Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Ydinkaukolämpö kirittäisi energiakeskustelun kunnianhimoa

Yli sata kunnallisvaaliehdokasta liki kaikista puolueista ehdottaa, että Suomessa ryhdyttäisiin selvittämään vakavasti ydinenergian käyttöä kaukolämmön tuotantoon. Tämä on hyvä aloite, jonka soisin etenevän.

Ideana ydinkaukolämpö ei ole uusi. Helsingissä suunniteltiin vakavasti kaukolämmön tuottamista yksinkertaisella, vain lämpöä tuottavalla SECURE-reaktorilla vielä 1980-luvun alussa. Reaktori suunniteltiin ruotsalais-suomalaisena yhteistyönä liki valmiiksi, mutta fossiilisten polttoaineiden hinnan lasku ja Tshernobylin ydinonnettomuus lopettivat hankkeen. Sittemmin ydinkaukolämpöä on ehdotettu tuotavaksi Helsinkiin Loviisasta; vaikka hanke olisi teknisesti toteuttamiskelpoinen, vaihtoehtoihin verrattuna kohtuullisen edullinen ja puolittaisi Helsingin hiilidioksidipäästöt kertaiskulla (ja vähentäisi koko Suomen päästöjä noin 6 prosenttia), hankkeen ongelmana vaikuttaa olevan Helsingin päättäjien haluttomuus avata hyvää kaukolämpöbisnestä Fortumille, sekä Fortumin epävarmuus Loviisan nykyisten reaktoreiden korvaamisesta.

Ydinkaukolämpöä ei kuitenkaan ole hetkeen edes esitetty Helsingin ulkopuolella. Teknisesti olisi hyvinkin mahdollista rakentaa pieniä, yksinkertaisia ja turvallisia ydinreaktoreita vaikkapa vain lämmön tuotantoon. Esimerkiksi noin 50-200 megawatin lämpötehon tuottava pieni laitos sopisi ominaisuuksiltaan varsin moneen kaupunkiin. Polttaminen voitaisiin lopettaa lämmöntuotannossa lähes kokonaan, ja hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös terveydelle haitalliset pienhiukkaspäästöt vähenisivät. Samalla kestävästi korjattavissa oleva biomassa riittäisi paljon paremmin niihin kohteisiin, joissa polttamisen korvaaminen on aidosti vaikeaa. Jos reaktori suunniteltaisiin vain lämmöntuotantoa varten, kallis generaattori voitaisiin jättää kokonaan pois. Pienistä, ydinreaktoreiden mittapuulla suhteellisen vähän lämpöä tuottavista reaktoreista on myös varsin helppo suunnitella passiivisesti turvallisia, jolloin jopa turvalaitteiden täydellinen pettäminen johtaisi vain reaktorin sammumiseen ja jäähtymiseen. 

Käytännössä on kuitenkin suuri ongelma, että tarkoitukseen sopivat pienet reaktorit ovat vasta piirustuspöydällä tai enintäänkin prototyyppivaiheessa. Voi hyvin olla että ydinkaukolämpö ja pienet reaktorit ovat kaukaista tulevaisuutta, eivätkä ne välttämättä tule koskaan käyttöön. Aloite on silti erittäin kannatettava, koska kaukolämmön polttoaineiden korvaaminen on yksi Suomen ilmastopolitiikan suurimpia päänsärkyjä. Olemassa olevat, ympäristömielessä hyvin ongelmalliset suunnitelmat biomassan laajamittaisesta käytöstä eivät välttämättä ole yhtään sen realistisempia tai edes edullisempia kuin pienten reaktoreiden rakentaminen lämpöä tuottamaan. Biomassa kun ei ole kuvitelmista huolimatta hiilineutraalia vaan saattaa olla kokonaisuutena jopa yhtä pahaa kuin kivihiili, ja koko Suomen lämmittämiseen riittäviä määriä voi olla mahdoton korjata ilman pahoja vahinkoja metsäluonnolle. 

Vaikka yhtäkään kaukolämpöreaktoria ei rakennettaisi, asian selvittäminen kirittäisi muiden suunnitelmien kunnianhimon tasoa. Ydinkaukolämpö isoissa kaupungeissa voisi aivan todella lopettaa kaukolämmön päästöt eikä vain vähän vähentää niitä, samalla kun kestävästi korjattavissa oleva biomassa säästyisi pienempien kuntien käyttöön. Mutta koska tätä mahdollisuutta ei ole 1980-luvun jälkeen edes vakavammin harkittu kilpailevana vaihtoehtona, kaukolämmön dekarbonisoinnissa tyydytään puuhastelemaan marginaalisten ratkaisujen, kuten biomassan, kanssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

PS. Maailmalla ydinkaukolämpöä tuotetaan mm. Sveitsissä, Bulgariassa, Slovakiassa, Unkarissa, Ukrainassa ja Venäjällä. Teknisesti asia on siis täysin tehtävissä, useillakin eri tavoilla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Loviisan ja Helsingin väli on suunnilleen sama kuin Pyhäjoen ja Oulun. Hanhikivi voisi siis hyvin toimittaa kaukolämpöä Ouluun, mikäli Raahen kaukolämpötarve pystytään tyydyttämään jo nyt Rautaruukin tuottamalla lämmöllä.

Toisaalta, onhan Hanhikiven sähkö tavallaan turvaamassa Rautaruukin sähkönsaantia, joten sikäli välillisesti sekin menisi kaukolämmön tuottamiseen.

Erinomainen tilaisuus ottaa asia huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Ei välttämättä hyvä ratkaisu. Yksiköstä ei tulla saamaan riittävän turvallista. Niin sanottuja "pommin varmoja" ratkaisuja ei ole.

Piirustuspöydillä joudutaan suunnittelemaan vielä vuosikymmeniä, ennenkuin turvallisuustakeet saadaan luokiteltua riittäväksi tässä konseptissa. Toisaalta jos ks. energiayksiköitä on joka kaupungissa, se moninkertaistaa riskit.

Uusiutuvaa energiaa (hukkalämpöä, lämmön kierrätystä, konvektiovoimaloita jne..jne..) löytyy maailmalta hyvin runsaasti.

Kehityskelpoiset innovaatiot odottavat vain jalostumistaan.

Jopa CO2 päästöistä on mahdollista tuottaa energiaa, konsentroimalla se nesteeksi => kuivajäätä eli hiilidioksijäätä (teollisuudessa). Se on hyvin kylmää (-78°C). Tätä voi hyödyntää em. konvektiovoimaloissa.

Ensin kierrätys kuntoon.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Tämä on se mitä en oikein energiakeskustelussa vielä kymmenen vuodenkaan seuraamisen jälkeen ymmärrä: ensin väitetään suurella varmuudella, että ydinenergia ei vaan yksinkertaisesti voi kehittyä, ja sitten yhtä suurella varmuudella, että energiatekniikassa on valtavasti kehityspotentiaalia ja päälle hengittävä ilmastokriisi ratkaistaan vielä keksimättömilläkin tekniikoilla.

SECURE:n turvallisuusominaisuudet arvioitiin varsin kattavasti mm. ATS Atomitekniikan numerossa 3/2012, ja siinä todettiin, että vaikka nykyisiä määräyksiä tuo 1970-luvulla suunniteltu pytty ei täytäkään, suunnitelmien päivittäminen olisi suoraviivaista. Laitoshan oli tarkoitus rakentaa kallion sisään, ja vain 200 MW lämpötehoisen reaktorin päivittäminen passiivisesti jäähdytetyksi ei ole mitenkään tekemätön temppu.

Tänään oli uutisissa myös ilmoitus NuScalen pienen reaktoriyksikön (50 MW sähköteho, lämpöteho 160 MW) hyväksymisprosessin etenemisestä: Yhdysvaltojen ydinturvallisuusviranomainen NRC ilmoitti juuri, että NuScale on toimittanut kaiken tarvittavan materiaalin ja hyväksymisprosessi pääsee alkamaan.

Tuollainen moduuli olisi juuri mitä tässä aloitteessa esitetään: tehtaalla sarjatuotettu, passiivisesti turvallinen vedenkeitin. Joko sähköntuotanto-ominaisuudella tai ilman.

http://newsroom.nuscalepower.com/press-release/nus...

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Se ajatus ettei ydinvoima voi kehittyä kumpuaa varmaan vaihtoehtojen kehittymättömyydestä. Yleensä ydinvihaajilla on aina jotain vaihtoehtoja, joidenmainostetaan ihan just kehittyvä niin paljon paremmiksi kuin ydinvoiman, ettei ydinvoimaa saa rakentaa. Ajatus siitä, että ydinvoimakin kehittyy ei sovi siihen toiveajatteluun.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Toki ydinenergia voi kehittyä siinä missä muutkin energiaa tuottavat yksiköt. Ei se pois sulje kokonaisuuden hahmottamista energian saatavuudessa. Ydinvoima on varteenotettava vaihtoehto, mutta myös uusiutuva energia.

Jos esim. hyötysuhteita kyetään parantamaan energiahäviöitä kierrättämällä, miksi siihen ei ryhdyttäisi.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #8

Totta kai muitakin kannattaa kehittää. Nimenomaan yritin tässä kirjoituksessa tuoda esille, että yksin vaihtoehdon vakava selvittäminen auttaisi kirittämään näiden muiden teknologioiden kehittämistä.

Kaikenlaisia mahdollisuuksia on teoriassa olemassa, mutta käytännössä kaukolämpökeskustelu pyörii biomassan ympärillä. Otaniemen geoterminen kokeilu on erittäin kannatettava, mutta siinäkin ilmeni teknisiä hankaluuksia - toivottavasti ne voitetaan. Pari vuotta sitten ehdotettiin merilämpöpumppuja, mutta merivesi ainakin Helsingin edustalla on ilmeisesti suurimman osan vuodesta väärän lämpöistä.

Kun nyt näitä muita vaihtoehtoja ei sitten oikein ole, niin näyttää vahvasti siltä, että biomassalla mennään. Siksi juuri tälläisiä kunnianhimoisia vaihtoehtoja pitäisi tuoda keskusteluun mukaan.

Kaikissa vaihtoehdoissa on omia ongelmiaan ja haasteitaan. Siksi tässä vaiheessa ei kannattaisi sulkea mitään vaihtoehtoa pois - paitsi ehkä polttaminen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #11

Täällä mainittiin mm. sulasuolareaktori, joka hyödyntää Toriumia polttoaineena. Se on myös radioaktiivinen, -tosin vähemmän kuin muissa isotoopeissa.

Tämänkaltaisissa voimaloissa ei ole suoranaista räjähtämisen ja sulamisen vaaraa. Polttoaine voidaan ns. valuttaa alas turvasäiliöön ilman pumppuja ja vesihöyryräjähdyksen vaara myös vähenee.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

PS. mikä muuten on "riittävän turvallista"? Jos käytetään vastaavaa laskutapaa millä Fukushiman terveysvaikutuksiksi koko maailmassa ikinä saadaan noin 130 ylimääräistä kuolemantapausta, niin pelkästään Helsingin lämmittäminen polttamalla aiheuttaa 500-1500 ylimääräistä kuolemantapausta JOKA VUOSI. Todellisuudessa kumpikin laskelma tosin on liki varmasti yliarvio, mutta suhdeluokka säilyy.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Lueppa kommenttini 8. Ydinvoiman vihaamisesta tms. ei ole kysymys...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Noin lyhyesti, mielestäni riittävä turvallisuus tässä kontekstissa on radioaktiiviisuuden minimoiminen, käyttämällä korvaavia alkuaineita joissa sidosenergia on vähäisempi...

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Hyvä kirjoitus jälleen. Nimeni mukaan laittaneena tämä on erittäin tärkeä asia. Varsinkin Helsingissä kaukolämmön tuottaminen on ajankohtaista ja jos siellä tehdään väärä valinta, niin koko maan päästötavoitteille se on erittäin haitallista.

Jos Helsinki siirtyy puuhun, niin on turhan todennäköistä, että sinne tuodaan ulkomailta polttoainetta, joka ei ole mitään sivuvirtoja.

Turku on ehtinyt valintansa tehdä, mutta pidemmällä tähtäimellä tämä on meilläkin pohdittava tekniikka.

Juhani Piri

Pienet turvalliset sulasuolareaktorit olisivat tällaiseen sähkön ja lämmöntuottoon aivan erinomaisia.

Muistetaan sellainen pikku seikka että esim turvevoimalan turbiinia ei kannata jättää hyötykäyttämättä pienen sulasuolareaktorin kanssa. Jää se turbiinien kustannus kokonaan pois, kun muuttaa vanhan saastuttavan tehtaan sulasuolareaktorilla toimivaksi lämmpöä ja sähköä tuottavaksi yksiköksi. win-win

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Niin, siis 100, eli noin kolme promillea kuntavaaliehdokkaista. Ei nyt ihan valtava joukko sittenkään. Silti, ihan hyvä tuo olisi selvittää.

Toimituksen poiminnat