Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Vihreiden äänestäminen voi vaarantaa planeetan

Olin jo lähellä suositella Vihreiden äänestämistä tulevissa kuntavaaleissa, mutta joudun perumaan suositukseni ennen kuin ehdin sitä antaakaan. Ilmastonmuutoksesta ja planeetasta huolestuneella kun ei ole nyt varaa ottaa riskiä, että Vihreät onnistuvat estämään vähähiilisen energiantuotannon lisärakentamisen.

Vihreiden väistyvä puheenjohtaja Ville Niinistö totesi Kauppalehdessä tänään, että kuntien on pysäytettävä Fennovoiman ydinvoimalahanke. Hänen mukaansa Vihreiden voitto Helsingissä, Vantaalla ja Turussa riittäisi tähän.

Ymmärrän osan esitetyistä perusteluista: en itsekään toivoisi venäläisten rakentavan juuri nyt Suomeen yhtään mitään. Mutta karu tosiasia on se, että toteutuessaan hanke lisäisi Pohjolan vähähiilistä energiantuotantoa noin yhdeksällä terawattitunnilla vuodessa. 

Tämä on melkein yhtä paljon kuin Tanskan kaikki tuulivoimatuotanto yhteensä, ja melko tarkkaan puolet enemmän kuin Suomen tuulivoimatuotanto nyt rakenteilla olevien voimaloiden valmistuttua tulee olemaan. 

Jos Vihreillä olisi esittää uskottava suunnitelma, millä vuoteen 2025 tai edes 2030 mennessä Fennovoima torppaamalla lisättäisiin vähähiilistä energiantuotantoa edes likimain yhdeksän terawattitunnin verran ilman polttamisen lisäämistä, niin voisin puoluetta nyt kannattaa. Fennovoiman hanke ei ole mitenkään optimaalinen, mutta valitettavasti vaihtoehdotkaan eivät ole. Jopa Vihreiden omassa Vaihtoehto Fennovoimalle-raportissa suurin yksittäinen tuotannon lisäys olisi polttamista, ja sen lisäksi paperissa kaavailtaisiin maakaasun verohelpotuksia.

Näin siis Vihreiden toiveissa. Mitähän tapahtuisikaan niissä vaihtoehdoissa, mitkä olisivat Vihreiden toiveita todennäköisemmin toteutuvia? 

Samaan aikaan tutkijat esittävät laskelmia, joiden mukaan hiilidioksidipäästöt energiantuotannossa pitäisi saada globaalisti nollaan vuoteen 2040 mennessä, jos haluamme estää köyhien maiden hukkumisen mutta pitkälti spekulatiivinen hiilen talteenotto biomassan poltossa (BECCS) ei toimikaan juuri kuten toivotaan. Yksi tämän tekniikan edellytyksistä on, että löydämme jostain Intian verran maata - siis ei Intian viljelysmaan vaan Intian verran - pelkästään suunnitelman edellyttämille energiaplantaaseille. 

Vähän itkettää että siltikin armon vuonna 2017, vain 23 vuotta ennen tuota deadlinea, maamme ympäristöpuolueen ja "tiedepuolueena" vaaleihin yrittävän joukkion puheenjohtaja voi kenenkään haastamatta heittää kepeästi liki Tanskan verran vähähiilistä tuotantoa romukoppaan.

Fennovoiman kannattavuus on tietysti kiinnostava kysymys. Lyhyellä tähtäimellä se ei ehkä ole kannattava, mutta voimala rakennetaan 60 vuodeksi, ja suurin osa omistajista on tietääkseni mukana monipuolistaakseen sähkön ostoaan ja suojautuakseen sähkön hinnan vaihteluilta. Fennovoiman sähkö voi olla markkinahintaa kalliimpaa, mutta se on ennustettavan hintaista, ja volatiliteettisuojasta kannattaa maksaa. Sijoituksena - etenkin pitkän tähtäimen - ja riskinhallintana Fennovoiman omistaminen voi siis oikein hyvin kannattaa, vaikka hankittu sähkö olisikin aika ajoin pörssisähköä kalliimpaa.

Hinnasta puhuttaessa kannattaa tosin muistaa sekin, että ydinvoimalan tuottaman sähkön hinta lasketaan yleensä niin, että voimala tulee maksetuksi 20-30 vuodessa. Kun voimala on maksettu, sähkö tulee olemaan merkittävästi nyt puhuttua halvempaa.

Vihreillä on kaiken kaikkiaan paljon hyvää puhetta ilmastonmuutoksesta, ympäristöongelmista ja ylipäätään kaupunkien kehittämisestä. Valitettavasti Vihreiden politiikka on etenkin energiakysymyksissä niin utopistisen tekno-optimistista, että toiset puolueet saattavat vahingossakin tehdä parempia tekoja yhteisen ympäristön hyväksi. Tämä ei olisi mitenkään uutta: ilmastopolitiikassa maailman parhaiten onnistuneet maat ovat edelleen Ruotsi ja Ranska, joissa molemmissa saavutettiin nimenomaan ydinvoimaa rakentamalla esimerkiksi Saksan vuodelle 2050 kaavailema tavoite - 80% sähköstä vähähiilisesti - jo vuonna 1989. Näin siitä huolimatta, että vähähiilisyys ei tuolloin ollut edes kyseisten maiden tavoitteena.

Voin edelleen suositella, tietyin varauksin, Vihreiden äänestämistä niissä kunnissa, missä heidän äänestämisestään ei aiheudu riskiä vähähiiliselle energiantuotannolle. Rehellisesti sanoen ja sillä tiedolla mikä minulla ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta on, en kuitenkaan voi Niinistön lausunnon jälkeen suositella äänestämistä ainakaan Helsingissä, Vantaalla, tai Turussa.

Selvitän nyt muiden puolueiden ehdokkaita, joita voisin eettisesti kestävin perustein äänestää - palaan asiaan myöhemmin.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Yksi näkökulma asiaan on kunnalle kuuluvat tehtävät. On ymmärrettävää, että luonnollisten monopolien on syytää olla julkisessa omistuksessa, vesilaitos ja kaukolämpö nyt ainakin. Mutta miksi kunnan pitäisi sijoittaa ydinvoimalaan, joka rakennetaan toiselle puolen Suomea? Mielelläni kuulisin perusteluita tähän.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Hyvä kysymys, jos tämä koskee muutakin tuotantoa kuin ydin-sellaista.
Miksi Helen rakentaa merituulivoimalaa Porin edustalle, eikä Helsinkiin?

Käyttäjän kajluukko kuva
Kaj Luukko

Porissa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Helsingissä. Helenhän myy sähköä koko valtakuntaan. Helenillä on myös mm. ydinvoimaosuuksia Olkiluodossa ja vesivoimaa Kymijoessa.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Kuntien energiayhtiöille kyseessä on ennen kaikkea sähkön hankinnan hajauttaminen. Tämä on ihan yksinkertaista riskien hallintaa, kuten on sekin, että pyritään tekemään pitkäaikaisia, _ennustettavan hintaisia_ sähköntoimitussopimuksia. Osuus Mankala-periaatteella pyörivästä ydinvoimala on juuri tälläinen suojaava sijoitus. Tällöin ei ole niin väliä, vaikka ennustettavan hintainen osuus olisikin vähän kalliimpi mitä sähkön pörssihinnaksi saattaa muodostua: volatiliteetilta suojautumisella on ihan oma arvonsa.

Kallis tuosta hankkeesta saadaan vain jos asiaa tarkastellaan 20 vuoden tai lyhyemmällä perspektiivillä. Kun voimala on maksettu n. vuoden 2045 tienoilla, sillä on vielä hyvinkin 30-40 vuotta (tai jopa 60 vuotta, jos eliniän pidennykset onnistuvat) hyvin halpaa operointia edessään.

Jos jonkin kunnan yhtiö on ollut niin hölmö että on suurimman osan sähköstään sitoutunut Fennovoimasta hankkimaan, niin sitten asiaa on kyllä syytäkin kritisoida. Mutta jos Fennovoimaan on sijoitettu osana energian hankintastrategiaa, niin sitten nämä huutelut kalleudesta ovat lähinnä halpahintaista (heh heh) populismia.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Jos kerran hajauttamisesta on kyse ja tuulisähköä haluavat on Helsingissä, niin eihän sen siirto ole koskaan länsirannikolta Helsinkiin asti järkevää. Tuotannon olisi oltava kulutuksen lähellä. Nyt näin ei ole. Onhan sitä tuulista merenrantaa Hesan lähelläkin.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #6

Jep, tuotannon oltava kulutusta lähellä, eli harvaanasuttuun Suomeen ei kannata rakentaa ylisuuria voimaloita.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Hajutus toki ok, mutta sitä mietin, miksi sähköyhtiöt ovat kunnallisia. Eikö markkinataloudessa yksityisten yritysten pitäisi rakentaa voimalat ja myydä sähkö? Fortum sentään pörssissä, joten se voidaan katsoa edes osittain yksityseksi.

Kannattavuuden suhteen olisin hieman skeptisempi. Jos Hanhikivi maksaa 6 miljardia ja käytetään 4% korkokantaa ja 20 vuoden takaisinmaksuaikaa, on pelkät rahoituskulut liki 50e/MWh. (Rahoituslaskentaa ei tehdä näin, tiedän, mutta on suuntaa antava).

Jos jatkan oletuksia: tuotannon omakustannushinta on 35 e/MWh (mikähän linenee todellinen), sähkön hinta 50 e/MWh (joka itseasiassa ylittää tämän vuosikymmenen hintatason reippaasti) ja pitoaika 60 vuotta, antaa IRR sijoitetun pääoman tuotoksi pyöreät nolla prosenttia.

Ja tässä varmaan tuleekin selitys sille, miksi Fennovoimaan ei juurikaan yksityistä rahaa olla saatu.

Ympäristön kannalta Hanhikiven valmistuminen olisi ehdottomasti hyvä asia, mutta sen kannattavuuden puolesta en löisi vetoa.

LISÄYS: tuo 35 e pitikin sisällään rahoituskulut, saman arvion mukaan käyttökulut 20 e/MWh. Jos sähkön hinta 60 vuoden ajan 40 e/MWh, kannattavuus nolla; sähkö viisikymppiä, tuotto 4%. No, sähkön hinnan sietääkin nousta.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #9

Jos sähkön keskihinta on vain viitisen kymppiä niin on aika varmaa että ilmastonmuutosta ei tulla torjumaan ainakaan uusiutuvia rakentamalla. Ei tule riittämään tarvittavien oheisteknologioiden kuten varastojen rahoittamiseen oikein millään kuviteltavissa olevalla hintakehityksellä.

Keskihinta myös peittää alleen yhden hyvin olennaisen seikan: sään mukaan vaihtelevan, marginaalikustannuksiltaan vähäisen tuotannon lisääminen tulee aiheuttamaan sen, että tuulisina ja aurinkoisina aikoina sähkön hinta laskee. Näin sään mukaisesti tuottavien generaattoreiden kannattavuus heikkenee, kun taas tasaisen ja säädettävän tuotannon kannattavuus kasvaa. Ydinvoimalan tuotteestaan saama keskihinta voi olla tulevaisuudessa - ja lähes varmasti onkin - aivan jotain muuta kuin sähkön keskihinta. Mikä tämä hinta on, on nyt vielä toistaiseksi mahdoton sanoa.

20 €/MWh saattaa olla jopa hivenen korkea arvio käyttökustannuksille, mutta suuruusluokka on oikea.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #14

Eikö olisi tämän arvion mukaan sitten parasta rakentaa sellaista tuotantoa, joka pystyisi vastaamaan energiantarpeen muutokseen? Nykyiset ydinvoimalat eivät siihen juuri pysty, ne kannattaa pitää lähellä maksimitehoa aina kun ovat toimintakunnossa.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #17

Olisi varmasti.

Mutta mitä nämä tälläiset voimalat olisivat, jos kriteerinä on myös vähäpäästöisyys?

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #18

Hyvä kysymys. Minulle ei tule tällä hetkellä mieleen muuta kuin siihen tehtävään erikseen suunnitellut SMR-voimalat, jos ei haluta polttamiseen perustuvia tuotantomuotoja. Toki erilaiset vesivoiman ratkaisut myös, mutta ne eivät ole ympäristön kannalta järkeviä.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #19

Niinpä.

Nyt rakennettavia vaihtoehtoja ei kovin montaa harmi kyllä ole.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #14

"sään mukaisesti tuottavien generaattoreiden kannattavuus heikkenee, kun taas tasaisen ja säädettävän tuotannon kannattavuus kasvaa"

Tätä jäin miettimään. Ydinvoimala on käynnissä aina, joten eikö juuri se saa sähköstään keskihinnan? Tuulivoima ymmärrettävistä syistä keskihintaa huonomman ja vesi- ym. varastoitava voima keskihintaa paremman hinnan.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #21

Totta. Logiikassani oli tuossa kohdassa aukko. Kiitos korjauksesta.

Pekka Iiskonmaki

Jos on DDR:n politiikan kanssa samoilla linjoilla, niin ääni menee vihreille.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoimalle sumplittu syöttötariffi/takuuhinta asetus oli töppäys. Sen virheen myöntäminen ei ole helppoa, mutta tässä on ihmisten terveydestä ja toimeentulosta kysymys. Isot laskut, tyhjät taskut. - Poliitikoiden on pakko korjata töppäys jotenkin, näin tämä peli ei voi jatkua. 5000.000.000 miljoona euroa on lukunakin jo iso, ja nämä tukirahat ovat yhteiskunnan kehityksestä pois.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Minäkin voisin äänsetää vihreitä, jos he jättäisivät pois tuon energiapolitiikan taivaanrannanmaalaamisen.

Olisi mukava saada vastaus vihreiltä, että miten Suomen energialpolitiikkaa hoidetaan tästä päivästä vaikka tuonne 2030 asti.

Sitä vastausta ei juuri saa, muutakuin, kehitetään, pyritään jne.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Sitä minä olen toitottanut koko ajan, että ei Vihreät ole ilmastoa tai luontoa pelastamassa. Kun ovat itsensä vaihtoehtoisilla faktoilla nurkkaan ajaneet, niin puoluejohdossa keskittyvät pelastamaan ahtereitaan entistä kovemmalla pölhöpopulismilla. Tiedepuolue on noista puuhista kaukana.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Vanha* viidakon sananlasku: "Miksi äänestää Vihreitä kun voi äänestää suoraan Kokoomusta?"

*2007 lähtien

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Olen samaa mieltä blogistin kanssa vihreiden energiajärjestä.

Toisaalta, jos Suomessa lopetettaisiin kaikki hiilidioksidin tupruttaminen ilmakehään, sillä olisi vain ultramarginaalinen vaikutus globaaliin ilmaston keskilämpötilaan. Siten blogin otsikko on, sanoisinko, yliampuvan puolella.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Valitettavasti meillä suomalaisilla on rajallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa muiden maiden ja alueiden tekemiin ratkaisuihin. Omiimme voimme.

Pienuutemme ei ole mikään kestävä peruste olla tekemättä omaa osaamme. Jos viiden miljoonan asukkaan maalla - jonka päästöt per asukas muuten ovat edelleen kiusallisen suuret - ei ole mitään väliä, mikä tahansa mielivaltainen alue maailmassa (kaupunki, maakunta, osavaltio, jne.) voi todeta, että sen päästöillä ei ole kokonaisuudessa mitään väliä.

Ymmärtäisin argumentin jos nyt puhuisimme jostain huimasta uhrauksesta. Emme kuitenkaan puhu mistään sellaisesta, vaan vain jo käynnissä olevan ja hyväksytyn projektin jatkamisesta suunnitelman mukaisesti.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Vihreä liike ja vihreät puolueet vouhkaamisineen ympäri bolliamme ovat tulleet veronmaksajille todella kalliiksi.Heidän ydinsanomansa ja agendansa on muuttunut nykyisellään ruskeaksi, ulosteen väriseksi, koska sitähän se nykyisin on.

Käyttäjän JanneKaarnasaari kuva
Janne Kaarnasaari

Vihreiden energiapoliittinen kanta oli pääasiallinen syy, jonka takia en itse ole heitä aiemmin äänestänyt pitkään aikaan ja jonka takia en tänä vuonna heidän ehdokaslistalleen myöskään hakenut.

Hyvä kuulla, että en ole ainoa joka energiapolitiikasta myös kunnallisvaalien merkeissä on eri mieltä vihreiden kanssa.

Toimituksen poiminnat