Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Fukushimassa ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä

Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa kiersi uutinen, jonka mukaan Fukushiman tuhoutuneessa ydinvoimalassa on mitattu hurjia säteilylukemia. Uutinen herätti monissa huolta ja pelkoa uusista säteilevien aineiden päästöistä. Onneksi kyseessä kuitenkin oli niinsanottu klikkihuoraus.

Sekä Suomessa että maailmalla uutisoidussa tapauksessa oli kyse Fukushiman reaktori 2:ssa tehdyistä uusista mittauksista. Voimalaa purkava yritys oli porannut ensimmäistä kertaa reiän maaliskuussa 2011 tuhoutuneen reaktorin suojarakennukseen ja työntänyt reiästä robottikameran. Laitteet oli viety noin kahdeksan metriä teräsbetonisen suojarakennuksen sisään, suoraan reaktorin paineastian alle. 

Robotin ottamat valokuvat näyttävät, että ainakin osa reaktorin polttoaineesta on sulanut paineastian pohjan ja suojarakennuksessa paineastian alapuolella olevan käyntiristikon läpi. Tässä ei ole yhtään mitään yllättävää: polttoaineen sulamista paineastian läpi tiedettiin odottaa jo maaliskuussa 2011, ja kosmisten säteiden avulla reaktorirakennuksen ulkopuolelta ns. myoniradiografialla tehdyt "varjokuvat" näyttivät sulaneen polttoainemassan olevan ainakin osaksi paineastian ulkopuolella. 

Mukana kulkenut säteilymittari on myös mitannut kovia lukemia, uutistietojen mukaan jopa 530 sievertiä tunnissa (Sv/h). Tässäkään ei ole mitään yllättävää: käytetty ydinpolttoaine voi antaa vielä vuoden jäähdyttelyn jälkeen jopa 10 000 Sv/h annoksen. (Aikaisemmin eri osasta suojarakennusta on mitattu 73 Sv/h annosnopeuksia, mutta kyseessä oli, kuten todettua, eri osa suojarakennusta.) Tälläiset annokset ovat tappavia, mutta samalla tavalla myös polttouunin kuumuus on tappavaa: olennaista on se, kuinka helppoa uunin kuumuudelta tai säteilyltä suojautuminen on. Tässä tapauksessa reaktorin suojarakennus on tehnyt tehtävänsä ja pitänyt suurimman osan säteilevistä aineista sisällään. Suojarakennuksen sisälle jääneet aineet eivät aiheuta vaaraa suojarakennuksen ulkopuolella. Tarkoilla mittareilla voidaan edelleen havaita pieniä säteilevien aineiden päästöjä, mutta tämä kertoo enemmän mittareiden herkkyydestä kuin vuotojen suuruudesta. Terveys- tai ympäristöhaittoja nämä pienet vuodot eivät aiheuta.

Mitään varsinaista uutista ei siis edes ole, ja tämän nollauutisen otsikointi on samaa tasoa kuin jos krematoriosta kertova juttu otsikoitaisiin POLTTOUUNISSA HIRMUKUUMUUS - KÄRVENTÄÄ IHMISEN HETKESSÄ. Koska suurin osa ihmisistä tietää, miten uuni toimii, tälläinen otsikointi herättäisi lähinnä hilpeyttä; mutta ydinvoimalan sielunelämä on monille edelleen niin mysteeri, että saanemme jatkossakin "nauttia" vastaavanlaisista otsikoista kun puhe on ydinvoimasta.

Fukushiman purkutyöt edistyvät pikkuhiljaa, ja nyt purkutöitä valmistelevat tutkimukset on siis ulotettu myös kakkosreaktorin reaktoriastian alle. Polttoaineen olinpaikka on nyt melko hyvin tiedossa (tosin se oli varsin hyvin tiedossa jo muoniradiografian ansiosta) ja siihen osataan nyt varautua. Ympäristölle tai ihmisille haittaa aiheuttavia vuotoja ei ole sattunut maaliskuun 2011 jälkeen. 

Viime aikojen merkittävin Fukushimaa koskeva, valitettavasti täysin huomiota vaille jäänyt uutinen on itse asiassa se, että virallisiin mittauksiin epäluuloisesti suhtautuneiden kansalaisten tekemät säteilymittaukset on nyt analysoitu ja tulokset julkistettu. Kävi ilmi, että viralliset, lentokoneista tehdyt mittaukset yliarvioivat todellisuudessa aiheutuneen säteilyaltistuksen jopa nelinkertaisesti. Näin ollen onkin yhä enemmän syitä uskoa, että esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO:n virallisiin mittauksiin perustuvat arviot Fukushiman terveysvaikutuksista ovat oikeansuuntaisia: WHO (muiden asiantuntijaelimien ohella) arvioi, että Fukushimasta karannut säteily ei todennäköisesti tule koskaan aiheuttamaan missään tilastoissa näkyviä terveyshaittoja, ei vaikka tilastointi tehtäisiin miten tarkasti hyvänsä. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Yksikkö Sievertti on myös hassu kun ajatellaan elottomia robotteja ja rakennusta, koska sievert mittaa biologista vaikuttavuutta. Sievert vs. robotin kesto on sama kun sanoisi, että autosi vauhti on 5dl tunnissa.
Sievertin käytön ymmärtäisin, jos joku elollinen olisi menossa sinne yhden neliön kuoppaan.

Tapio Marjomäki

Hyvä turvallinen voimala, kaikki Ok, oli blogin sanoma.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Höpöti höps.

Fukushiman onnettomuus oli hirmuinen ja kaiken huipuksi aivan turha katastrofi. Se raastoi rikki kokonaisia yhteisöjä, ja aiheutti mittavia taloudellisia vahinkoja.

Asia on kuitenkin niin, että energiantuotannon mittapuulla onnettomuus oli varsin vaatimatonta luokkaa. Etenkin ihmisvahinkojen määrä on aivan mitätön verrattuna esimerkiksi vesivoiman vaatimiin uhreihin, puhumattakaan fossiilisten polttamisen vahingoista.

Asia on myös niin, että tämänkaltaisissa onnettomuuksissa suurin vahinkojen aiheuttaja ei ole säteily vaan pelko. Pelko ja sen lietsonta ovat kuitenkin miljardibisnestä ja, valitettavasti, tiettyjen kansalaisjärjestöjen rahoituksen ydin.

Pelonlietsonta on mielestäni vastenmielistä, kuten myös huuhaan ja niinsanottujen "vaihtoehtoisten faktojen" levittäminen.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#3

>.... tämänkaltaisissa onnettomuuksissa suurin vahinkojen aiheuttaja ei ole säteily vaan pelko...

ooo

No nyt osuit ytimeen. Pelko on suurin, säteily toiseksi suurin.
Eikö edelleenkin Japanissa seiso yli 40 atomivoimalaa pelon vuoksi. Asiantuntijat pelkäävät käynnistää niitä. Eivät uskalla ottaa käyttöön voimaloitaan maailman johtavassa atomivoiman asiantuntijamaassa.

Kun tsunami oli vyörynyt Japanin rannikolle, pelkäsivät mm 10 milj Tokion asukasta, koska alettiin harkita koko kaupungin evakuoimista.

Maailmassa on 7 mrd ihmistä. Kuinka moni niistä pelkää atomivoimaa. Kuka osaisi laskea ne, puhumattakaan siitä kuka poistaisi pelon ja miten.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #6

Suurin osa voimaloista taitaa seisoa. Vaihtoehtona poltetaan fossiilisia, jotka tappavat taatusti varmemmin, mutta ehkä ne suuremmat ruumismäärät ovat hyväksytymmällä tekniikalla aikaansaatuja ja siksi hyväksyttyjä. Saksassa voimalat suljettiin myös ja ruumiita tulee paljon kun se lisäsi tarvetta fossiilisille.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Etenkin ihmisvahinkojen määrä on aivan mitätön verrattuna esimerkiksi vesivoiman vaatimiin uhreihin"

Paljonkos niitä vesivoiman uhreja sitten on?

Eija-Riitta Korhola totesi bloginsa kommenteissa ydinvoiman olevan käytännössä turvallisin energiantuotantomuoto. Paljonkohan niitä aurinkovoiman uhreja on?

Ei tunnu tässäkään olevan ihan faktat kohdillaan. Fossiilisten haitat voin toki hyväksyä faktana.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #10

Kaistakorpi: Esimerkiksi Siperiassa tapahtuneessa Sayano-Shushenskaya vesivoimalaonnettomuudessa kuoki 75 henkeä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #12

Ok, lasketaan 75 lukuun. Minimissään Tsernobylin kuolonuhrien määräksi sairauksien mukaan katsotaan 4000, vaikka paljon suurempia on myös esitetty. Lisää?

EDIT, en huomannut alempaa, näköjään nooita riittää ja olen vesivoiman suhteen väärässä.

Käyttäjän OulaLintula kuva
Oula Lintula Vastaus kommenttiin #17

Ydinvoiman historian vahvistettu kuolonuhrien lukumäärä on huomattavasti vähemmän kuin 75.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #10

Pelkästään suurimmassa yksittäisessä patomurtumassa, Kiinassa sijainneen Banqiaon padon murtumassa vuonna 1975 kuoli Kiinan virallisen arvion mukaan välittömästi noin 26 000 ja jättituhoa seuranneisiin ongelmiin (mm. kulkutauteihin) vielä 145 000 lisää. Epävirallisempien arvioiden mukaan kuolleita saattoi olla jopa 230 000, ja varmaa on, että miljoonat joutuivat jättämään kotinsa.

Vajont'in padon murruttua Italiassa vuonna 1963 henkensä menetti välittömästi 1917 ihmistä ja kokonaisia kyliä katosi vesimassojen alle.

Vähintään tuhat uhria kerralla vaatineita pato-onnettomuuksia on Wikipediassakin listattu yhdeksän.

Energiakeskustelun keskeinen ongelma on se, että sitä käydään vahvasti siltä pohjalta mikä "tuntuu" oikealta. Mutta jos asiaa katsoo tutkimusten ja tilastojen valossa, havaitsee pian, että pyöritteli asiaa miten päin halusi, ydinvoima on - onnettomuudet ja niiden riskit huomioidenkin - tuotettuun energiamäärään suhteutettuna yksi turvallisimpia ja vähiten ympäristöä vahingoittavia energiantuotantotapoja mitä ihmiskunta on koskaan käyttänyt.

Tähän lopputulokseen päätyi jopa brittien Maan Ystävien arvosteltulta Manchesterin yliopistolta erikseen tilaama katsaus ydinvoimaan liittyvään tutkimukseen. Vuonna 2013 julkaistu paperi on edelleen lukemisen arvoinen; siinä todetaan mm., että kokonaisuutena katsoen ja koko elinkaari huomioiden, ydinvoiman riskit ja haitat ovat melko lailla linjassa uusiutuvan energian haittojen kanssa ja selvästi fossiilisia alhaisemmat.

https://www.foe.co.uk/sites/default/files/download...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #14

#14

- niin..... kuka osaa vastata kysymykseen, voiko ehjä atomivoimala mennä rikki

- Kuutisen sataa atomivoimalaa pyörii maailmalla koko ajan. Tulevatko ne myös koko ajan turvallisemmiksi?

- Eivät ne voi olla turvallisia kun niihin tehdään parannuksia koko ajan.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #10

En tiedä tarkkaan, mutta aurinkovoiman uhreja tulee asennuksissa ja Kiinan metallien kaivuussa ja prosessoinnissa. Lisäksi kun otetaan huomioon se, että sähköä auringosta saadaan verrattain vähän maailmanlaajuisesti vs. ydinvoima, niin kuolleita per tuotettu kWh on aurinkovoimassa enemmän.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen Vastaus kommenttiin #10

Patorakennelman (ei tosin vesivoimakäytössä) murtuminen aiheutti ihmishenkien menetyksiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fujinuma_Dam

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Aika kuvaavaa. Kiihkoton ja faktapohjainen informaatio, ilman taivaan niskaan tippumisen manausta tarkoittaa "täällä ei ole mitään nähtävää". Mutta näissä keskusteluissa tämä ei-argumentointi on normaalia. Koomista on se, että argumentointi on vähän samaa tasoa kuin rajakkien maahanmuuttoargumentointi. Erona on vain se, että samat ihmiset jotka naureskelevat rajakeille, käyttävät itse vastaavia ei-argumentteja muualla. Kysymys herääkin, että tekeytyvätkö ne tietoisesti ääliöiksi juuri tässä keskustelussa, vai ovatko ääliöitä yleisestikin mutta vain sattumalta fiksujen kanssa samaa mieltä toisissa aiheissa.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Asiaahan ei yhtään helpota asian todellisen tilan salaaminen Irakin tiedoitusministerin tyylinen 'Tilanne on hallussa'tyylinen tiedoittaminen.

Fukushima tai sen 1-3 voimalaa ovat enemmän taikka vähemmän isoja radioaktiivinen jätekasa jonka siivoaminen syö resursseita ja aikaa vuosikausiksi eteenpäin. Toivottavasti ei tule tänä aikana enää uusia maanjäristykisä jotka voi sotkea suunnitelmia ...

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Nimenomaan ongelmana ei nyt ole asian todellisen tilan salaaminen tai informaation puute. Ongelmana on se, että sitä tietoa meille välittävät ihmiset ovat joko pihalla tai tietoisesti vääristelevät tietoja. Esimerkiksi toimittajille pitäisi ilmeisesti järjestää peruskoulun luonnontieteiden kertauskursseja kun näissä asioissa ollaan niin pihalla. Toki tutustuminen perusasioihin ei haittaisi sekään, mutta nähtävästi ollaan erilaisten vaihtoehtoisten faktojen lähteiden kanssa liikkeellä.

Ydinoiman suurin ongelma ei ole tekninen, vaan taistelu vuosikymmenten disinformaatioprojekteja vastaan. Ydinvoimalla pelottelu on ollut hyvää bisnestä niin taloudellisesti kuin poliittisestikin ja myös se vuosikymmenten saatossa akkumuloitu disinformaatio on mittavaa. Ja taloudellinen hyöty on myös ollut valtaisa, erityisesti niitä fossiilisia kauppaaville tahoille.

Tämä blogi on hyvä juuri siitä syystä, että se on kylmän faktuaalinen. Täällä kommenttisektorissakaan ei ole tarjolla edes niitä kuuluisia vaihtoehtoisia faktoja, vaan pelkkää valitusta siitä, ettei tämä ole linjassa oman ajattelun kanssa. Asiallista vasta-agumentointia odotellessa, vaikken ihmeisiin uskokaan...

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tässä kommenttini yli viiden vuoden takaa 12.11.2011:

Fukushiman traagiseen tilanteeseen liittyen päättäjien ja myös muidenkin kannattaa lukea kirja nimeltä ”Säteily ja ydinsota”. Siinä kerrotaan radioaktiivisen säteilyn aiheuttamista sairauksista ja vakavasta ydinreaktorionnettomuudesta (s. 163). Kirjan on julkaissut Lääkärin sosiaalinen vastuu ry vuonna 1983. Lainasin kirjan heti Tŝernobylin onnettomuuden jälkeen kirjastosta.
Joseph Rotblad: Säteily ja ydinsota. Lääkärin sosiaalinen vastuu 1983 (kääntäjät Jorma K. Miettinen ja Tauno Kuosa)

Taulukko 26. Äärimmäisen vakavan reaktorionnettomuuden seuraukset
Välittömät tappiot 3300 ihmistä
Varhainen sairaus 45 000 ihmistä
Kilpirauhaskyhmyt 240 000 ihmistä (jakautuu 30 vuodelle)
Potentiaaliset syöpäkuolemat 45 000 ihmistä (jakautuu 30 vuodelle)
Geneettiset vauriot 30 000 ihmistä (jakautuu 30 vuodelle)
Saastumisesta johtuvat taloudelliset menetykset 14 x 10 potenssiin 9 dollaria
Saastunut alue 8000 km²
Lähde: Keeny, S.M. Nuclear Power Issues and Choices, Ford/Mitre Report (Ballinger, Cambridge, Mass., 1977), s. 224.
Taulukko on vuodelta 1977 ja se ei taloudellisten menetysten osalta vastaa tätä päivää. Jätin sen mukaan, jotta dokumentti on autenttinen.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #9

Kirja on kohta 40 vuotta vanha ja sen ennusteet ovat jo osoittautuneet vanhentuneiksi - sekä luultavasti alkuaankin alarmistinen. Fukushimasta nimenomaisesti mm. WHO on todennut, ettei se luultavasti aiheuta havaittavia terveyshaittoja koskaan. Tämä arvio perustui virallisiin säteilymittauksiin, jotka vaikuttavat kansalaismittausten perusteella olevan jopa neljä kertaa todellisuutta suurempia.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #15

Kirja on edelleen ajankohtainen. Itse asiassa se kertoo yhden reaktorin onnettomuudesta ja nyt oli kysymyksessä kolme reaktoria Kiina-ilmiöineen. Kirjan kirjoittaja ja suomentajat löytyvät linkeistä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Rotblat

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_K._Miettinen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tauno_Kuosa

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #20

Harwardilla instituutiona tuskin on asiaan mielipidettä, joillain sen tutkijoilla voi ollakin. Meilläkin on paljonkin tutkijoita, joilla on vahvat mielipiteet näistä asioista, muttei tosin sen mielipiteen kohteen alan asiantuntemusta.

Janne on täysin oikeassa siinä, että ennen onnettomuuksia kirjoitettu kirja on melko huono lähde verrattuna tutkimuksiin, jotka on tehty toteutuneiden onnettomuuksien perusteella. Ei pitäisi olla epäselvää kenellekkään tieteestä jotain ymmärtävälle.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #29

Kyllä Harwardilla Fysiikan laitos on ja Wilson on sen pääjehu.
Ydinfysiikan luentoja jo vuodesta 1947.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen Vastaus kommenttiin #36

Totta kyllä ja Harwardista ei vissiin anneta ihan yhtä löysiä lausuntoja kuin vaikka Jyväskylästä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Iltalehden uutinen kertoo: "Valtavat säteilymäärät vaikeuttavat ydinvoimalan lopullista purkamista. Operaatioon tarvitaan arvioiden mukaan tuhansia työntekijöitä ja noin 40 vuotta."

Lähteiksi mainitaan Guardian ja Japan Times, joten oletan nyt tämän pitävän paikkansa. Mitä saattaa tuon 40 vuoden aikana käydä, tsunami, maanjäristys, pysyvä veden pinnan nousu? Aika paljon riskejä ja tapahtumia voi ko aikavälille ennustaa. Tilanteen voidaan kertoa olevan hallinnassa, mutta joku voi sysätä sen väärälle uralle. Kaikki suojarakenteet eivät ymmärtääkseni ole enää samassa kuosissa kuin alun perin.

Joten ei tämä nyt kyllä ihan pikkujuttu ole.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Ihan tavallisen loppuunkäytetyn ydinvoimalan purkaminen on sekin vuosikymmenien mittainen projekti. Fukushimassakin melkoinen osa tuosta 40 vuodesta kuluu odotteluun.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ihan tavallinen polttoainekkin jäähdytellään 40 vuotta ennen kuin sille mitään tehdään, ei siinä nyt mitään ihmeellistä ole.

Hinnanhan muodostaa politiikka, mitä tuolle neliön alalle pitää tehdä. Jos siihen pitää hotelki rakentaa ja putsats viimeistä hiukkasta myöten, niin kallista on.
Jos taas riittää paikan sinetöinti, niin ei se nyt mitään kallista ole.

Hinta riippuu siis siitä, mitä halutaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #50

Ihan tavallinen syanidikin on säilytettävä vielä kauemmin säilössä ja pysyy silti hengenvaarallisena. En kuitenkaan neuvoisi kumpaakaan syömään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin,
odottelu on leppoisampaa, kun kyseessä on ehjä ydinvoimala.

Käyttäjän AnneMikkola kuva
Anne Mikkola

Kiitos blogista. Toivottavasti tämä on faktaa. Tuo aiempi uutinen oli tosissaan hälyttävä. Japanissa asuva tutun kautta tulin siitä alunperin tietämään. Ilmeisesti menee läpi Japanissakin nämä "uutiset" sitten.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tässä maailmantilanteessa olisi mielenkiintoista nähdä mikä on puolustusvoimien arvio ydinvoimaloista mahdollisessa sotatilanteessa. Kuinka niihin hyökättäisiin ja missä vaiheessa, miten ne startegisesti nähdään.
En tarkoita tätä tässä nyt ydinvoiman vastaisena kannanottona vaan yleisesti mielenkiintoisena asiana. Toisessa maailmanssodassa ydinvoimaloita ei vielä ollut eikä taida olla ollut myöhemmissäkään sodissa noissa valtioissa (en ole tarkastanut).

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Geneven sopimuksesta:

I. Treaties
Additional Protocol I
Article 56 of the 1977 Additional Protocol I provides:
1. Works and installations containing dangerous forces, namely dams, dykes and nuclear electrical generating stations, shall not be made the object of attack, even where these objects are military objectives, if such attack may cause the release of dangerous forces and consequent severe losses among the civilian population. Other military objectives located at or in the vicinity of these works or installations shall not be made the object of attack if such attack may cause the release of dangerous forces from the works or installations and consequent severe losses among the civilian population.
2. The special protection against attack provided for in paragraph 1 shall cease:
(a) for a dam or a dyke only if it is used for other than its normal function and in regular, significant and direct support of military operations and if such attack is the only feasible way to terminate such support;
(b) for a nuclear electrical generating station only if it provides electric power in regular, significant and direct support of military operations and if such attack is the only feasible way to terminate such support;
(c) for other military objectives located at or in the vicinity of these works or installations only if they are used in regular, significant and direct support of military operations and if such attack is the only feasible way to terminate such support.
3. In all cases, the civilian population and individual civilians shall remain entitled to all the protection accorded them by international law, including the protection of the precautionary measures provided for in Article 57. If the protection ceases and any of the works, installations or military objectives mentioned in paragraph 1 is attacked, all practical precautions shall be taken to avoid the release of the dangerous forces.

4. The High Contracting Parties and the Parties to the conflict are urged to conclude further agreements among themselves to provide additional protection for objects containing dangerous forces. 
According to Article 85(3)(c) of the 1977 Additional Protocol I, “launching an attack against works or installations containing dangerous forces in the knowledge that such attack will cause excessive loss of life, injury to civilians or damage to civilian objects” is a grave breach of the Protocol. 

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Irak tuli itsellä spontaanisti mieleen. Siellä näemmä kaksi reaaktoria tuhottiin pommittamalla.

Two ruined reactors remain largely as they were left after the 1991 bombing, with their contaminated cores now filled with concrete and water.

Samassa jutussa mainitaan Israelin pommittaneen yhden reaktorin 1981.

https://www.theguardian.com/world/2009/oct/27/iraq...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kappas, jännä etten näistä ole nähnyt juuri mainintoja tutkiessani tuota YK:n tutkimuspaperia aiheesta. Kenties nämä eivät ole ongelmallisia. En nyt saanut ihan tarkkaa kuvaa, mutta tuntui etteivät nuo olleet kovin massiivisia toimivia ydinvoimaloita. Nähtävästi taktiikkaa USA:lla kuului pommittaa nuo heti kärsään sodan alussa.

Juha-Matille tämänkin pohjalta toteamus, että ei taida paljoa Geneven sopimukset painaa tositilanteessa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #27

Liittynevät kaikki kolme mainittua pommitusta siihen, että laitoksia on pidetty suoraan sotilaalliseen toimintaan liittyvinä. Tuskin Israelkaan aikanaan yhtäkkiä päätti rajoittaa Irakin sähköntuotantoa... tuolle oli Geneven sopimuksessa sopivasti tehty poikkeus.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Niin, kyseessä on Bagdadin ja Tuwaithan tutkimusreaktorit.
Ei siis mitään tekemistä sähköntuotannon kanssa millään noista reaktoreista.

http://www-ns.iaea.org/projects/iraq/tuwaitha/irt5...

http://www-ns.iaea.org/projects/iraq/tuwaitha/tamu...

Eli näitä nyt ei kannata sekoittaa oikeaan ydinlaitokseen ja semmoisen mahdolliseen(mahdottomaan) pommittamiseen.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Tämä on mielenkiintoinen kysymys, mutta mitään ehdotonta tietoa ei ole olemassa.

Käynnissä olevan voimalan pommittaminen on sotarikos, ja on selvää, että nykyaikaisilla aseilla näin tekemällä saataisiin aikaan iso vahinko. (Israelin ilmavoimat pommittivat Osirakissa reaktorin ennen sen käynnistämistä, ja melko suurella todennäköisyydellä toistivat tempun vuonna 2006 Syyriassa, jossa Eufrat-joen varteen oli noussut epäilyttävässä määrin pohjoiskorealaista aseplutoniumin tuotantoon tarkoitettua reaktoria muistuttanut betonikolossi.)

Eli varmasti Venäjän asevoimat voisivat halutessaan aiheuttaa Suomessakin merkittävän, Fukushimaan hyvinkin vertautuvan radiologisen vahingon.

Toisaalta sitten saman valtion asevoimat voisivat halutessaan myös lasittaa suuren osan Suomea ja suomalaisia jo olemassa olevilla atomiaseillaan, ja myrkyttää loput. Haittapuolena tosin on niin ydinvoimalan tuhoamisessa kuin ydinaseiden käyttämisessäkin se, että huonolla onnella tuuli tuo osan myrkyistä Pietariin.

Eli kysymys on siitä, mitä sellaista hyökkääjä saisi iskemällä voimalaan, mitä hän ei muilla keinoin jo kykenisi luotettavammin saamaan aikaan.

Jos tarkoituksena on vain katkaista sähköntuotanto, se hoituu iskemällä esimerkiksi voimalan erilliseen muuntajakenttään tai voimalasta kulkeviin suurjännitelinjoihin.

Terroristi-iskut ydinvoimalaan taas ovat puhtaasti jännärikamaa. Kyseessä on ehkä nykyajan vahvin ja parhaiten puolustettu linnoitus.

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Osirakista tekee erityisen mielenkiintoisen se, että kyseessä oli Iranin ja Israelin jonkintasoinen yhteisoperaatio. Iranilaiset pommittivat ensin ja rakennustyöt keskeytyivät. Israel hoiti itse reaktorin tuhoamisen myöhemmin kun tiedettiin ettei se ollut ladattu ja heillä oli sopivaa kalustoa.

Käyttäjän kajluukko kuva
Kaj Luukko

Polttouunien kuumuutta saadaan Japanissa tällä menolla ihmetellä tulevaisuudessa reilusti enemmän kuin aikaisemmin. Tämä juuri onkin Fukushiman onnettomuuden suurin haitta, eli kasvihuonekaasupäästöt kasvavat roimasti. Kymmeniä uusia hiilivoimaloita on tekeillä. Ensimmäisen kerran kuulin Japanin hiilihankkeista joskus 2012 alussa.

http://www.abc.net.au/news/2017-01-31/japan-coal-p...

Voisipa melkein sanoa, että mitäs minä sanoin:
https://planeetta.wordpress.com/2011/03/17/fukushi...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä on varmaan suuri ongelma. Blogin kirjoittajakin puhui turhasta pelon lietsomisesta, mutta toisaalta ei voi aliarvioda ihmisten kokemuksia sekä niiden aiheuttamia traumoja ja mielenterveysongemia, joiden usein sanotaan olevan suurempia kuin fyysiset haitat.

Vaikka WHO sanoisi mitä, niin paljon ihmisiä odottaa peloissaan tulevia vuosia ja mahdollisia säteilylle altistumisen aiheuttamia sairauksia. Itse en voi välttyä myöskään ajatukselta, jonka mukaan WHO:kin saattaa mieluummin rauhoitella ihmisiä - voin olla väärässäkin, toivottavasti.

Koetun jälkeen voi olla vaikea hyväksyä ydinvoimaa, vaikka kuinka realiteetit puhuisivat sen puolesta. Mielestäni se on aika ymmärrettävää.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Faija joutui aikoinaan lento-onnettomuuteen ja iloitsi että hän voi lentää nyt huoletta, tilastollinen mahdottomuus joutua uudestaan. :)

Aika vähän on semmoisia ihmisiä, joilla on kokemuksia ydinvoimalaonnettomuuksien aiheuttamista todellisista sairauksista, joten niiden aiheuttamat traumat ja mielenterveysongelmatkin on pieni osa sitä suurta pelon ja uutisoinnin aiheuttamasta traumasta ja mielenterveysongelmasta.

Tuohon suureen osaan auttaisi jo paljon kertoa se, mitä säteily on ja että niitä on montaa erillaista. Lisäksi auttaisi kertominen, että nykyvoimalasta ei saa pommia eikä se räjähdä minnekkään vaikka mitä tekisi. Jätteitäkään ei tarvitse kuopata minnekkään, jos ei välttämättä halua vaan käyttää sen pois.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #37

Kaiki kunnia faijallesi, kaikki eivät olle yhtä rohkeita ja se heille sallittakoon. En nyt itse ainakaan olisi järin iloinen jos tietäisin saaaneeni mmerkittävästi normaalia suuremman säteilyannoksen.

Sen 40 vuoden oodottelun aikana voi tapahtua monta asiaa Japanin rannikolla, jää nähtäväksi.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #55

Ei kannata käydä sitten magneettikuvassa tai blaadata. Fukushimaan voit mennä ilman huolia.

Tai voi olla tapahtumattakin, Kauan on edellisestä Tsunamista Fukushiman prefektuurissa ennen 2011 aaltoa?

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tässä on hyvä linkki nykytilanteen seuraamiseen.

http://enenews.com/

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Yhtä hyvä kuin magneettimedia tai MV-lehti maahanmuuttokeskustelun pohjana.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eipä löytynyt tästäkään keskustelusta mitään perustetta ydinpelolle, lähinnä ennakkoluuloja ja mielikuvia joita media auliisti jakaa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tässä vähän faktaa Tšernobylistä, jotta voidaan vähän vertailla sitä Fukushimaan. Siellä kysymyksessä oli vain yksi reaktori, kun Fukushimassa oli kolme reaktoria.

Valko-Venäjän tiedeakatemian ydinenergiainstituutin edesmennyt johtaja, professori Vassili Nesterenko (1934 - 2008) kertoo: ”Maahan oli jo laskeutunut tuhansia tonneja cesiumia, jodia, lyijyä, zirkoniumia, kadmiumia, berylliumia, booria, tuntematon määrä plutoniumia (Tšernobylin kaltaisissa uraani-grafiittivoimaloissa valmistettiin aseplutoniumia, jota sitten käytettiin ydinpommeihin), yhteensä 450:tä erilaista radioaktiivista yhdistettä. Määrältään ne vastasivat 350:tä Hiroshimaan pudotettua pommia".
Lähde: Svetlana Aleksijevits: ”Tšernobylista nousee rukous” s. 234.
Svetlana Aleksijevits sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 2015.

Mitä tulee Tšernobylin onnettomuuteen, on todettava, että rohkeat venäläiset helikopterilentäjät pelastivat oman terveytensä uhraamalla Euroopan pudottamalla helikoptereista boorihiekkaa ym. ydinmiilun tukahduttamiseksi. Tämä rohkea teko on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle mediassa. Professori Nesterenko oli myös mukana lennolla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vassili_Nesterenko

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ja Tshernobylin reaktori oli RBMK, kun taas Fukushiman PWR. Eli ei voi verrata, RBMK oli myös ilman paksua suojakuorta.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Ei paljon suojakuoret auttaneet. Mitä tulee Fukushimaan, niin professori Christopher Busby on sitä mieltä, että onnettomuuden yhteydessä reaktorissa n:o 3 saattoi tapahtua ydinräjähdys. MOX -polttoaine, jossa on mukana plutoniumia, saattoi olla syynä tähän.

https://www.youtube.com/watch?v=wE2eTebInJ8

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #39

Busbyn kommentteja lukiessa kannattaa pitää mielessä, että kyseessä on mies, joka muiden ansioidensa ohella kauppasi keväällä 2011 tuikitavallisia lisäravinnepillereitä "säteilysuojalääkkeinä" Fukushiman uhreille noin kahdeksankertaiseen ylihintaan. Hän on myös vakiovieras kaikenlaisissa ydinvoimaa vastustavissa tilaisuuksissa. Voisi siis kysyä, että mahtaako hänellä olla niinsanotusti oma lehmä ojassa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #39

MOXia oli kolmosen polttoaineesta 6%, eli ei juurikaan merkitystä.

Fukushiman ydin suli, ei räjähtänyt kuten Tshernossa jossa ilman paksua suojakuorta ollut reaktori pläjähti paineen takia pihalle.

Varmasti ei ollut ydinräjähdystä 3 reaktorissa. Siihen ei pelkkä plutonium riitä vaan pitää olla oikea isotooppi, alle 7% väärää isotooppia, kiihdytin ja kriittinen massa.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Arvoisa Janne Korhonen . Anteeksi asiasta harhautuminen .

Hatara muistini kuiskaa minulle Teidän olleen perustamassa jostain "Uutta energiapolitiikka"-ryhmää tai vastaavaa?

Löysin facebookista tuollaisen ryhmän, pääsin jäseneksi ( olen aivan noviisi tuossa maailmassa) : Sain muutaman lähinnä teknisiä tosiasioita sisältäviä kommenttia läpi vaan nyt , minulle ensi kertaa elämässäni, minut on käsittääkseni ´blogattu´.

Jos teillä on jotain tekemistä tuollaisen ryhmän kanssa , sallinette minun ilmaista syvä halveksuntani moista ´sananvapautta´kohtaan.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Joudun toteamaan, että minulla ei kyseisen ryhmän ylläpidon tai perustamisen kanssa ole mitään tekemistä. Toisinaan sinne kyllä kirjoittelen jotakin.

Suosittelen ottamaan yhteyttä esimerkiksi perustajaan Oskari Nokso-Koivistoon, joka voinee valaista asiaa tarkemmin ja kenties päästää sinut takaisin. Näin keskimäärin ryhmässä on kyllä käyty harvinaisen laadukasta energiakeskustelua, mutta en ihmettelisi (en siis asiasta tiedä) jos tämän hintana olisi ollut aika nollatoleranssi esim. epäasiallisiksi koettuja viestejä kohtaan. Voi olla että nyt on mennyt lapsi pesuveden mukana.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Kuten täällä olevasta viestiketjusta huomannet, en ole ainoa blogattu ja suoraan sanoen - kommenteista päätellen- hyvässä seurassa.

https://www.facebook.com/groups/1461807020710019/1...

Ajatus anella joltakin Oskari-naperolta sisään pääsyä uskovaisten foorumille on minusta todella kaukana , joten hyvät "Uuden energiapolitiikan"-jäsenet : pitäkää tunkkinne....

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #49

Bänniä tuli mullekkin tuolta, kun arvostelin GPtä.

Petteri Hiienkoski

Ihmisluonto on taipuvainen itsepetokseen.

Kirjoitin "Riskibisnestä ydinvoimalla" (19.2.2011). Siis ennen Fukushiman onnettomuutta! Suhtautuminen ylimielistä etenkin niiden taholta jotka olivat olevinaan teknologiasta kovinkin tietäväisiä.

http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Kun aikaa on tarpeeksi kulunut, alkaa paitsi onnettomuuden, myös uusien onnettomuuksien riskien, VÄHÄTTELY - jopa KIELTÄMINEN. Tätä helpottaa se tosiasia, että radioaktiivinen säteily on näkymätöntä ja tuhovaikutukset alkavat näkyä hitaasti. Näin tapahtui Tsernobylin onnettomuuden jälkeen.

https://en.wikipedia.org/wiki/File:Kiev-UkrainianN...

http://s.telegraph.co.uk/graphics/projects/Chernob...

Ihmiset ovat taitavia keksimään syitä vähätelläkseen riskiä ja voidakseen jatkaa entiseen malliin - riskinottoa. Aivan sama toistuu myös Fukushiman onnettomuuden jälkeen.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-2367436/Fu...

http://www.dw.com/en/nuclear-accidents-make-mutant...

http://www.mirror.co.uk/news/world-news/fukushima-...

Ei siis kannata varautua uuteenkaan ydinonnettomuuteen...

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Olet oikeassa, tälläistä vähättelyä ja ylimielisyyttä on ollut ilmoilla.

Oma kantani on jo pitkään ollut se, että ydinonnettomuuksia tulee tapahtumaan niin kauan kun ydinvoimaa käytetään. Onnettomuuden riskiä ei pitäisi vähätellä - aina on mahdollista, että jotain menee pieleen.

Mutta olennaisia ovat kaksi jatkokysymystä: millaisia seurauksia onnettomuuksilla on? Ja tarvitsemmeko ydinvoimaa ydinonnettomuuksien riskistä huolimatta?

Radioaktiivisuus on luultavasti tutkituin haitta-aine ihmiskunnan historiassa. Väitän että mitään muuta potentiaalista vahingon aiheuttajaa ei ole syynätty yhtä pitkään ja hartaasti viimeisen sadan vuoden aikana - ei muita ympäristömyrkkyjä, ei pienhiukkasia, ei mitään. Tähän lienee suurena syynä kylmän sodan aikainen ydinpommin pelko, mikä motivoi säteilytutkimusta ja mahdollisti paljon kattavammat tutkimukset mitä muiden ympäristömyrkkyjen tapauksessa.

Ihmiskunnalla on siis melko hyvä käsitys radioaktiivisten aineiden vaaroista, myös niistä pitkän aikavälin haitoista. Osaltaan tämä tieto on peräisin kokeista, osaltaan ydinpommituksista, osaltaan onnettomuuksista, ja osaltaan luonnollisen radioaktiivisuuden eli taustasäteilyn vaihteluista. Näihin tietoihin pohjautuen kykenemme tekemään varsin hyviä arvioita ydinonnettomuuksien vaikutuksista, kun vain tiedämme, millaisia annoksia altistuneille ihmisille on aiheutunut tai tulee todennäköisesti aiheutumaan.

Sekä Tshernobylistä että Fukushimasta on tehty lukuisia arvioita. Ne luotettavammat - siis paikan päällä kerättyyn aineistoon pohjautuvat - toteavat, että Tshernobylin seurauksena lienee odotettavissa noin 4000 ylimääräistä kuolintapausta, ja Fukushiman terveysvaikutukset ovat niin pienet että vaikutuksia ei luultavasti tulla havaitsemaan missään. Fukushiman kohdalla tämä arvio perustuu annosarvioon, joka - kriittisten kansalaisten tekemien omien mittausten perusteella - vaikuttaa olevan selvästi yläkanttiin, jopa nelinkertaisesti todellisuuteen nähden.

Jokainen kuollut ja sairastunut on liikaa, mutta nyt täytyy muistaa että vaihtoehdotkaan eivät ole haitattomia. Greenpeacen saksalaisella yliopistolla teettämän tutkimuksen mukaan yksin Euroopan 300 suurinta hiilivoimalaa aiheuttavat JOKA VUOSI noin 22 000 ylimääräistä kuolemaa ja noin 150 000 vakavampaa sairastumista. Näin siis yksin pienhiukkasten ja muiden saasteiden suorien terveysvaikutusten vuoksi; hiilidioksidipäästöjä ei näihin lukemiin edes lasketa. Hiilivoiman tuotanto on ollut kasvussa jokaisessa ydinvoimasta luopuneessa maassa. Ylempänä olen kaivellutkin joitain lukuja vesivoiman riskeistä, eivätkä edes ns. uudet uusiutuvat (tuuli ja aurinko) ole riskittömiä - tosin näissä riskit painottuvat niiden rakentamiseen ja materiaalien louhimiseen, ja nämä riskit olemme ulkoistaneet pääasiassa köyhien maiden köyhille asukkaille.

Eli onnettomuuksia tulee tapahtumaan jatkossakin, mutta pahankin ydinonnettomuuden seuraukset kalpenevat vaihtoehtojen normaalin toiminnan aiheuttamien vahinkojen rinnalla. Tämä ei ole yksin minun mielipiteeni, vaan samaan tulokseen tulee mm. Ison-Britannian Maan ystävien tilaama tutkimusselvitys (kts. linkki ylempää kommenteista).

Toki edelleen voidaan väittää, että jokainen ydinonnettomuus on liikaa ja ydinvoimasta pitäisi yksinkertaisesti luopua. Tällöin kuitenkin unohdetaan paitsi todellinen riski siitä, että ydinenergia korvataan tuotettua energiayksikköä kohden tuhoisammalla vaihtoehdolla, myös erittäin tosiolevainen riski siitä, että ydinvoiman vastustaminen edesauttaa vaarallista ilmastonmuutosta. Myös toiseen kysymykseen vastaus näyttää päivä päivältä vahvemmalta: jos haluamme välttää pahimpiakin ydinonnettomuuksia huomattavan paljon vaarallisemman ilmastonmuutoksen, ihmiskunta tarvitsee melko varmasti myös ydinvoimaa. Tästä asiasta on taitettu peistä pitkään - olen itsekin kaksi kirjaa kirjoittanut - mutta saamattomuutemme päästöjen radikaalissa vähentämisessä tarkoittaa nyt sitten sitä, että minkään vaihtoehdon hylkiminen ei oikein enää sovi samaan yhtälöön vaarallisen ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa.

Juuri äsken uutisoitiin taas uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan uusiutuvat yksin eivät nyt enää kertakaikkisesti riitä, eivät vaikka niiden rakentamistahtia kiihdytettäisiin merkittävästi. (https://phys.org/news/2017-01-renewables-paris-cli...) Ydinvoima ei ole vakaan ilmaston pelastamisessa mikään ihmelääke, mutta se voisi olla varsin iso rikka rokassa. Tästä aiheesta olemme kirjoittaneet kaksi kirjaa, Uhkapeli ilmastolla ja Musta Hevonen, ja varsinkin jälkimmäisessä käsittelemme kysymystä seikkaperäisesti.

Toimituksen poiminnat