Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Tarvitsemmeko ydinvoimaa? Jatkoa debatille Greenpeacen kanssa

 

Vasemmistofoorumin Peruste-verkkolehti julkaisi äskettäin allekirjoittaneen ja Greenpeacen Juha Aromaan välisen debatin ajankohtaisesta aiheesta: kykenemmekö selättämään ilmastonmuutoksen ilman ydinvoimaa?

Suosittelen kaikkia aiheesta kiinnostuneita lukemaan keskustelun (PDF-linkki). Kirjoittamishetken jälkeen kysymys on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, kun Pariisin ilmastokokouksessa päätettiin pyrkiä rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Aikaisempi kahden asteen tavoite on jo nyt erittäin vaikea, varsinkin jos rajoitamme mielivaltaisesti vähähiilisen energian tuotantoa; puolitoista astetta on melko varmasti mahdoton saavuttaa, jos mikään ilmastonmuutoksen hillinnän osaratkaisuista jätetään pois laskuista. Tästä syystä ja jatkaakseni hyvin alkanutta debattia, vastaan Juha Aromaan kirjoitukseen ja kutsun hänet jatkamaan keskustelua.

Juha Aromaa kiteyttää loppupuheenvuorossaan debatin keskeisen kysymyksen siihen, miten saamme lisättyä uutta, fossiilisia korvaavaa energiantuotantoa mahdollisimman nopeasti. Tämä on tärkeä ja aiheellinen huomio. Valitettavasti hän jatkaa tämän huomion jälkeen olkiukkojen rakentamista ja esittää ydinvoiman uusiutuvien vaihtoehtona: hänen sanojensa mukaan uusiutuvan energian tuotantoennusteita vastaavan tuotannon aikaansaamiseksi maailmalla tarvittaisiin yli 700 Olkiluoto 3:n kokoista uutta ydinreaktoria.

Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, tulisiko meidän rakentaa ydinvoimaa vai uusiutuvia. Ainoastaan ydinvoimaa vastustavat esittävät, että maailman energiaongelma tulisi ratkaista vain ydinvoimalla - ja koska tämä ei ole mahdollista, he väittävät ydinvoimaa tarpeettomaksi. Olen koko debatin ajan ja aikaisemminkin jatkuvasti esittänyt, että nyt tarvitsemme luultavasti kaikkia vaihtoehtoja. Muuten ainoa mahdollisuutemme päästä päästötavoitteisiin on rajoittaa rajusti maailman energiankulutusta. Tämä käy selväksi kaikista ydinvoiman hylkäävistä päästövähennysskenaarioista.

Pariisin ilmastokokouksessa alustavasti esitetty, parhaillaan vertaisarvioitavana oleva selvitys kävi läpi kaikki tekijöiden löytämät vain uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön pohjautuvat päästövähennysskenaariot. Yhteistä näille oli se, että niissä energiaa oletettiin kulutettavan merkittävästi vähemmän kuin missään muussa energia- ja ilmastoskenaariossa. Kuten toin debatin avauspuheenvuorossani esille, tämä tarkoittaa käytännössä — Greenpeacen ja uusiutuvan energian teollisuuden omien laskelmien mukaan — esimerkiksi sitä, että vuoden 2050 afrikkalaiselle ei voida jättää kuin noin neljännes siitä energiamäärästä, mitä keskiverto kiinalainen kuluttaa nykyään. Tälläinen tulevaisuus on epäreilu, epätoivottava, ja epätodennäköinen. Jokainen reaktori, tuulivoimala ja aurinkopaneeli vievät meitä kauemmaksi tälläisestä dystopiasta, vaikka mikään niistä ei riitä maailman energiaongelman ratkaisuksi yksinään.

Vaikka uusiutuvan energian tuotanto onkin kasvanut kiitettävällä tavalla ja kasvu toivottavasti jatkuu, ydinvoiman hylkääminen on ennenaikaista. Tähän mennessä kaikkien energianlähteiden kasvu on noudattanut samaa, kaiken teknologian leviämisessä havaittavaa kaavaa: hidasta alkua seuraa nopea kasvupyrähdys, joka tasaantuu hitaaksi kasvuksi. Uusiutuvat ovat nyt tämän niinsanotun S-käyrän kasvupyrähdysvaiheessa. Ei ole mitään syytä olettaa, että uusiutuvat energianlähteet olisivat poikkeus aivan kaikilla teknologioilla tähän saakka havaittuun kuvioon. Tästä syystä "viivoittimella ennustaminen" nykyisistä kasvukäyristä on vaarallista.

Se ei kuitenkaan ole mitään uutta: tarkalleen samoilla perusteilla vakavahenkiset analyytikot esittivät vielä 1970-luvulla, että vuonna 2000 edes öljyä ei kannata pumpata maasta koska ydinenergiaa tulee olemaan käytössä niin paljon. Jos nykyiset optimistit ovat edes puoliksi näin väärässä JA hylkäämme muut vähähiiliset energianlähteet, tuntemamme maapallon tulevaisuus on sinetöity. Onkin merkillepantavaa, miten poikkeuksellisella itsevarmuudella vain uusiutuvia ajavat esittävät tulevaisuuskuviensa olevan ainoita mahdollisia. Varovaisempaan mieleen juontuu väkisinkin ajatus siitä, että julkisella itsevarmuudella pyritään kenties peittämään sisäisiä epäilyksiä. 

On myös valitettavaa nähdä, miten Aromaa jatkaa retorista kikkailua ja omenoiden vertailua appelsiineihin vertaamalla Olkiluoto 3-projektia Britannian kaikkeen tuulivoimarakentamiseen yhteensä. Hän jättää myös huomiotta, että maatuulivoiman merkittävä lisärakentaminen koetaan tiheään rakennetussa saarivaltakunnassa hyvin vaikeaksi: viimeisimmissä selvityksissä liki 60% suunnitelluista hankkeista hylättiin paikallisen vastustuksen vuoksi, ja vastustus on lähinnä lisääntymässä [1]. Juuri tälläisistä syistä viivoitinennusteiden tekeminen on hyvin vaarallista. 

Aromaa lopettaa kirjoituksensa tuttuun vihjailuun ydinvoiman "kiistattomista" vaaroista. Kuten aina ennenkin, hän ei kuitenkaan tee mitään mielekkäitä vertailuja muiden energianlähteiden vaaroihin ja riskeihin. Syynä tähän on hyvin mahdollisesti se, että Greenpeacen aktiivit tietävät itsekin tälläisen vertailun kääntyvän ydinvoiman eduksi. Esimerkiksi Aromaan mainitsemat, Tshernobylin onnettomuuden vuoksi lisääntyneet kilpirauhassyövät huomioidenkin (WHO:n arvion mukaan tapauksia on odotettavissa enintään 4000, joista 99% on parannettavissa), ydinvoima on selvästi kaikkea polttamiseen perustuvaa energiantuotantoa turvallisempaa.

Lääketieteen alan johtavassa julkaisussa The Lancetissa julkaistujen tutkimusten mukaan esimerkiksi yksin Helsingissä sijaitsevien polttovoimaloiden voi arvioida aiheuttavan joka vuosi ehkäpä 500 ennenaikaista kuolemaa tai vakavaa sairastumista [2]. Polttaminen yhdessä pienehkössä kaupungissa siis aiheuttaa kahdeksassa vuodessa jotakuinkin saman verran terveysvahinkoja kuin maailman pahin ydinvoimaonnettomuus  yhteensä koskaan. Ydinvoima on siis selvästi turvallisempaa kuin esimerkiksi Greenpeacenkin ehdottamat ja kannattamat bioenergialaitokset, vaikka jälkimmäisten todennäköisesti oletettua suurempia hiilidioksidipäästöjä ei edes huomioitaisi. Samaan johtopäätökseen päästään vaikka lähteenä ydinvoiman ja polttamisen vaaroille käytettäisiin yksinomaan Greenpeacen omia julkaisuja. 

Aromaan teksti onkin hyvä esimerkki siitä, miksi energiakeskustelua ja erityisesti energiamuotojen haittapuolista keskustelua tulisi käydä enemmän numeroin ja tutkimuksin ja vähemmän adjektiivein. Täydellisiä ja haitattomia energialähteitä ei ole olemassa, eikä meillä ole aikaa odottaa niiden kehittämistä. Siksi meidän on pakko kyetä keskustelemaan energiantuotannosta aikuismaisesti, haittoja, hyötyjä ja riskejä verraten.

Jos emme näin tee, jos hylkäämme kevein perustein ydinvoiman — edelleen ylivoimaisesti tärkeimmän yksittäisen vähähiilisen energianlähteemme — mutta silti epäonnistumme vaarallisen ilmastonmuutoksen torjunnassa, kaikki tulevat sukupolvet tulevat kysymään niin kauan kun ihmisiä Maapallolla on: olisivatko 2000-luvun ihmiset voineet ehkäistä merten nousun ja happamoitumisen ja pysäyttää vaarallisen ilmastonmuutoksen, jos ydinvoimaa ei olisi niin kiihkeästi vastustettu?'

Lähteet

[1] The Guardian, 21.1.2015. Six in 10 UK onshore windfarms rejected, says report. http://www.theguardian.com/environment/2015/jan/21/six-in-10-uk-onshore-...

[2] Markandya, A., & Wilkinson, P. (2007). Electricity generation and health. The Lancet, 370(9591), 979–990. Julkaisussa arvioitiin hiilisähkön tuotannon keskimääräisiksi terveyshaitoiksi Euroopassa noin 25 kuolemaa ja 225 vakavaa sairastumista (sekä 13 288 lievempää sairastapausta) tuotettua terawattituntia kohden. Vuonna 2014 Helsingin Energia (Helen) tuotti käytetystä sähköstä (n. 7 TWh) noin kolmanneksen, reilut 2 TWh, kivihiilellä. Vaikka Helenin tavoitteena on siirtyä biomassaan, sen polttaminen aiheuttaa vastaavia pienhiukkaspäästöjä, joten terveyshaitat tuotettua energiayksikköä kohden ovat luultavasti samaa suuruusluokkaa.

PS. Niille, jotka välittävät ympäristöstä mutta eivät välitä perinteisten ympäristöjärjestöjen toisinaan hyvinkin mustavalkoisesta maailmankuvasta, on nyt vaihtoehto: Suomen Ekomodernistit ry. Mukaan pääsee kätevästi tästä. Olemme Suomen nopeimmin kasvava ympäristöjärjestö: viivoitinennusteemme mukaan koko Suomi on ekomodernistinen kesällä 2019, koko maailma viimeistään 2020. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

Vielä pitää korostaa sitä, että valtava määrä sattumasähköä ei sovellu nykyisiin sähköverkkoihin. Tähän ongelmaan ei ainakaan vielä ole näköpiirissä ratkaisua ainakaan mitenkään järjellisin kustannuksin.

Jos HELEN muuttaa nykyiset CHP-voimalansa pelkälle biomasalle, sitä tullaan roudaamaan niin kaukaa, että hiilidioksidipäästötkään eivät vähene. Puunpoltosta syntyy paljon enemmän hiukkasia kuin hiilen. Suodattimilta vaaditaan siis lisätehoa, jotta homma onnistuisi. Nykyään näiden voimaloiden hiukkaspäästöt ovat olemattomat.

Haluammeko sitten polttaa kaikki metsämme, on vielä yksi kysymys.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Haluammeko sitten polttaa kaikki metsämme, on vielä yksi kysymys."

Tuo ei taida oikein kaikille olla selvää, siis paljonko puuta palaa jos sillä ruvetaan lämmittämään/tuottamaan sähköä suuremmassa mittakaavassa.
Ja varsinkin jos oletetaan hakkuutähteillä tehdä tuota energian tuotantoa. Tässä jokunen aika sitten hakattiin tuosta vierestä n. 5 ha:a, ja kerättiin kantoja sekä hakkuutähteet. No siinä muutaman kerran täysperävaunu ja tähteet olivat poissa, tämän kun suhteuttaa esim. vaikkapa Helsingin vaatimaan energiaan niin saa jonkinlaisen käsityksen, ehkä. Ja vielä se, että sille puulle on muitakin ottajia.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Nythän meillä on sähkön suhteen vallalla sattumakulutus - jokseenkin kaikki kulutus on rakennettu sillä oletuksella, että energiaa saa aina kun tarvetta on. (Tätä näkökulmaa vasten muuten on hieman huvittavaa, että vihreitä syytetään sähköä saa töpselistä -ajattelusta.) Uusiutuvia saa rakentaa reilusti lisää ennenkuin nykyisen verkon säätelyrajat tulevat vastaan. Pitkässä juoksussa kulutusjoustoa pitää tietenkin lisätä, mikä tapahtuu sähköverkkojen saneerauksen ja uudisrakentamisen yhteydessä. Joten kyllä se ratkaisu näköpiirissä on ja sitä jo toteutetaan.

Tapani Lahnakoski

Juu, ei Suomessa olla vielä lähellä tuota rajaa, jolloin tulisi ongelmia, mutta tämän blogin aihe onkin korvata kaikki energiantuotanto uusiutuvilla, joten tämän hetken tilanteella ei ole merkitystä.

Olemme kuitenkin pohjoismaisessa sähkömarkkinassa, joten naapureiden tuulimyllyillä on kuitenkin meillekin vaikutusta.

Missä tätä merkittävää kulutusjoustoa jo nyt sitten harrastetaan ja miten?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #4

Minun nähdäkseni tässä kyllä puhutaan energiantuotannosta kokonaisuudessaan ml. ydinvoima.

Eihän tähän asti merkittävää kulutusjoustoa ole vielä toteuttanut muu kuin raskas teollisuus. Kiinteistöissä ja asunnoissa jousto lisääntyy sitä mukaan, kun reaaliaikaiseen hinnoitteluun perustuvat sähkösopimukset yleistyvät (niinkuin on tapahtumassa). Kiinteistöissä, joiden talotekniikka on etähallinnnan perässä, voidaan jousto toteuttaa valvomosta käsin. Kotitalouksissa tämä vielä tostaiseksi jää asukkaan oman seurannan varaan, mutta standardeja tariffiohjaukseen on kehitteillä.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #5

Niin, mutta tämä debatti koski juuri sitä voidaanko ydinvoimasta ja fossiilisista luopua molemmeista. No, sinä et ilmeisesti tähän mahdollisuuteen ainakaan täysin usko.

Kotitalouksissa (Suomessa) homma on mennyt toiseen suuntaan, kun yösähkö on lähes samanhintaista kuin päiväsähkö. Toki reaaliaikamittauksella on mahdollisuutensa, jolla uusiutuvien määrän rajaa voidaan nostaa. Ydinvoima, tuuli ja aurinko pelkästään ovat huono yhdistelmä, kaikilla on huonot säätöominaisuudet.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela Vastaus kommenttiin #6

Huomautuksena vain, että ydinreaktorin tehoa voidaan säätää siinä kuin höyrykattilankin, vesivoima menee kuitenkin edelle säätönopeudessa. Kun ydinvoimalaitoksen kiinteät kulut ovat suuret ja muuttuvat pienet, on taloudellisessa mielessä järkevää pyrkiä ajamaan laitosta täysillä.

Tuuli ja aurinko sensijaan sattumavoimana ovat yhdenlaisia parasiitteja, tarvitsevat tuplainvestoinnit varavoimaan ja siirtoon.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #7

Teknisesti ottaen kyllä, mutta kun nyt myönnetyistä ydinluvista huolimatta investoijia ei tahdo löytyä edes siihen, että perusvoimaa tuotettaisiin ydinvoimalla, niin tuskinpa sitä kukaan säätövoimaksikaan rakentaa.

Tuo parasiittivertaus on aika kulunut, kaikki voimalat vaativat varavoimansa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #10

Varavoiman kyllä, mutta ei säätövoimaa.

Mihinkään tukemattomaan voimalaan ei tahdo löytää investoijia. Mitään primaarienergiaa ei kannata juuri nyt rakentaa, ellei valtio tue sitä avokätisesti.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #10

Kuten tiedät, se johtuu siitä, että ydinvoimaa ei tueta valtion pussista.

Tuulivoima on sekä parasiitti että häirikkö. Toki ydinvoimakin vaatii varavoimansa siltä varalta, että satunnaisesti joku voimala joudutaan ajamaan alas. Vesivoima ja pari seisovaa kaasuturbiinia riittävät siihen hyvin. Jos sattumavoimaa lisätään, kaasuturbiineja joudutaan rakentamaan lisää, kun vesivoima ei riitä ja muut polttolaitokset ovat liian hitaita tähän säätöön näillä näkymillä. Lisäksi muita polttovoimaloita joudutaan ajamaan vajaateholla, jotta olisi vara lisätä, kun tuuli tyyntyy.

Saksan tilastoista tämä näkyy hyvin. Vaikka joskus koko valtakunnan tarve voitaisiin kattaa tuulella ja auringolla, joudutaan yli 20 %:n osuus pitämään käynnissä hiilellä, kun sitä ei voida nollasta noin vain käynnistää.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Olen tuonut muutamaan kertaan esille sen asian, että aurinkosähkö halpenee niin kovaa tahtia, että siitä tulee luultavasti merkittävä sähköntuotantomuoto Suomeen kesäajaksi. Tämä puolestaan luo tarvetta panostaa sellaisiin energiantuotantomuotoihin, jotka tuottavat energiaa pääosin talvella.

Olenkin siksi pohtinut jotta olisiko mahdollista luoda tekojärviä joihin on mahdollista varastoida suuria määriä vettä kesällä ja ohjata vettä sitten talvella vesivoimalaitokselle.

Vesivoimasta muuten sellainen knoppitieto että maailman suurin vesivoimalaitos, Kiinan kolmen rotkon padon voimala, tuottaa sähköä yli 84 terawattituntia vuodessa mikä on enemmän kuin Suomen vuotuinen sähkönkulutus. Kolmen rotkon padon voimala vastaa teholtaan neljäätoista Olkiluoto kolmosta.

Tapani Lahnakoski

Olet moista asiaa mennyt pohtimaan, mutta laskemaan et sentään.

Kiinan esimerkki tarkoittaa pyöreästi, että veden pudotuskorkeus on kilometri ja vettä virtaa tuhat kuutiota sekunnissa. Montako prosenttia tästä haluaisit Suomessa korvata pohtimallasi tavalla?

Suomessa on aika vähän mäkiä, joissa allaskorkeus tuli olemaan yli 100 m. Tällä korkeuserolla saisimme puolisen prosenttia talviajan sähköntarpeestamme, jos virtaus olisi yhteensä 100 m^3/s.

Tämä tarkoittaa, että tuo puoli prosenttia neljän talvikuukauden sähköntarpeestamme vaatisi sadan metrin korkeuteen altaat, joiden yhteinen tilavuus olisi miljardi kuutiota! Yhtenä altaana se tarkoittaisi, jos vesimassan korkeus olisi 20 m, allasta, jonka sivu olisi 7,3 km pitkä (neliskanttinen).

Kuulostaako toteutuskelpoiselta saatavaan hyötyyn nähden? Minä rakentaisin ennen vaikka vauhtipyöriä. Molemmissa on kyllä se hyvä puoli, että ei tarvita mitään synkronointia sähköverkkoon, jos tuotanto on varaston vieressä.

Tarkistakaa laskinko lähellekään oikein.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Vesivoiman osuus sähköntuotannosta täällä Suomessa on 10-15 prosenttia, vesivuodesta riippuen. Jos toiset 10-15 prosenttia tulisi aurinkosähköstä ja pystyttäisiin ohjaamaan tekojärvien avulla vesisähkön tuotanto talviajalle, niin olisi mahdollista korvata 10-15 prosenttia fossiilisähkön kapasiteettiarvosta. En väitä että idea olisi tuossa mittakaavassa mahdollista toteuttaa eli kyse on lähinnä pohdintaan ja suunnitteluun kannustavasta ajatuslekistä.

Tekojärvisuunnitelmista on puhuttu julkisuudessa aika paljon mutta ehkä mainitsemani tulokulma on jäänyt puuttumaan.

Lähetin tämän viestin kännykästä. Saatan palata illalla laskupuoleen pöytäkoneella.

Toimituksen poiminnat