Tuulivoima ei meitä pelasta
Vihreä energiatalous on vaikeuksissa. Tuulivoimaloiden osia valmistava Moventas ilmoittaa irtisanovansa 90 henkeä, eikä alalla mene muutenkaan niin lujaa kuin vihreää elvytystä lupaillessa mainostettiin. Näin käy, kun energiavallankumousta perustetaan fysiikan sijaan ideologiaan ja tukiaisiin.
Moventasin toimitusjohtaja sanoo Vihreässä Langassa asian niinkuin se on:
"'Ongelma on globaalisti se, ettei tuulipuistoille löydy rahoitusta', sanoo Moventasin toimitusjohtaja Jukka Jäämaa.
Hänen mukaansa tuulivoimalle maksettavissa tuissa ei ole viime aikoina tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka olisivat piristäneet alaa."
Yllä olevasta ei pidä päätellä, että vastustaisin tuulivoimaa. Ympäristöongelmamme, öljyriippuvuudestamme puhumattakaan, ovat niin vakavia, että tarvitsemme kaikkia ei-fossiilisia energianlähteitä. Tuulivoimalla on paikkansa; se, ja muut uusiutuvat, eivät vain yksinkertaisesti voi olla energiantuotantomme peruspilareita, vaikka itseään vihreiksi väittävät kuinka asiaa yrittävätkin kaunistella. Kun ideologia ja todellisuus törmäävät, todellisuus voittaa. Joka kerta.
Suurin osa viimeisen kymmenen vuoden aikana asennetuista uusiutuvista energianlähteistä on rakennettu vain ja ainoastaan tukiaisten toivossa. Järkyttävän kalliit tukiaiset vääristävät tuotantorakennetta ja suorastaan houkuttelevat väärinkäytöksiin. Kuten George Monbiot - eräs maailman luetuimmista ympäristökolumnisteista - toteaa, ne ovat myös mahdottoman kallis tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Suomessa Kaj Luukko on erinomaisen ansiokkaasti esittänyt, miksi tuulivoima on aivan liian kallis, tehoton, ja hidas ratkaisu hiilidioksidipäästöjen ongelmaan. Jos mittariksi ottaa tuotetun tehon, esimerkiksi Tanskaan rakenteilla oleva Anholtin suurtuulipuisto maksaa 2,6 kertaa kalliiksi väitettyä Olkiluoto 3:a enemmän ja sen valmistumisessa kestää neljä kertaa kauemmin.
Toistan: tuulivoima on neljä kertaa ydinvoimaa hitaampi tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Epäuskoisia kehotan tutustumaan esimerkiksi Kaj Luukon laskelmiin Saksasta ja Ranskasta, sekä tulkitsemaan Google Public Data-palvelun tarjoamia mainioita tilastoja eri maiden hiilidioksidipäästöistä.
Jos energiamuodoille maksettuja tukiaisia vertaa, lukemat ovat luultavasti vielä järkyttävämpiä: törmäsin jokin aika sitten Yhdysvaltain kongressille toimitettuun raporttiin, jossa todettiin uusiutuvien (aurinko + tuuli) saaneen tuotettua megawattia kohden jopa 30 kertaa ydinvoimaa enemmän tukiaisia. Absoluuttisessa rahamäärässä mitattuna uusiutuvat saivat ainakin vuodesta 1999 vuoteen 2007 yli kaksi kertaa ydinvoimaa enemmän (vuonna 2007 4,875 miljardia vs. 1,267 miljardia dollaria) ja vain jonkin verran vähemmän kuin fossiiliset yhteensä (5,451 miljardia dollaria). Kaikki asiaa seuraavat toki jo tietävät, että massiiviset tukiohjelmat ovat ainoa syy miksi laajamittaisia tuuli- ja aurinkoenergiaprojekteja aloitetaan, ja että ympäristöjärjestöjen kitinä ydinvoiman ylisuurista tukiaisista perustuu enemmän luuloon kuin tietoon.
Uusiutuvia olisi helppo kannattaa, ja ydinvoimaa vastustaa, jos eläisimme resurssirajattomassa maailmassa. Eihän tuuli- tai aurinkovoiman kilpailukyvyttömyys haittaisi, jos kustannuksilla ei olisi merkitystä. Mutta elämme vielä toistaiseksi maailmassa, jossa olisi ihan oikeasti harkittava, mitkä olisivat tehokkaimpia keinoja vähentää hiilidioksidipäästöjämme ja öljyriippuvuuttamme.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ja niinkuin Putkonen sanoo, kun ei tuule, ei tule energiaa.
Tuulivoimaa EI ole järkevää rakentaa ainakaan Suomeen. Juuri silloin kun Suomessa kulutetaan energiaa eniten (kovalla pakkasella), niin EI tuule tarpeeksi että tuulivoimalat tuottaisivat sähköä nettona valtakunnanverkkoon mainita saakka.
Ydinvoimaa sen sijaan TÄYTYY rakentaa lisää hyvin suuressa laajuudessa, jotta voidaan ihan aikuisten oikeasti vähentää polttamisesta aiheutuvaa tappavaa saastuttamista oleellisesti.
Tuo pakkaskeli-väite on kumottu tuuliatlaksessa. Talvella tuulivoima saattaa tuottaa sähköä jopa paremmin kuin kesäaikaan.
"Lämpötila ja tuuli
Mielenkiintoinen kysymys on, tuuleeko pakkasella. Kun tuulen nopeus esitetään lämpötilan funktiona, nähdään, että tyypillisin tilanne Helsinki-Vantaan havaintojen mukaan on sellainen, jossa lämpötila on vähän nollan yläpuolella ja tuulen nopeus 3-5 m/s. Esimerkiksi tilanteita joissa lämpötila -10 tai alempi ja tuulen nopeus korkeintaan 4 m/s on noin 4 % kaikista tapauksista. Jos lämpötilarajaksi valitaan 0 astetta, on tällaisia tilanteita noin 16 %.
Alimmassa kuvaparissa esitetään tuuliatlastuotannossa käytetyn AROME-mallin tuulen nopeuden riippuvuus pinnan läheisestä lämpötilasta (2m). Tuloksista nähdään, että tammikuussa maa-alueilla tuulen nopeus 10m korkeudella on vahvasti kytköksissä 2m lämpötilaan. Kylmissä tilanteissa 10m tuulen nopeus on heikko. Riippuvuus pienenee kuitenkin ylöspäin mentäessä ja jo 100 metrin korkeudella tuulen nopeuden vaihtelua ei voida selittää maan pinnan läheisten kerrosten lämpötilaominaisuuksien perusteella.
Mallilaskelmien perusteella maa-alueilla pakkastilanteissa maanpinnan läheisyydessä tuuli on heikko, mutta voimistuu nopeasti ylöspäin mentäessä."
http://www.vindatlas.fi/mitoitus/mitoitus_4.html
Todellisuudessa Tuuliatlas VALEHTELEE sen tuulettomuuden pakkasella.
Olen itse kerännyt huomattavan määrän havaintoaineistoa eri paikkakunnilta pakkasen ja tuulen nopeuden korrelaatiosta sekä taulukoihin, että tallentanut graafisia esityksiä kuviksi. Olen jukaissut sitä materiaalia useissa artikkeleissa Uuden Suomen blogeissa.
Valitettavasti Uuden Suomen "blogiuudistus" rikkoi sen tieteellisen todistusaineistoni, mutta fakta on kuitenkin ettei kovalla pakkasella - jolloin sähkön kulutus on suurinta - tuule sen vertaa, että tuulivoimalat tuottaisivat sähköä nettona valtakunnanverkkoon mainita saakka:
http://jussina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30623-kuva...
Tämä uutinen tulikin kuin tilauksesta:
Suomalaisten ekologinen jalanjälki kasvoi (US 13.10.10)
Suomalaisten ekologinen jalanjälki on kasvanut. Ympäristöjärjestö WWF:n Living Planet -raportissa arvioidaan jokaisen suomalaisen kuluttavan luonnonvaroja noin 6,2 hehtaarin verran. Raportin laskelmien mukaan maapallo kestää enimmillään tilanteen, jossa ihmisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki ei ylitä 1,8 hehtaaria.
Vielä kaksi vuotta sitten suomalaisten jalanjälki oli lähes hehtaarin pienempi.
WWF Suomen mukaan suomalaisten kasvanut ekologinen jalanjälki johtuu varsinkin fossiilisten polttoaineiden, kuten turpeen käyttämisestä.
Kaikkiaan suomalainen ihminen kuluttaa 12. eniten luonnonvaroja muiden maiden kansalaisiin verrattuna. Raportin laskelmien mukaan ihmiskunnan luonnonvarojen kulutus on kaksinkertaistunut vuoteen 1966 verrattuna.
Joo, harrastelupohjalla ja mukavan "vihreän kulutuksen" linjoilla mennään. Energian kulutuksen vähentäminen olisi niin paljon ikävämpää. Poliitikot todennäköisesti pelkäävät säästöjä (=äänten menetyksiä) vielä enemmän kuin kansalaiset. :-)
Suuri pudotus hiilipäästöissä vuoden 1980 jälkeen liittyy kai maailmanlaajuiseen heilahdukseen, joten se ei selitä kovin hyvin Ranskan sisäistä tilannetta (koskee useimpia maita). Mutta ydinvoima on kyllä varmasti vaikuttanut Ranskan yleisesti laskevaan trendiin, joten osa ansioista kuuluu sille (ainakin paikallisesti Ranskan kohdalla kärytystä vähentäen).
Kysymys siitä paljonko ydinvoiman ja tuulivoiman lisäys vähentää fossiilisen hiilen polttoa on aika avoin. Monessa tapauksessa uusien energiamuotojen käyttöönotto saattaa lisätä kokonaiskulutusta - erityisesti silloin kun valtioiden energiapolitiikka perustuu uusien energiamuotojen tukemiseen eikä haitallisten energiantuotantomuotojen hillitsemiseen.
Öljynkulutus kasvaa edelleen vauhdilla, joten maailmanlaajuisella tasolla voi toistaiseksi puhua korkeintaan kasvuvauhdin rajoittamisesta. Jos ydinvoimalla haluttaisiin pysäyttää fossiilisten poltto ilman fossiilisten polttoon kohdistuvia suoranaisia kieltoja (kansallisia päätöksiä, kansainvälisiä sopimuksia, sanktioita sopimusten ulkopuolelle jääneille maille), uusia laitoksia pitäisi ottaa käyttöön ainakin kertaluokkaa jos ei kahta enemmän kuin nyt.
EU:n puitteissa Suomi on kai sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian kulutuksen 38%:iin. Tämä kai hoituu helpoiten lisäämällä hakkeen ja tuulen käyttöä :-).
Ymmärtääkseni - voin olla väärässäkin - vuoden 1980 jälkeiset hiilidioksidipäästöjen pudotukset liittyivät vuoden 1973 energiakriisin aikoihin aloitettujen voimalaitosten ym. käyttöönottoon ja tiukentuneisiin normeihin. Silti jotkut maat pudottivat enemmän kuin toiset.
Ydinvoima on aivan varmasti vaikuttanut Ranskan tilanteeseen - vaikea kuvitella, miten se voisi olla vaikuttamatta, kun melkein 80 % sähköstä tulee ydinvoimasta. Kaj Luukko on tästä kirjoittanut enemmänkin; muistelen, että sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt Ranskassa, per tuotettu kWh, ovat noin kolmasosa Tanskasta.
Nykytilanteessa ydinvoiman lisärakentaminen lisää kokonaiskulutusta. Mutta jokainen rakennettu ydinvoimala tekee hiilestä luopumisen helpommaksi. Better have it and not need it, than need it and not have it, sanoisivat amerikkalaiset.
Samaa mieltä siitä, että ydinvoimalaitoksia pitäisi rakentaa ainakin kertaluokkaa ripeämmällä tahdilla.
Joo, 1980-luvun tapahtumat olivat jatkoa 1973 energiakriisille. Tämän heilahduksen jälkeenkin Ranskan päästöt ovat vähentyneet (mutta ei niin paljon kuin tuon alun heilahduksen kanssa).
Linkkaamaltasi sivulta saa oikein hyvin kuvan maailman ja eri maiden kehityksestä. Tuon mukaan Suomi Ja Tanska näköjään eivät pyri vähentämään päästöjä.
Jos ydinvoimaa pidetään ihanteellisena riskittömänä ja saasteettomana energiaratkaisuna, kaiken rakennetun ydinvoiman voi katsoa parantavan tilannetta.
Jos taas laskee, että tässä yksi saasteen muoto korvataan toisella hieman vähemmän haitallisella, ja tavoitteena on lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö ennen kuin niiden käyttö loppuu luonnostaan, niin tässä tilanteessa jokaisen uuden ydinvoimalan ehdoksi pitäisi ehkä laittaa fossiilisen energian käytön vähentäminen vastaavalla määrällä.
Jos ennustetaan, että öljy tullaan polttamaan loppuun (joko kehittyneissä tai kehitysmaissa), ja katsotaan että ydinvoima on saastuttavaa, ja uskotaan että ihmiskunta selviäisi hyvin muön nykyistä pienemmällä energiankulutuksella, uusia ydinvoimaloita ei kai kannattaisi rakentaa lainkaan.
Nykyisillä vihreilläkin aloitteilla on kovin suuri riski lisätä luonnon kokonaiskuormitusta. Tämä kattaa niin palmuöljyn, sokeriruo'on, maakaasun kuin ydinvoimankin. Minulle kävisi aika laaja mallien ja toimenpideohjelmien kirjo (ei eihan, mutta melkein Likolalaisista malleista lähtien, ei ihan, mutta melkein ensimmäisessä luokassa rotkoon matkustamiseen asti :-) ). Pitäisi kysyä kansalta, miten paljon he haluavat materiaalista elintasoa ja miten paljon luontoa, ja miten paljon he haluavat rasittaa tulevien sukupolvien elinehtoja ja -ympäristöä. Ymmärtäminenkin voi olla kivuliasta, mutta ehkä johtaa silti parhaisiin valintoihin.
On tehnyt mieli kommentoida näihin energia- ja talouskirjoituksiisi, mutta en oikein osaa. Olen niin samaa mieltä.
Oliko niin, että olit jo lukenut tämän:
Se on jokaisen energiakeskustelijan "pakollinen oppimäärä".
Suosittelen joka tapauksessa lämpimästi tätä kirjaa:
http://prescriptionfortheplanet.com/
Löytyy Amazonista 25 taalan hintaan. Siellä on myös paljon puhuvia lukija-arvosteluja:
Olisin kiinnostunut kuulemaan talousihmisen arvion kirjan kertomasta. Insinööri-näkökulmasta Tom Bleesin teksti on paikoitellen kertakaikkisen hiuksia nostattavaa. Maailmasta paljastuu niin suuria tyhmyyksiä, että suututtaa.
Kiitos Kaj, taitaa olla enemmänkin niinpäin, että minä olen samaa mieltä kuin sinä :).
Without The Hot Air on luettu (pitäisi vielä lukea kertaalleen ja paremman ajatuksen kanssa), ja suosittelen sitä erittäin lämpimästi kaikille muillekin. Tuota jälkimmäistä en ole lukenut - olen kuullut kyllä - mutta pitänee korjata virhe pikimiten. Lukekaapa muutkin nuo lukijakommentit, ovat aika hyviä!
"Talousihmisenä" (no, tavallaan kyllä - taustaltani olen ihan konetekniikan DI, mutta olen nyt näitä yhteiskunnallisia kuvioita jonkin aikaa pyöritellyt) ja kompleksien järjestelmien tutkijana olen tosin vähän skeptinen suurten ratkaisujen suhteen. Tiellä on liikaa poliittisia ja taloudellisia intressejä, että insinöörijärjellä parhaat ratkaisut voittaisivat. Isoissa ratkaisuissa on myös se huono puoli, että niiden käyttöönotto täytyisi pystyä tekemään pikkuhiljaa, kaikkea kun ei voi muuttaa kerralla.
Mutta kyllä me sitten lopulta otamme käyttöön sen oikean ratkaisun - kunhan olemme kokeilleet ensin kaikkia vääriä...
Pitää kuitenkin yrittää vähän nopeuttaa prosessia, ja siinä oikean tiedon levittäminen on ihan ensisijaista. Sinun blogisi on varmaankin parhaita suomenkielisiä lähteitä näissä energia-asioissa, ja loistava ihan maailmanlaajuisessakin mitassa. Tähän vielä opiksi ja ojennukseksi osoite, niin lukijatkin voivat käväistä itse katsomassa:
No, kehutaan sitten toisiamme. :-)
Autoradiosta tänään kuulin Espanjan talous- ja työllisyystilanteesta. Mietin siinä, että mikä olisi tilanne, jos uusiutuvaan energiaan syydetyt miljardit olisi kohdistettu toisin, sekä ilmaston että talouden kannalta viisaammin?
Insinöörijärjellä jos valittaisiin parhaat ratkaisut, olisiko näitä keskustelun kohteena olevia ongelmia edes olemassa? Tuolla Soininvaaran kommenttiketjusta bongasin tämän:
"tpyyluoma kirjoitti 18.10.2010 kello 7:05
On joukko asioita, rahapolitiikka on ilmeinen esimerkki, jotka on rajattu poliittikojen toimivallan ulkopuolella ja siirretty asiantuntijaelimille nimenomaan siksi että houkutus politikoida tuhoisalla tavalla niillä on liian suuri, sen takia on itsenäinen keskuspankki. Tulee mieleen että hiilidioksipäästöt ja energiapolitiikan toteutus saattaa olla tällainen asia.
Muistaakseni Johannes Koroma kommentoi ehdotusta ydinvoima-kansanäänestystä sanomalla, että eihän lääkärikään järjestä kansanäänestystä kysyäkseen tehdäänkö potilaalle ohitusleikkaus vai poistetaanko umpisuoli.
Energia- ja ilmastokysymykset edellyttävät huippusuorituksia, demokratia kykenee vain keskinkertaisuuksiin. Useimminten keskinkertaisuudet riittävät, mutta tässä asiassa ei. Aika tuskin riittää kaikkien väärien ratkaisujen kokeiluun.
Öljyhuippu ei kiinnosta, koska se tulee ehkä vasta seuraavalla vaalikaudella.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 12 kommenttia