ilmeisesti jättää kertomatta."
Olet ihan yksinkertaisesti väärässä. Otetaan tuosta taulukosta (esim. http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_carbon_dioxide_emissio...) käsittelyyn vain ns. teollistuneet maat. Näiden päästöt per nuppi-kärki näyttää seuraavalta:
1. Luxemburg
2. USA
3. Australia
4. Kanada
5. Viro
Sen sijaan suhteellisesti eniten energiaa (per asukas) ydinvoimalla tuotetaan seuraavissa maissa:
1. Ruotsi
2. Ranska
3. Liettua
4. Suomi
5. Sveitsi
(esim. http://www.nationmaster.com/graph/ene_nuc_ene_con_percap-energy-nuclear-...)
Tällä listalla on vain 28 maata, joten USA ja Kanada mahtuvat myös sijoille 7 ja 11 - mutta Luxemburgissa, Virossa ja Australiassa ei ole ydinvoimaa lainkaan. Onko sattuma, että kolme ydinvoimatonta maata mahtuvat päästöissä kärkiviisikkoon, ja USAssakin ydinvoiman osuus sähköntuotannosta on moniin teollisuusmaihin verrattuna vaatimattomat 20 %?
Sähköntuotannossa ydinvoimaan luottivat vuonna 2009 eniten seuraavat maat (prosenttiosuus sähköntuotannosta ydinvoimalla, mukana kaikki ydinvoimaa rakentaneet maat):
1. Liettua
2. Ranska
3. Slovakia
4. Belgia
5. Ukraina
(esim. http://www.world-nuclear.org/info/nshare.html)
Monessa päästöiltään merkittävässä maassa on ydinvoimaa, se on totta, mutta kausaliteetti ei mene niin päin että ydinvoiman rakentaminen johtaisi päästöihin tai kulutukseen. Ei ole mitään suoraa yhteyttä jonka mukaan ydinvoiman rakentaminen lisäisi päästöjä, ja paljon näyttöä (esim. Ranska, Ruotsi ja Liettua), että merkittävä ydinvoiman rakentaminen on yhteydessä pienempiin kokonaispäästöihin. Esimerkiksi Ranskan päästöt per asukas ovat Bahaman ja Venezuelan tasoa, Ruotsin päästessä vielä alemmaksi, kiitos vesivoimansa.
Mielenkiintoista on myös ero Liettuan ja Viron päästöjen välillä, maiden tilanne ja historiahan ovat muuten verraten samanlaisia: Virossa päästöt per asukas ovat matalammasta elintasosta huolimatta merkittävästi korkeammat kuin Suomessa (15,2 tonnia/vuosi) kun taas Liettuassa selvitään alle kolmasosalla - 4,6 tonnilla. Latviassa päästöt ovat vieläkin pienemmät (3,4 tonnia/vuosi), mutta siellä onkin merkittävästi sekä vesisähköä että ostoenergiaa (energian tuonti merkittävästi Euroopan keskiarvon yläpuolella).
Liettuasta saadaan piakkoin myös ajankohtaista dataa ydinvoiman alasajon päästövaikutuksista: Ingalinan ydinvoimalaitoksen viimeinen yksikkö suljettiin vuoden 2009 lopussa, ja sähkön hinta nousi 30 %. Jos ydinvoimalla ei ole päästöjä hillitseviä vaikutuksia, Liettuan päästöjen (sisältäen tuontienergia ja ottaen huomioon taloustilanne) tulisi pysyä suunnilleen vakiona tai kohonneen energianhinnan vuoksi jopa laskea. Jos joku on valmis pistämään rahaa likoon tämän vaihtoehdon puolesta, otan vetoja vastaan.
Vertailun vuoksi, kun Ingalinan toinen yksikkö suljettiin 2004, Liettuan päästöt per asukas nousivat noin 8 % - mutta tätä ennen Liettua oli ollut sähkön nettoviejä.
"Ei ole mitään suoraa yhteyttä jonka mukaan ydinvoiman rakentaminen lisäisi päästöjä".
Mitään suoraa yhteyttä ei toki ole, tai ainakaan se ei ole merkittävä.
Ydinjätteen tuotanolaitoksella on suora yhteys vain ydinonnettomuuden riskiin, ydinjätteen määrään ja sivutuotteena saatavan sähkön määrään.
Kulutuksen kasvun kautta on kuitenkin erittäin merkittävä epäsuora yhteys päästöihin, joka on minusta täysin kiistatonta. Sen lisäksi epäsuora yhteys ainakin elintasoerojen kasvuun ja köyhyyden lisääntymiseen.
Mielestäni on perusteltuja syitä uskoa, että ydinlaitosten ongelmia on merkittävästi liioiteltu tai jopa suoranaisesti vääristelty. Esimerkiksi Greenpeacen argumenteissa ei paljon muuta olekaan.
Mitä kulutukseen tulee, materiaalinen kulutus on itse asiassa vain pieni osa ongelmaa. Ehdottomasti suurin ympäristörasite syntyy suoraan tai välillisesti energian tuotannosta. Esimerkiksi kahvinkeiton ympäristöjalanjäljestä 90-99% syntyy energiankulutuksesta; kodinelektroniikan ja autoilun suhteen energiantuotanto on vastuussa 50-80 prosentista; ja niin edelleen.
Syy tähän on pienellä päättelyllä ilmiselvä: energiantuotannon päästörakenne kertautuu kaikissa kulutusvalinnoissa eikä siitä pääse riittävissä määrin eroon pelkästään kulutusta vähentämällä, kuten aikaisemmassa kirjoituksessani osoitin.
Tästä syystä esimerkiksi Liettuan ja Viron päästöissä oli yli kolmensadan prosentin ero, vaikka maiden elintasot ja olosuhteet ovat muuten melko lähellä toisiaan. Samasta syystä länsimainen elintaso on mahdollista saavuttaa nykyisinkin alle kuuden tonnin päästöillä per capita - alle puolella siitä, mitä se Suomessa vaatii, ja materiaalisen elintason mittariin eli BKT:hen suhteutettuna reilulla kymmenesosalla siitä, mitä elintason tuottaminen Virossa vaatii. Johdonmukainen johtopäätös on, että näissä maissa päästöjen leikkaaminen mihin tahansa vähennystavoitteeseen - maltilliseen tai kunnianhimoiseen - on sekä teknisesti että poliittisesti paljon helpompaa kuin Suomessa ja huomattavan paljon helpompaa kuin esimerkiksi Australiassa. Jos tätä pitää huonona asiana, en voi auttaa.
Oleellisesti ottaen asia on hyvin selvä: jos voisimme muuttaa primäärienergiamme hiilettömäksi ja muutenkin ympäristöjalanjäljeltään pieneksi, ympäristöongelmamme olisivat enimmäkseen rajoittuneita ja ratkaistavissa olevia elinympäristön tuhoutumisia ja yhteismaiden ryöstöviljelyä, kuten avomerikalastus. Rajatonta kulutuksen kasvua ei tietenkään tämäkään järjestelmä kestäisi, mutta rajoittaminen on merkittävästi pudottamista helpompaa.
Mielestäni on perusteltua syytä uskoa, että ydinlaitosten ongelmia on merkittävästi vähätelty tai jopa vääristelty. Esimerkiksi Tsernobylissä ja useissa ruotsalaisissa laitoksissa.
Energiankulutuksen suora ja epäsuora ympäristörasite on todellakin suuri, mutta en menisi vähättelemään muunkaan kulutuksen merkitystä
Suomessa luonnon minimuotoisuuden kannalta merkittävintä kulutusta on metsien hävittäminen, joka on ollut etenkin maan eteläosissa melko totaalista. Seuraavana tulee ravinnon kulutus ja tuotanto, joka sekin on muuttanut reilun 2 miljoonaa hehtaaria käytännössä Muutaman eliölajin automaaksi
Liettuan ja Viron vertailussa on samat ongelmat kuin muidenkin maiden keskinäisessä vertailussa. Liettuassa on ollut ehkä maailman vaarallisin ja heikkokuntoisin ydinvoimala siksi, että sillä ei ole Viron palavaa kiveä. Viron suuret päästöt taas johtuu siitä, että sillä on kotimaisena polttoaineena sattumalta jopa turvetta heikompi polttoaine.
Luonnonolosuhteet pitää minusta aina huomioida kun näitä vertailuja tehdään. Esimerkiksi Tanskalla ja Norjalla on niin erilaiset lähtökohdat luonnon puolesta, että niiden harjoittamia energiapolitiikkoja ei ole mielekästä verrata ainakaan päästöjä mittaamalla.
"Rajatonta kulutuksen kasvua ei tietenkään tämäkään järjestelmä kestäisi, mutta rajoittaminen on merkittävästi pudottamista helpompaa."
Kerrotko mitä tämä tarkoittaa? Eikö kulutuksen kasvu ole rajatonta, vaikka sen nopeutta rajoitetaan, jos se kuitenkaan lopu tai käänny laskuun?
Noniin, nyt jotain rotia jo. Ensin osoitan sinun operoivan (jälleen) väärillä oletuksilla, ja sitten annat puolustukseksesi ymmärtää, että vaikka länsimaissa yleensä ja Suomessa erityisesti päästöt ovat liian korkeat, Viroa (jossa päästöt per nuppi ovat absoluuttisesti korkeammat ja materiaaliseen elintasoon suhteutettuna reippaasti kolminkertaiset) muihin Baltian maihin verratessa pitäisi ottaa huomioon "paikalliset erityisolosuhteet"? Miksi sitten valittaa esimerkiksi Suomen päästöistä, meillähän on täällä paljon energiaintensiivistä teollisuutta ja pitkät välimatkat (mitä kumpaakaan ei muuten Virossa ole), eikä riittävästi vesivoimaa kuten Norjassa ja Ruotsissa? Vai onko olemassa erityisolosuhteita ja "erityisolosuhteita," joita otetaan huomioon tai jätetään ottamatta huomioon sen mukaan, mistä nyt milloinkin voisi ydinvoimaa vastustavia oljenkorsia löytää?
Syytät minua ensin talouskasvun jatkumisen kannattamisesta, ja sitten efektiivisesti sanot, että jos jollain maalla nyt ei satu olemaan riittävästi vaikka koskia padottavaksi tai matalikkoja tuulivoimalle laitettavaksi, niin tuottakoot sitten sähkönsä likaisimmalla mahdollisella kivihiilellä! Voi pyhä jysäys, etten paremmin sanoisi!
Luonto ei ota huomioon mitään paikallisia erityisolosuhteita eikä siltä saa säälipisteitä hyvästä yrityksestä. Ainoa, millä on väliä, on kokonaisvaikutus. Reiluin mittari kokonaisvaikutukselle hiilidioksidipäästöjen suhteen on päästöt per henkilö, joko tämänhetkiset tai pidemmällä aikavälillä lasketut. Jos on käynyt niin, että maata ei ole siunattu esimerkiksi suurella määrällä padottavia koskia, pitäisi lusikka ottaa kauniiseen käteen ja rakentaa energiaa, jonka päästöt ovat muista syistä pienet. Näin on toimittu esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa, vaikka jälkimmäisessä niitä koskiakin on.
Viro ja nyt kohta Liettua ovat hyviä esimerkkejä siitä, mihin ydinvoiman vastustaminen todellisuudessa johtaa. Se ei johda tässä reaalisessa maailmassa kulutuksen vähentämiseen, vaan siihen, että kulutus katetaan fossiilisilla polttoainella - juuri tasan sillä, mitä sattuu saatavilla olemaan, eli Virossa palavallakivellä ja muualla etupäässä kivihiilellä. Liettua on tällä hetkellä täysin tuontisähkön varassa, ja suunnittelee rakentavansa vuonna 2013 suuren maakaasuvoimalan. Se on sentään palavaakiveä puhtaampaa, mutta silti tuotettua sähkömäärää kohden ainakin kymmenen kertaa ydinvoimaa likaisempaa.
Käytin tässä Liettuaa ja Viroa esimerkkinä nimenomaan siksi, että kummallakaan ei ole merkittäviä vesi- tai tuulivoimaresursseja. Silti toisessa oli onnistuttu leikkaamaan päästöt kolmasosaan toisen tasosta. Venkoilusi osoittaa lähinnä, miten ydinvoiman vastustusta on melkein mahdoton yhdistää ilmastopäästöjen vastustukseen. Olisit älyllisesti rehellisempi, jos reilusti myöntäisit, että ilmastonmuutoksen vastustaminen on sinulle merkityksetön tai enintään toissijainen tavoite, ja päätavoitteesi on vastustaa ydinvoimaa.
Harrastat nimittäin ihmeellistä venkoilua, jolla yrität keplotella irti näistä sinua selkeästi rassaavista tosiseikoista, että a) ydinvoimaa merkittävästi rakentaneiden maiden päästöt ovat vertailukelpoisiin maihin nähden selvästi pienemmät ja b) päästöt eivät mitenkään selvästi korreloi saavutettuun materiaaliseen elintasoon. Trollaamiseksi - tai denialismiksi - on tälläistä ollut tapana kutsua.
Mutta kysyit vielä, mitä tarkoitan kulutuksen rajoilla. Nähdäkseni ei ole realismia odottaa merkittävien kokonaiskulutuksen leikkausten onnistuvan ennen kuin ihmisten lukumäärä kääntyy laskuun ja kaikilla ihmisillä on saatavillaan vähintään välttävä määrä energiaa (sanotaan nyt noin 4000 KWh vuodessa sähköenergiaa). Näillä näkymin ihmispopulaatio saavuttaa huippunsa vuoden 2050 ja kääntyy sitten hitaaseen laskuun. Kuten olen todennut, tiedostan oikein hyvin, että Maapallon kantokyky ei välttämättä riitä. Mutta tätä kehitystä ei yksinkertaisesti voi pysäyttää karskilla kielenkäytöllä tai purevallakaan talouskasvun kritiikillä. Jos Maapallon kasvavalla köyhälistöllä ei ole muita vaihtoehtoja, yksittäiset ihmiset ja yhteisöt, ajatellen etupäässä omaa lyhyen tähtäimen etuaan, tulevat rakentamaan energiainfrastruktuurinsa fossiilisten polttoaineiden varaan. Se on varma resepti massiiviselle joukkotuholle, ja sitä haluaisin omalta osaltani estää.
Kuten totesin, on mahdollista, että keinoni eivät riitä massiivisen tuhon ehkäisemiseen. Siinä tapauksessa riittävä energian saatavuus on paras toivomme jälkimainingeista selviytymiseen. Nähdäkseni ydinvoiman kannattaminen palvelee siis ainakin kahta tavoitetta: katastrofin ehkäisyä, ja mahdollisen katastrofin sattuessa vaikutusten minimointia.
Paikalliset olosuhteet eivät käy selitykseksi, tai tekosyyksi, mutta niiden erilaisuudesta johtuen harjoitetun energiapolitiikan ympäristömyönteisyyttä ja vaikutuksia ei voi arvioida pelkästään lopputuloksen kautta.
Todellista venkoilua on valita tarkoitushakuisesti muutama esimerkkimaa ja unohtaa kokonaiskuva, joka edelleenkin on se, että käytännössä kaikki ydinvoimaa rakentaneet maat kuuluvat henkeä kohden laskettujen päästöjen kärkipäähän.
"Paikalliset olosuhteet eivät käy selitykseksi, tai tekosyyksi, mutta niiden erilaisuudesta johtuen harjoitetun energiapolitiikan ympäristömyönteisyyttä ja vaikutuksia ei voi arvioida pelkästään lopputuloksen kautta."
Eli toisin sanoen, jos "paikalliset olosuhteet" ovat vaikkapa halu rakentaa kulutusta ja teollisuutta palavankiven varaan, niin se pitäisi ottaa huomioon ja antaa jonkinlaisia tasoituspisteitä, ettei vain joutuisi myöntämään ydinvoiman olevan varsin tehokas konsti päästöjen hillinnässä?
Kuten totesin, luonto ei valitettavasti anna tälläisiä tasoituspisteitä, enkä näe mitään syytä miksi minun pitäisi antaa, kun vähäpäästöinenkin vaihtoehto on olemassa. Viron energiaratkaisu on yksiselitteisen huono ja tulisi korvata edes maakaasulla (mahdotonta poliittisista syistä) tai sitten vaikkapa Suomesta ostetulla ydinvoimalla.
"Todellista venkoilua on valita tarkoitushakuisesti muutama esimerkkimaa ja unohtaa kokonaiskuva, joka edelleenkin on se, että käytännössä kaikki ydinvoimaa rakentaneet maat kuuluvat henkeä kohden laskettujen päästöjen kärkipäähän."
No kun ei ole. Luitko ollenkaan tuota ylempää viestiäni? Kun kaikki maat otetaan huomioon, eli sitä kokonaiskuvaa katsotaan, henkeä kohden laskettujen päästöjen kymmenen kärjessä ei ole ainoatakaan ydinvoimaa rakentanutta maata ja top 20-sijoiltakin niitä löytyy vain kaksi. Niissä maissa, joissa per capita-päästöt ovat korkeita JA jotka ovat rakentaneet ydinvoimaa, ydinvoiman osuus energiantuotannosta on suhteellisen pieni. Niissä maissa, jotka ovat rakentaneet energiantuotantonsa merkittävästi ydinvoiman varaan (Ranska ja Ruotsi), päästöt per capita ovat OECD-maiden alhaisimpia ja maailmanlaajuisen keskiarvon tuntumassa.
On aivan ilmiselvää, että vähemmän ydinvoimaa tarkoittaa enemmän päästöjä, ja riittävän paljon ydinvoimaa tarkoittaa huomattavasti vertailukelpoisia maita vähemmän päästöjä.
Huomaatko edes itse, millaisille mutkille joudut vääntämään logiikkaa voidaksesi vastustaa yhtä aikaa ydinvoimaa ja ilmastonmuutosta?
Tämä on vähän retorinen kysymys, kun arvelen että tarkoituksesi on lähinnä troolata ja änkyröidä, mutta mitkä maat tai asiat sinulle sitten kelpaisivat vertailukohteiksi? Nyt on jo nähty, että teollistuneissa länsimaissa (esim. Ranska ja Ruotsi vs. Australia, Kanada, Suomi, Iso-Britannia, tai ota ihan mikä tahansa) ydinvoiman merkittävä lisärakentaminen pudottaa per nuppi laskettuja päästöjä hyvin huomattavasti, enemmän kuin mikään muu tähän mennessä kokeiltu keino. Nyt on jo nähty, että entisissä itäblokin maissa ydinvoimalla voidaan selittää jopa kolminkertainen per nuppi-päästöero.
Ja nyt on nähty, että päästöillä ja materiaalisella elintasolla eli sillä demonisoimallasi kuluttamisella ei ole juurikaan yhteyttä: Virossa päästöt per nuppi ovat absoluuttisesti, tonneissa mitattuna, reilusti suuremmat kuin Suomessa, ja jos päästöjä verrataan vaikka per dollari bruttokansantuotetta, ero kasvaa huimaksi: Suomessa noin 0,3 tonnia per 1000 dollaria, Virossa 1,1 ja Ranskassa noin 0,15.
Eli suora kysymys 1: kerro, millainen vertailu olisi mielestäsi asiallinen, niin yritän hankkia datan ja tehdä sen. Lähetän vaikka raakadatan ja lähteet sinulle jos haluat, niin voit itse piirtää käppyrät.
Ennen kaikkea, Suomen ja Ranskan ko-ko-nais-pääs-töt per asukas ovat reilusti pienemmät kuin Virossa tai niissä maissa, joissa ydinvoimaa on rakennettu vähemmän. Ehkä täällä sitten kulutetaan enemmän jotakin, mutta päästöissä se ei ainakaan näy vaikka kuinka tiiraisit, joten suoraan sanottuna puhut muunneltua totuutta.
Mistä seuraa suora kysymys 2: vaikka tavoitteeseen - sanotaan vaikka kahteen tonniin per nuppi - ei tällä hetkellä päästäisi, onko a) parempi vai b) huonompi asia olla lähempänä tuota tavoitetta?
Nyt vaadin suoraa vastausta selviin kysymyksiin, koska tämä väittely muistuttaa ikävästi kreationistin kanssa piehtarointia: maalitolppia siirrellään koko ajan ja kritisoidaan milloin mitäkin, eikä varsinkaan suostuta määrittelemään hypoteesin falsifioivaa koetta tai selvitystä. (Tämä "ydinvoimaa rakentaneet kuluttavat kuitenkin enemmän" kuulostaa muuten yllättävän paljon samanlaiselta kuin "evoluutioteoriaan uskovilla ei voi olla moraalia"-argumentilta.)
En vaivaudu enempää viestejäsi kommentoimaan ennen kuin vastaukset tulevat.
Millaisella mallilla noissa maissa, joissa ei ole ydinvoimaa, on esimerkiksi päästöjen tilastointi?
Entä kierrättäminen ja muu ekotoiminta vai heitetäänkö kaikki romut ja jätteet luontoon?
Vastaus: Kyllä heitetään luontoon roskat ja jätteet, ei tilastoida päästöjä.
Jos olet koskaan käynyt esim Pohjois-Afrikassa tai Lähi-Idässä, Intiasta ja Kiinasta puhumattakaan, niin olet varmaan huomannut, ettei siellä kovin paljoa kiinnitetä huomiota sellaisiin turhiin asioihin kuten kierrättäminen, luonnonsuojelu jne. On hyvä puhua maista, joissa viranomaiset eivät tilastoi edes rikoksia, että ei siellä ole päästöjä, kun totuus on se, että ei ole edes suuntaa-antavaa tietoa paljonko on päästöjä.
Lopetetaan mekin kierrättäminen ja roskien kerääminen, poltetaan kaikki roskat muoveista kumeihin ja unohdetaan tilastointi, niin saamme mukavasti päästöt pieniksi.
Tämä pitää suureksi osaksi paikkaansa. Nimenomaan edullisen energian puute johtaa monissa maissa mm. metsätuhoihin ja eroosioon, kun ruoanlaitto ja valaistus hoituvat pääasiassa puuta polttamalla. Tuloksena on myös runsaasti hengityselinsairauksia, maapalloa lämmittävää nokea (black carbon), ja tyttöjen koulunkäynnin keskeytymistä ym. ikävyyksiä. Monta ongelmaa ratkeaisi, jos kehitysmaihin saataisiin tuotua edullista energiaa. Siksi en usko enkä toivo, että energiankulutus näissä maissa pysyisi ennallaan.
"Millaisella mallilla noissa maissa, joissa ei ole ydinvoimaa, on esimerkiksi päästöjen tilastointi? "
Tilastointi on varmasti puutteellista, mutta tuskin siinä kertaluokkien virheitä on, jos se ylipäätään on katsottu voitavan tilastoida.
Eikä ne Suomenkaan tilasto kovin täydellisiä ole. Uusin tutkimus on osoittanut ojitetut suot merkittäväksi päästölähteeksi, vaikka niitä ei ole aikaisemmin sellaisiksi huomioitu.
Suomalaisten metsien hiilivarastoista vain 10-15% on puustossa. Valtaosa on maaperässä, joka päätehakkuun jälkeen ei pitkään aikaan sido uutta hiiltä, vaan ainoastaan luovuttaa sinne vuosisatojen aikana syntyneitä varastoja.
Kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota pienhiukkaspäästöihin sen hiilidioksidin sijaan.
Väitän näin enemmittä lähdeaineistoitta, että hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöillä on huomattava korrelaatio.
Olet varmaankin oikeassa kun puhutaan vaikka kivihiilen, turpeen ja hakkeen poltosta.
Mutta jos katsotaan hiilidioksidin syntymekanismeja yleensä - esimerkiksi metsässä lahoaminen, niin siellä ei varmaankaan synny pienhiukkasia vaikka syntyykin hiilidioksidia.
Hiilidioksidi EI ole myrkky vaan kuuluu normaaliin luonnon kiertokulkuun - pienhiukkaset sen sijaan ovat tappavan vaarallisia.
Viittaan tietysti ihmisperäisiin päästöihin. Ilmastonmuutoksesta meillä on ilmeisesti jyrkästi eri käsitys, mutten ole asiantuntija enkä näe asiasta väittelyä tällä blogilla mitenkään hedelmälliseksi, joten sovitaan että olemme eri mieltä. Joka tapauksessa, polttamiseen perustuvaa energiantuotantoa voi hyvillä mielin vastustaa, oli pääsyynä sitten pienhiukkaset, hiilidioksidi tai biodiversiteetin tuhoutuminen.
Hiukkaspäästöjen vaikutus ilmastoon on todettavissa mm. 1783 LAKI-tulivuoren purkauksen seurauksena kirjatuista säähäiriöistä useana vuonna sen jälkeen:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_famines
Välittömien seurausten lisäksi nälänhätädän ja merenkulun uhreja noin miljoona:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Atlantic_hurricanes_in_the_18th_cen...
Myös viimeisin suuri purkaus Islannissa on vaikuttanut koko pohjoisen pallonpuoliskon säähän kuten uutisvirrasta voi lukea. Suomalaisetkin omassa nahassaan tuntea.
Lienee syytä huomata että tahallisen polttamisen tuloksena syntyy hiukasia, rikki-, typpi- ja muita kaasuja yhden keskisuuren vulkaanisen purkauksen verran tasaisena virtana yötä päivää.
Erik Svensmarkin mukaan ylilmakehän kaasut muodostavat aerosoleja kosmisen säteilyn vaikutuksesta.
Ilman aerosoleja sadetta ei olisi.
http://www.klimadebat.dk/svensmark-marsh-solens-indflydelse-paa-jordens-...
Joku huulimylläri nollaa kaiken tuon esittämällä että metsäpaloja on aina ollut. Metsäpalo ei tuota typpi- rikkioksideja voimalapolttoon verratavia määriä koska palamisprosessi on erilainen.
Jouko Koskinen,
kyllä sää/ilmasto on huomattavasti monimutkaisempi asia.
Åbo Akademin Jarl Ahlbeck http://www.magneettimedia.com/?tag=ilmastonmuutos
Pikemminkin voisi ajatella että ihminen on häirinnyt auringon ja maan sähkömagneettisia kenttiä ydinvoimalla, 2G, 3G, WLAN jne edelleen verkoilla sekä sotilaallisilla kokeilla josta syystä vuoden 2012 odotetut auringonpurkaukset aiheuttavat mm. NASAssa kauhua.
Päästöjä syntyy aina jos jotain tuotetaan. Kehitysmaissa ei varmaan tilastoida jätemääriä eikä juuri päästömääriäkään koska resurssit eivä moiseen riitä. Käytännössä kehitysmaissa kyllä ainakin kierrätetään. Porukka kerää huolellisesti kaatopaikoilta sinne kipatut hyötykäyttökelpoiset jätteet, metallit, muovit, lasit, polttoaineeksi kelpoiset tavarat.Saavat niistä pienen toimeentulon perheelleen.
Hiukkaspäästöt ovat oikea ongelma, mutta ei sen perusteella polttamista pidä tuomita. Hiukkaspäästöt ovat teknisesti hallittavissa.
Ydinvoima on osa ratkaisua, mutta ei pelkästään sen varaan pidä tuudittautua. Rakenteilla on kuitenkin kymmeniä uusia voimaloita.
Kirjoitin aihetta sivuten myös omaan blogiini. http://www.kayraranta.com/2011/01/ymparistoliikkeiden-olisi-aika.html
Sama teksti on myös täällä Puheenvuoroissa.
Kiitos kommentista ja hyvästä linkistä. Kirjoituksesi on osuva ja olen monessa suhteessa samaa mieltä. Nähdäkseni seuraavista on valittava kaksi: vastustaa ydinvoimaa, vastustaa ilmastonmuutosta, ja säilyttää älyllinen rehellisyys.
Hiukkaspäästöt ovat pääsääntöisesti hallittavissa, mutta polttamiseen liittyy muitakin ongelmia joista olisi hyvä päästä eroon. Näistä vähäisimpiä eivät ole raskasmetalli- ja dioksiinijäämät. Esimerkiksi hiilen poltto on - hiukkassuodattimista huolimatta - maailman suurin elohopean lähde. Elohopean liukenemista ympäristöön hiukkassuodattimet eivät estä, enintään hidastavat, kun suoraa ilmansaastutusta tulee vähemmän. Näillä biokumuloituvilla hermomyrkyillä on todellisia ja huolestuttavan laajoja vaikutuksia sekä ihmisissä että eläimissä. Hiukkassuodattimista huolimatta, nämä raskasmetallit ja muut myrkyt keräytyvät suunnattomiin tuhkakasoihin, jotka sitten toisinaan purkautuvat ja tuhoavat ympäristöä laajalta alueelta.
Kannatan hiilivoiman totaalista tappamista ja laajamittaisen polttamisen lopettamista erityisesti siksi, että mielestäni on vakavia syitä epäillä hiilen talteenoton toimivuutta missään muualla kuin mainoslauseissa. Pääasiallisia syitä on kaksi: ensinnäkin, talteenoton energiakustannus on huomattava, noin kolmannes tuotetusta energiasta kun myös hiilidioksidin kuljetus ja kompressointi lasketaan, mikä tekee talteenotosta kallista. Toiseksi, talteenotettavat määrät ovat suorastaan järjettömän suuria, ja niiden kuljetus ja ennen kaikkea turvallinen varastointi on käytännössä täysin avoin ja mahdollisesti ratkeamaton kysymys. Sopivia kalliomuodostelmia ei riitä kuin murto-osalle tarvittavasta määrästä - mitä lopuille tehdään, on arvoitus. Lisäksi näiden varastojen pitkän ajan turvallisuus on avoin kysymys: toisin kuin ydinjätevarastoissa, kysymyksessä ovat valtavat luonnon muovaamat kalliomuodostelmat, jotka ovat hyvin alttiina maanjäristyksille, jääkausille ja yksinkertaisesti kallion halkeamille.
Kehitysmaissa toki kierrätetään materiaalia tehokkaasti, mutta kuten tuolla ylempänä kommentissa totesin, todellinen elefantti olohuoneessa on energiankulutus ja sen tuotanto. Tämä vain ei ole jotenkin vielä tihkunut yleiseen tietoisuuteen.
"Hiukkaspäästöt ovat teknisesti hallittavissa." Kyllä - siirtymällä ydinsähköön - mm. sähköautoiluun.Vihreä utopiakaan ei voi mitään sille että MARKKINA ratkaisee. Tappamalla kilpailu saadaan aikaan vain MONOPOLI. Tuhoisine seurauksineen.
Kun välttämättömyyshyödykkeen hinta saadaan MONOPOLIN määräämälle tasolle, popula kiertää sen. Kysymättä päästöjen määrää tai laatua.
Halpaa hiilenpolttoa kausi/huippuvoimana voidaan harrastaa pari/kolmesataa vuotta kunhan palokaasut puhdistetaan kunnolla. CO2-talteenotto on usealla taholla todettu mahdottomaksi.
Svensmark on boikotissa YLEssä - kuten täälläkin, syy kiinnostaisi.
http://www.klimadebat.dk/svensmark-marsh-solens-indflydelse-paa-jordens-...
Svensmark ei vain ole erityisen uskottava. Ja kaikki eivät voi päästä aina otsikoihin, ei siihen boikotointia tarvita.
http://www.skepticalscience.com/translation.php?a=8&l=2
Aina löytyy erimieltä olevia.
Hiukkaspäästöt voidaan hallita myös siellä piipun päässä ja piippua edeltävässä polttoprosessissa.
Eikö se vaikuta mitään että Svensmarkin kokeiden (ja ilmastohistorian) hyväksyminen
osittainkin edellyttäisi käryttämisen lopettamista NYT HETIPAIKALLA?
Eikä vasta sitten kun se on toivottomasti myöhässä. (on nyt jo myöhässä).
Siunaillaan kädet kyynärpäitä myöten ristissä esinerkiksi lintujen joukkokuolemia!!!
Vaikka homma on päivänselvä:
Säikähdys sekundäärinen syy - hapenoton riittämättömyys saastunessa
hengitysjärjestelmässä primäärinen syy.
WIKI: "Linnun keuhkot laajenevat vain hyvin vähän ja ilmapussien ansiosta
keuhkoissa kulkee hengitysilma vain yhteen suuntaan."
Siis kuten suihkumoottorissa. Kaasujenvaihto tilttaa stressitilanteesa
- seurauksena verenpaineen nousu yli kalvojen kestokyvyn.
Sisäisiä verenvuotoja on myönnetty löytyneen.
Viralliselle "Ilmastotieteelle" liian vaikea pala.
Entä aurinkomyrskyt? Hiilivoimalan alasajo hätätilanteessa ei vaadi sähköä mutta ydinvoimalan vaatii, ja mistä otetaan sähköä aurinkomyrskyn aikana ettei voimala sula?
(sivukaupalla aurinkomyrskyistä ymv. täällä http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=12643&page=17 )
Entä ydinjäte? Vielä 60 v. käytön jälkeenkään kukaan ei osaa sanoa, mitä jätteille pitäisi tehdä.
Eurajoen Onkalo? No, mutta sehän on vitsi. Juuri viime viikolla kuoli kaivaja jäätyään lohkareen alle.
Räjäytystöissä syntyneet hiushalkeamat kiviaineksessa, kondensaatiovesi joka tihkuu ja tihkuu maaperään...miten ne ongelmat on ratkaistu?
Tai ison kasan ydinroinaa samassa paikassa tuottama nk. hallitsematon reaktio? Perusilmiö.
Riikka, olisin huomattavasti huolestuneempi siitä, mitä tapahtuu kemiantehtaille jos sähköt katkeaisivat täysin. Kemianteollisuudessa käsitellään päivittäin satoja ja tuhansia tonneja materiaaleja, jotka ovat käytettyä ydinpolttoainetta huomattavasti vaarallisempia ja helpommin pakenevia, mutta asiaa ei jostain syystä päivitellä likikään samalla pieteetillä kuin enemmän tai vähemmän hypoteettisia ydinvoimaan liittyviä uhkakuvia. Ihan yhtenä esimerkkinä, aurinkopaneeleidenkin valmistuksessa tarvittava arseenivety on normaaliolosuhteissa kaasu, jonka tappava pitoisuus mitataan miljoonasosissa hengitysilmaa. Käytännössä mikään ydinvoimaloissa syntyvä tai käsiteltävä aine ei pääse myrkyllisyydessä ja vaarallisuudessa lähellekään arseenivetyä.
Ydinvoimalat eivät myöskään sula, vaikka sähkönsaanti katkeaisi kokonaan. Turvajärjestelmät toimivat pääsääntöisesti painovoimalla: esimerkiksi säätösauvoja pidetään ylhäällä sähkömagneeteilla, ja jos sähkö katkeaa, kaikki säätösauvat putoavat välittömästi reaktoriin. Hätäjäähdytys toimii samalla periaatteella. Tulevaisuudessa yleistynevät reaktorit, joiden kaikki turvajärjestelmät ovat passiivisia, jolloin ne eivät vaadi edes minkäänlaisen järjestelmän toimintaa sammuakseen. Suosittelen lukemaan esimerkiksi tämän artikkelin ja katsomaan siihen liittyvän videon: siinä on videokuvaa "Tshernobyl-kokeesta," jossa reaktorin koko jäähdytys katkaistaan. Yhdenkään käden koskematta, yhdenkään automaatin aktivoitumatta, puhtaasti fysiikan lakeihin luottaen, reaktori sammuu itsestään.
http://planeetta.wordpress.com/2010/10/13/ifr-historiaa-vai-tulevaisuus/
Saman linkin takaa löytyy myös yksi täysin toimiva keino päästä eroon käytetystä ydinpolttoaineesta ja muuttaa se energiaksi. Käsityksesi siitä, ettei kukaan osaa sanoa, mitä sille pitäisi tehdä, on yksinkertaisesti virheellinen. Kysymys on lähinnä siitä, että uraani on nykyisin niin halpaa ja runsasta, ettei käytetylle ydinpolttoaineelle kannata tehdä mitään - ei suinkaan siitä, etteikö sitä voitaisi jälleenkäsitellä.
Kaikkiin rakennustöihin liittyy riskejä eikä onnettomuuksilta voida koskaan välttyä. Tilastollisesti kaikkein vaarallisin ei-fossiilinen energiamuoto on aurinkovoima: paneeit asennetaan tyypillisesti katoille, ja asentajia putoilee katoilta. Toki aurinkovoimakin on fossiilisia huomattavasti parempi ratkaisu! Ydinenergia on kaikesta huolimatta ylivoimaisesti turvallisin tuntemamme energianlähde, vaikka tosiasiaa onkin pelottelulla ja propagandalla onnistuttu hämärtämään. Lisää argumentteja ja tilastoja esim. täällä:
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55253-greenpeacen-vaitteita-ydinvoi...
Jos Onkalon halkeamat sinua huolestuttavat, osaisitko selittää, miksi Oklon luonnonreaktorissa 250 000 vuoden aikana syntyneet hajoamistuotteet eivät karanneet kuin muutamia kymmeniä metrejä, vaikka "reaktori" oli 2500 000 000 (kahden ja puolen MILJARDIN) vuoden ajan välillä veden vallassa, välillä alle 10 metrin syvyydessä, ilman mitään suojauksia?
http://en.wikipedia.org/wiki/Natural_nuclear_fission_reactor
"Hallitsemattomalla reaktiolla" viitannet johonkin nykyfysiikassa tuntemattomaan ilmiöön. Spontaanin ketjureaktion välttäminen on erittäin helppoa, kun puhutaan käytetystä ydinpolttoaineesta: sijoitetaan ydinpolttoaine mihin tahansa muualle kuin tähden tai planeetan ytimeen. Muuten kriittistä massaa ei vain saavuteta.
Omakäyttösähkö on Loviisassa varmistettu muistaakseni VIIDELLÄ toisistaan riippumattomalla generaattorilla joista kaksi on käynnissä koko ajan.
Konehuoneet ja kaapeloinnit kallioon louhituissa tiloissa terrorilta ja avruussäteilyltä suojassa.
Pikasulku on kokeiltu ja hallittu prosessi joka ei aiheuta yhtään sen enempää säteily- ym. riskejä kuin vastaava tapahtuma hiilivoimalassa. Olin paikalla kun sellainen tapahtui Suomen suurimmassa. Silloin käytimme omakäyttösähkön puuttuessa höyryturbiinipumppuja.
::::::::::::::::::
7.1.2011 TimoK !
Tilaisuuden tullen menen OL3 - käynnille kyllä. Vanhana hiilen/öljynpolttjana osaan arvostaa sitä turvallisuutta, siisteyttä ja ammatitaidon arvostusta mistä sai tntumaa Loviisa ykkösellä. Yhden venttiilin kävin tarkastamassa kakkosella. Ykkösen puolella ei ole montakaan paikkaa missä en ole käynyt.
Töihin OL3;lle en päässyt kun potkivat eläkkeelle. Lataus- ja käynnistysvaihe tietenkin olisivat kiinnostavimpia.
Kokonaiskuvan saamiseen ei kyllä viikkokaan riitä, hyvänkin oppaan mukana tunnin kierros on hyvin pinnallinen.
__________________________
Hiilikeisarien argumentointi on lähes jokaisessa yksityiskohdassa yksisilmäistä. Usein täysin silmätöntä.
Pelotteluarsenaaliin kuuluu mm. ydinvoimalassa käytettävät korkeat paineet. On helppo väittää 150 barin paineen olevan vaarallinen ja putkien / venttiilien voivan pettää koska tahansa.
Jättäen sanomatta että hiilivoimalassa paineet ja läpötilat tuplaavat. Että petrokemian reaktoreissa ja putkistoissa paineet ovat yli kymmenkertaiset. Vastaten haulikon magnumpatruunan lähtöpainetta.
Eivätkä ne räjähtele vaikka ainevahvuudet ovat vain samaa luokkaa kuin ydinvoimaloissa.
Olkiluodosta: Kävin sielä viime vuonna tutustumassa laitokseen. Samalla käveltiin vähän sinne onkalon puolelle. Kuvasin kännykällä luolakävelyistä videot. Videot löytyvät tietysti Youtubesta:
1. http://www.youtube.com/watch?v=wckK0SJ6fvA
2. http://www.youtube.com/watch?v=NIi9Vdu2Rdo
Asiaa, Janne!
Tämähän on oikea väittelyn (ja ydinvoimatiedon) aarreaitta. Nytpä tiedänkin, mitä aion lukea, kun töissä on tylsää.
Voisiko vastustaa ilmastonmuutosta ja ydinvoimaa ja säilyttää älyllisen rehellisyytensä? En ole varma, voiko ekofasismia sanoa älyllisesti rehelliseksi. Kysymys on vain siitä, kukan on valmis kulkemaan fasismin tien, en minä ainakaan...
Enpä menisi yksioikoisesti nimeämään tervettä itsekkyyttä epärehellisyydeksi. II MS aikana Ruotsi esitti puolueettoman roolia menestyksellä. Nykytieto kertoo muuta.
Ydinvoimasta luopumalla Ruotsi on bändännyt vientinsä ekologiseksi. Pitää sähköverkkoaan pystyssä tuonnilla. Vattenfall;in omat hiilivoimalat on rakennettu Tanskaan ja Saksaan. Pörssitiedote maaliskuussa viime vuodelta:
"Tehoreservit aktivoituvat tarkastelujaksolla kaksi kertaa Elspot-markkinoilla. Tammikuun alussa tehoreservivoimalaitos käynnistettiin ensimmäistä kertaa markkinaehtoisesti myös Suomessa, sen sijaan helmikuun aktivoitumisen yhteydessä tehoreservivoimalaitoksia käynnistettiin pelkästään Ruotsissa. Suomen tehoreservikapasiteetti on 600 megawattia. Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli alkuvuonna vahvasti vientiä Ruotsiin. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 0,4 terawattituntia (0,4 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 2,0 terawattituntia (1,5 TWh). Tammi-maaliskuussa sähkön rajasiirtokapasiteetti oli täysimääräisesti käytössä ja sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 3,1 TWh (3,1 TWh). Virosta Suomeen sähköä tuotiin 0,7 TWh (0,6 TWh)."
Älyllistä vajavuutta olisi ollut ruotsalaisten apuun luottaminen IIMS aikoihin. Sitä se on nyt sähkön/energian suhteen. Tyhmyydestä sakotetaan.
Kallista hölmöilyä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/article564527.ece?s=r&wtm=talouselama/...
"Kokonaisuutena Suomi, Norja ja Ruotsi olivat viime vuonna merkittäviä sähkön nettotuojia.
Tanskan hiilisähkö kelpasi markkinoille
Tanska oli sen sijaan tuuli-, mutta ennen kaikkea valtavan hiili- ja kaasuvoimansa avulla sähkön nettoviejä.
Muut Pohjoismaat toivat sähköä runsaasti Venäjältä, Virosta, Puolasta, Saksasta ja Alankomaista.
Eikä tilanne oleellisesti muutu tänä vuonna.
Norjan ja Ruotsin vesialtaissa oli tammikuun alussa vettä vain noin 42 prosenttia täydestä, kun vuosien 1990-2006 mediaani on tammikuussa noin 67 prosenttia. Vajaus vastaa sähkönä noin 30 terawattituntia, kun Pohjoismaat käyttävät sähköä vuodessa noin 400 terawattituntia.
Rahassa vajaus vastaa noin 1,5-2 miljardin euron sähkönhankintaa eli tulonsiirtoa muulle Eurooppaan.... "
Tanskalaisille hiilisähkö on vihreää kun vallitsevat tuulet tuo saasteet Suomeen. Nyt vie pohjoiseen 1550 MW teholla. "Vindmöller" tuotaa 133 MW - hekoheko . .
http://energinet.dk/Flash/Forside/index.html
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 39 kommenttia