Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Tuulivoiman mallimaa Tanska ja hiilidioksidipäästöt

  • CO2-päästöt henkeä kohden 1960-2006, Tanska & Ranska
    CO2-päästöt henkeä kohden 1960-2006, Tanska & Ranska

Tietyt tahot mainitsevat Tanskan uusiutuvan energian mallimaana, jota Suomen tulisi mahdollisuuksien mukaan imitoida. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kun on tärkeää.

 

Olen jälkimmäisestä samaa mieltä. Siksi olen ensimmäisestä täysin eri mieltä. 

 

Klikkaamalla laajentuvassa kuvassa maailman hiilidioksidipäästöt asukasta kohden. Lähteenä Maailmanpankin World Development Indicators & Google Public Data. 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Yleensä olet analyyttinen, mutta nyt yksinkertaistat reippaalla kädellä. Jos haluat osoittaa, ettei Tanskan tuulivoimaratkaisut toimi, niin sinun pitäisi vähintäänkin yhdistää käppyrääsi toinen samanmoinen joka kertoisi Tanskan tuulivoimakapasiteetin kehityksestä sekä ainakin jossain määrin poistaa käppyröistä mm. kyseisten maiden taloudellisen kehityksen ja mm painopistealueiden erot. Eli tuollaisenaan tuo käppyrä ei kerro oikeastaan mistään muusta kuin, että tanskalaisten hiilijälki on kohtuullisen suuri. Edes sitä, että kuinka paljon erosta johtuu eri valinnoista (hiili versus tuuli) ei tuosta voi kunnolla päätellä.
Laittamalla tuohon vertailumaaksi vaikkapa Suomen voi huolimaton tehdä täysin vastakkaisia päätelmiä tuulivoiman autuuksitekevyydestä.

Juhani Putkinen

Hiilidioksidi EI ole myrkky tai saaste, vaan kuuluu normaaliin luonnon kiertokulkuun.

Mutta kaikenlaista polttamista (kivihiili, turve, hake, öljy, palava kivi, ruskohiili, maakaasu, jne.) on vähennettävä reippaasti koska polttaminen saastuttaa tappavilla saasteilla kuten pienhiukkaset, hiilimonoksidi, rikkidioksidi, typen oksidit.

Tanskankin pitäisi rakentaa itselleen ydinvoimaa ja sulkea saastuttavat hiilivoimalat.

Tuulivoima taas EI sovi ollenkaan Suomeen:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Pakka...

Lauri Ilovaara

Vielä kun Putkinen esittäisit samanlaiset käppyrät 100m korkeudesta mitattuna, niin voisimme tehdä varmempia päätelmiä asiasta.
No, totta se silti on että tuulivoima ei ole vakaa energianlähde eikä sovellu ainoaksi sähköntuottomahdollisuudeksi. Akkuteknologian kehitys tulevaisuudessa tosin lisännee tuulivoiman tehokkuutta.

http://www.tuulivoimatieto.fi/pakkanen

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Minä en tähän akkuteknologiaan luottaisi lainkaan, parista syystä.

Tällä hetkellä maailmassa tuotetaan karkeasti arvioiden 2-5 TWh akkukennoja vuodessa (teollisuuden liikevaihto 50 miljardia dollaria, akkujen hinta 7-20 dollaria/kWh). Kun pelkästään Suomen energiankulutus on 400 TWh (liikenteen osuus noin 100 TWh) vuodessa, tästä voit laskea miten paljon akkujen tuotannon pitäisi nousta jos niillä ajattelimme merkittäviä määriä energiaa säilöä, ja vielä liikennettäkin sähköistää. Muistan kuulleeni Bill Gatesin suusta laskelman, että kaikki tähän mennessä tuotetut akut riittäisivät varastoimaan 15 minuuttia maailman sähkönkulutuksesta. Sitten on vielä näitä juttuja kuten litiumin saatavuus, jotka saattavat heittää tässä vähän kapuloita rattaisiin.

Luultavasti lupaavin energian säilömiskeino on pumpattu vesivoima. Tällä hetkellä EU:n alueella sitä on noin 38,3 GW, ja sen maksimi lienee olennaisesti sama kuin vesivoimakapasiteetti - 140 GW, tai n. 1200 TWh/vuosi - Euroopassa. Se on reilusti kolmasosa EU:n sähkönkulutuksesta (3042 TWh vuonna 2009).

Mutta jos ja kun pumpattu vesivoima yleistyy, ydinvoima hyötyy siitä vähintään saman verran kuin tuulivoima, eli suhteellinen kilpailuasetelma ei todellakaan käänny noin vain tuulivoiman hyväksi. Yksi volinan aihehan on se, että kun se ydinvoima on vain sitä perusvoimaa (ei edes pidä paikkaansa - Ranskassa ajetaan kuormaa seuraten). No, tässähän olisi siihen näppärä ratkaisu: pumpataan vettä silloin kun sähkö on halpaa, ja lasketaan sitä silloin kun se on kallista. Siinä tosin tulee häviöitä, eli saattaisi olla jopa kannattavampaa ajaa ydinvoimalaa vajaateholla.

Lauri Ilovaara

Jossain ohjelmassa väitettiin muistaakseni että Tanska myy suuren osan tuulisähköstään naapurimaihin.
Lämmitystarvetta Tanskassa lienee enemmän kuin Ranskassa?
Entäs on Ranskalla kuinka paljon uusiutuvia energianlähteitä?

Eli ei tosiaan vielä tuollaisenaan kovin analyyttinen kirjoitus.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Niinhän se myy, aina silloin tällöin. Välillä se joutuu maksamaan, jotta sähköä otettaisiin vastaan eikä verkko kaatuisi.

Mutta miten paljon on se "suuri osa?" Viime vuosina Tanska on tuottanut tasaisesti noin 6-7 TWh tuulisähköä. Ihan kunnioitettava saavutus. Siitä on eri arvioiden mukaan riittänyt vientiin 1-40 %, eli sanotaan suurpiirteisesti 3 TWh.

Samaan aikaan patonginpurijat myyvät joka ikinen vuosi 65-70 TWh hiilidioksidivapaata ydinsähköä Eurooppaan. Voitolla. Myisivät enemmänkin, jos ostajia olisi.

OL3 tulee tuottamaan noin 13 TWh, eli yksi pieni laitos puskee hiilivapaata sähköä tuplat siitä mitä Tanskan kaikki tuulimyllyt yhteensä. Ja ydinvoimaa syytetään hitaaksi!

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Joskus kuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. Eikä tuota kuvaa ole kovin moni ydinvoiman vastustaja tainnut nähdä.

Mutta ilollahan minä myös analyysia tarjoilen. Nyt en ehdi vääntämään uusia taulukoita, mutta tässä vähän numeroita taustalle.

Energiantuotannon CO2-päästöt, CO2-grammaa per kWh, keskiarvo 2006-2008:

Tanska 329 g/kWh (19,3 % sähköntuotannosta tuulivoimaa v. 2009)
Ranska 86 g/kWh (78,8 % sähköntuotannosta ydinvoimaa v. 2004)

Suomi 219 g/kWh (mitenkäs oli sen autuaaksitekevyyden kanssa?)
EU-27 359 g/kWh

Energiantuotantoa (sähkö + lämpö) tarkastellessa Ranska tuottaa energiaa melkein 4 kertaa hiilidioksiditehokkaammin. Kannattaa huomata, että tämä sisältää nuo kiitetyt CHP-voimalat eli lämmön ja sähkön yhteistuotannon kaukolämpöverkossa. (Piti ihan tarkistaa, kun en itse meinannut uskoa - luulin, että tuo on vain sähköntuotannolle. Mutta eipä ollut. Pelkän ydinsähkön hiilidioksidijalanjälki on jotain 13-18 gCO2/kWh.)

En minä näitä käppyröitä mainostaisi, jos nuo erot olisivat vaikkapa vain luokkaa 50%. Mutta kun ne ovat luokkaa 380%, ja kun eroa Suomeenkin on niin paljon, niin kyllä siitä voidaan jo päätellä, että energiatuotantopaletin valinnoilla on todellakin merkitystä. Teknisiä analyyseja siitä, miten tuulivoima vaikuttaa sähköverkkoon ja miksi sen päästövähennykset jäävät usein mitättömiksi, löytyy kyllä verkosta.

Lähteet:
IEA Emissions from fuel combustion, highlights 2010, http://www.iea.org/co2highlights/CO2highlights.pdf , sivu 107
Wikipedia

Entä sitten elinkeinorakenne? Nyt alkaa näyttää pahalle:

Talouden energiaintensiteetti (tonnia öljyekvivalenttia/miljoona euroa), 2000:

Tanska 111 toe/MEUR
Ranska 178 toe/MEUR

Suomi 263 toe/MEUR
EU-27 185 toe/MEUR

Tanska on Euroopan energiatehokkain talous, mutta silti sen hiilidioksidipäästöt ovat kolmanneksen Ranskaa suurempia. Jos ja kun energiansäästötekniikka leviää Ranskaan, ero vain repeää entisestään.

Lähteet:
EU:n energiapoliittiset tietokatsaukset http://ec.europa.eu/energy/energy_policy/doc/facts...
http://ec.europa.eu/energy/energy_policy/doc/facts...
http://ec.europa.eu/energy/energy_policy/doc/facts...

Entä mitä sillä saadaan aikaan?

CO2-päästöt per ostovoimakorjattu BKT, 2008:

Tanska 0,28 kg CO2/USD
Ranska 0,21 kg CO2/USD

Suomi 0,34 kg CO2/USD
Ruotsi 0,15 kg CO2/USD
EU-27 0,31 kg CO2/USD

Eli ydinvoimavaltainen Ranska tuottaa materiaalista elintasoa vähemmillä päästöillä kuin Tanska, ja vain jonkin verran korkeammilla päästöillä kuin hyvin matalapäästöinen Ruotsi, jonka energiasta 53 % tulee vesivoimasta ja 45 % ydinvoimasta. Suomi on listalla yli EU:n keskiarvon, ilmeisesti suht'matalan jalostusasteen vuoksi. Meillä on kuitenkin tilaa parantaa - tanskalaiset ovat jo huipulla, eikä radikaaleja parannuksia taida olla näköpiirissä.

Lähde:
IEA Emissions from fuel combustion, highlights 2010, http://www.iea.org/co2highlights/CO2highlights.pdf, s.93)

Yhteenveto analyysista: katsoi asiaa millä mittarilla hyvänsä, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tuulivoiman avulla näyttää olevan melko toivotonta hommaa. Tähänhän on päteviä teknisiä syitä. Nyt voidaan tietysti sanoa, että jos meillä olisi energian varastointia/supergridiä/joku muu suunnaton infrastruktuurihanke niin oi miten olisi tuulivoima etevää. Mutta, a), meillä ei ole, ja b), jos meillä olisi, ydinvoima ei jäisi niistä eduista osattomaksi.

Juhani Putkinen

JMK: "No, tässähän olisi siihen näppärä ratkaisu: pumpataan vettä silloin kun sähkö on halpaa, ja lasketaan sitä silloin kun se on kallista. Siinä tosin tulee häviöitä, eli saattaisi olla jopa kannattavampaa ajaa ydinvoimalaa vajaateholla."

Suomessa kannattaa rakentaa Vuotos ja Kollaja:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Vesiv...

Sieltä saadaan oikeaa uusiutuvaa, ympäristöystävällistä ja halpaa sähköä.

Ydinvoimaa on joka tapauksessa rakennettava hyvin runsaasti lisää, jotta voidaan vähentää saastuttamista oleellisesti.

Jos se vedellä läträäminen edestakaisin olisi kannattavaa Suomessa, niin se olisi jo tehty.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Vedellä läträäminenhän hoidetaan käytännössä niin, että vesivoimaloita ei ajeta täydellä teholla ellei ole pakko. Voisihan niihin joskus pumputkin ehkä rakentaa, mutta jos tarvetta ei ole niin ei kannata. Hyötysuhde on kuitenkin vain noin 75-85 %.

Silti pumpattava vesivoima on näillä näppäimin etevin konsti sähkön säilyttämiseen, ja sen osuus tulee varmasti lisääntymään. Tuskin kuitenkaan jokaiseen vesivoimalaitokseen.

Vuotos ja Kollaja jääköön minun puolestani rauhaan, mieluummin yksi reaktori lisää. Jää aika monta kertaa vähemmän luontoa sen alle.

Juhani Putkinen

"Vuotos ja Kollaja jääköön minun puolestani rauhaan, mieluummin yksi reaktori lisää. Jää aika monta kertaa vähemmän luontoa sen alle."

Yksi reaktori lisää EI riitä siihen, että voitaisiin ajaa alas saastuttavaa energiantuotantoa. On rakennettava oleellisesti enemmän.

Meillä Suomessa riittää luontoa, vaikka rakennetaan pari allasta lisää. Vesivoima on hyvin arvokasta nopeaa säätövoimaa.

Kannattaa huomata, että ne altaat ovat aivan verrattomia kalastuspaikkoja - mm. saadaan kaikkein suurimpia ahvenia ja varma saalis joka kerta.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Juu, tarkoitan toki että voisimme rakentaa useammankin kuin yhden lisäreaktorin. Mutta turha sen vuoksi on luontoa raiskata, vaikka kalansaaliit lisääntyisivätkin.

Vuotoksen suunniteltu teho olisi 37 MW ja se lisäisi sähkön tuotantoa noin 0,35 TWh vuodessa (onkohan noissa Wikipedian laskelmissa pikku virhe...no, ei sen väliä.) OL3-tyyppinen ydinreaktori työntää verkkoon 13 TWh vuodessa; näissä mitoissa ei yksi Vuotos tuntuisi yhtään missään. Itse asiassa, kaikki Suomen kosket voitaisiin palauttaa luonnontilaan yhden tai kahden lisäreaktorin turvin - vesivoimaa tulee vuodessa 10-15 TWh. Voisihan niistä patoaltaista ehkä yhden tai kaksi jättää virkistyskalastukseen :).

Karu Kera

Terveiset Tanskasta!

Tänään Tanskan luetuimman iltapäivälehti Ekstra Bladetin etusivulla:

3.000 tuulimyllytehtaan työläistä sai potkut Vestasilta. Syy aiemman "kokoomuslaisen" pääministeri Foghin.

24timar-ilmaislehti kirjoitti Vestasin Nakskovin tehtaan 430 työntekijän potkuista ja sen jälkeisistä fiiliksistä. Tehtaalle oli viimeksi maaliskuussa otettu töihin 80 uutta työntekijää. Nakskov oli 90-luvulla Tanskan masentavin kaupunki, kun kaikki kaupungin teollisuus oli lakkautettu ja kaupungin asukkaiden ostovoima oli työttömyyskorvausten varassa. Taas ollaan samassa tilanteessa.

Tanska ei todellakaan ole mikään tuulivoiman mallimaa.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Kiitos uutisista, vaikka vähän ikäviä ovatkin. En voi sanoa olevani kovin yllättynyt, samahan on näkynyt täälläkin:

http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48780-tuulivo...

Selvitettiinkö muuten uutisissa ratkaisun taustoja?

Karu Kera

JP:ssä sanottiin ratkaisun liittyneen kvartaalitalouteen eli että yritys saavuttaisi taloudelliset tavoitteensa tänä vuonna. Viimeisen neljänneksen tuloksia parannettaan antamalla kenkää 3.000 työntekijälle. Puolet Vestasin tanskalaisista työntekijöistä sai kenkää. Maailmanlaajuisesti Vestasilla on yhä yli 20.000 työntekijää. Vain 1% tuotannosta menee Tanskan markkinoille. Tuulimyllyjen valmistaminen Tanskassa on kalleinta, siksi puolitus työntekijöiden määrässä.

Arvelen Foghiin suuntautuneen kritiikin EB:ssä liittyneen hänen tukeensa kivihiilen polttamisen jatkamiselle sen sijaan että hän olisi tukenut aktiivisemmin tuulienengiaa.

Information-lehti otsikoi "Politiikkojen vihreät unelmat eivät riittäneet pelastamaan Vestasin työntekijöitä" jolla vihjattiin siihen, etteivät unelmat ja kauniit sanat riitä Tanskan hallitukselta tai EU:lta, vaan on tehtävä konkreettisia tilauksia ja tuettava tuulienergiaa myös käytännössä. Tämän vahvistaa myös ylläoleva kaavio Tanskan päästöistä.

Pekka Raukko

Vertailuja voi tehdä tarkoitusperistä riippuen monen sorttisia.
Esimerkiksi näin:

http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncp...

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Tuokin on hyvä kuva, ja Google Public Data on mielestäni loistava palvelu. Minusta meidän tulisi vähentää hiilidioksidipäästöjämme mahdollisimman nopeasti, ja mielestäni data maailmalta osoittaa, että Tanskan malli ei ole edes huono ratkaisu - se ei ole ratkaisu ensinkään.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Niinkuin noista numeroista näkyy, Suomen korkeammat CO2-päästöt johtuvat jostain muusta kuin hiilipitoisesta sähköntuotannosta. Jos sähköntuotantoa katsotaan, ja siitähän näissä ydinvoima/uusiutuvat-ratkaisuissa on ollut kysymys, Suomi kepittää Tanskaa kolmanneksen erolla. Kaivelen noita IEA:n lukuja jossain välissä varmaan tarkemminkin, mutta epäilen syyn löytyvän Suomen talouden matalammasta energiaintensiteetistä - reilusti EU:n keskiarvon yläpuolella. Yksi syy tähän on varmasti raskaan teollisuuden suurempi osuus, toinen hajautunut yhteiskuntarakenne ja pitkät matkat.

Nyt täytyy pitää kirkkaana mielessä, että Tanskan talous on Euroopan energiatehokkainta (=se tuottaa eniten lisäarvoa vähimmällä energialla), mutta Tanskan kokonaispäästöt ovat silti korkealla tasolla. Väitän, että jos Tanskassakin olisi edes Suomen verran ydinvoimaa (meillähän sitä ei ole mitenkään kovin paljon), Tanska olisi ympäristöjalanjäljeltään yksi Euroopan pienimpiä maita. Koitan tehdä laskelmat asiasta jossain vaiheessa.

Meillä tietysti yksi ratkaisu olisi raskaan teollisuuden alasajo. En ole ollenkaan varma, onko siinä suurtakaan järkeä: kyllä asia on niin, että suomalaiset laitokset ovat useimmiten maailman huippuluokkaa energiatehokkuudessa. Vaikka me sulkisimme Tornion ja joka ikisen metallipajan, raaka-aineiden kulutukseen sillä ei maailmassa olisi juuri mitään merkitystä, ja joku muu vain tuottaisi saman, mahdollisesti tehottomammilla prosesseilla.

Muuten toki meilläkin kannattaa kannustaa energiansäästöön ynnä muihin tehokkuusparannuksiin. Voitaisiin ottaa ensi tavoitteeksi voittaa Tanska CO2-päästöissä per capita, ja sitten tähdätä Ranskaa kohti :). Googlen datapalvelussa ei muuten asia vielä näy, mutta muistelen Kiinan ohittaneen Ranskan CO2-päästöissä nuppia kohden jokin aika sitten...

Mitä mieltä Pekka muuten olet siitä, että kaikki Suomen kosket voitaisiin palauttaa luonnontilaan rakentamalla yksi reaktori lisää jonkun olemassaolevan ydinvoimalan kylkeen? Minusta voisi olla jossain vaiheessa ajattelemisen arvoinen ehdotus!

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Vesivoimaloiden poisto ehtona ydinvoimaluvalle on periaatteessa hyvä ajatus. Toki tässä on muutamia käytännön hankaluuksia, kuten rantaviivan siirtyminen pois nykyisten mökkien vierestä yms. Olisi mukava päästää lohi takaisin vaikkapa Ounasjokeen. Lohet voisi ottaa mukaan myös kannattavuuslaskelmaan. (Toimivat lohitiet voi toki rakentaa vaikka ydinvoimalaa ei tulisikaan.)

Tämä vaihtokauppa-ajatus on kiinnostava yleisemminkin. Kun puhutaan ydinvoimasta ratkaisuna, jolla voi alentaa hiilidioksidipäästöjä, pitäisi aina muistaa, että myös tuo vähennys tulisi toteuttaa, ei ainoastaan ydinvoiman lisäystä. Uudet ydinvoimalat nostavat helposti myös kokonaiskulutusta, joten ydinvoimaloita rakennetaan taas lisää sitten, kun fossiilisten (notkahtanutta mutta jälleen noussutta) kulutusta halutaan seuraavan kerran ajaa alas. Tämä ei ole mikään ongelma, jos ydinvoimalat katsotaan puhtaaksi energiaksi, kasvava kulutus ei ole ongelma, ja ydinvoimaloita rakennetaan niin tiuhaan tahtiin, että öljyn kulutus ei ehdi välillä nousta. Mutta jos tarkoitus on vaihtaa fossiilien haitat vataanvaan määrään ydinvoiman haittoja, nuo vähennykset ja lisäykset tulisi sitoa toisiinsa vaihtokauppatyylisin sopimuksin.

Asia on mielenkiintoinen myös öljyhuipun näkökulmasta. Öljykriisin iskiessä olisi hyvä jos öljyä voisi korvata muulla voimalla - tässä tapauksessa ydinvoimalla. Jos rakennettu ydinvoimakapasiteetti on nostanut kokonaiskulutusta, se helpottaa öljyhuipun aiheuttamaa turbulenssia vain siinä mielessä, että nyt öljy edustaa pienempää osaa kokonaiskulutuksesta (eikä siis heiluta kansantaloutta yhtä paljon kuin ilman ydinvoimaa). Kriisin iskiessä öljyn kulutus saattaa olla jopa samalla tasolla kuin se olisi ilman rakennettua ydinvoimaa.

Vielä yksi näkökulma vaihtokauppaan os se, että jos fossiiliset polttoaineet poltetaan joka tapauksessa loppuun tai niiden kannatamattomuuden tasolle, uusi ennen fossiilisten loppumista rakennettu ydinvoima on vain ehkä hieman hidastanut fossiilien polttoa. Mitään vaihtokauppamekanismia öljyn, hiilen jakaasun jättämiseksi maan alle en ole vielä poliitikkojen suusta kuullut. Kioton prosessikin puhuu kai enemmän rikkaiden säästöaikeista kuin fossiilisen energian tuottajien pysäyttämisestä (ja tätä kautta todellisesta fossiilien polton vähentämisestä).

Tuo koskivoiman ja ydinvoiman vaihtokauppa on siis esittämästäni näkökulmasta katsoen kiinostava siksi, että se saattaisi oikeasti parantaa luonnon tilaa jossain mielessä (ja melko peruuttamattomasti). Tai totuuden nimessä, ehkä jokien nykyinen ekosysteemi tuhoutuisi patoalueilla ja osin niiden alapuolellakin, ja korvautuisi vasta vuosien päästä toimivalla vapaiden jokien (ja soiden) ekosysteemillä.

Keskeinen pointtini tässä vaihtokauppaspekuloinnissa oli kai se, että pitää muistaa, että ydinvoima ei todellakaan säästä luontoa sinänsä, vaan vain ne muiden energiamuotojen kohdalla tapahtuvat leikkaustoimenpiteet, jpita ydinenergian käytön lisääminen teoriassa voi mahdollistaa. (Ja tietenkin yhtälöön pitää aina laskea myös ydinvoiman haitat. Ja pitä muistaa myös energian kulutuksen laskun mahdollisuus, joka tekisi osan korvaavasta ydinvoimasta tarpeettomaksi.)

Pekka Raukko

Kaikkihan johtuu aina "jostain muusta". ;)

Arvioipa nyt kuitenkin, kuinka nopeasti Suomi saavuttaa Tanskan päästötason käyristä havaittavilla trendeillä?

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Tällä hetkellä tilanne on tosiaan se, että ydinvoimalla osallistutaan energiankulutuksen kasvattamiseen. Siitä huolimatta noissa CO2-päästökäppyröissä näkyy oikeastaan kaikkien maiden kohdalla selkeä pudotus ydinvoimaloiden valmistumisen aikaan. Kaj Luukko on näitä käyriä piirrellyt enemmänkin, esim.

http://planeetta.wordpress.com/2010/05/27/kuudento...

Ydinsähkön hiilidioksidipäästöt ovat luokkaa 13-18 g/kWh. Tästäkin voidaan vielä tulla alas; japanilaiset sanovat ihan vakavissaan aikovansa puolittaa ydinvoimaloidensa hiilitaseen (tällä hetkellä tuo 13 g/kWh). Ero olisi silloin merkittävä, jopa vesivoimaan verrattuna. Ero on jo nyt niin suuri, ja tuotettu energiamäärä niin valtava, että ydinvoimalan käynnistyminen näkyy väkisinkin päästötilastoissa.

Esimerkiksi Suomi alitti selvästi Tanskan tason hiilidioksidipäästöissä 1980-luvun alussa, kun nykyiset ydinvoimalat tulivat käyttöön (1979-1982). Nyt OL3:een rakennetaan niin paljon kapasiteettia, että kun se käynnistyy, ihmettelen kovasti jos Suomen päästöt per nuppi eivät putoaisi Tanskan alle. Yksin siinä kun on hiilivapaata kapasiteettia melkein kaksi kertaa niin paljon kuin koko Tanskassa yhteensä. Eli vastauksena kysymykseesi, Pekka, alitamme Tanskan kahdessa-kolmessa vuodessa seuraavan reaktorin käynnistymisestä.

Jos vuoden 1993 ydinvoimapäätös olisi mennyt toisin, melkein varmasti olisimme jo nyt Tanskaa alemmalla tasolla. Tuo päätös nimittäin tarkoitti hiilivoiman merkittävää lisärakentamista (mm. Meri-Pori), aivan kuten kielteiset ydinvoimapäätökset ovat jokaisessa tutkimassani maassa tarkoittaneet. Tärkeää on huomata, että meillä talouden energiatehokkuus on alle puolet siitä mitä Tanskassa. Tämä on osaltaan valitettavaa (vaikka joku sen teräksen ja muut materiaalit tulee tekemään joka tapauksessa, suljimme me silmämme siltä tai emme), mutta se vain alleviivaa Tanskan ratkaisun heikkouksia: jos taloutemme olisi Tanskan talous, päästömme olisivat karkeasti laskien alle puolet Tanskan tasosta.

Kysymyshän on siitä, kun keskimääräinen päästötaso per nuppi, globaalilla tasolla, pitäisi saada 0,75 tonniin tai sen alle. Pidän todella erikoisena sellaista logiikkaa, jonka mielestä tämä olisi jotenkin helpompi saavuttaa Tanskassa kuin Ranskassa. Pidän myös erikoisena logiikkaa, jonka mukaan hiilijalanjäljen vähentäminen olisi helpompi tehdä yhteiskunnalle kivuliaasti kuin vähemmän kivuliaasti. Olen ihan samaa mieltä Pekan kanssa siitä, että ydinvoiman lisärakentamiseen tulisi sitoa ponsi hiilivoiman vähentämiseen, mutta nykyinenkin tilanne on parempi kuin ei ydinvoiman lisärakentamista. Kun hiilen ongelmat alkavat valjeta ihmisille, siitä on helpompi luopua, jos vaihtoehtoja on jo rakenteilla.

Ja, Pekka, vaikka tuo esitykseni koskien luonnontilaan palauttamisesta oli hieman kieli poskessa heitetty, se voisi olla ihan täysin mahdollista. Teknistä estettä ydinreaktorin käyttämisestä säätövoimana ei ole; kaikki ydinkäyttöiset alukset toimivat näin, ja Ranskassa tämä on arkipäivää. Ymmärtääkseni Olkiluoto kolmosessa on jo valmiina palikat, joilla sitä voidaan ajaa kätevästi säätövoimana. Kysymyshän on taloudellinen, mutta jos ja kun hiilidioksidi hinnoitellaan nykyistä riuskemmin energian hintaan, ja kun (toivottavasti) ydinvoiman käyttö lisääntyy, houkutus ajaa ydinvoimaloitakin kulutuksen mukaan kasvaa varmasti. Ehkä vielä elinaikanani näen sen päivän, kun padot räjäytetään ja kosket ennallistetaan, kun vesivoimaloiden uusiminen ei ole enää kilpailukykyistä edullisen, ehkäpä nopeilla modulaarisilla reaktoreilla tai torium-sulasuolareaktoreilla tuotetun ydinsähkön kanssa.

Kiinnostukseni ydinvoimaan perustuu sen pienempään ympäristöjalanjälkeen, suurempaan potentiaaliin, ja nopeampaan rakennusaikatauluun verrattuna mihin tahansa nykyiseen vähäpäästöiseen teknologiaan. Lupaan, että sillä hetkellä kun vähäpäästöisempi ja ympäristöjalanjäljeltään vähäisempi teknologia saadaan skaalattua tarvittavalle tasolle, ryhdyn vastustamaan ydinvoiman lisärakentamista. En vain näe tälläistä kehitystä tapahtuvaksi lähitulevaisuudessa, en siinä mittakaavassa mitä hiilidioksidiongelman ratkaisu edellyttää. Nyt tilanne on niin vakava, ettei meillä ole enää varaa odotella kymmeniä vuosia, josko vaikka uusiutuvien perustavanlaatuiset ongelmat ihmeellisesti ratkeaisivatkin.

Pekka Raukko

"Tällä hetkellä tilanne on tosiaan se, että ydinvoimalla osallistutaan energiankulutuksen kasvattamiseen."

Uskotko tosissasi, että ydinvoimalle löytyisi rahoittajia laskevan kokonaiskulutuksen oloissa?
Ydinvoimaa rakentamalla pyritään aina kokonaiskulutuksen kasvuun ja sitä rakennetaan vain jos on uskottavasti ennustettavissa että kulutusta saadaan kasvatettua. Kokonaiskulutuksen kasvu tarkoittaa väistämättä myös fossiilisen säätövoiman käytön kasvua, vaikka sen suhteellinen osuus hieman laskisikin. Ilmaston kannalta suhteellisella osuudella ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, vaan ainoastaan absoluuttinen määrä merkitsee.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Pekka, katso nyt noita lukuja. Ranskan tapa tuottaa energiaa on niin valtavan paljon hiilidioksiditehokkaampaa, että vaikka kulutus kolminkertaistuisi, se olisi silti parempi kuin Tanskan tapa hoitaa asia. Jos ja kun ydinvoimassakin toteutetaan päästövähennyksiä, kulutus voisi vaikka kuusinkertaistua. Minä en tajua, mikä tässä on niin epäselvää. Jos kulutus vähenee tai pysyy ennallaan, Ranska on jo varsin lähellä päästötavoitteitaan. Jos niin ei käykään, lopputulos on silti murskaavan paljon parempi kuin vaihtoehdoissa.

Väitän, että ydinvoimalle löytyy rahoittajia jos a) politiikka ei tule ylenmäärin tielle, b) CO2-päästöoikeuksien hinta nousee, c) fossiilisten hinta nousee muista syistä. Melkein mikä tahansa näistä yksinään saattaa riittää. Pelkästään päästöoikeuksien uumoiltu hinnannousu tehnee ydinvoimasta todella kilpailukykyistä vanhojen hiilivoimaloiden korvaamisessa. Vaikka kulutus pysyisi ennallaan tai laskisi, noita hiilipannuja pitää uusia 30 vuoden välein.

Ja jos ydinvoimalle ei löydy rahoittajia, niin takuulla ei löydy myöskään paljon kalliimmille uusiutuville. Tuossa on tuo Vestasin uutinen esimerkkinä; Suomessa Moventas heitti juuri väkeä pihalle kun tukiaisia ei tullutkaan. Tälläisissä oloissa ydinvoiman vastustaminen on suorastaan typeryyttä, kun korvaavat investoinnit tehdään sitten uuteen hiili- ja kaasuvoimaan. Ne kun ovat poliittisesti paljon helpompia; milloin viimeksi näit Greenpeacen yrittävän pysäyttää hiilivoimalan rakennustyöt?

Olkiluoto 3:n kustannusten käyttäminen esimerkkinä on pahimmanlaatuista kirsikanpoimintaa. Kyseessä on prototyyppireaktori; prototyyppien kustannukset ovat aina suurempia kuin sarjatuotantokappaleiden. Maailmalla on käynnissä muistaakseni viitisenkymmentä reaktoriprojektia, mikset käytä niitä esimerkkeinä?

Ja kustannusylityksineenkin OL3 on ainakin puolet halvempi tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä kuin tuulivoima.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Pekka Raukko kirjoitti: "kuinka nopeasti Suomi saavuttaa Tanskan päästötason käyristä havaittavilla trendeillä"

Rivien välistä olen ollut lukevinani, että Suomen hallituksen yksi keskeinen tavoite on ollut varmistaa halpa energia Suomen energiaintensiiviselle teollisuudelle (ja näin varmistaa Suomen kilpailukyky maailmalla). Toisaalta Suomi on suhtautunut myös jossain määrin positiivisesti Kioton prosessiin, joten kyse on kahdesta kilpailevasta trendistä. Epäilen että nykyisellä asenteella suomalaiset poliitikot kallistuvat talouden toiminnan varmistamisen puoleen, ja vähentävät päästöjä kakkosprioriteetilla.

Kuten J. M. Korhonen totesi, uudet ydinvoimalat kuroisivat tuota eroa todennäköisesti nopeasti umpeen. Mutta toisaalta mikään ei nykysäännöillä vielä estäsisi fossiilisen kulutuksen uutta nousua takaisin aiemmalle tasolleen tuollaisen uuden ydinvoimalan tuoman notkahduksen jälkeen (kuten linkaamissasi käyrissä ilmeisesti tapahtui Suomen ensimmäisten ydinvoimaloiden käyttöönoton jälkeen).

Pekka Raukko

Korhonen

Ranska ei ole ratkaissut kasvihuonekaasuongelmaa, vaan vaihtanut sen ydinjäteongelmaan. Henkilökohtaisesti olen aina pitänyt parempana ratkaista ongelmat, kuin vaihtaa niitä uusiin.

Kun katsotaan Ranskan ja Tanskan päästökäppyröitä, niin ero tasossa ja trendissä ei ole kovin merkittävä. Molemmissa on havaittavissa selkeästi, joskin hitaasti, laskeva trendi. Ydinvoima Suomen kohdalla trendi on etumerkiltään erilainen.
Ydinvoimaloiden kytkeminen verkkoon aiheutti meillä hetkellisen notkahduksen päästöihin ja sekin oli osittain vain kompensaatiota rakennusvaiheen aikana fossiilisten polttoaineiden avulla suoritettuun "etuottoon" kulutuksen kiihdyttämisessä.
Mitään muutosta päästöjen kasvutrendiin ydinvoimaloilla ei ole saatu aikaan, eikä ilmeisesti edes yritetty.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Kerropa Pekka, miten sitten ratkaisisit ongelman?

En minä sinua yritä käännyttää - näkemyksemme ovat tässä yhdessä asiassa täysin päinvastaiset. Mutta muiden lukijoiden iloksi pari juttua.

Jos mielestäsi tasoero Euroopan korkeimpiin kuuluvan CO2-päästömäärän ja Euroopan matalimpiin kuuluvan CO2-päästömäärän välillä ei ole merkittävä, niin pakko kysyä, että mikä olisi merkittävä ero? Jos Euroopan energiatehokkain talous on samalla yksi korkeapäästöisimmistä, niin eikö pitäisi kysyä, missä on vika? Ja ennen kaikkea, kuinka se sinun mielestäsi merkitsevä ero saavutettaisiin? Vielä jatkoksi, onko se helpompi saavuttaa jos lähtötilanne on a) energiatehokas Tanska b) energiatehoton Ranska?

Ydinjäte"ongelma" on sumutusta. Biosfäärille myrkyllisen materiaalin tuotanto on mihin tahansa vastaavaan energiaratkaisuun verrattuna mitätöntä - yksi hiilivoimala puskee Oak Ridge National Laboratoryn laskelmien mukaan 5-6 tonnia uraania ja 13 tonnia toriumia biosfääriin joka ikinen vuosi, muiden raskasmetallien, dioksiinien, ja pienhiukkasten lisäksi - ja ennen kaikkea, ydinjäte on hyvin tiiviissä muodossa eikä hajaantuneena ilmakehään ja satoihin tuhansiin tuhkatonneihin. Lisäksi se on potentiaalisesti erittäin arvokasta polttoainetta. Onhan se vaarallista tavaraa, mutta niin on moni muukin teollisuuskemikaali, niiden tuulimyllyjen siipien valmistamiseen käytetystä hartsista alkaen.

Meillä kun ei ole semmoisia ratkaisuja, joilla olisi pelkästään hyviä puolia, niin näiden ratkaisujen hyviä ja huonoja puolia pitäisi osata verrata.

EU:n laajuinen ExternE-projekti tutki näitä eri energiamuotojen ulkoiskustannuksia, mukaanlukien niiden vaarallisuus, aika kattavasti. Tuulivoima, yksi turvallisimmista, tuotti tutkimuksen mukaan 0,15 kuolemaa per tuotettu terawattitunti. Ydinvoima - Tshernobyl mukaanluettuna - tuotti 0,04. Tuossa ei ole pilkkuvirhettä; en tiedä yhtään vakavasti otettavaa tutkimusta, jossa ydinjätteen olisi osoitettu olleen yhteydessä tilastollisesti havaittavaan määrään kuolemia tai sairastumisia.

Sen sijaan on yleistä tietoa, että polttamiseen perustuvan energiantuotannon aikaansaamat ilmansaasteet tappavat joka ikinen vuosi pelkästään Euroopassa noin 300 000 ihmistä. Se on joka vuosi 30 000 kuollutta enemmän enemmän kuin edes Greenpeacen tieteellisesti todella kyseenalainen "tutkimus" Tshernobylista sai laskettua kuolleiden määräksi 40 vuoden ajalta. Se on myös noin viisi kertaa enemmän, joka vuosi, kuin Saksan vihreiden Tshernobyl-tutkimus sai vuoteen 2050 mennessä ilmenevien "ylimääräisten" kuolemien kokonaismääräksi.

Pekka Raukko

"Mitä mieltä Pekka muuten olet siitä, että kaikki Suomen kosket voitaisiin palauttaa luonnontilaan rakentamalla yksi reaktori lisää jonkun olemassaolevan ydinvoimalan kylkeen? Minusta voisi olla jossain vaiheessa ajattelemisen arvoinen ehdotus!"

Ajatushan on aivan loistava, mutta luonnollisesti megaluokan kusetusta.

Meillä runsaan lämpötilariippuvaisen kulutuksen vuoksi ydinvoima tarvitsee runsaasti säätövoimaa. Uusi reaktori ei siis mahdollista vesivoiman purkamista, vaan on merkittävä peruste Vuotoksen ja Kollajan rakentamiselle.

Minä olisin ollut varsin tyytyväinen, jos viidennen virheen lupaehtoihin olisi kirjattu vaatimus vastaavan hiililaudetehon lopullisesta poistamisesta tuotantokapasiteetista. Silloin olisi voitu oikeasti väittää, että ydinvoimalla korvataan hiilidioksidipäästöjä tuottavaa tuotantoa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

"ydinvoima tarvitsee runsaasti säätövoimaa"

Kuikahan tosi tuo väite muuten on? Jostain taisin lukea muutakin. Taloudellinen optimi varmasti saavutetaan kun ydinvoimaa ajetaan aina täydellä teholla, ja vettä puskuroidaan tarpeen mukaan altaisiin. Mutta ymmärsin siis jostain, että ydinvoimaa kyllä voitaisin säätää nopeamminkin, siis ilman massiivista vesivoiman antamaa tukea.

"lupaehtoihin olisi kirjattu vaatimus vastaavan hiililaudetehon lopullisesta poistamisesta tuotantokapasiteetista"

Tämä olisi ollut mukava periaatepäätös. Tosin tämäkin toimii vain Suomen tasolla, sillä rikkaiden säästäessä fossiilisia polttoaineita, niitä olisi todennäköisest saatavilla muille maille halvemmalla hinnalla. Eli tarkoitin vain sanoa uudestaan, että kriittisin kohta on se, miten öljy/kaasulähteen tai kaivoksen suulle saadaan asetettua tulppa. Suomi voi toki näyttää hyvää esimerkkiä ajamalla oman saastutuksensa alas etunojassa.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Juho, tuohan on yksi monista ydinvoimakeskusteluissa elävistä harhaluuloista. Teknistä estettä ei ole (muuten et näkisi ydinvoimakäyttöisiä laivoja), ja Ranskassa reaktoreita jopa sammutellaan viikonlopuksi. Kysymys on puhtaasti taloudellinen - voimalan kustannusrakenne on sellainen, että polttoaineen säästö on hyvin vähäinen, kun taas kiinteät kustannukset ovat hyvin korkeita. Kuten tuossa ylempänä mainitsin, kun hiilidioksidin hinta nousee, ydinvoimankin käyttäminen säätövoimana alkaa kannattaa.

Jonkin verran säätö- ja varavoimaa tarvitaan aina, ja osa tästä on järkevä tuottaa vesivoimalla. Jonkin verran tarvitsemme esimerkiksi maakaasuturbiineja vielä kaukaisessa tulevaisuudessakin. Mutta millään logiikalla ei voi kiertää sitä, että ydinvoimalla näiden tarve vähenee merkittävästi verrattuna tuulivoimaan.

Mitä tulee päästöjen vähentämiseen, olen oleellisesti ottaen aivan samaa mieltä. Tarvitsisimme globaaleja sopimuksia, mutta käytännössä niiden toimeenpano tarkoittaisi maailmanhallitusta. Oli maailmanhallituksesta mitä mieltä tahansa, en yksinkertaisesti pidä sitä realismina. Näin ollen ainoa toimiva ratkaisu jättää hiili ja öljy polttamatta on kehittää energiamuotoja, jotka ovat a) riittoisia teollistuneelle sivilisaatiolle ja b) halvempia kuin hiili tai öljy. Näiden kahden leikkauskohdasta löytyy ainoastaan ydinvoima.

Pekka Raukko

Totta kai ydinvoimaloista puolet voi seisoa lämmityskauden ulkopuolella. Teknistä estettä tähän ei luonnollisestikaan ole.
Ydinvoiman tuotantokustannuksista erittäin suuri osa on kuitenkin pääomakustannuksia, jotka juoksevat samalla vauhdilla laitoksen seisoessa ja käydessä. Viidennen virheen pääomakustannukset ovat toistaiseksi noin tuplaantuneet suunnitellusta, ja jos/kun se joskus valmistuu tuotantoon, sitä tuskin seisotetaan kesäisin.

Fossiilisten polttoaineiden suhteen olet valitettavasti oikeassa - ne mitä ilmeisimmin poltetaan loppuun joka tapauksessa, välittämättä siitä, että se voi olla lajillemme sietämätön katastrofi tai lopullinen tuho. Talouden lait nyt vaan toimivat niin ja ne on asetettu meilläkin kaiken muun yläpuolelle.

Juhani Putkinen

Ydinvoimaloita voidaan ajaa esimerkiksi 90% teholla tai 75% teholla, jos jostakin kummallisesta syystä juuri sillä hetkellä kukaan ei halua ostaa sähköä.

Kun ydinvoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannus on alhainen, niin se sähkö reaalimaailmassa menee kuitenkin kaupaksi, eikä tarvitse ajaa alitehoilla.

Meillä Suomessa on tällä hetkellä sähköä tuottamassa 4 pienehköä reaktoria, lähivuosina y-sähkön tuotanto lisääntyy yhdellä suurehkolla (1600 MW) reaktorilla ja pidemmällä aikavälillä on tuotantoon tulossa vielä pari suurehkoa yksikköä.

Se on aivan liian vähän.

Ehdottomasti tarvitaan nopeasti täysin uusi toimija rakentamaan uusi ydinvoimala jonnekin Vaasan hujakoille ja tietenkin vanhat pienehköt reaktorit on aikanaan korvattava uusilla suurehkoilla reaktoreilla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

J. M. Korhonen kirjoitti: "Suomi alitti selvästi Tanskan tason hiilidioksidipäästöissä 1980-luvun alussa, kun nykyiset ydinvoimalat tulivat käyttöön"

Jos oletetaan energiatarve vakioksi, ydinvoima pudottaa automaattisesti CO2-päästöjä, sillä kerran käynnistytttyään ydinvoimalan sähkö on fossiilista tuotantoa halvempaa. Jos oletetaan, että teollisuus pyrkii aina hyödyntämään saatavilla olevan halvan energian, tyypillinen reaktio olisi notkahdus CO2-päästöissä, mutta CO2-päästöt kasvaisivat jäälleen entiselle tasolle niin pian kun teollisuus saisi rakennettua uutta kapasiteettia tuotantoon. Nämä ovat siis kaksi ääripäätä. Ilman eksplisiittisiä säästöpäätöksiä voimme olla lähempänä tuota notkahdusskenariota.

Torium-sulasuolareaktoreista ja säätövoimasta tuli mieleen, että jossain aurinkovoimalassa kai jo voidaan säätää energian tuotantoa varastoimalla kuumaa suolaliuosta (tai vastaavaa) tankkiin. Sataa astetta kuumempi materia voisi siis toimia yhtenä säätövoimaratkaisuna jatkossa muissakin voimalatyypeissä.

J. M. Korhonen kirjoitti: "Kiinnostukseni ydinvoimaan perustuu sen pienempään ympäristöjalanjälkeen..."

Olen samaa mieltä siitä, että ydinvoima on hyvin potentiaalinen tapa päästä eroon nykyisestä luontoa tuhoavasta talousmallistamme. Ydinvoiman ympäristöjalanjäljestä pitää kuitenkin muistaa, että Ukrainassa ja Valko-Venäjällä ja vähän Venäjälläkin on nykisin yksi aika suuri ydinvoiman tassunjälki. Toki luonnon itsensä kannalta kyse on oikeastaan rauhoitusalueesta, jolta se kaiken tuhoava laji on hetkeksi väistynyt. Mutta kai luonnonsuojelua harrastetaan isolta osalta myös ihmistä itseään varten.

Ydinvoimakäyttöiset laivat voivat muuten toimia myös ilman kovin nopeaa säätömahdollisuutta, sillä ne voivat hukata ylimääräistä energiaa aika paljon suureen määrään jäähdytysvettä, ja toisaalta pieni viive reagoinnissa kaasupolkimen painallukseen on ehkä sallittu.

J. M. Korhonen kirjoitti: "Jonkin verran säätö- ja varavoimaa tarvitaan aina"

Mutta kai voi ajatella, että vesi- ja maakaasuvoiman sijaan varavoimana olisi vaikapa haketta. Sitä voisi käyttää vain silloin kun kulutus yllättää, siis ehkä kerran kahdessa vuodessa. Ja säätövoiman kohdalla voisi ajatella, että jos ydinvoima on riittävän halpaa ja saasteetonta (mutta ei riittävän nopeasäätöistä), mahdollinen ylimääräinen energia yksinkertaisesti hukattaisiin. Joka tapauksessa, kuten sanoit, tarvittava säätövoiman määrä voisi olla aiempaa pienempi. (Myös tuo edellä mainittu kuuma suola voisi toimia.)

J. M. Korhonen kirjoitti: "Mitä tulee päästöjen vähentämiseen, olen oleellisesti ottaen aivan samaa mieltä. Tarvitsisimme globaaleja sopimuksia, mutta käytännössä niiden toimeenpano tarkoittaisi maailmanhallitusta. Oli maailmanhallituksesta mitä mieltä tahansa, en yksinkertaisesti pidä sitä realismina. Näin ollen ainoa toimiva ratkaisu jättää hiili ja öljy polttamatta on kehittää energiamuotoja, jotka ovat a) riittoisia teollistuneelle sivilisaatiolle ja b) halvempia kuin hiili tai öljy. Näiden kahden leikkauskohdasta löytyy ainoastaan ydinvoima."

Tämä on aika hyvä lausuma.

Maailmanhallitus olisi minusta aika vaarallinen juttu, sillä ihmiskunta on jo moneen kertaan osoittanut, että yksittäiset hallitukset osaavat kyllä sotkea asiansa perusteellisesti, ja ne toipuvat usein vasta liian pitkän ajan päästä ja vain naapurien antaman järkevämmän mallin vuoksi. Myös luonnonsuojelu voisi kadota hyvin nopeasti muiden intressien tieltä. (Skippaan enemmät selittelyt.) Vaihtoehto maailmanhallitukselle voisi toki olla maailmanlaajuiset sopimukset johtavien maiden muillekin puolipakottamana (eivät valitettavasti vielä toteuttamisvaiheessa).

Ydinvoima on tosiaan potentiaalinen ratkaisu, jolla fossillisten poltto voitaisiin lopettaa talouden omia lakeja käyttämällä, eli tarjoamalla halvempi ratkaisu. Ehkä muissakin energiamuodoissa on vielä halpaa lisäpotentiaalia (aurinkolämpö?).

Mutta tämän päälle täytyy todeta, että CO2-ongelman ratkaiseminen tuottamalla vielä halvempaa energiaa ei ole välttämättä paras ratkaisu (vaikka on mahdollista, että muussa tapauksessa fossiilit poltetaan loppuun ja sillä selvä), sillä kulurtuksen ja kasvun kiihdyttäminen entisestään ei ole sekään harmitonta. Sekin pitää ottaa huomioon, että vaikka fossiiliset ovat jo nyt teollisuudelle varsin halpa resurssi, ainakin öljymaat ottavat nyt öljystä suuria voittoja, joista niillä olisi kyllä varaa tinkiä paljonkin jos ydinvoiman käyttö lisääntyy niin paljon, että se jarruttaisi öljyn kysyntää.

Energian säästäminen voisi hyvin olla se paras ratkaisu. Yksinkertaisimpana ratkaisuna tuntuva vero fossiiliselle hiilidioksidille. Ja myös ydinvoimaa voisi verottaa sen haittavaikutusten määrän verran. Mutta kuten jo todettu, ihmiskunta ja yksittäiset valtiotkaan eivät oikein vielä tunnu pystyvän tällaisiin järkeviin ratkaisuihin. Minun käsittääkseni energiaa voisi säästää paljonkin, radikaalisti elintasosta tinkimättä (nyt energia on sikahalpaa ja sitä tuhlaillaan paljon, esim. huuhtelemalla ydinvoimien hukkalämpö mereen).

Yksi päiväunelmani on ollut se, että marsilaiset laskeutuisivat joku päivä maahan ja veisivät kaikki fossiiliset varannot mukanaan. Toki tästä seuraisi melkoista turbulenssia talouteen parin vuoden ajan, mutta sen jälkeen voisimme kukaties olla jo kiitollisia marsilaisille tästä tempusta. (Tähän pitää vielä lisätä, että seuraava hieman edellistä kivuliaampi, mutta aika toimiva temppu voisi olla se, että marsilaiset ottaisivat mukaansa myös suuren osan maapallon ihmisväestöstä. Mutta ehkä palaamme tähän väestönkasvuongelmaan sitten kun tuo energiaongelma on ratkaistu :-).)

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Juho, energian säästämisestä intoilevien pitäisi mielestäni tutustua Jevonsin paradoksiin, tai ns. Kazzoom-Brookesin postulaattiin. Pelkkä säästäminen ei riitä, ellei epämieluisien vaihtoehtojen kustannuksia samalla nosteta. Tuo hiilidioksidivero olisi luultavasti elegantein ratkaisu, ja päästökauppakin on tyhjää parempi.

Kannatan kyllä energian säästöä lämpimästi, mutta ärsyynnyn kun sitä tarjoillaan selitykseksi ydinvoimavastaisuudelle. Tosiasiassahan käy niin, että energiansäästö halutussa mitassa ei onnistukaan (Jevonsin paradoksin vuoksi), ja sitten rakennellaan kaikessa hiljaisuudessa sitä hiilivoimaa. Saksa nyt ehkä parhaimpana esimerkkinä.

Joissain energiaratkaisuissa voi olla tiristettävissä terawattitunti siellä ja terawattitunti täällä, mutta oikeasti merkittävän läpimurron odottelu on kyllä enemmän toiveajattelua. Nyt kuulutetaan suurena innovaationa, kun tuulimyllyn hyötysuhdetta on saatu parannettua 3 %. Vertailun vuoksi, ydinvoimalan polttoainehyötysuhdetta olisi varaa nostaa melkein 100-kertaiseksi.

Sinänsä en pidä energiankäytön kasvua huonona asiana. Hyvyyden tai huonouden ratkaisee se, mitkä sen tuottamisen ja käyttämisen vaikutukset ovat. Omissa haaveissani talousjärjestelmämme olisi joskus lähes täysin suljettu, eli kierrättäisimme käytännössä kaiken tarvitsemamme. Jos meillä on riittävästi halpaa energiaa, tämä voisi olla mahdollista, toki vaatien poliittisia toimia ja ohjausta. Mutta jos sitä ei ole, se ei vain ole mahdollista.

En itsekään pidä maailmanhallitusta hyvänä ideana, mutta kysymys on nähdäkseni akateeminen. Sellaista ei ole, eikä sellaista tule olemaan, ei ainakaan minun elinaikanani.

Väestönkasvuongelma ja energiankulutusongelma liittyvät ihan olennaisesti toisiinsa. Tässä tullaan taas tähän ikuisuuskysymykseen: jos me haluamme, että sillä köyhemmällä kuudella miljardilla on oikeus parantaa elintasoaan, missään muussa hiilivapaassa energianlähteessä kuin ydinvoimassa ei yksinkertaisesti ole riittävää energiatiheyttä yhdistyneenä riittävän edulliseen hintaan. Tietysti, jos heidän tuomitsemisensa ikuiseen köyhyyteen on OK, niin mikäs siinä sitten - rakennellaan vaan tuulimyllyjä ja biovoimaa tänne länteen, ja taputellaan toisiamme selkään, kuinka hyviä ihmisiä sitä ollaankaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

J. M. Korhonen kirjoitti: "Pelkkä säästäminen ei riitä, ellei epämieluisien vaihtoehtojen kustannuksia samalla nosteta."

Joo, tarkoitin säästämisellä valtion tietoista päätöstä alentaa energian kulutusta. Siihen voi päästä vaikkapa saasteveroilla. Yksittäisten kuluttajien vapaaehtoinen säästäminen on positiivinen asia, mutta ei ratkaise näitä ongelmia.

"Sinänsä en pidä energiankäytön kasvua huonona asiana. Hyvyyden tai huonouden ratkaisee se, mitkä sen tuottamisen ja käyttämisen vaikutukset ovat."

Aivan.

"Omissa haaveissani talousjärjestelmämme olisi joskus lähes täysin suljettu, eli kierrättäisimme käytännössä kaiken tarvitsemamme. Jos meillä on riittävästi halpaa energiaa, tämä voisi olla mahdollista, toki vaatien poliittisia toimia ja ohjausta. Mutta jos sitä ei ole, se ei vain ole mahdollista."

Minulle kelpaisi hyvin myös kalliimpi energia ja vähäisempi energian kulutus. (Oletetaan että tämä on mahdollista koska "poliittiset toimet ja ohjaus" ovat käytettävissä.) Pitäisi laskea vähän tarkemminkin. Mikähän elintasomme komponentti kärsisi ensimmäisenä jos energia kallistuisi? Ainakin lomalennot ulkomaille, mutta mikähän sellainen, joka heilauttaisi talouttamme ja elintasoamme kunnolla?

"jos me haluamme, että sillä köyhemmällä kuudella miljardilla on oikeus parantaa elintasoaan, missään muussa hiilivapaassa energianlähteessä kuin ydinvoimassa ei yksinkertaisesti ole riittävää energiatiheyttä yhdistyneenä riittävän edulliseen hintaan"

Ehkä elintasoa voi saada myös meikäläistä pienemmällä energian kulutuksella. Nyt taloudessamme on varmasti myös useita sellaisia komponentteja, jotka nojaavat halpaan energian hintaan, mutta eivät ole kovin kriittisiä. Ja tietenkin me voisimme luopua osasta kulutustamme kehitysmaiden ihmisten hyväksi. Eli, jos halua olisi, luulen että myös ilman ydinvoimaa voisi pärjätä mainiosti. Ydinvoima voi toki olla tarpeen jos oletetaan hieman vähemmän poliittista tahtoa, vähemmän halua luopua omista etuisuuksista, ja kehitysmaissa vaatimus nostaa energian kulutus länsimaiden nykyiselle tasolle.

(Tätä odotellessa, siirtyessämme itse ydinenergiavetoiseen talouteen, voimme samalla seurailla miten halvalla öljyntuottajat ovat halukkaita myymään öljyä kehitysmaihin ja näin nostamaan niiden elintasoa.)

Käyttäjän kajluukko kuva
Kaj Luukko

"ydinvoima tarvitsee runsaasti säätövoimaa"

Ei tarvitse, eikä tuulivoimakaan tarvitse säätövoimaa. Sähköverkko tarvitsee säätötehoa, koska kulutus heiluu, Suomessa pari tuhatta MW vuodokauden sisällä.

Tuulivoiman lisääminen luonnollisesti lisää säätötehon tarvetta, koska tuulen teho vaihtelee milloin ja miten sattuu täyden ja nollan välillä, ja täysin kulutuksesta riippumatta. Se voi vähentyä kun kulutus kasvaa ja päinvastoin lisäten säätötarpeen määrän lisäksi myös nopeutta.

Ydinvoima ei luonnollisestikaan lisää säätötehon tarvetta, koska se käy koko ajan halutulla teholla. Tai sitten pysähtyy kuin seinään, jolloin tulee nopea varatehon tarve, joka on eri asia kuin säätöteho.

Toimituksen poiminnat