*

Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Pelkkien uusiutuvien edistäminen on edelleen uhkapeliä ilmastolla

Laaja katsaus 30 tuoreesta energiaskenaariosta kertoo edelleen saman tosiasian, minkä pitäisi jo olla kaikkien energiapolitiikasta keskustelevien tiedossa: jos energiantuotannon puhdistamisessa joudutaan luottamaan lähinnä vaihteleviin uusiutuviin, epäonnistumisen riskit ovat merkittävän suuret - kun panoksena on koko planeettamme tulevaisuus. 

 

Yhdysvaltalaisen Energy Innovation Reform Project-hankkeen julkaisemassa katsauksessa (PDF-linkki) käydään läpi laaja skaala erilaisia vuoden 2014 jälkeen julkaistuja dekarbonisaatio- eli päästövähennysskenaarioita, täydellisesti tuuli-, aurinko-, ja vesivoimaan luottavista himpun vähemmän tekno-optimistisiin. Johtopäätökset ovat selvät, eivätkä ne ole muuttuneet sitten vuoden 2010 kun ryhdyin energiakeskustelua tarkemmin seuraamaan: ilmastotieteen valossa tarpeellisten päästövähennysten aikaansaaminen riittävän nopeasti yksin uusiutuvaan energiaan luottaen on teoriassa mahdollista, mutta keinojen mielivaltainen rajoittaminen lisää merkittävästi jo alkuaankin vaikean urakan vaikeusastetta sekä kustannuksia, tehden onnistumisen paljon epätodennäköisemmäksi. 

Urakka on selvästi helpompi, jos osaratkaisuina saadaan käyttää niinsanottuja säädettäviä voimanlähteitä - käytännössä siis ydinvoimaa ja hiilen talteenotolla varustettuja polttovoimaloita. Näistä vain ydinvoima on tällä hetkellä rakentamisvalmis teknologia. Toisin sanoen: jos haluamme aidosti syvää dekarbonisaatiota ja haluamme sen onnistuvan, meidän on hyväksyttävä myös ydinvoima.

Katsauksessa korostetaan, että on hyvin eri asia puhua pienistä päästövähennyksistä nyt. Tällä hetkellä edullisin reitti pieniin ja riittämättömiin päästövähennyksiin on uusiutuvan energian lisääminen (ja teeskentely, että esimerkiksi biomassa on päästötöntä). Tämä tie kuitenkin pitää sisällään riskin lukkiutumisesta polulle, joka tekee myöhemmät - tarpeelliset - päästövähennykset hyvin vaikeiksi. Vaihtelevan tuotannon lisääminen tietyn rajan jälkeen kun on tavattoman kallista, huolimatta uusiutuvien suotuisesta hintakehityksestä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että vaihteleva tuotanto syö omaa kannattavuuttaan: jos esimerkiksi aurinkopaneeleita on jo niin paljon, että päiväsajan sähkö on liki ilmaista, mistä löytyvät kannustimet rakentaa uusia aurinkopaneeleja?

Niinpä raportti toteaa suorasanaisesti, että optimaalinen energiapolitiikka on hyvin erilaista riippuen siitä, tyydymmekö vaatimattomaan puuhasteluun vai haluammeko rakentaa aidosti kestävän energiajärjestelmän. Tästä syystä pitäisin toivottavana, että eri energiastrategioita esittävät ja kannattavat kertoisivat jatkossa avoimesti, miten syvää dekarbonisaatiota todellisuudessa tavoittelevat tai pitävät onnistumisena, ja mihin ajankohtaan mennessä. Muuten esimerkiksi kustannuksista puhuminen on omenista ja aidanseipäistä puhumista, jos toinen puhuu siitä mitä maksaa lisätä marginaalisesti vähäpäästöistä tuotantoa ja toinen puhuu siitä, mitä syvä dekarbonisaatio maksaa. (Sanon tässä nyt for the record ja kategorisesti, että kun itse puhun päästövähennysten kustannuksista ja vaikeuksista, puhun syvästä dekarbonisaatiosta - vähintään 80% pois nykyisistä päästöistä - mieluiten vuoteen 2050 mennessä.)

Toivoisin myös keskustelijoilta ja sitä seuraavilta tervettä kriittisyyttä: jos energiastrategiaa esittävä väittää, että tavoitteeseen päästään peräti helpoimmin useassa vastaavassa katsauksessa hankalammaksi todetuilla keinoilla, pyytäisin keskustelua seuraavia kysymään varsin tarkasti, millaisia oletuksia esimerkiksi teknologian kehittymisestä esittäjä tekee. Riittävän optimistisilla oletuksilla voi kuvitella minkä tahansa toivomansa tulevaisuuden, mutta nyt puhutaan elinkelpoisen planeettamme tulevaisuudesta. Onko todella vastuullista elää haavemaailmassa ja esittää skenaarioita, jotka toistuvasti on todettu riskipitoisemmiksi, ja väittää niitä peräti ainoiksi järkeviksi?

Tietoisuus tekno-optimistisempien skenaarioiden suunnattomista riskeistä on onneksi suotautumassa energia- ja ympäristöpolitiikkaa seuraavien keskuuteen. Tästä hyvänä esimerkkinä on neljän turkulaisen vihreän kuntavaaliehdokkaan äskeinen, maailmallakin huomiota herättänyt kannanotto: tarvitsemme paljon enemmän sekä uusiutuvia että ydinvoimaa.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ydinvoiman keskeisin ongelma on tällä hetkellä sillä tuotetun sähkön hinta. Se ei näytä enää kovin kilpailukykyiseltä. Käytännössä Suomessakin sähkön hinnan pitäisi yli kanksinkertaistua että se nousisi Fennovoiman laitoksen omakustannushinnan tasolle(jos rakentaminen onnistuu ilman viiveitä ja ongelmia), enkä edes lähde arvailemaan mille tasolle Olkiluoto III:n sähkön omakustanushinta lopulta nousee. Britanniassa Hinkley Pointissa voimalalle annettu sähkön takuuhinta on yli kaksinkertainen jopa tuohon Fennovoiman laitokseen nähden ja selvästi myös korkeampi kuin kotoinen tuulivoimatukemme.

Mikä siis ratkaisuksi? Onko ehdotuksia?

Toinen ongelma on tämä nykyinen maailmanmeno jossa terroristi-iskun uhka ydinvoimaloita kohtaan koko ajan kasvaa. Itse uskon, että on vain ajan kysymys ennen kun yrittävät tuollaista iskua ja onnistuessaan riittävän hyvin jättää se taakseen miltei kaiken mitä olemme nähneet terrorismirintamalla.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Tämä on juuri sitä lyhyen tähtäimen ajattelua. Tällä hetkellä esimerkiksi tuulivoima saattaa hyvällä paikalla olla kilpailukykyisempää, kunhan tuulivoimaa ei lisätä niin paljon että lisääminen ryhtyy syömään tuulituotannon kannattavuutta. Sitten käykin äkkiä niin, että tuulituotannon arvo romahtaa, kun kaikkina tuulisina aikoina on ylituotantoa.

Tästä ilmiöstä on vahvaa empiiristä näyttöä aurinkosähkön suhteen esim. Kaliforniasta, missä asennukset hiipuvat kun sähkön hinta valoisan aikaan on romahtanut.

Ydinvoima saattaa olla kallista - tosin korkeimpiin hinta-arvioihin kannattaa suhtautua varauksellisesti - mutta pitää myös muistaa verrata omenoita omenoihin. Briteissä esimerkiksi Hinkley Pointin takuuhinta, mikä muuten todella on poikkeuksellisen korkea, on silti selvästi alhaisempi kuin samassa valtiossa ainoan edes jotakuinkin samoissa mitoissa skaalautuvan vaihtoehdon eli merituulivoiman hinta. Aivan yhtä hyvin voisimme verrata tuulivoimatuen suuruutta Suomessa ydinvoiman hintaan Kiinassa, jos tarkoitushakuisia haluaisimme olla.

Hinnan vertailua hankaloittaa sekin, että voimaloiden hinta ilmoitetaan yleensä laskettuna niin, että laitos tulee maksetuksi 20-30 vuodessa. Sen jälkeen ydinvoimalalla on vielä 30-40 vuotta taloudellista käyttöikää jäljellä, kun taas tuulivoimalat pitääkin rakentaa uudelleen.

Tuo tuossa linkattu selvitys kannattaa lukea; se ei ole liian pitkä. Siinä huomautetaan mm. että kaikki ne skenaariot, joissa uusiutuvat saadaan halvimmiksi vaihtoehdoiksi, sulkevat lähtökohtaisesti ydinvoiman ja hiilen talteenoton kokonaan pois vaihtoehtojen joukosta. Tällöin on tietysti helppo saada ainoasta jäljelle jäävästä vaihtoehdosta myös halvin vaihtoehto.

Ne skenaariot, missä mitään vaihtoehtoja ei keinotekoisesti rajata ulos, päätyvät aina samansuuntaiseen tulokseen: dekarbonisaatio on kokonaisuutena sitä halvempaa ja teknisesti varmempaa, mitä enemmän tasaisesti tuottavaa perusvoimaa siihen sallitaan. Näin myös niissä skenaarioissa, joissa ydinvoiman hinnan ei odoteta halpenevan nykyisestä. Halpaa se ei kyllä tule olemaan missään vaihtoehdossa. Toki voimme todeta myös, että planeettamme pelastaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, ja jättää sen tekemättä.

Mutta jos haluamme vielä jälkeläistemmekin nauttivan jotakuinkin vakaasta ilmastosta, niin rahaa palaa. Miten tämä sitten käytännössä rahoitetaan onkin mielenkiintoinen kysymys. Valtion väliintuloa tarvitaan joka tapauksessa.

En usko että käsityksesi ydinterrorismin riskeistä kuvastaa tiedeyhteisön käsityksiä vaan enemmänkin jännityskirjailijoiden näkemyksiä. Nyt esimerkiksi tiedetään, että Fukushiman kolmen reaktorin täydellinen tuhoutuminen ei luultavasti näy missään sairastuvuustilastoissa koskaan. Näin siis kun arviointi tehtiin käyttäen ilmasta tehtyjä säteilymittauksia, joiden tulokset ovat paljastuneet kriittisten kansalaisten omissa maan pinnalta tekemissä mittauksissa noin neljä kertaa todellisuutta _suuremmiksi_.

Pelkoa tuollainen isku toki aiheuttaisi, mutta miten paljon, riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon annamme yhteiskunnassamme tilaa pelonlietsojille. Itse antaisin aika vähän, ihan jo kansanterveysmielessä sekä siksi, että jos sallii pelonlietsonnan yhdessä aiheessa, on hankala kritisoida kun pelonlietsontaa käytetään toisessa aiheessa, esim. maahanmuuttovastaisuuden pohjana.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Pienkoskiemme rakentaminen ottamalla puolet virtaamasta energintuotantoon turvaisi maassamme puhtaan ja uusituvan energiantuotannon, pieni voi olla myös tarpeellista. vesi virtaa pakkasellakin.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #15

Pienvesivoima taas tuhoaa luontoa muulla keinoin. Muutaman watin takia vaelluskalat kuolee sukupuuttoon ei ole hyvä asia sekään.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #22

Hakala eipä kalakannat tuhoutuneet ennenkään, tälläsysteemillä Suomi olisi täysin omavarainen sähköenergiasta.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #24

Järvilohi, erittäin uhanlainen.
Meritaimen, erittäin uhanalainen.
Toutain, vaellussiika, saimaan nieriä, ankerias...

Pienemmät eliöt, biodiversiteetti ym.

Jatketaan jos on tarvis.

www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suomen_uhanal...

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Joo, on aivan käsittämätöntä verrata hintoja eri maissa, koska kustannus, kulu ja tukirakenne vaihtelee niin paljon.
Hinkleykin oli UKn sisäisessä hintavertailussa edullinen.
http://www.world-nuclear-news.org/C-The-economic-r...

Terroristit ei edes tiedä missä Suomi on saati sitten jonkun laitoksen poksauttaminen keskellä ei mitään. Mahdollisimman suuren vahingon aiheuttaminen näkyvästi on se terrorismin tavoite, Suomen pienissä kylissä voimalaitoksen kimppuun ährääminen ei sitä tee. Kumminkin rakennelma kestää pienen lentokoneen osuman, niin Azizin itsemurhayö ei sitä juurikaan hetkauta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Tuulivoiman ja aurinkovoiman tukeminen pakottaa tukemaan myös ydinvoimaa tai jos sitä ei hyväksytä, niin hiilivoimaa. Ilman korvauksia mikään energiayhtiö ei suostu pitämään yllä varavoimalaa niille ajoille, jolloin tuuli- ja aurinkovoima tuottavat huonosti. Prosessiteollisuus tarvitsee luotettavaa ja tasaista sähkönsaantia.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Aivan. Tässä tulee hyvin eteen tuo Vihreiden ajattelun lyhytnäköisyys. Kun asiaa katsotaan vain siitä näkökulmasta, että tuulta- ja aurinkoa pitää saada lisää kun se sopii siihen omaan agendaan, niin seuraavia loogisia siirtoja ei kyetä ajattelemaan ollenkaan. Poltiittista peliä ilmastolla, jossa yksi Vihreät eivät osaa ajatella enemmän kuin yhden siirron eteenpäin.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Tärkein keino on energian käytön vähentäminen. Vaikka sähköntuotannossa siirryttäisiin kokonaan pois fossiilisista polttoaineista ja nykyinen tuhlaileva energiankulutus jatkuisi, fossiiliset energiavarastot käytettäisiin sitten muihin tarkoituksiin, kuten liikenteeseen. Mikään nykyinen tuotantomuoto ei ole ongelmaton. Siksi kannattaa panostaa tutkimukseen ja samalla hankkiutua mahdollisimman nopeasti irti nykyisestä energiariippuvaisuudesta. Jos kulutus saataisiin järkevämmälle tasolle ajoissa, ratkaisut olisivat paljon helpompia.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Jos.

Ja jos saisimme jostain taikapölyä joka varastoisi sähköä ilmaiseksi ja loputtomiin, niin ongelmat olisivat vielä helpompia ratkaista.

Kulutuksen vähentäminen noin käytännössä on osoittautunut hirmuisen vaikeaksi.

Kannatan kyllä myös kulutuksen vähentämistä, mutta tuotannon puhdistamista ja kulutuksen vähentämistä ei pidä asettaa vastakkain eikä esittää jonkinlaisina vaihtoehtoina toisilleen, kun niin ei mitä luultavimmin ole. Tarvitsemme liki varmasti paljon töitä molempien eteen.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Näin se on, ne eivät ole vastakkaisia, mutta kulutuksen vähentäminen on tärkeämpää, jos aiotaan saada toivotut muutokset aikaiseksi. Kaikki muutos on osoittautunut hirmuisen vaikeaksi. Ihmiskunnalla ei ole riittävää ymmärrystä tai tahtoa torjua kohtalokasta ilmastonmuutosta.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #9

Kulutuksen alentaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin muuttaa tuotantoa vähäpäästöisemmäksi, siis täällä meillä. Kehittyvissä maissa kulutus kasvaa taatusti eikä sen vähentäminen edes välttämättä ole järkevää. Esimerkiksi jokainen joka siirtyy puuta polttavasta hellasta sähköhellaan esimerkiksi Afrikassa on voitto ympäristölle. Globaalilla tasolla kriittisintä on nyt se, millä se lisääntynyt kulutus tuotetaan. Se on usein valinta vuosikymmeniksi eteenpäin.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #13

Joo, energiaa on ihan pakko tuhlata entistä enemmän, siksi pitää fossiilisten lisäksi tuhota myös muut mahdolliset energianlähteet tulevilta sukupolvilta :D

Kuten sanoin, ihmiskunta ei ole valmis oikeasti torjumaan ilmastonmuutosta. Sääli.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #16

Ei tässä ole kyse tuhlauksesta, vaan siitä että ne jotka eivät sitä ennen ole käyttäneet juuri ollenkaan, nostavat elintasoaan tasolle jossa alkavat käyttää. Energian käyttö taas korreloi aika monen positiivisen asian kanssa. Jotta suurta osaa ihmiskuntaa ei tarvitse tuomita kurjuuteen ilmastonmuutoksen estämisen nimissä, on melkoisen kriittistä sada toteutettua se mahdollisimman vähillä vaurioilla planeetalle. Se tekee sen puolen kriittisemmäksi.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #17

Mitäköhän sitten käy kun se ilmastonmuutos tulee ja kaikki mahdolliset energialähteet on käytetty? Onhan se tietysti tärkeää, että meillä on mahdollisimman kivutonta ja voidaan vähän piipertää sellaista kepeetä light-versiota maapallon pelastamisesta hommaamalla vaikka toinen ydinvoimala Putinilta. Sehän se pointti oli taas.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #18

No jos käytetään rajallisia lähteitä niin loppu tulee. Sellaista valintaa ei tosin tarvitse tehdä ja ainakin ydinvoimaloille riittää ihan hyvin polttoainetta pitkälle tulevaisuuteen. Siellä muutaman voimalasukupolven takaisessa tulevaisuudessa on sitten ehkä ratkaistu ne uusutuvienkin ongelmat.

Mutta jos haluat tuotannon rajoittamista, niin se vaatii omia toimia. Jos haluat etteivät kehitysmaiden ihmiset nosta elintasoaan ja siten nosta energian kulutustaan, niin oletko itse nollannut energiankäyttösi? Nimittäin en näe mitään moraalista oikeutta vaatia muiden rajoittaa omaa kulutustaan jos on itse omalla kulutuksellaan ollut tilannetta luomassa. Ja vaika olisi itse vamis elämään sen mukaan mitä saarnaa, niin kuinka todennäköisenä pitää että massat suostuvat samaan?

Jos vaikka itse puolitat energiankulutuksesi ja sitten kehitysmaiden ihmiset nostavat omansa samalle tasolle, niin energian kokonaskulutus kasvaa edelleen valtavasti.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #18

On kyllä melkoista kansallisosialismia vaatia kehittyneitä maita elämään edelleen ulostemajassa ilman sähköä.
Helppo se on meidän täältä huudella säästöä, kun meillä säästö on hiukan luksuksen rajaamidta kun taas tuolla etelämpänä se voi olla elämän tai kuoleman valinta.

Toi Putin viha/pelko alkaa muistuttaa jo susipelkoa Suomessa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Pienessä kiireessä ja huolimattomalla lukemisella muutama ajatus:

Fortum investoi Venäjälle tuulivoimaloita 35MW / 65 M€ , takuuhinta 15 vuotta 174€/MWh ; Fortumilla osataan näköjään laskea.

TuuliWatin toimitusjohtaja ilmoitti joku kuukausi sitten, että yhtiö tekee nolla- tai negatiivisen tuloksen vuodelta 2016 , tuullut hiukan vähemmän kuin normaalisti ; nauttii takuuhintaa 83,50€/MWh.

Ja niinkuin kirjoittaja muistaakseni jossain sanoi : omenoita pitää verrata omenoihin ; teknisen koulutuksen saaneena en voi ymmärtää, miten voidaan samassa kontekstissa puhua tuuli/aurinkosähköstä ja jostain perusvoimastamme kuten ydinvoimasta.

Tässä taas kerran viime kuun tuuliräpellystuotantomme :

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Tässä Olkiluoto 2:n kuukauden - lähes viivottimella vedetty- kuukauden sähköntuotannon graafi ,( toivottavasti aukeaa , vaatii ajantasalla olevat "Flash-päivitykset")

http://www.tvo.fi/ol2_kktuotanto

Jos nuo kuvat panee rinnakkain, jopa sähkötekniikasta tietämätön oivaltaa tuuli/aurinkovouhotuksen järjettömyyden nyt v. 2017 .

Ah, kuulen kun joku huudahtaa Ruotsiin tulevasta , jos oikein muistan , 32 GWh:n akkuja vuodessa tuottavasta jättitehtaasta : tuo akkuvuoristo pystyisi varastoimaan Loviisan laitoksen 32 tunnin sähkön tuotannon ja koko Suomen vaatimaa tehoa (n. 12 GW) tuo akkuvuori pystyisi syöttämään n. pari tuntia, hinta lienee nopeasti päässä laskettuna noin 32.000.000.000€ eli n. 30 miljardia, uusittava noin joka seitsemäs vuosi...

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Janne Korhoselle. Olet lähtenyt hiilen poistoon energian tuotannossa siltä pohjalta, että ilmakehän hiilidioksidin nousu esimerkiksi vuosisadan loppuun mennessä nousee n. 540 ppm:ää, joka on nykyisen CO2-nousuvauhdin lopputulos. Koska tämä on mielestäsi ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta kohtalokasta, niin mikä on silloin maapallon lämpötila ja mihin tietosi perustuu?

Osaatko laskea, minkälaisen lämpötilan antavat nykyiset kasvihuonepitoisuudet IPCC:n mallin mukaan vuoden 2015 lopussa, josta löytyy tilastotiedot? Helpotan laskentaasi ilmoittamalla, että vuonna 2011 IPCC:n mukaan ihmisestä aiheutuva kokonaispakote oli 2,39 W/m2 vuodesta 1750 vuoteen 2011 laskettuna. Oletan, että luotat IPCC:n kykyyn laskea kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen. NASA raportoi, että kasvihuonekaasujen pakote on lisääntynyt n. 0,15 W/m2 vuosien 2011 ja 2015 välillä.

Mikä siis pitäisi olla ihmisen aiheuttama lämpötilan nousu vuodesta 1750 vuoteen 2015 mennessä? Miten se suhtautuu mitattuun lämpötilan nousuun? Perustuuko kirjoituksesi pelkästään ns. umpivihreään ideologiaan, vai onko sen taustalla joku tieteellinen pohja?

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Käsitykseni perustuu heuristiikkaani, joka on palvellut minua tähän mennessä hyvin: jos itselläni ei todella ole pätevyyttä tutkia aihetta kriittisesti, uskon tutkimuksen valtavirran olevan useammin oikeassa kuin väärässä ja vain harvoin täysin väärässä.

Tällä heuristiikalla ilmastonmuutoksen uhka on niin todellinen, että siihen on varauduttava. Kriittiset äänet tällä sektorilla ovat katsoakseni varsin samanlaisia etupäässä ideologisesti motivoituneita outliereitä kuin esimerkiksi ympäristöjärjestöjen rahoittamat selvitykset pelkän uusiutuvan energian loistavasta tulevaisuudesta. Tälläisiä outlier-tutkimuksia löytyy kyllä joka aiheesta, mutta en esimerkiksi löisi rahasta vetoa, että ne osoittautuvat tarkemmiksi kuin laajempi konsensus.

En edes aio perehtyä tähän tarkemmin, koska minulla ei myöskään tule koskaan olemaan pätevyyttä arvioida itsenäisesti näinkin laajaa aihepiiriä ja julistaa IPCC:n olevan oikeassa tai väärässä. Tästä syystä en myöskään aio blogiani antaa alustaksi riskin kiistäjien propagandalle - voitte kirjoittaa omiin julkaisuihinne toki mitä haluatte.

Fossiilista luopumiseen on nähdäkseni muitakin hyviä syitä kuin ilmastonmuutos - se vain voi olla se tärkein yksittäinen.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

On aina mielenkiintoista kuinka kevyesti jotkut jopa tohtorin tutkinnon suorittaneista suhtautuvat itselleen vähän vieraampaan tieteenhaaraan. Toki aiheellista on kysyä, että perustuuko heidän näkemyksensä tieteelliseen pohjaan vai onko taustalla vain umpimusta ideologia.

Pahoittelen Antero, mutta itse mielummin uskon asiaa tutkivien näkemykseen asiasta enemmän kuin asiaa hutkivien näkemykseen.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Sori vaan Kivelä, mutta teidän kerhossanne ei oikein olisi varaa tuollaiselle kritiikille. Malka muiden silmässä versus malka omassa silmässä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Energian tarve on välttämätöntä ja energiaa tuottavia uusia innovaatioita tulee kehittää ja uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä yksiköitä. Sama koskee esim. hukkalämmön käyttöönottoa ja kierrättämistä. Jonon jatkeeksi voisi lisätä lukuisia mahdollisuuksia hyödyntää ympärillämme olevia energialähteitä. Tämä analogia tulee valitettavasti jatkumaan vaikkemme sitä haluaisi, väestönkasvun myötä.

Energiaa voi muuntaa sähköksi monin eri tavoin, kysymys on vain mielikuvituksen puutoksesta ja poliittisesta tahdosta.

Kaikki energiaa tuottavat yksiköt, -mukaanlukien tuulivoima ja aurinkovoima, -odottavat vain modernimpaa teknistä kehitystä, samoin kuin pietsosähkö jne...jne...

Se mikä taas liittyy ilmastonmuutokseen, selviä korrelaatioita on nähtävissä. IPCC:n raportit antavat viitearvoja ilmaston muutoksesta ja se on kyllä otettava vakavasti.

Toisaalta Suomessa on maailman parasta anturiteknologiaa (Vaisala Oyj), jota on hyödynnetty myös avaruustutkimuksessa.

Kyseisillä antureilla (HUMICAP®, BAROCAP®, CARBOCAP® ja THERMOCAP®) saataisiin yhdellä radioluotauksella korjattua kansainvälistä ilmastostandardia (ISA = Interenational Standard Atmosphere) ja sen ennustettavuutta korrelaatiolla:

∂T/∂km = (∂H%/∂km)(∂P/∂km)(∂CO2/∂km)...∂ muut kasvihuonekaasut/∂km

Tämä laskelma kuvaa ilmakehän lämpötilan nousua tai laskua korkeuskilometrien suhteessa tropopaussiin mentäessä, kosteuden, -paineen ja CO2:n korrelaationa ts. derivaatoilla saadaan tarkempi analyysi n. lineaarisesta ISA:sta, joka siis ei ole täysin lineaarinen 6,5°C/km tropopaussiin mentäessä.

Lisäksi, Antero Ollila on tehnyt ansiokasta ja kriittistä työtä IPCC:n raporttien pohjalta.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tätä nämä uusiutuvat on. Usein väitetään, että ei haittaa jos jossain tuuli tyyntyy, kun jossain muualla kuitenkin aina tuulee. Eipä muuten tuule. Koko Eurooppa ilman tuulta.¨

http://klimatsans.com/2016/10/04/hela-europa-utan-...

http://klimatsans.com/2015/07/02/vindstilla-i-hela...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Näin voi tietysti olla, mutta: Poimin aiemmista kommenteistani osan (ks. alla)

"Kevyemmät (vaikkapa grafeeni tai vastaava, sekä mikro- ja makrotuulta tehokkaamin sieppaavat) turbiinit ja tehokkaammat (magneettikomposiitista smc:stä ja kiteytymättömästä magneettisesta materiaalista amm:stä tehdyt staattorit) moottorit, saadaan lisää tilaa käämityksille = enemmän tehoa, sekä kitkan (subrajohtavuus) minimoiminen."

Antavat potentiaalia hyötysuhteen paranramiseen.

"Tulevaisuuden generaattorit eivät myöskään välttämättä ole tuuliturbiineja sinänsä, vaan tuulesta saatu paine muutetaan suoraan sähköksi (uuden sukupolven pietosähkö-elementit).

Uuden rakennuskannan (ns. pilvenpiirtäjät) huipulle, näillä elementeillä saisi tuotettua sähköä talokohtaisesti ja energian maksimointi ei sinänsä ole päätekijä (otetaan se energia talteen, mikä on mahdollinen), vaan energian helppo ja turvallinen saanti luontoa vahingoittamatta. Myös akustisessa mielessä ks. elementit ovat täysin äänettömiä.

Pietsosähköä ja sen talteenottamista voisi hyödyntää talokohtaisesti esim. valaistukseen ja veden lämmittämiseen, sekä varasähkönä.

Samaa ideaa voisi soveltaa myös talon rappukäytävissä, johon ks. pietsosähköelementtejä voisi sijoittaa lattiaan, jossa ihmiset kävelevät. Paineen muutokset generoivat sähköä. Ilmaista energiaa kaiken kaikkiaan.

Kertainvestointina se on toki kallista, mutta kallista se on tonttimaakin, jos sitä ei rakenneta ylöspäin. Miksi sitten ei myös modernia tuulivoimaa.

Tuulivoiman terveydelliset haitat ovat kiistattomia nykyisellä teknologialla ja ks. "myllyjen" sijoittelulla ns. tuulivoimapuistoihin, ei ole myöskään esteettisesti kovin kaunista katseltavaa."

Tekniikka tulee kehittymään, näin se on tehnyt historian sivut. Toki haasteet ovat kovat, mutta ihminen on aina kaivannut haasteita ja vain mielikuvitus on rajana.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset