Geeniteknologiasta ja maailmanjärjestyksestä
Äskettäinen Docventures-ohjelma nosti kissan ruokapöydälle: suuri osa geenitekniikan ja geneettisesti muunneltujen organismien (GMO) vastustuksesta perustuu lähinnä ilmastodenialismiin verrannolliseen tutkimustulosten ja todisteiden kirsikanpoimintaan. Mitään varsinaista näyttöä ei ole esimerkiksi siitä, että geenimuuntelu sinänsä aiheuttaisi uusia terveys- tai ympäristöriskejä. Kokonaisuutena katsoen, geenitekniikan kritisointi on suurelta osin "epäpuhtaaksi" mielletyn asian pelkoa. "Puhtaaksi" ja "luonnolliseksi" mielletty ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin "hyvä" tai edes "turvallinen".
Valitettavasti geenitekniikan höttöinen ja liiankin helposti perusteettomaksi osoitettava kritiikki hautaa alleen myös aivan asiallista huolta maailmanjärjestyksestä. Maailman ruokahuollon turvaaminen väkiluvun kasvaessa luultavasti noin kymmeneen miljardiin ihmiseen ei ole helppo tehtävä, eikä se todennäköisesti ratkea yksin teknologisen kehityksen avulla, vaikka uusi tekniikka voi joitain ongelmia helpottaakin. Geenimuuntelun kriitikot ovat aivan oikeassa todetessaan, että tähän mennessä geenitekniikkaa on käytetty lähinnä taloudellisten hyötyjen saavuttamiseen, ja että suuryritykset ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita vain voittojen tekemisestä. Esimerkiksi maailman köyhiä auttavien ja paikallisia ravitsemusongelmia helpottavien lajikkeiden kehittäminen ei maatalousjättejä kiinnosta, kuten ei myöskään muuhun kuin rahallisesti kaikkein kannattavimpiin monokulttuureihin perustuvien maatalouden muotojen kehittäminen.
Geenitekniikan tuomitseminen ei kuitenkaan ole oikea tapa puuttua näihin aivan asiallisiin huolenaiheisiin. Vaikka suuryritysten kasvava valta on todellinen ongelma, yksittäiseen tekniikkaan puuttuminen ei tätä kehitystä juurikaan hidasta: tätä kirjoitettaessa markkinoilla on jo esimerkiksi torjunta-aineita paremmin kestävä mutta perinteisin menetelmin jalostettu lajike. Lajikkeen kehittäneen maatalous- ja kemianteollisuusjätti BASF:in liiketoimintamalli on tarkalleen sama kuin (varsin kepein perustein) vastustetun glyfosaatin tapauksessa: suuryritys kehittää lajikkeen, joka sietää hyvin sen markkinoimia torjunta-aineita. Mikään geenimuuntelun kritiikki tai kielto ei tätä lajiketta koske, vaikka sen jalostanut suuryritys tekeekin lajikkeella bisnestä tarkalleen samalla tavoin kuin aktivistien silmätikuksi nostama Monsanto omilla geenimuunnelluilla (tosin nykyisin jo patenttisuojan ulkopuolella olevilla) lajikkeillaan.
Suuryritysten valta ruokaketjussa ei siis ole juuri mitenkään juuri geenitekniikkaan vaan vallitseviin taloudellisiin valtarakenteisiin liittyvä ongelma. Kasvipatentit, joiden nojalla kasvin jalostaja voi kieltää lajikkeen levittämisen, ovat olleet todellisuutta jo vuodesta 1930, ja monokulttuureihin perustuva maanviljelys on vieläkin varhaisempaa perua. Viljelijöitä ei myöskään niinkään "pakoteta" ostamaan uutta siementä joka vuosi, vaan kyse on biologisesta ilmiöstä (niinsanottu F1-hybridi), jonka ansiosta tiettyjen lajien erityisillä siemenpelloilla erikseen kasvatetut siemenet ovat merkittävästi satoisampia kuin näistä siemenistä versoavista kasveista kerätyt ja säästetyt siemenet. Viljelijät siis ostaisivat siementä melko lailla samaan tapaan vaikka geenimuuntelu kiellettäisiin kokonaan.
Geenitekniikan vastustajat ohittavat myös turhan usein kokonaan sen tosiasian, että silloin kun köyhien maiden viljelijöille on annettu vapaus valita, geenimuunnellut lajikkeet ovat olleet nimenomaan viljelijöiden valinta jopa siinä määrin, että esimerkiksi Intiassa siementuotanto ei riittänyt vastaamaan kysyntään. Myös Afrikasta on kuulunut täysin aitoja puheenvuoroja, joissa kyseenalaistetaan länsimaisten aktivistien taipumus pyrkiä sanelemaan, millaisin keinoin jalostettuja lajikkeita afrikkalaiset saisivat viljellä.
Käytännössä viimeistään nyt olisikin aika tehdä selvä pesäero geenitekniikan ja nykyisen talous- ja ruokajärjestelmän kriitikoiden välille. Vaikka geenitekniikka tulee jatkossakin vaatimaan tiukkaa valvontaa ja kriittistä katsetta, totuus on se, että suurin osa vallitsevasta GMO-kritiikistä ei perustu tosiasioihin vaan mielikuviin. Niin kauan kun täysin asiallinen kritiikki maailman talousjärjestyksestä liitetään tähän höttöiseen taisteluun kuviteltua epäpuhdasta vastaan, kriitikot antavat vain aseita käteen kaikille niille, jotka haluavat syystä tai toisesta vähätellä yleisempää, järjestelmään kohdistuvaa kritiikkiä: kuten äskettäinen Docventures-ohjelma näytti, kun suuri osa kritiikistä on melko helposti osoitettavissa aiheettomaksi tai suoranaiseksi vääristelyksi, samalla pensselillä on aivan liian helppo maalata mustaksi myös se asiallinen kritiikki.
Geenitekniikkakeskustelu osoittaa, millaisia riskejä maailman tilasta huolestuneet ottavat aina, kun he sitovat järjestelmään kohdistuvan kritiikkinsä liian vahvasti johonkin yksittäiseen teknologiaan. Ratkaisu tähän ongelmaan ei ole sormien työntäminen korviin ja maailman tiedeyhteisöjen ylivoimaisen valtaosan vähättely, vaan keskittyminen niihin todellisiin kritiikkiä kaipaaviin aiheisiin: vallitsevaan, suuryritysten valtaa edistävään talousjärjestykseen, ja priorisointeihin joissa rikkaiden etu menee lähes aina köyhien edun edelle. Geenitekniikan demonisointi johtaa vain harhapoluille, ja lähinnä haittaa heikompien asemaa, kun suuryrityksiä vähävaraisemmat julkiset tutkimuslaitokset eivät enää uskalla teknologiaan koskea.
No just.
– Tosiasiassa missään maailmankolkassa ei ole toteutuneet lupaukset hyvistä sadoista ja paremmasta toimeentulosta. Mainitsemassasi Intiassa maanviljelijät tekivät huomattavan määrän itsemurhia, koska mainostettu GMO-puuvilla ei tuottanutkaan toivottua satoa. Hyväksi mainostettuja ja kalliita GMO-siemeniä ei ollutkaan varaa maksaa… viljelijöitä on myös painostettu GMO-siementen käyttöön maailmanpankin ja korruptoituneiden hallitusten toimesta. Pakotetaan esim. viljelemään maissia, sokeriruokoa, puuvillaan maailmanmarkkinoiden tarpeisiin vaikka viljelymaata tarvittaisiin oman maan ruoan tuotantoon.
Boliviassa hallitus kielsi GMO-maissin viljelyn, mutta kas kummaa gmo-siementä salakuljetettiin maahan niin paljon ettei gmo-vapaata maissia voida enää viljellä, koska lajit sekoittuvat mm. tuulen myötävaikutuksella.
GMOtakin vakavampi uhka elintarviketuotantoa kohdistuu maatiaislajikkeiden käyttökiellosta, jota myös EUssa lobataan Agribisnes yritysten toimesta erittäin voimakkaasti. USA on jo ryhtynyt myöntämään yrityksilleen oikeuden myös patentoida maatiaislajikkeita ja sitä kautta kieltää viljelijöiltä oman kylvösiemenen käytön. Tilanne on äärimmäisen vakava myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Maatiaislajikkeet ovat usein vastustuskykyisempiä ja ravintorikkaampia kuin jalostetut lajikkeet. Maatiaislajikkeiden viljelyä pitäisi nimenomaan suosia geenipankkitarkoituksessa. Mm. Eurooppalainen viinirypäletuotanto olisi käytännössä hävinnyt muutama vuosi sitten tauteihein ellei Etelä-Amerikasta olisi löytynyt sopivaa kantaa tilalle.
Monopolit ja patentit eivät kerta kaikkiaan kuulu eläviin organismeihin. Insinöörinkin pitäisi ymmärtää, ettei kenellekään pidä antaa oikeutta patentoida ruokaa tai ruoan tuotantoa. Nykyinen Agribisnes ajattelu GMO-lajikkeineen nimenomaan pahentaa elintarvikeongelmia alikehittyineissä maissa koska tarkooituksena on vaan puhtaasti ansaita rahaa.
Via Campesina on maailman suurin järjestö, se ajaa maatyöläisten asiaa globaalisti, sieltä lisää faktaa.
https://viacampesina.org/en/
Ilmoita asiaton viesti
”Mainitsemassasi Intiassa maanviljelijät tekivät huomattavan määrän itsemurhia, koska mainostettu GMO-puuvilla ei tuottanutkaan toivottua satoa. ”
Nämä itsemurhat eivät ole GMO-tekniikan (jolla jalostetut on viljelijöiden itsensä toimesta otettu huomattavan innokkaasti käyttöön, ja jotka ovat lisänneet mm. Intian puuvillasadon noin kolmesta noin viiteen miljoonaan tonniin vuodessa samalla kun ne ovat vähentäneet hermokaasuille sukua olevien hyönteismyrkkyjen käyttöä selvästi) vaan esim. kurjuuteen ajavan pankkijärjestelmän vika.
http://issues.org/30-2/keith/
”viljelijöitä on myös painostettu GMO-siementen käyttöön maailmanpankin ja korruptoituneiden hallitusten toimesta. Pakotetaan esim. viljelemään maissia, sokeriruokoa, puuvillaan maailmanmarkkinoiden tarpeisiin vaikka viljelymaata tarvittaisiin oman maan ruoan tuotantoon.”
Tämä on edelleen talousjärjestelmän eikä geenitekniikan vika. Samaa painostusta tapahtuu myös lajikkeilla, joihin geenimuuntelua ei ole koskaan sovellettukaan.
”Boliviassa hallitus kielsi GMO-maissin viljelyn, mutta kas kummaa gmo-siementä salakuljetettiin maahan niin paljon ettei gmo-vapaata maissia voida enää viljellä, koska lajit sekoittuvat mm. tuulen myötävaikutuksella.”
Salakuljetusta ei olisi, jos kysyntää lajikkeille ei olisi. Tämä vain tukee käsitystä siitä, että _viljelijät itse_ valitsisivat usein tehokkaamman geenimuuntelun avulla jalostetun lajikkeen. Myös esimerkiksi Intiassa _viljelijöiden itsensä_ kysyntä bt-puuvillan siemenelle oli niin suurta, että maassa syntyi laaja piraattisiementen markkina.
”GMOtakin vakavampi uhka elintarviketuotantoa kohdistuu maatiaislajikkeiden käyttökiellosta, jota myös EUssa lobataan Agribisnes yritysten toimesta erittäin voimakkaasti. USA on jo ryhtynyt myöntämään yrityksilleen oikeuden myös patentoida maatiaislajikkeita ja sitä kautta kieltää viljelijöiltä oman kylvösiemenen käytön. Tilanne on äärimmäisen vakava myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Maatiaislajikkeet ovat usein vastustuskykyisempiä ja ravintorikkaampia kuin jalostetut lajikkeet. Maatiaislajikkeiden viljelyä pitäisi nimenomaan suosia geenipankkitarkoituksessa. Mm. Eurooppalainen viinirypäletuotanto olisi käytännössä hävinnyt muutama vuosi sitten tauteihein ellei Etelä-Amerikasta olisi löytynyt sopivaa kantaa tilalle.”
Tämä on epäilemättä uhka, joten miksi sotkea asiaa ja heikentää omaa sanomaa sekoittamalla nämä todellisemmat uhat helposti virheellisiksi tai ainakin yksipuolisiksi todistettaviin väittämiin geenitekniikasta? Tätä minä nimenomaan kritisoin: hyvänkin asian saa pilattua ajamalla sitä huonoin argumentein.
”Monopolit ja patentit eivät kerta kaikkiaan kuulu eläviin organismeihin. Insinöörinkin pitäisi ymmärtää, ettei kenellekään pidä antaa oikeutta patentoida ruokaa tai ruoan tuotantoa. Nykyinen Agribisnes ajattelu GMO-lajikkeineen nimenomaan pahentaa elintarvikeongelmia alikehittyineissä maissa koska tarkooituksena on vaan puhtaasti ansaita rahaa.”
Lajikkeiden patentointi on ollut todellisuutta vuodesta 1930. Jos haluat kritisoida patenttijärjestelmää (kuten ehkä syytä olisi), niin kannattaisi kritisoida patenttijärjestelmää eikä yksittäistä teknologiaa, joka myös toisinaan hyötyy patenttijärjestelmästä.
Kuten itsekin toteat, tämäkin ongelma liittyy vain ohimennen geenitekniikkaan sinänsä. Nyt vain on käynyt niin, että kun ruokahuollon kritisointi on jumiutunut geenitekniikan kritisointiin, esimerkiksi BASFin AIVAN SAMANLAINEN strategia jää kokonaan kritisoimatta, ja vain siksi kun sen käyttämät lajikkeet on jalostettu ilman ”geenitekniikkaa.”
Tämä tulee johtamaan siihen, että kritiikkiä ei vain oteta vakavasti muiden kuin jo tosi uskossa olevien keskuudessa. Koska kaikki muut tulevat lukemaan jatkossakin, että GMO-kritiikissä on vähänlaisesti perää, ja useimmat lopettavat sitten lukemisen siihen, ennen kuin vaivautuvat selvittämään, mahtaisiko itse järjestelmässä olla jotain mätää.
Jos haluaa kritisoida asiaa A, niin ei kannata käyttää aikaa kritisoidakseen asiaa B, jos näiden kahden yhteys on heikko ja B:n kritiikki heikosti perusteltua.
Ilmoita asiaton viesti
Teoriassa GMO-tekniikassa ei ole vikaa, mutta gmo-ainesta ei tulisi levittää hallitsemattomasti luonnossa. Siemenaineksen leviämisen hallintaan ei ole mitään käytännön ratkaisua olemassa.
Esitit ymmärtääkseni väitteen, että GMO -tekniikka olisi ratkaisu elintarvikepulaan. Tällaisesta ei tietääkseni ole mitään käytännön näyttöä. Yritykset, jotka hallitsevat gmo-tuotantoa hakevat voittoa eivätkä ruokakriisin ratkaisua. Maatyöläisten kansalaisjärjestö Via Campesina peräänkuuluttaa viljelijöiden oikeutta valita itse mitä viljelevät ja millaisella siemenellä kylvävät. Via Campesina toimii kaikilla mantereilla ja sen lausunnot edustavat hyvin suuren joukon mielipidettä. Via Campesinassa keskeistä on ihmisten oikeus itse päättää – eli itsemääräämisoikeus. Jos GMO-kasvien viljely oikeasti olisi kannattavaa Via Campesina varmaan suitsuttaisi tätä viljelytapaa. Nyt järjestö hyvin laajasti kannustaa maatiaislajikkeiden käyttöön, jolloin viljelijät ovat omavaraisia kylvösiemenen suhteen. Tähän mielipiteeseen yhtyy myös YK.
– GMO -lajikkeisiin ladataan samanlaisia odotuksia kuin rahastosäästämiseen, mutta odotukset eivät ole todellisia. Luvatut tuotot eivät missään ole toteutuneet. Sen sijaan GMO-tuotanto sitoo käyttäjänsä käyttämään saman yhtiön lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja tuholaistorjuntaa. Tähän kokonaisuuteen ei kehittyvien maiden viljelijöillä ole varaa ja kun he menettävät oikeuden omaan siemenkantaan he menettävät oikeuden viljellä!
– Oletko koskaan tavannut viljelijöitä Etelä-Amerikasta, Aasiasta? Heillä kyse on elämästä ja kuolemasta – ongelma on hyvin vakava!
GMO-salakuljettaminen ei todellakaan tarkoita sitä, että viljelijät sitä haluaisivat vaan siemenmarkkina sotketaan tarkoituksella. Kun siemenaines on sotkettu GMO-siemenen patentin omistaja voi loputtomasti rahastaa viljelijöitä – näistä oikeudenkäynneistä on monta esimerkkiä. Kanadalainen Percy Schmeicerin taistelu on tunnetuin.
https://www.youtube.com/watch?v=E_qEb7t6ks8
Oleellista on viljelijöiden itsemääräämisoikeus, jota maailman suurin kansalaisjärjestö Via Campesinakin painottaa. Toki Agribisneksen ongelmat ovat gmo-siementä laajempia, mutta ehkäpä oudointa on kun erilaiset täysin teoreettiset toimistovirkailijat pohtivat mitä viljelijöiden tulisi viljellä ja tekevät päätöksiä siitä mitä siementä tulisi käyttää… olisko maksettuja puheenvuoroja?
Yksi keskeinen ratkaisematon ongelma on GMOn haitoista on siementen sekaantuminen. Miten estetään patentoidun siemenaineksen siirtyminen naapurin viljelymaalle? Mitään toimivaa ratkaisua ei ole. Siemenaineksen sekaantumista on mahdoton estää paljaan taivaan alla. GMO-lajikkeet on jalostettu juuri siten, että viljelijä sitoutuu laajaan konseptiin, jonka toiminansta ei ole mitään todellisia takeita. Tuotoista ei ole varmuutta, mutta kulut nousevat huomattavasti.
P.S. Suomen kauran vienti USAn markkinoille perustuu gmo-puhtauteen. Samoin suomalaisen viljan käyttö lastenruokateollisuudessa ympäri Eurooppaa perustuu gmo-puhtauteen. Enää harva maa pystyy tarjoamaan yhtä gmo-puhtaita elintarvikkeita. Olisiko mielestäsi meidänkin järkevää sotkea puhdas luontomme ja viljelymateriaalimme gmo-aineksella? Ihan vaan koemielessä?
Ilmoita asiaton viesti
”Esitit ymmärtääkseni väitteen, että GMO -tekniikka olisi ratkaisu elintarvikepulaan. ”
En esittänyt. Kuten tekstissä lukee selvällä suomenkielellä, pidän ongelmaa vaikeana ja teknologiaa vain potentiaalisena osaratkaisuna – kuitenkin ongelman laajuus huomioiden pidän myös teknologian hylkäämistä vaarallisena.
Väitteesi GMO-siemenistä eivät oikein pidä paikkaansa. Esimerkiksi glyfosaatin patenttisuoja on rauennut jo ajat sitten, eikä mikään estä viljelijää käyttämästä vaikkapa toisen valmistajan glyfosaattia jos ensimmäinen yrittää nyhtää siitä ylihintaa.
Siementen sekaantuminen voi olla joissain tapauksissa ongelma, mutta viljelijöiden itsemääräämisoikeuteen kuuluu myös oikeus valita paremmin tuottava lajike. En ole yhtään aasialaista tai afrikkalaista viljelijää tavannut – oletko sinä? – mutta olen kyllä lukenut sen verran näitä asioita paikan päällä selvittäneiden tutkijoiden näkemyksiä, etten usko asian olevan ihan niin yksioikoinen kuin GMO-vastainen liike mielellään esittää.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin tämmöisten salaliittomiesten takia jokainen asia kusee. Uskotaan jokainen alarmistinen paskapuhe
https://geneticliteracyproject.org/2017/04/07/pate…
Ilmoita asiaton viesti
En katsonut mainittua Docventures – ohjelmaa, mutta mielestni tämä on se pointti:
J.K: ”Ratkaisu tähän ongelmaan ei ole sormien työntäminen korviin ja maailman tiedeyhteisöjen ylivoimaisen valtaosan vähättely, vaan keskittyminen niihin todellisiin kritiikkiä kaipaaviin aiheisiin: vallitsevaan, suuryritysten valtaa edistävään talousjärjestykseen, ja priorisointeihin joissa rikkaiden etu menee lähes aina köyhien edun edelle.”
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmastodenialismi”
”Uskossa olevat”
Valitettavasti GM:n hyviä ja aivan oikeutettuja argumentteja mitätöivät nämä jotka pilaavat omilla teksteillään koko hyvän homman, eli ”miksi sotkea asiaa ja heikentää omaa sanomaa?”
Ahh, blogissa ennakkosensuuri. Miten arvattavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Palataanpas asiaan sitten kun ilmastodenialisteilla on esittää näkemystensä tueksi jotain muutakin kuin Google-yliopiston kasvattien ”kyllä minä tiedän”-tason juttuja.
Ilmastonmuutoksen todellisuudesta ja ihmisen osallisuudesta siihen on vähintään yhtä vahva ellei vahvempi tieteellinen yhteisymmärrys kuin siitä, että geenitekniikan terveyshaitoista ei ole näyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ilmastodenialisti” on leimakirves jota hakataan mm. minun päähäni kun kritisoin tuulivoimatukia. En ota kantaa ihmisen vaikutukseen ilmastoon, se mielikuva minulla on että sitä on liioiteltu.
Pointti oli argumentointisi köyhyys siinä vaiheessa, kun sitä pitää tukea leimakirvein mitkä eivät millään tavalla liity itse asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Geenitekniikan vastustuksessa on hyvin samanlaisia piirteitä kuin ilmastodenialismissa: tutkimuksista ja todisteista poimitaan vain ne, jotka näyttävät tukevan ennalta valittua mielipidettä.
Mielikuvasi saattaa hyvin olla väärä. Parhaan tiedon valossa ihmisen vaikutus on erittäin todellinen, ja vaikka osa tulevaisuutta ennustavista skenaarioista onkin optimistisia, joukosta löytyy myös vakavalla pohjalla olevia, hyvin katastrofaalisia kehityskulkuja. Näiden kehityskulkujen toteutuminen ei ole varmaa, mutta päätöksenteko tulisi nähdäkseni tehdä sillä pohjalla, että nämä sivilisaation loppu-tason uhat otetaan vakavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Kiusallista tämä ennakkosensuuri mutta siitä huolimatta, mitä sinun tekstisi on muuta kuin ”googleyliopiston kyllä minä tiedän” -juttua?
Onko sinulla joku tutkinto, ilmeisesti energiantuotannon lisäksi, myös GM:stä?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole tutkintoa. Kuitenkin olen tätäkin asiaa selvittänyt jo jonkin verran, ja olen siinä ymmärryksessä, että esimerkiksi suurin osa aiheeseen kantaa ottaneista maailman tiedeakatemioista ei näe kasvinjalostuksessa käytettävässä geenitekniikassa mitään erityisiä terveys- tai turvallisuusriskejä, mitä perinteisiin menetelmiin ei jo sisältyisi.
Kukaan ei voi olla todella syvällinen asiantuntija kuin ehkä yhdessä tai kahdessa alassa kerrallaan. Siksi nähdäkseni hyvä heuristiikka on se, että tiedeyhteisön enemmistö on paljon useammin oikeassa kuin väärässä, ja vain hyvin harvoin täysin väärässä. Tällä hetkellä vahva enemmistö on esimerkiksi sitä mieltä, että ilmastonmuutos on todellinen ja akuutti uhka.
Ilmoita asiaton viesti
Ja tämä viittaus Google-yliopistoon oli lähinnä viittaus siihen, että tutkimusta tekevien ilmastotutkijoiden joukossa ei ole käytännössä yhtäkään ilmiön todellisuuden kyseenalaistavaa, ja vain aniharvoja sen vakavuuden kyseenalaistavia. Ilmastodenialistit ovat kaikki jollain tavoin itseoppineita neroja, jotka ovat sitä mieltä, että heidän pätevöitymisensä riittää haastamaan alan tutkimusta tekevien ammattitaidon tuosta vain.
Itse en ikinä näin kuvittelisi.
Ilmoita asiaton viesti
Geeniteknologian aiheuttamat ongelmat eivät näy muutamassa vuodessa tai edes kymmenessä vuodessa. Ne tulevat ilmi vasta kun muunellut kasvit ovat päässeet kosketuksiin varsinaisen luonnon kanssa laboratoriomaisten olosuhteiden ulkopuolella. Ja on geenimuuntelijoiden asia todistaa, että geenimuuntelu on vaaratonta.
Geenimuuntelussa on myös se ongelma, että muuntogeeninen kasvi voidaan patentoida. Kuten Monsanto on tehnyt geenimuuntelemansa vehnän kanssa. Monsanto saa siis korvauksen jokaisesta vehnänjyvästä. Jos huonosti käy niin kaikki ravintokasvit patentoidaan ja patentoidut versiot levitetään luontoon jonka jälkeen viljelijöiden on pakko maksaa niistä korvausta ne patentoineelle. Mahdotontako? Mahdotonta oli myös Trumpin presidentiksi valituksi tuleminen siihen asti kunnes hänet valittiin!
Ilmoita asiaton viesti