*

Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Bitcoinin ja lohkoketjubisneksen tilanne, 22.12.17

Ensimmäisen menestyneen täysin sähköisen rahan Bitcoinin hurja kurssinousu on nostanut sen jälleen otsikoihin ja yleiseksi puheenaiheeksi. Asiaan perehtyneitä on kuitenkin vain suhteellisen vähän, ja esimerkiksi kryptovaluuttojen ja muiden niinsanottujen lohkoketjujärjestelmien herättämiin juridisiin kysymyksiin perehtyneitä vielä vähemmän. Siksi käsittelenkin seuraavassa hieman yksinkertaistaen mutta toivottavasti ymmärrettävästi ja riittävän tarkasti joitain havaintoja, joita olemme ns. luottamustekniikoita, mukaanlukien lohkoketjuja ja Bitcoinia, seuraavassa ReCon-tutkimusprojektissamme tähän mennessä tehneet.

Lyhyesti sanoen, huikeasta kurssinoususta huolimatta ja osin sen vuoksi Bitcoinin tulevaisuus ei ole missään nimessä varmaa; se on tällä hetkellä käytännössä huonosti toimiva valuutta, jonka arvonnousu perustuu spekulaatioon eli siihen, että ihmiset luottavat muiden ihmisten sijoittavan siihen rahaa, ja se voi kohdata yllättäviäkin juridisia ongelmia - ehkä erityisesti yksityisyyden suojaan liittyviä. Yksityisyydensuojavaatimukset saattavat olla myös merkittävä este tai ainakin hidaste lohkoketjutekniikoiden yleistymiselle muutenkin.

Aloitetaan kuitenkin Bitcoinista. Huikean, useiden satojen prosenttien kurssinousun takana vaikuttavia ilmiöitä on vaikea analysoida tarkasti, mutta on erittäin vahvoja syitä epäillä, että suurin osa kurssinoususta johtuu puhtaasta spekulaatiosta. Bitcoin on mitä ilmeisimmin ylittänyt jonkinlaisen psykologisen kynnyksen ja tullut suurten kansanjoukkojen kiinnostuksen kohteeksi. Tätä kiinnostusta ruokkivat tarinat "jatkuvasti" nousevasta hinnasta ja potentiaalisista suurvoitoista. On myös mahdollista, että Bitcoinin käyttö rikollisin keinoin hankitun rahan pesemisessä on lisääntynyt. Tätä kirjoittaessa on selvää, että Bitcoiniin sijoittajat ovat koko ajan vähemmän perillä Bitcoinin luonteesta ja heikommin perehtyneitä sekä itse valuuttaan että sen riskeihin. Selkeitä merkkejä tästä on mm. tekniikasta heikosti perillä olevien määrän nopea lisääntyminen aihetta käsittelevillä foorumeilla, että esimerkiksi lisääntyvät Google-haut "miten ostaa Bitcoinia luottokortilla."

Mitään varsinaista fundamentaalia syytä Bitcoinin arvonnousulle ei ole. Bitcoinit ovat pelkästään hyvin suojattuja jonoja nollia ja ykkösiä, eikä niillä itsellään ole mitään arvoa sen lisäksi, mitä käyttäjät ovat niistä valmiita maksamaan. On itse asiassa jopa niin, että Bitcoinin arvonnousu heikentää sen käytettävyyttä mihinkään muuhun kuin spekulaatioon. Kun Bitcoinin kurssi nousee, myös varojen siirtoon kuluvat ns. transaktiomaksut kasvavat. Mitä korkeampi kurssi, sitä korkeammat transaktiomaksut, ja tällä hetkellä yksittäinen transaktio, eli yksittäinen rahansiirto maksaa reaalirahassa jo 28 dollaria. Bitcoin-verkko on myös pahasti ruuhkautunut, ja transaktioissa kestää nykyisin helposti jo 12 tuntia. Transaktiokustannusten, viiveiden ja Bitcoinin arvon nopean nousun vuoksi Bitcoineja aiemmin hyväksyneet kauppapaikat, kuten verkkopelikauppa Steam, ovatkin lopettaneet Bitcoinien hyväksymisen toistaiseksi - tehden näin Bitcoinista entistä enemmän vain spekulaation välineen. Useiden eri maiden hallitukset ovat myös viimein alkaneet toimia Bitcoinin ja sillä käytävien kauppojen valvomiseksi, ja esimerkiksi EU edellyttää jatkossa käyttäjien tunnistamista samaan tapaan kuin muissakin pankkipalveluissa. Tämä tulee osaltaan näkymään Bitcoinin suosiossa, kun sen käyttö helppona veronkierron ja laittoman tavaran kaupan välineenä tulee vaikeutumaan.

 

Transaktiokustannusten lisäksi Bitcoin-verkkoa vaivaa toinen fundamentaali ongelma - sähkönkulutus. Tällä hetkellä sähkön kulutus on melko suorassa yhteydessä Bitcoinin arvoon. Kun arvo kaksinkertaistuu, myös sähkön kulutus karkeasti sanoen kaksinkertaistuu. Ongelma on Bitcoinin perusrakenteessa. Bitcoinista haluttiin valuutta, joka ei tarvitsisi ketään luotettua "kolmatta tahoa" kuten pankkia pitämään kirjaa siitä, kuinka paljon kunkin ihmisen tilillä on rahaa. Tällöin kuitenkin ongelmaksi jää se, kuka saa päättää, mitä tilikirjaan kirjoitetaan. Bitcoinin kehittäjien tapa ratkaista tämä ongelma oli rakentaa järjestelmästä sellainen, että "tilikirjaan" saa tehdä lisäyksen vain jos onnistuu ratkaisemaan eräänlaisen vaikean matemaattisen arvoituksen.

Arvoituksen ratkaiseminen vaatii käytännössä tehokkaita, paljon sähkövirtaa kuluttavia tietokoneita. Tuhannet ihmiset ympäri maailmaa ovat silti sijoittaneet rahaa näihin tietokoneisiin ja maksavat sähkölaskunsa, koska kunkin, keskimäärin kymmenen minuutin välein ratkaistavaksi tulevan arvoituksen ensimmäisenä ratkaiseva - ja siten tilikirjan lisäyksen kirjoittaja - saa palkkioksi järjestelmän luomia uusia Bitcoineja. Tätä prosessia kutsutaan louhinnaksi, ja työtä tekeviä louhijoiksi.

Kun käyttäjät näin kilpailevat arvoituksen ratkaisemisesta, ja kun arvoitusten tehokas ratkaiseminen vaatii paljon kalliita tietokoneita ja arvokasta sähköä, tilikirja pysyy rehellisenä. Bitcoinin tilikirjan väärentäminen olisi mahdollista, jos epärehellinen toimija pystyisi hallitsemaan keskimäärin 51 prosenttia kaikesta Bitcoin-verkon arvoituksia ratkovasta laskentatehosta (ei siis välttämättä yksittäisistä tietokoneista). Mutta koska arvoitukset ovat vaikeita, tälläisen tietokonemäärän hankkiminen maksaisi enemmän kuin mitä huijauksesta saatava hyöty olisi.

Tämä niinsanottu työvarmistuksen (Proof of Work) logiikka on toimiva, mutta siitä seuraa, että kun Bitcoinin arvo kasvaa, myös arvoitusten täytyy muuttua vaikeammiksi. Jos näin ei kävisi, verkon kaappaamiseksi vaadittavan laskentatehon hankkiminen olisi jossain vaiheessa kannattavaa. Siksi Bitcoinin taustalla oleva ohjelmisto säätää automaattisesti ja säännöllisesti arvoitusten vaikeustasoa sen mukaan, miten nopeasti arvoituksia ratkaistaan. Koska Bitcoinin arvonnousu houkuttelee peliin yhä uusia louhijoita kilpailemaan arvoitusten ratkaisemiseksi jaetuista Bitcoineista, arvon noustessa arvoitukset ratkaistaan keskimäärin nopeammin - ja reaktiona järjestelmä säätää vaikeustasoa ylöspäin, entistä enemmän laskutoimituksia ja siten sähkövirtaa vaativiksi.

Toisin sanoen, Bitcoinin turvallisuus perustuu siihen, että verkon pyörittäminen tehdään tahallaan tarpeellista vaikeammaksi, jolloin kenenkään ei ole taloudellisesti järkevää hankkia sellaista määrää tietokoneita, jotka tarvittaisiin verkon kaappaamiseksi yhden käyttäjän haltuun.

Tietokonetehon ja sähkönkulutuksen ongelmaan on olemassa teoreettisia ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto on vasta suunnitteluvaiheessa. Ei ole myöskään mitään takeita siitä, että näitä ratkaisuja edes saadaan käyttöön ajoissa: koska Bitcoinilla ei ole mitään keskitettyä hallintamekanismia, uudistusten käyttöönotto vaatii käytännössä järjestelmää pyörittävien enemmistön hyväksynnän. Tämän hyväksynnän saaminen voi olla vaikeaa, sillä kaikki uudistukset vaikuttavat jollain tavoin olemassaolevien käyttäjien asemaan. Viimeksi syksyllä paljon odotettu mutta myös paljon vastustusta herättänyt, Bitcoin-verkon suorituskykyongelmia helpottamaan tarkoitettu SegWit-uudistus jäi toteutumatta, kun riittävä määrä käyttäjiä ei tukenutkaan hanketta.

 

Perusongelma ei myöskään ole kierrettävissä: kaikki ratkaisut, mitkä tehostavat Bitcoin-verkon toimintaa, helpottavat myös järjestelmän murtamista ja tekevät siitä vähemmän hajautetun. Koska hajauttaminen vaikuttaa olevan monille Bitcoin-kehittäjille itseisarvo, alkuperäisten ratkaisujen korvaaminen tehokkuutta parantavilla mutta keskittymistä lisäävillä ratkaisuilla kuten ns. Lightning-verkolla voi olla vaikeaa.

Jos suorituskykyongelmia ei ratkaista, on mahdollista, että Bitcoin romahtaa kokonaan. Nykyinen kurssinousu on saanut tuhannet ihmiset ympäri maailmaa sijoittamaan rahaa erikoisrakenteisiin "louhijoihin." Nämä erikoistuneet supertietokoneet on tehty vain yhtä tarkoitusta varten: laskemaan auki Bitcoin-järjestelmän tarjoamia matemaattisia arvoituksia. Jos Bitcoinin arvo romahtaa nykyisestä liki 20 000 dollarista vaikkapa 2000 dollariin, arviolta noin kaksi kolmasosaa nykyisistä louhijoista joutuisi lopettamaan kannattamattomina, koska louhintakoneiden käyttämä sähkö maksaisi enemmän kuin niiden louhimien Bitcoinien arvo on. Tällöin on täysin mahdollista, että jollekin yhdelle toimijalle jää käsiin suuri määrä äkkiä liki arvottomiksi muuttuneita laskentakoneita. Kun romahduksen myötä verkosta samalla poistuu suuri määrä laskentakapasiteettia, jokin yksittäinen toimija saattaa huomata omistavansa yli puolet verkon laskentatehosta ja kykenevänsä kaappaamaan koko Bitcoin-verkon. Kiusaus tähän olisi ilmeinen, ja vaikka ennen pitkää väistämätön paljastuminen todennäköisesti romahduttaisi yleisön uskon Bitcoiniin totaalisesti, koneisiin paljon sijoittaneella ei välttämättä olisi paljon menetettävää.

Kaiken kaikkiaan Bitcoinia on syytä pitää uusimpana esimerkkinä säännöllisesti toistuvista investointikuplista. Kurssinousu on vielä hyvinkin mahdollista, mutta viimeistään nyt kaikille tulisi olla selvää, että nousu johtuu lähinnä WinCapitan tapaisen pyramidihuijauksen kaltaisesta ilmiöstä, jossa viimeiseksi jäänyt maksaa kaiken. Bitcoiniin liittyy myös runsaasti epäterveitä lieveilmiöitä, alkaen juuri avautuneista johdannaismarkkinoista (jotka tarjoavat väylän, jota kautta Bitcoin-romahdus voisi johtaa laajempaankin taloudelliseen kaaokseen) aina siihen, että yhdysvaltalaisten raporttien mukaan pankit ovat alkaneet myöntää lainoja Bitcoinien ostamiseen.

Tällä hetkellä luultavasti uhkaavin ilmiö on se, että eri raporttien mukaan Bitcoineihin sijoitetun rahan kotiuttaminen on vaikeaa: ostot onnistuvat edelleen, mutta kurssinousun oloissa suhteellisen harva on edes kokeillut myydä omistuksiaan. Kuten sijoituskuplien historian olisi meille pitänyt opettaa, pitkäänkin jatkunut nousukauden huuma voi kääntyä hyvin nopeasti ja ilman mitään varsinaista yksittäistä syytä paniikiksi, kun riittävän monen usko musiikin jatkumiseen loppuu.

Muut lohkoketjusovellukset: ongelmana yksityisyys

Bitcoin ei kuitenkaan ole ainoa lohkoketju- tai yleisemmin luottamusteknologia. Pitkälti Bitcoinin innoittamana ja vanavedessä on kehitetty sekä lukuisia vaihtoehtoisia virtuaalivaluuttoja että muita sovelluskohteita Bitcoinin taustalla olevalle ns. lohkoketjuteknologialle (blockchain). Lohkoketjuteknologian rajoitteet ovat myös kannustaneet koodareita kehittämään sille vaihtoehtoja, kuten ns. suunnatut asykliset graafit (Directed Acyclic Graph eli DAG, sovelluksena mm. IOTA).

Yhteistä näille kaikille on se, että oikein toteutettuna nämä ns. luottamusteknologiat mahdollistavat luotettavan kirjanpidon ilman tarvetta yhdelle keskitetylle luotetulle kirjanpitäjälle. Sovelluskohteet eivät rajoitu vain rahaan, vaan kaikenlaisen arvokkaan tiedon - arvopaperirekistereistä terveysdataan ja käyttäjäarvosteluihin - säilyttämiseen.

Monet näistä teknologioista ovat erittäin kiinnostavia ja on lähes varmaa, että joistain niistä tulee suuria menestyksiä. Liki kaikkia näitä teknologioita yhdistää kuitenkin yksi, aivan liian vähän puhuttu tai edes tunnettu ongelma: yksityisyys.

Yksi lohkoketjujen ja muiden luottamusteknologioiden keskeisiä arvolupauksia on muuttamattomuus. Kerran lohkoketjuun tallennettua tietoa ei periaatteessa voi muuttaa tai poistaa, jos järjestelmä on suunniteltu ja hajautettu oikein. Puolestapuhujien mukaan tämä lisää avoimuutta ja varmennettavuutta, ja datan varmentaminen onkin luultavasti jatkossa yksi keskeisiä luottamusteknologioiden käyttökohteita. Valitettavasti muuttamattomuus on kuitenkin ristiriidassa yksityisyyden suojan ja ns. unohdetuksi tulemisen oikeuden kanssa.

EU:n alueella tulee vuoden 2018 aikana käyttöön uusi, vaikutuksiltaan mittava yksityisten tietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö (General Data Protection Regulations, GDPR). Uusissa säännöksissä painotetaan vahvasti ihmisten yksityisyyden suojaa ja oikeutta tulla unohdetuksi, ja asetetaan tiukkoja vaatimuksia kaikenlaisten henkilötietojen käsittelylle. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä kovinkaan selvää, miten uusia säännöksiä tullaan tarkkaan ottaen tulkitsemaan - oikeudellisia ennakkotapauksia ei juuri ole - mutta periaate on selvä: tietoja, joita voi käyttää ihmisten yksityiselämän selvittämiseen, on säilytettävä erityisen huolellisesti, ja tarpeen vaatiessa tiedot on kyettävä tuhoamaan. Tietojen salaus ei riitä, vaan tietoja on voitava hallita myös muuten.

Nämä vaatimukset ovat vaikeasti yhteensovitettavissa ns. avoimen lohkoketjun ideologian kanssa. Jos uusia säännöksiä tulkitaan esimerkiksi niin, että julkisuuteen ei saa päästää edes sellaisia tietoja, joista jonkin ihmisen henkilöllisyys voidaan päätellä yhdistämällä kyseiset tiedot johonkin toiseen tietokantaan, Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen lohkoketjun hallussapito voi ainakin teoriassa olla itsessään laitonta EU-alueella. Lohkoketju nimittäin sisältää kaikkien käyttäjien kaikki transaktiotiedot, ja Bitcoinin tapauksessa vain pseudonyymisesti: jos käytetyt tilit kyetään yhdistämään johonkin henkilöön esimerkiksi vertaamalla käytön aikaleimoja johonkin toiseen tietokantaan, henkilön kaikki transaktiot voidaan jäljittää.

Ongelmat vain korostuvat, jos lohkoketjuun tallennetaan vahingossa tai tahallaan jotakuta loukkaavaa tai lakeja rikkovaa materiaalia. Oikeusistuimilla on valta määrätä tälläinen materiaali poistettavaksi verkosta. Koska materiaalia ei kuitenkaan voi poistaa lohkoketjusta, jää nähtäväksi, tullaanko pykäliä tulkitsemaan niin, että loukkaavaa tietoa sisältävän lohkoketjun hallussapito ja/tai ladattavaksi tarjoaminen ovat itsessään rikollisia tekoja. Kysymys ei ole vain teoreettinen: on hyvin tiedossa, että esimerkiksi Bitcoinin lohkoketjuun on tallennettu mm. linkkejä lapsipornosivustoille, ja Bitcoinin tekninen toteutus mahdollistaa vaikkapa lapsipornokuvien tallentamisen suoraan itse lohkoketjuun, joskin Bitcoinin korkea hinta tekee tiedostojen tallentamisesta nykyisin kallista.

 

Tätä dataa ei voi poistaa, eikä pääsyä siihen rajoittaa: kaikki Bitcoinin lohkoketjutietokannan koneelleen lataavat joutuvat lataamaan myös kaiken epäilyttävän tai laittoman materiaalin, mitä lohkoketjuun on tallennettu. (Selvyyden vuoksi sanottakoon, että Bitcoinin käyttäminen ei vaadi lohkoketjun lataamista omalle koneelle, eikä suurin osa Bitcoinin käyttäjistä näin myöskään tee. Bitcoinia "louhivat" käyttäjät ja sovelluksia kehittävät joutuvat lohkoketjun kuitenkin lataamaan.)

Yksityisyydensuojan ja unohdettavuuden ongelmaan ei ole nähtävissä helppoa ratkaisua. Jotkut kehittäjät, kuten konsulttiyhtiö Accenture, ovat esitelleet lohkoketjuteknologioita, jotka mahdollistavat tietojen valikoidun poistamisen "pääkäyttäjien" toimesta. Tietojen poistamisen tai muuttamisen mahdollisuus sotii kuitenkin lohkoketjuteknologian kenties tärkeintä arvolupausta, muuttamattomuutta, vastaan. Toinen mahdollinen vaihtoehto voisi olla kaiken lohkoketjuun tallennetun datan automaattinen tuhoaminen tietyn ajan kuluttua. Teknisesti tämä on mahdollista, mutta tällöin joudutaan tuhoamaan myös transaktioiden historia. On myös mahdollista rajoittaa lohkoketjuun tallennettavaa tietoa niin, että esimerkiksi vain transaktiotietoja on mahdollista tallentaa, mutta tällöin lohkoketjutietokannan käyttökohteet jäävät rajallisiksi. Uusia lohkoketju- ja luottamusteknologiasovelluksia kehittävien olisi kaikesta huolimatta syytä ottaa yksityisyydensuojavaatimukset vakavasti, sillä kerran käyttöönotetun sovelluksen muuttaminen jälkikäteen vaatimuksia vastaavaksi voi olla vaikeaa. Ajattelemattomuus nyt voi kostautua myöhemmin, erityisesti jos lohkoketjutekniikkaa käytetään liiketoimintaan: uusia säännöksiä rikkovat yritykset voidaan tuomita jopa 20 miljoonan euron sakkoihin.

 

Lopuksi

Yhteenvetona, Bitcoinin ja luottamusteknologioiden tämänhetkinen tilanne on kiinnostava, mutta epävarma. Teknologian leviäminen on saanut hallitukset reagoimaan ja vaatimaan kryptovaluuttoja tarjoavia tahoja toimimaan samoilla pelisäännöillä kuin esimerkiksi pankit on jo kauan velvoitettu toimimaan. Veronkiertoon, rahanpesuun ja kryptovaluuttojen käyttöön laittoman toiminnan rahoittamisessa tullaan jatkossa puuttumaan entistä tiukemmin ja tepsivämmillä työkaluilla. On aivan mahdollista, että ne kryptovaluutat ja niitä tarjoavat tahot, jotka näitä vaatimuksia eivät voi tai halua täyttää, tehdään käytännössä lainsuojattomiksi. Niiden käyttöä ei tietenkään voida kokonaan estää, mutta se ei ole edes tarkoituksena: missään oikeusvaltiossa ei tulla koskaan edes yrittämään lakien ja asetusten täytäntöönpanoa täysin aukottomasti, sillä yhteiskunnan toimivuuden kannalta riittää, kunhan porsaanreikien käyttö on hankalaa, epäsuosittua, ja riskialtista. Nämä tavoitteet on saavutettavissa suhteellisen yksinkertaisin toimin, esimerkiksi seuraamalla tarkemmin kryptovaluuttojen muuttamista reaaliomaisuudeksi. Ei ole mitään väliä, vaikka jokin kryptovaluutta pysyisi täysin anonyymina, jos Tulli ja verottaja kykenevät seuraamaan tarkasti, mitä sillä ostetaan. Toisin kuin kryptovaluutasta innostuneiden parissa usein kuvitellaan, valtiovalta ei ole hampaaton, eikä reaktioiden vähyys toistaiseksi johdu kyvyttömyydestä vaan siitä, että kryptovaluutat ovat toistaiseksi olleet valtioiden kannalta äärimmäisen marginaalinen ilmiö. Ennen äskettäistä kurssinousua, maailmassa oli yksittäisiä yhtiöitä jotka olivat arvokkaampia kuin kaikki kryptovaluutat yhteensä. Toisaalta, kryptovaluuttoihin kohdistetut toimenpiteet eivät myöskään johdu mistään pankkien salaliitoista, vaan yksinkertaisesti siitä, että teknologian avaamat porsaanreiät veronkierrolle ja rahanpesulle tullaan tukkimaan ennen pitkää, tavalla tai toisella.

Luottamusteknologioiden kokeilu muihin tarkoituksiin on myös lisääntymässä nopeasti. Hyvin suuri osa näistä kokeiluista päättynee tarkoituksettomina, kun sijoittajille ja suurelle yleisölle selviää, että kaikki mitä voisi olla teoriassa mahdollista tehdä lohkoketjuilla ei ole välttämättä järkevää tai tarpeellista. Hypekupla on kuitenkin vielä paisumassa, ja jotkut yritykset ovat moninkertaistaneet osakkeidensa arvon pelkästään ottamalla sanan "lohkoketju" (blockchain) osaksi nimeään. (Emme ole ensimmäisiä, jotka näkevät ilmiössä monenlaisia yhtäläisyyksiä 1990-luvun lopun IT-kuplaan.)

Kestävämpiä tuloksia saavuttavat kuitenkin todennäköisesti ne hankkeet, joissa pohditaan tarkasti, mitä käytännön hyötyä lohkoketjujen ja muiden luottamusteknologioiden mahdollistama hajautus tuo tavallisille käyttäjille. Intoilijoiden kaikukammion ulkopuolella varsin harvaa ihmistä edes kiinnostaa, montako välikättä tarvitaan hoitamaan vaikkapa maksuliikenne: useimpia kiinnostaa enemmän palvelun toimivuus ja helppokäyttöisyys, ei se, että palvelu poistaa tarpeen välikädelle, jonka olemassaoloa vastaavan perinteisen palvelun käyttäjät eivät ole suuremmin edes ajatelleet. Vastaavasti, luottamusteknologioilla on myös omat haittapuolensa, joista tällä hetkellä kenties suurimman epävarmuuden aiheuttaa tuleva yksityisyyslainsäädäntö.

Jatkamme Tekes-rahoitteisen ReCon-projektin puitteissa lohkoketjujen ja muiden luottamusteknologioiden ja niiden sovellusten kuten IOTA:n vaikutusten ja mahdollisuuksien selvittämistä vielä vuoden 2018 syyskuuhun saakka. Mikäli sinulla on jotain kysyttävää tai kommentoitavaa, tai haluaisit saada tutkimuksestamme lisätietoja tai kenties osallistua siihen, ota rohkeasti yhteyttä!

jmkorhonen@gmail.com

Twitter: luottamusteknologioihin erikoisesti keskittyvä tilini @BlockchainJanne, @jmkorhonen yleisemmin

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Bitcoin on ollut paljon esillä, mutta huomaan vasta tämän kirjoituksen myötä suhtautuvani Bitcoinin tulevaisuudennäkymiin negatiivisesti, enkä usko enää sen pitkän tähtäimen mahdollisuuksiin.

"Ole ahne kun muut panikoivat ja pelokas kun muut ahnehtivat." Bitcoiniin sijoittamiseen hyvä aika meni jo aikoja sitten.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Kiitos erittäin hyvästä ja informatiivisesta kirjoituksesta!

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Pitkä, mutta asiapitoinen ja asiantunteva kirjoitus. Kiitoksia tästä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ensin kommentti tuohon bitcoinin arvonnousun fundamentaalin syyn puuttumiseen. En ole ihan varma, mitä "fundamentaali syy" tässä tarkoittaa, mutta väittäisin, että se syy bitcoinin tapauksessa on, että bitcoin ei ole inflatorinen valuutta. Siis olettaen, että siitä joskus tulee yleisesti hyväksytty maksuväline. Tämä tietenkin on kaikkea muuta kuin varmaa, mutta jos näin kävisi, niin bitcoinin perusidea on, että bitcoinien lopullinen lukumäärä on rajattu 21 miljoonaan. Se olisi siis keino varallisuuden/ostovoiman säilyttämiseen vastavetona nykyisille fiat-valuutoille, joita keskuspankit voivat halutessaan painaa käytännössä rajattomasti lisää, ja joiden arvo laskeekin jatkuvasti (=kaupoissa hinnat nousee).

Sitten varsinaiseen aiheeseen, eli unohdetuksi tulemisen oikeuden ristiriitaan lohkoketjutekniikan kanssa. Olisi kovin sääli, jos lohkoketjun kaltainen hieno keksintö jäisi hyödyntämättä sen takia, etta on tehty digitalisaation luonteen vastainen laki. Unohtaminen ei kuulu Internetin perusominaisuuksiin vaan päinvastoin, se on nimenomaan tehty muistamaan kaikki (tai mahdollistamaan kaiken muistaminen).

"Oikeus tulla unohdetuksi" on vaikuttanut minusta hassulta heti siitä lähtien, kun siitä ensimmäisen kerran kuulin. Ajatus on minusta jotenkin luonnonvastainen. Tehtyähän ei saa tekemättömäksi, eikä esimerkiksi yksittäisiä ihmisiä voi määrätä unohtamaan jotain. Jos sanon sinulle jotain tyhmää, ja sinä muistat sen, niin en minä sille mitään voi, eikä minun mielestäni tarvitsekaan voida.

Sitä paitsi, eihän "oikeutta tulla unohdetuksi" nykyäänkään sovelleta täysin kirjaimellisesti ja kontekstista välittämättä. Esimerkiksi luottokortilla voi tehdä digitaalisen maksusitoumuksen ja saada sen perusteella tuotteen tai palvelun välittömästi käyttöönsä. Eihän tuohonkaan sovelleta "oikeutta tulla unohdetuksi", eli luottokortin saldoa, joka on pelkkiä bittejä pankin tietokoneella, ei nollata pelkästään asiakkaan pyynnöstä. Eikö lohkoketjun suhteen voisi soveltaa samanlaista ajattelutapaa, eli tulkita, että joka on lohkoketjuun jotain laittanut, ymmärtää ja hyväksyy, että sitä ei pyynnöstä poisteta?

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Fundamenteilla tarkoitan tässä sitä, että Bitcoinin taustalla ei ole edes sen vertaa mitään reaalista kuin niinsanotulla fiat-rahalla. Fiat-rahan eli tämän normaalin rahan kuten vaikka eurojen uskottavuuden taustalla on viime kädessä valtioiden verotusoikeus ja väkivaltamonopoli; Bitcoinilla ei ole niitäkään. Luottamusta lisäämässä nykyrahan luomista ja käsittelyä sääntelee myös koko joukko demokraattisen päätöksenteon piirissä olevia säännöksiä ja lakeja; Bitcoin on määritelmällisesti täysin sääntelemätön.

"Se olisi siis keino varallisuuden/ostovoiman säilyttämiseen vastavetona nykyisille fiat-valuutoille, joita keskuspankit voivat halutessaan painaa käytännössä rajattomasti lisää, ja joiden arvo laskeekin jatkuvasti (=kaupoissa hinnat nousee).
"

Tämä on erittäin yleinen Bitcoin-intoilijoiden levittämä ja ilmiselvästi myös itse uskoma harhakäsitys. Voimme olla nykyisestä keskuspankkirahasta montaa mieltä, ja itsekin kannatan rahareformia. Tosiasia on kuitenkin se, että millä tahansa järkevällä vakauden mittarilla Bitcoin on se, joka on se epävarma valuutta. Tarkastellaanpa muutamia:

Onko rahan arvon hallintaan olemssa mitään regulaatiota? Ei ole

Onko olemassa mitään rajoituksia tai sanktioita kurssikeinottelulle? Ei ole.

Onko ylipäätään mahdollisuutta estää kurssikeinottelua tai rajoittaa sen vaikutuksia? Ei ole.

Miten keskittynyttä omistus on? Erittäin keskittynyttä, arviolta 1000 käyttäjää omistaa puolet kaikista Bitcoineista. (Tämä tarkoittaa, että tällä joukolla on aivan suunnaton valta vaikuttaa Bitcoinin kurssiin.)

Onko rahan arvon takaajana mitään reaalista, kuten verotusoikeus? Ei ole.

Deflatorisuus on itsessään erittäin huono idea, jos puhutaan käytettäväksi tarkoitetusta valuutasta, ja osalle kryptovaluutoista intoutuneita onkin nyt alkanut selviämään, miksi. Deflatorisuus tarkoittaa sitä, että omaisuuden arvo pyrkii kasvamaan vaikka sitä ei sijoittaisi mihinkään tuottavaan. Tämä meinaa mm. sitä, että on olemassa suora rankaisumekanismi, joka rankaisee rahan käyttämisestä mihinkään. Deflatorinen valuutta on aina erittäin vahvasti rikkaita köyhien kustannuksella suosiva; tämän tiedämme oikein hyvin mm. kultakannan historiasta.

Bitcoin on olennaisesti ottaen amerikkalaisen hurulibertaarioikeiston projekti, ja tämä valitettavasti näkyy mm. tässä suunnitteluratkaisussa. (Toisenlaisenkin ratkaisun olisi voinut tehdä, ja lievä sisäänrakennettu inflaatio, ns. demurrage, johtaisi osaltaan paremmin käyttövaluuttana toimivaan kryptorahaan.) Tämän oikeiston piirissä on elänyt ainakin vuodesta 1913 vahva käsitys siitä, että fiat-raha on paha, ja kaikki ongelmat ratkeaisivat siirtymällä kultakantaan. Uskomus on aika lailla puhdas uskomus, vaikka se onkin nyt Bitcoinin suosion myötä siirtynyt myös tänne Atlantin toiselle puolen. Todellisuus ei nimittäin tätä käsitystä tue oikeastaan mitenkään.

(Asiaa käsittelee mm. David Golumbia mainiossa teoksessaan The Politics of Bitcoin, 2016).

Mitä taas tulee oikeuteen tulla unohdetuksi: kehotan perehtymään tuohon tulevaan GDPR-asetukseen. Kysymys ei ole siitä, että yksittäisiä ihmisiä pakotettaisiin unohtamaan mitään, vaan siitä, missä määrin ihmisillä on oikeus poistaa heitä käsitteleviä tietoja Internetistä, jossa ne ovat kaikkien helposti saatavilla.

Bitcoin ja muut ns. julkisen lohkoketjun järjestelmät eroavat vaikkapa luottokorttiyhtiöistä tai pankeista nimenomaan siinä, että luottokorttiyhtiö tai pankki ei anna tietoja tilinkäytöstäsi ulkopuolisille ilman pätevää syytä, ja tuon uuden asetuksen myötä tämän ohjeen rikkomisesta saattaa tärähtää 20 miljoonan euron sakot (tai 4 prosenttia liikevaihdosta, kumpi onkaan suurempi). Lohkoketjuissa tuo tieto on jokaisen lohkoketjun lataavan ulottuvilla, eikä sen leviämistä voida kontrolloida tai tietoa poistaa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Janne Korhonen: - "Luottamusta lisäämässä nykyrahan luomista ja käsittelyä sääntelee myös koko joukko demokraattisen päätöksenteon piirissä olevia säännöksiä ja lakeja"

Virallinen asema toki luo luottamusta, mutta ei se minusta loppujen lopuksi ole hyvä asia, että demokraattisella päätöksenteolla voidaan saada pankkitililläni olevan rahan ostovoima aiempaa pienemmäksi.

- "Tosiasia on kuitenkin se, että millä tahansa järkevällä vakauden mittarilla Bitcoin on se, joka on se epävarma valuutta."

Tällä hetkellä tietenkin kyllä, koska bitcoin on vasta tiensä alussa. Jos siitä joskus tulee (ja annetaan tulla) oikea maksuväline, niin arvokin vakautuu.

- "Onko olemassa mitään rajoituksia tai sanktioita kurssikeinottelulle?"

Tämä on bitcoinin hyvä ja huono puoli. Sen ajatus on nimenomaan mahdollisuus suojata omat säästönsä enemmistön mielivallalta, joten keinottelua ei halutakaan estää vaan luotetaan siihen, että arvo määräytyy vapailla markkinoilla ja on siten määritelmällisesti aina oikea.

- "Miten keskittynyttä omistus on? Erittäin keskittynyttä, arviolta 1000 käyttäjää omistaa puolet kaikista Bitcoineista"

Tämä on kieltämättä ongelma, mutta tasoittunee ajan kuluessa (mikäli bitcoinista tulee oikea maksuväline).

- "Onko rahan arvon takaajana mitään reaalista, kuten verotusoikeus?"

Takaajana on itse lohkoketjutekniikka, joka mahdollistaa koko verkon toiminnan eli, että bitcoin siirrot ovat luotettavia (tai niin luotettavia kuin mahdollista).

- " Deflatorisuus tarkoittaa sitä, että omaisuuden arvo pyrkii kasvamaan vaikka sitä ei sijoittaisi mihinkään tuottavaan."

Niin, deflatorisuus kannustaa säästämään, inflatorisuus kannustaa tuhlaamaan. Ympäristönsuojelu huomioiden pitäisin ensin mainittua parempana.

- "Toisenlaisenkin ratkaisun olisi voinut tehdä, ja lievä sisäänrakennettu inflaatio, ns. demurrage, johtaisi osaltaan paremmin käyttövaluuttana toimivaan kryptorahaan."

Onhan tuollaisiakin. Ainakin bitcoinin kilpailija ether on inflatorinen kryptovaluutta. Aika näyttää, kumpi niistä pärjää paremmin.

- "Kysymys ei ole siitä, että yksittäisiä ihmisiä pakotettaisiin unohtamaan mitään, vaan siitä, missä määrin ihmisillä on oikeus poistaa heitä käsitteleviä tietoja Internetistä, jossa ne ovat kaikkien helposti saatavilla."

No se yksittäisen ihmisen unohtamisjuttu oli vain periaatteellinen esimerkki. Pääpointtini oli, että "oikeus tulla unohdetuksi" on lähtökohtaisesti Internetin luonteen vastainen. Loppujen lopuksi kyse on kai siitä, että onko kaiken muistavasta vapaasta Internetistä enemmän hyötyä vai haittaa.

- "luottokorttiyhtiö tai pankki ei anna tietoja tilinkäytöstäsi ulkopuolisille ilman pätevää syytä"

Niinpä, mutta mikä on "pätevä syy" ja kuka sen saa määritellä? Luottokorttiyhtiön tiedot ovat myös ainakin pienen rajatun joukon vapaasti saatavilla ja tämä pieni joukko on sitten etulyöntiasemassa, jos tulisi kyse jostain tärkeän tai arkaluontoisen tiedon hyödyntämisestä. Tietyllä tavalla reilumpaa olisi, jos kaikki olisi kaikkien vapaasti saatavilla. Nythän tiedot ovat vain sisäpiirin tai taitavien hakkerien saatavilla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

["Oikeus tulla unohdetuksi" on vaikuttanut minusta hassulta heti siitä lähtien, kun siitä ensimmäisen kerran kuulin. Ajatus on minusta jotenkin luonnonvastainen.]

Lähestyn asiaa hieman toiselta kannalta. Silloin minusta "Oikeus tulla unohdetuksi" on pikemminkin luonnonmukainen. Yleensä kaikkiin dynaamisiin järjestelmiin kuuluu 'unohtaminen', ts. vaikutus vähenee ajan myötä. Puhutaan aikavakiosta tai puoliintumisajasta.

Joten kyllä unohtaminen on luonnollista, unohtamattomuus vain huomattavan pitkä aikavakio.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

"Kaiken kaikkiaan Bitcoinia on syytä pitää uusimpana esimerkkinä säännöllisesti toistuvista investointikuplista. Kurssinousu on vielä hyvinkin mahdollista, mutta viimeistään nyt kaikille tulisi olla selvää, että nousu johtuu lähinnä WinCapitan tapaisen pyramidihuijauksen kaltaisesta ilmiöstä, jossa viimeiseksi jäänyt maksaa kaiken."

Kannattaa pysyä erossa Bitcoinista ja muistakin virtuaalivaluutoista. http://vesalevonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247824...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

http://maailmanhistoria.net/artikkelit/tulppaanit-...

Joulupukin valjakko on Petteri-Punakuonon johdolla jo lähtövalmiina Korvatunturin valjakkokentällä ; vain muutama päivä jäljellä ennen taivaallista lahjasadetta...

Olen siinä käsityksessä, että Wincapitan " die hard" jäsenistö järjestää vieläkin kokouksia odotellen Kailajärven mullistavaa valuuttakauppa-automaattia, joka tulee tahkoamaan mielettömät voitot valuuttamarkkinoilla.

Jälleen kerran suulla suuremmalla:

Abraham Lincoln : " Kaikkia voi huijata jonkin aikaa, joitakin koko ajan, mutta ei kaikki koko ajan..."

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tuo bitcoinin määritelmä näyttää niin monimutkaiselta että sitä on mahdoton lukea kokonaan nukahtamatta tai sekoamatta. On pakko olla joku lyhyt määrtitelmä josta selviää mitä se oikein on.

Minä en siis ole vielä ymmärtänyt, mutta yritän nyt arvata ja toivottavasti joku joka tietää kertoo miten pieleen tämä arvaus menee.

Jos maailmassa olisi joku määrätty määrä timantteja, joiden arvo tietenkin määräytyy pörssissä ja ne olisivat kaikki jossain vuoren sisällä, niin se olisi sitten se bitcoin.

Ihmiset hakkaa vuoren seinää löytääkseen timantit, hakkaavat ja hakkaavat, kunnes kaikki timantit on löydetty.

Timanttien arvo markkinoilla riippuu tietenkin koko ajan siitä mikä on kysyntä ja tarjonta ja tarjonta riippuu tietenkin timanttien määrästä ja omistajien halusta myydä, kysyntä riippuu ihmisten halusta ostaa.

Mikä tekee aineettomasta bitcoinista niin arvokkaan että se halutaan ostaa? Mahdollinen myyntiarvo tekee siitä arvokkaan.

Ostohaluja löytyy niin kauan kun hinta on nousussa ja samasta syystä myyntihaluja on vähän. Tilanne muuttuu päinvastaiseksi jos ja kun hinta joskus päätyy laskuun.

Timantin arvo tuskin koskaan putoaa nollaan, koska se on kaunis ja kova kiven kaltainen esine, jota voi käyttää koristeena ja lasin leikkaamiseen ja hiomiseen. Bitcoinia ei voi käyttää mihinkään, joten sen arvo menee nollaan heti kun se alkaa laskemaan.

-----------------------

Maailma tarvitsisi kyllä valuutan, jonka arvo on vakaa ja joka arvo on vapaa hallitusten ja niiden keskuspankkien ohjailusta, mutta bitcoin tuskin on sellainen valuutta, eikä siitä sellaista voi tulla.

Joku keksii varmaan vielä sen paremmankin yleisvaluutan.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Bitcoin on numeroita tietynlaisessa yhteisessä tilikirjassa, jossa on tehty vaikeaksi muuttaa oman tai muiden tilien saldoa ilman, että muut käyttäjät hyväksyvät muutokset.

Mitä arvoa näillä numeroilla on, riippuu ihan täysin siitä, mitä arvoa ihmiset uskovat niillä olevan. Perinteisiä valuuttoja tukee viime kädessä verotusoikeus ja väkivaltamonopoli, Bitcoinia, no, ei mikään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Bitcoin on numeroita tietynlaisessa yhteisessä tilikirjassa, jossa on tehty vaikeaksi muuttaa oman tai muiden tilien saldoa ilman, että muut käyttäjät hyväksyvät muutokset."

Tämä ei kumoa eikä vahvista minun mielikuvaani ja minun esittämääni tulkintaan. Haluaisin että joku tyrmää tai vahvista minun tiivistykseni Bitcoinin olemuksesta.

"Mitä arvoa näillä numeroilla on, riippuu ihan täysin siitä, mitä arvoa ihmiset uskovat niillä olevan. Perinteisiä valuuttoja tukee viime kädessä verotusoikeus ja väkivaltamonopoli, Bitcoinia, no, ei mikään."

Tuskin väkivaltakoneistokaan voi pitää yllä uskoa valuuttaan, kun sitä ei ole käytännössä sidottu mihinkiään. Keskuspankki ei pysty tarjoamaan setelien tai tilikirjan merkinnöistä vastikkeeksi kultaa, oravannahkoja, riisiä, perunoita, bensiiniä, eikä mitään muutakaan käytännöllistä.

Myös väkivaltakoneiston tukemien valuuttojen arvon kehitys riippuu luottamuksesta ja perustuu siihen.

Väkivaltakoneistolla voidaan toki periä velkoja, mutta se ei voi taata rahan arvoa, jos luottamus menee.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #13

Rahan arvo on tosiaan viime kädessä luottamuskysymys. Valtioilla on kuitenkin oikeus verottaa, ja niin kauan kun jonkinlaisia valtioita on, ne voivat laskea liikkeelle jonkinlaista valuuttaa. Luotetaanko valtion kykyyn taata valuutta vai ei, riippuu tilanteesta, mutta luotettavampaa se on kuin numerot tietokannassa. Ei aina paljon, mutta on kuitenkin.

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen Vastaus kommenttiin #14

juu - se on tosiaan ja oikeasti "luottamuskysymys".

Joten miten ihmeessä kukaan voi "luottaa" valtioon, jonka historia "taata valuutta" (=rahan arvon säilyttymisessä) on todistetusti ja raportoidusti seuraava - ja USAn tilalle voitte laittaa käytännössä minkä tahansa muun valtion):

"""

U.S. Inflation Rate, 1860-2015 ($1)
According to the Bureau of Labor Statistics,.. Prices in 2015 are 2628.0% higher than prices in 1860.
In other words, $1 in the year 1860 is equivalent to $27.28 in 2015, a difference of $26.28 over 155 years.

"""

Kyllä minäkin ymmärrän että "In God we trust",

mutta että luottaisit ...

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #15

Tämä on ongelma lähinnä jos on laittanut rahaa sukanvarteen 1860-luvulla, eikä esim. sijoittanut sitä mihinkään. Harvempi nykyään elävä on.

Nuo lukemat eivät kerro esim. ostovoiman kasvusta mitään.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Olen muutaman kerran esittänyt seuraavan kysymyksen siitä, kun näitä bitcoin juttuja on ollut median käsiteltävänä, mistä se sen alkuarvonsa sai, kuka siitä maksoi, kun se otettiin käyttöön. Vastausta ei ole tullut. Kun osakkeita lasketaan markkinoille, niille määritellään arvo yleensä liikkeellelaskijan toimesta, joka perustuu jollakin tavoin yhtiön arvoon. Osakkeenomistajat tulevat samalla yhtiön omistajaksi. Virtuaaliraha bitcoinien määrä on rajattu, mutta näitä virtuaalirahojahan ei ole enää yksi vaan useampia, jokaisella oma arvonsa. Itsestäni erikoista on se, että alussa joku loi coinin, jonka perässä oli bittejä riittävästi sen yksilöimiseen ja järjestelmä, jossa sitä pystyttiin anonyymisti käsittelemään. Mutta mistä sen alku-arvo syntyi. Siitä kehittely työstäkö, ja kuka sen määritteli? Kysyntäkö?

Samalla mietityttää tämä, että ” arviolta 1000 käyttäjää omistaa puolet kaikista Bitcoineista”. Koska he ovat anonyymejä, emme tiedä minkälaisia henkilöitä he ovat. Toisaalta meillä on jonkinlainen käsitys siitä, että tätä rahaa on käytetty rahanpesuun (ja muutoinkin rikolliseen toimintaan, ja tämä kait ei ole pelkästään asiatonta legendaa), en tiedä kuinka. Eikö nämä bitcoinit täydy muuttaa, käytettäväksi rahaksi. Tämä saa miettimään, miksei tällä voi helpostikin saada aikaiseksi kurssimanipulaatiota, keinolla jota en tiedä.

Ja vielä yksi asia, joka on mietityttänyt jo pidemmän aikaa. Luin, joskus viime keväänä, yhtä ulkomaista julkaisua, jossa keskusteltiin tästä aiheesta ja siinä kaksi kommentoijaa spekuloi tällaisella asialla. Bitcoinin omistajilla on jonkinlainen bitcoin-lompakko, josta he voivat tarvittaessa käyttää näitä bitcoineja, kun haluavat ostaa vaikkapa toiselta puolelta maapalloa itselleen jotakin. Heidän on luotava transaktio, jolla he siirtävät rahaa siihen myyjään ”lompakkoon”, saadakseen itselleen jotakin. Tämä osto transaktio saattaa viedä kuitenkin aikaa, kaikenlisäksi transaktio tapahtuu eri aika vyöhykkeiden välillä. Oli kysymys siitä oliko välitetty raha mahdollisesti oikeaan aikaan oikeassa paikassa, vai oliko ostajalla tapahtuman seurauksena tyhjä lompsa ilman saatua hyötyä. Voiko tämä olla mahdollista, sen keskustelun perusteella, näin oli tapahtunut. Voiko näitä transaktioita jälkikäteen selvittää?

Käyttäjän suvituuli952 kuva
Juha Lehtinen

Laitanpa tähän eilisen twiittini:

" " "

Juha Lehtinen
‏ @suvituuli1
20h20 hours ago

loistavaa! .. arvioin äskettäin yle-kommentissa bitcoinin hinnan voivan nousta vielä 20-kertaiseksi eli $300.000een .. perustuen maailman kultavarannon 7-8 trill. dollarin arvoon .. tämän päivän NYTssa winkevossin kaksoset päätyvät samaan tulokseen! #talous #sijoittaminen #pörssi

" " "

Käyttäjän JaniLindroos kuva
Jani Lindroos

Onhan tuon hinta tullut nyt huomattavasti alaspäin futuurimarkkinoiden avaamisen jälkeen. Aivan kuten jotkin tahot ennustivat tapahtuvan. (muuttuvan "pelivaluutaksi" osittain samoin perustein kuin paperi kulta ja hopea)

https://www.coindesk.com/price/

En ole niin tarkkaan uudistuksia/kehitystyötä seurannut, mutta minua tässä on aina hiemankaan asiaan perehdyttyä vaivannut muutama asia. Eli miten ilman suuria muutoksia bitcoin voisi kasvaa oikeasti "isoksi" tai "oikeaksi rahaksi"? Tällä tarkoitan transaktioiden määrän kasvua, jos vaikka miljardi ihmistä alkaisi sitä käyttämään ja maksamaan sillä asioita.

Toki ehdotuksia skaalaukseen on, mutta löytyykö riittävä konsensus niistä sopuun pääsemiseen? Tuo on hajautetun mallin heikkous, samalla kun se toisaalta on vahvuus.

Sitten vielä, että miten suuret maksut transaktioilla olisi oltava erilaisissa käyttäjämäärissä? Tämä siinä vaiheessa kun 21 miljoonaa bitcoinia on saavutettu, tai ollaan lähellä sitä. Eikä louhijoille olisi antaa "uusia" bitcoineja. Ja jotta varmistetaan riittävä laskentakapasiteetti, eikä kukaan saisi yli tuota 50% osuutta siitä.

Ja miten nuo arvioit muuttuvat jos arviot hukattujen bitcoinien/tilien määristä pitävät edes lähellekään paikkaansa.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Suhtaudun varsin skeptisesti väitteisiin, joiden mukaan Bitcoin syrjäyttäisi oikean rahan. Transaktiokustannukset ovat hyvin korkeita (ja ne olivat varsin korkeita silloinkin, kun Bitcoinin arvo oli paljon nykyistä alhaisempi) ja verkon kyky käsitellä transaktioita on sanalla sanoen naurettava. Nykyinen verkko pystyy teoriassa käsittelemään n. seitsemän transaktiota sekunnissa (käytännössä lukema on lähempänä kolmea), kun yksin suurimman yksittäisen maksujenkäsittelijän eli Visan kapasiteetti on noin 26 000 transaktiota sekunnissa ja kasvaa nopeasti.

Bitcoinin tekniikassa pitäisi tehdä radikaaleja muutoksia, jotta se skaalautuisi edes Visaa vastaavaksi maksuvälineeksi, ja epäilen vahvasti, että suorituskyvyn pitäisi olla 10-100x entisten järjestelmien verran, jotta suuret lupaukset mm. lohkoketjuteknologioiden käyttämisestä mikromaksuihin ja Internet of Thingsin maksuliikenteeseen pystyisivät toteutumaan.

En usko, että tämä tulee ikinä tapahtumaan Bitcoinilla: pienienkin muutosten läpiajaminen on erittäin vaikeaa, ja moni kokenut kehittäjä on jo luovuttanut.

Muillta teknologioilla on paremmat mahdollisuudet. Seuraan itse kiinnostuksella esim. tekstissä mainittuja DAG-sovelluksia kuten Iotaa.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kryptovaluuttoja voi luoda loputtomasti, joten vaikea ymmärtää, että niillä olisi muuta kuin spekulatiivista arvoa.

Mielenkiintoinen ilmiö kuitenkin, mikä tuo jälleen esiin sen ettemme vieläkään tiedä mitä rahan oikein tulisi olla.

Fiat-järjestelmät kaatuvat säännöllisesti ja nytkin olemme matkalla kohti romahdusta hallitsemattoman velkaantumisen vuoksi.

Rahareformi vaikuttaa lupaavalta. Kullan voisi muutta hyvin yksinkertaisesti digitaaliseksi valuutaksi.

Jotain tarttis kuitenkin tehdä.

Mutta todenäköisesti mitään ei tulla tekemään, sillä nykyjärjestelmät romahtaisivat jos niitä alettaisiin korjailemaan.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Oikein hyvä kirjoitus.
Bitcoin on alttiina monenenlaisille häiriöille ja onhan sillä huijattu varmaan satoja miljoonia tekemällä kyseenalaisia rahansiirtoja. En tiedä voiko se enää olla mahdollista.

Lohkoketjuperiaate voidaan määritellä lukemattomilla eri tavoilla. Älkää sitä unohtako. Sehän on ihmisten tekemä keksintö, kuten bitcoin. Jos niihin liitetään byrokratiaa, ei veronkierto ole niin helppoa niillä. Lohkoketjun salausperiaate on tietyllä tapaa erinomainen, mutta se tuo sitten sen kankeuden, mistä johtuu tuo unohtumattomuuden piirre.

Jos minä pääsisin Tekes-hankkeeseen, tekisin simulaattorin ja animaation, joka näyttää kuinka nämä innovaatiot toimivat käytännössä. Kuvassa olisi sijoittaja ja tili ja sijoituksen vastaanottaja sekä kaikki prosessiin liittyvät systeemit. Olen tehnyt simulointi ja optimointisysteemeitä koko 1990-luvun ja sen jälkeen erikoistunut systeemien metodiikkaan. Minusta kansaa ja poliittisia elimiä pidetään syyttä epävarmuudessa ja sallitaan huijausta win-capitoilla ja vastaavilla tempuilla, joissa "aikainen kana löytää jyvän".

Nämä piirteet kuten Fiat-rahoitus eivät ole niin vaikeita, ettei niitä moderneilla tietokoneilla saataisi yhtä hyvin havainnollistettua kuten vaikkapa ihmisen metaboliaa animoidaan (kuinka toimii verenkierto, hengitys, aineenvaihduta, ruuansulatus jne).

On muuten mainiota, että Tekes tukee näin tärkeää hanketta. Kirjoitelkaa lisää miten se edistyy, niin lukijoita varmasti riittää.
Mottoni on: "Systeemi selittää", täällä siitä lisää metayliopisto.fi

Käyttäjän JukkaKaijala kuva
Jukka Kaijala

Blogisti on pahasti väärässä erittäin tärkeässä yksityiskohdassa väittäessään: "Viimeksi syksyllä paljon odotettu mutta myös paljon vastustusta herättänyt, Bitcoin-verkon suorituskykyongelmia helpottamaan tarkoitettu SegWit-uudistus jäi toteutumatta, kun riittävä määrä käyttäjiä ei tukenutkaan hanketta."

Segwit otettiin käyttöön 23.8.2017 ja sitä käyttää nyt noin 10% kaikista tapahtumista. Segwit helpottaa mm. Lightning-verkon toteuttamista eli maksukanavaverkon avaamista käyttäjien välille. Täydessä valmiudessaan tämä verkko tulee mahdollistamaan monituhatkertaisen tapahtumamäärän / s verrattuna nykyiseen.
https://bitcoinmagazine.com/articles/segregated-wi...

Seurataan nyt ihan rauhassa mihin tämä uusi innovaatio on ihmiskuntaa viemässä. Japani on ottamassa uuden valuutan vakavasti ja hyväksyy sen virallisena maksuvälineenä, Sveitsissä mm. rautateiden lippuautomaatit toimivat bitcoinautomaatteina, jenkeissä parikin pörssiä tarjoaa bitcoin futuureja - en näe mitään merkkiä mistä voisi päätellä, että bitcoinin yleistyminen ja leviäminen olisi hiipumassa.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Joo, myönnän että tässä kohdassa olisin voinut olla selkeämpi. Tarkoitukseni oli huomioida, että Bitcoinin leviämisen kannalta välttämättömien uudistusten läpi ajaminen ei ole helppoa.

Tällä hetkellä Bitcoinin volatiliteetti ja korkeat transaktiokustannukset tekevät siitä kyllä melko lailla käyttökelvottoman valuutan. Voi olla, että tilanne muuttuu jatkossa, mutta se ei muuta mitään siitä, että juuri nyt kyseessä on kupla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset