Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Miksi ympäristön ystävä ei vastusta Fennovoimaa

Pidän itseäni ympäristön tilasta vakavasti huolestuneena ihmisenä. Siksi kannatan kaikkia vähähiilisiä energiantuotantomuotoja. Fennovoima-kysymys on kuitenkin hankala, koska asiaan liittyy selvästi tiettyjä ulkopoliittisia aspekteja. En kuitenkaan aio vastustaa Fennovoiman hanketta, ja seuraavassa perustelen, miksi muidenkaan ympäristönsuojelua tärkeänä pitävien ei kannattaisi. Kirjoitus perustuu aikaisempaan kommenttiini Osmo Soininvaaran blogissa.

 

Koska en osaa henkilökohtaisesti arvioida ilmastotieteeseen liittyvää tutkimusta, otan annettuna, että kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama ilmastonmuutos on kenties ihmiskunnan historian vaikein haaste. On täysin selvää, että tämän haasteen selättämiseksi tarvitsemme lisää vähähiilistä energiaa. Ken näin ei usko, voi saman tien jättää sikseen mm. tuuli- ja aurinkovoiman edistämisen. Nyt, Fennovoiman myötä, tarjolla olisi 9 TWh lisää, eli melkein yhtä paljon kuin Tanskan koko tuulivoimatuotanto. Tämä tulisi rahoitukseltaan suhteellisen edullisin ehdoin ja ilman valtion jatkuvia tukiaisia.

Jos todella huonot vaihtoehdot eli turve ja venäläinen kivihiili ja maakaasu jätetään pois laskuista, edes jossain määrin realistisia ja jotakuinkin samalla aikataululla toteutettavissa olevia vaihtoehtoja ovat seuraavat:

  1. Tuulivoima.
  2. Biomassa.
  3. Ydinvoimala jonnekin muualle.

Tuulivoiman rakentaminen edellyttää nykyään noin 80 €/MWh takuuhintaa 12 vuoden ajaksi. Optimistisessakin laskelmassa Fennovoimaa vastaava 9 TWh tuotannonlisäys vaatisi siis valtion tukiaisia vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa seuraavan 12 vuoden ajan. Kuten olen toistuvasti tuonut esille, yksikään politiikan tuntija - ei ydinvoiman vastustaja eikä kukaan muukaan - ei ole esittänyt, miten tälläinen tukipaketti saataisiin läpi jo seuraavassa eduskunnassa, jotta rakennustöihin päästäisiin ajoissa. Tai edes sitä seuraavassa eduskunnassa. Kukaan ei ole myöskään esittänyt, mistä tämä raha otettaisiin pois. Tälläistä tukipakettia siis emme melko varmasti tule näkemään, emmekä siis näe Fennovoimaa vastaavaa määrää uutta tuulivoimaa.

Biomassan käyttöä voitaneen lisätä jonkin verran, mutta tässä piilee iso riski. Tuoreempi tutkimus (SYKE, Metla, kansainväliset tutkimuslaitokset) on tehnyt selväksi, että biomassalla voidaan ylipäätään vähentää päästöjä vain jos se korvaa fossiilisia polttoaineita Ydinvoiman korvaajana se lisäisi päästöjä varmasti. Mikä pahinta, on mahdollista, että biomassa ei kokonaisuutena ja laajasti käytettynä ole maakaasua parempaa polttoainetta. Pessimistisemmissä laskelmissa se on päästöiltään kivihiilen tasoa. Esimerkiksi Metlan laskelmissa jo nyt päätetty biomassan käytön lisäys lisäisi Suomen kasvihuonekaasupäästöjä noin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. (Nyt päästöt ovat noin 48 miljoonaa tonnia, eli lisäys olisi melkoinen.) Jos suunnitellut ydinvoimalat korvataan kokonaan biomassalla, päästöt lisääntyvät varmasti paljon enemmän. Tästä syystä on melkein varmaa, että biomassalla ei päästötavoitteisiin tosiasiassa päästä, ja että sille lätkäistään jatkossa päästömaksu. Taloudellinen riski tästä on melkoinen, ja täysin ohitettu suomalaisessa energiakeskustelussa, jossa biomassasta ei yleensä saa sanoa pahaa sanaa. Onkin erittäin kunnioitettavaa, että tietääkseni ainoana lehtenä Vihreä Lanka (!) on tehnyt aiheesta hyvän, ehdottomasti lukemisen arvoisen koosteen.

Sitten on vaihtoehto 3, eli uusi ydinvoimalupa jonnekin. Tämä on täysin puheen asteella, ja koska suunnitteilla oleva voimala on parempi kuin puheen tasolla oleva voimala, en näe Fennovoiman vastustamista ainakaan ympäristötekona.

Ja nämä olivat ne "hyvät" vaihtoehdot. Verrattoman paljon todennäköisempää on, että ydinvoimalat korvattaisiin yhdistelmällä biomassaa, turvetta, kivihiiltä ja maakaasua. Näistä kaikkea muuta paitsi turvetta tuotaisiin luultavasti Venäjältä. Lisäksi toki saatettaisiin saada muutamia tuuli- tai aurinkovoimaloita, silmänlumeeksi.

Ikävä kyllä, muuten hyvin kehittyvällä aurinkosähköllä ei voida lähitulevaisuudessa korvata mitenkään merkittävää osaa Suomen sähkönkulutuksesta, eikä niillä juurikaan voida säästää päästöjä. Ylivoimaisesti suurin osa tuotannosta saadaan ilmiselvistä syistä kesäisin, jolloin sähköä tarvitaan vähän, se on halpaa, ja se tuotetaan vähäpäästöisesti. Kesäsähkön päästötase pyörii noin 100 gCO2/kWh tietämillä, siinä missä aurinkosähkön päästötase teollisen mittakaavankin asennuksissa on luokkaa 46 gCO2/kWh tai enemmän (IPCC:n mediaaniarvio, 2011). Säästetylle hiilidioksiditonnille tulisi siis melko huikea hintalappu. Energiaa opitaan kenties tulevaisuudessa varastoimaan talvea varten, mutta tällä hetkellä tälläisten järjestelmien hinta on niin korkea, että niiden toteutuminen on vielä epätodennäköisempää kuin 9 TWh tuulipuistojen.

Mitä Venäjä-riippuvuuden kasvuun tulee, pidän useita tähän liittyviä argumentteja nykytilanteessa hyvin kaksinaismoralistisena ja paikkansapitämättömänä valituksena. Venäjältä tuodaan jo nyt maakaasua yli 30 TWh vuodessa, eikä esimerkiksi tämän korvaaminen vaikkapa sähköntuotantoa lisäämällä ole kiinnostanut yhtäkään poliitikkoa. Eikä luultavasti kiinnosta tulevaisuudessakaan.

 

Jos Fennovoima kaatuu esimerkiksi puutteisiin omistajapohjassa, en sitä jää suuremmin itkemään. Mutta ympäristön ja tulevien polvien vuoksi haluaisin antaa sille mahdollisuuden.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (68 kommenttia)

Jouni Valkonen

Huomaa, tuulivoiman hinta ei ole 80 euroa per MWh, vaikka syöttötariffi on sen verran 12 vuoden ajan.

Syöttötariffia paljon parempi metodi tukea tuulivoimaa ja saada asioihin liikettä olisi, että valtio osallistuisi vähemmistöosakkaana, esim. 30–40 prosentin osuus, tuulivoimahankkeisiin. Tällöin se voisi paremmin ohjata tuulivoimahankkeita haluttuun suuntaan ja varmistaa että niiden verkkoon kytkeminen sujuu kunnolla eikä se perustu roskasähkön syöttämiseen häiritsemään sähköverkkoa. Huipputuulella meillä kuitenkin on joka tapauksessa tuulivoiman ylituotantoa ja sitä voidaan tarjota ottajille ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan.

Esimerkiksi Tuuliwatti on asentanut Gamesan 5 megawatin turbiineja, jotka on optimoitu koville tuulille sen sijaan että olisi asentanut esimerkiksi Vestaisin 3,3 megawatin matalille tuulennopeuksille optimoitua tuulimyllyä. Matalalle tuulennopeudelle optimoitu mylly tuottaa tasaisemman tuotantokäyrän ja siis korkeamman mediaanitehon, vaikka ehkä joulemääräinen tuotanto saattaakiin jäädä pienemmäksi.

Tuulivoiman syöttötariffi on siis lähinnä sitä varten, että saataisiin markkinat polkaistua käyntiin ja painettua kustannukset alas. Tariffia on tarkoitus pienentää sitä mukaan kun tuulivoiman kustannukset putoavat. Mutta aluksi uudelle teknologialle pitää luoda keinotekoiset markkinat, koska hinta ei tule alas itsekseen, vaan vasta vuosien massatuotannosta saatujen kokemusten tuomien tuotantoprosessien optimointien seurauksien kautta.

Tuulivoiman omakustannushinta on tällä hetkellä ehkä 30–50 euroa per MWh, kun riittävä skaala saadaan käyttöön ja tämä on laskettu 20 vuoden investointiajalle. Yhdysvalloissa tuulivoiman hinta on vajonnut jo $37 per MWh. Tämän jälkeen saadaan siis hyvin halpaa (noin kympin hintaista) sähköä 1 – 10 vuotta, riippuen kuinka kauan tuulimyllyä kannattaa huoltaa. Jossain vaiheessa tuulimyllyn teho laskee ja huoltokulut kasvavat että tuulimylly kannattaa vain vaihtaa uuteen ja kierrättää ne osat, mitkä voidaan kierrättää vanhasta myllystä.

Huomaa, Venäjän valtiokin yrittää tukea Suomen ydinvoimahanketta, koska markkinaehtoisesti se ei voisi toteutua, koska riskit ovat liian suuria. Tosin näyttää, että Fennovoiman hanke on jämähtämässä kotimaisten investoijien keskuudessa leviävään ikävään realismiin.

Vielä sellainen, niin itseasiassa juuri tuulivoiman vaihtelevuus on tuulivoiman vahvuus. Eli kovalla tuulella meillä on reipasta sähkön ylituotantoa, jolloin sähkön reaalinen hinta putoaa lähelle nollaa, koska tuulivoimassa ei ole polttoainekuluja. Tämä mahdollistaa kokonaan uusien tuotannon sovellusten kehittämisen, jotka pystyvät hyödyntämään ajoittaista todella halpaa sähköä. Fischer-Tropsch -prosessin pyörittäminen nyt lienee kaikein vähiten luovuutta vaativa sovellus erittäin halvalle sähkölle.

Ja vielä yksi irtohuomio: jos rakentaa tuulimyllyn alle 500 metrin päähän jonkun asennusta, niin mahdollisista meluhaitoista voitaisiin maksaa asunnon omistajan suostumuksella kohtuullinen korvaus asunnon omistajalle. Tuulimyllyn hyvistä sijoituspaikoista on pulaa, joten tämä olisi selkeästi paras ja molempia osapuolia miellyttävä tapa tehdä kompromissejä. Ei korvaussummat kuitenkaan olisi kuin promilleja tuulimyllyn vuosituotannosta.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Referoiden edellinen. Tuki, korvaus, maksu.

Hinnan tulee määräämään kysynnän ja tarjonnan suhde. Eli silloin kun on auringonpaistetta ja tuulee, niin sähkö on halpaa, muulloin kallista. Sen takia ydinvoima onkin paras energian tuottaja, koska se on tasaista tuottoa ja hintakin pysyy samassa.

Jouni Valkonen

entä jos kysyntä vaihtelee?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #7

Maksetaan tukea, korvataan tai subventoidaan? :)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Ja vielä yksi irtohuomio: jos rakentaa tuulimyllyn alle 500 metrin päähän jonkun asennusta, niin mahdollisista meluhaitoista voitaisiin maksaa asunnon omistajan suostumuksella kohtuullinen korvaus asunnon omistajalle."

Amoraalinen tuulivoimateollisuus on hyvä myyntitaitojen suhteen, tosin keinot voivat olla mitä sattuu? ;)

"There is sufficient research and history to link the sensitivity of some people to inaudible amplitude-modulated infra and low-frequency noise to the type of symptoms described by those living near industrial wind turbines.
This information should have served as a warning sign.
Experts, some well known in the field of acoustics, have
defended the wind industry position through white papers,
reports, and testimony in hearings, and through committees
that are establishing guidelines for siting industrial-scale
wind turbines.
The acoustics profession and individual acousticians
should have recognized the early reports of symptoms by
people living near wind turbines as a new example of an old
problem. Instead of advocating caution in locating wind turbines near people, the rush for renewable energy took precedence. The position or belief that there was little or no possibility inaudible infrasound and very low–frequency noise could be causing the reported problems has delayed further research and the safe implementation of industrial wind turbines.
It is the author’s opinion that had past experience and
information, which was available prior to the widespread
implementation of the modern upwind industrial-scale wind
turbine, been incorporated into the government and industry
guidelines and regulations used to siting wind turbine utilities, many of the complaints and AHEs currently reported would have been avoided. https://retreview.dpmc.gov.au/sites/default/files/...

Jouni Valkonen

Kuten sanottua, nuo "tuulivoimasyndrooman" oireet on helppo parantaa kun maksetaan sopiva korvaus. Jos tonni vuodessa ei riitä, niin entä kaksi? Tuulimylly tuottaa sähkö noin 10 GWh vuodessa, joten sen arvo on noin 400 000 euroa vuodessa. Kyllä tästä euro jos toinenkin liikenee tuulivoiman uhreille.

Lisäksi aina voi muuttaa pois, koska lähistöllä oleva tuulimylly ei laske kiinteistöjen arvoa ja luultavasti se saattaa jopa nostaa tonttimaan arvoa, niin vanhan asunnon saa myytyä järkevään hintaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #16

On esitetty kysymys mikseivät tuulivoimayhtiöt lunasta lähimpiä asuntoja? No Tanskassa ja Hollannissa joutuvat jo maksamaan asunnoista markkinahinnan mukaisia lunastushintoja, oikeuden päätöksillä?

Tuulivoimayhtiöt yleensäkin toimivat 2800 € pääomalla, vuokrat, palkat ja ylipäänsä kaikki kulut maksetaan syöttötariffista?

Näillä tuulilla ja 12,7 % nimelliskapasiteetin käyttöasteella syöttötariffiakaan ei kerry, ei ainakaan tuulivoimasta!

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje... Tällä sivulla (klikkaa "table" ) näkyy tuotot on-line pohjoismaissa. Kun hiiren vie tuulilukeman päälle, ilmoittaa selitys mitatun ja laskennallisen osuuden.

http://www.tuuliwatti.fi/index.php?id=12187 Täältä löytyy Tuuliwatin on-line teho, nimellisteho on 192,9 MW (186,6 MW)

KOKONAISTUOTANTO JUURI NYT 20.9.2014 08:29
23,75 MW (TuuliWatti Oy)

23,75/186,6 => nimelliskapasiteetin käyttöaste = 12,7 % (TuuliWatti Oy)

Tuulivoimatuotanto Pohjoismaissa 670 MW 20.09.2014 08:44

Kokonaiskulutus Pohjoismaissa 34 413 MW 20.09.2014 08:44

==> Tuulivoiman osuus Pohjoismaissa = 1,9 %

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #19

No eihän asunnon lunastaminen tuulivoimayhtiötä haittaa, jos sen joutuu tekemään markkinahinnalla. Asunnon voi myydä tai vuokrata eteenpäin myös sillä samalla markkinahinnalla. Ja jos asunnon peruskorjaa, niin siitä saattaa saada paremmankin hinnan kuin mitä olivat peruskorjauksen kulut.

Ei lähistöllä oleva tuulimylly kuitenkaan vaikuta mitenkään kiinteistöjen arvoon. Maan arvo yleensä jopa nousta, koska maan omistajalle tuulivoimabusiness on yleensä hyvinkin tuottoisaa. Tämän vuoksi Saksassa on kova kilpailu siitä että kenen maille tuulivoimayritykset rakentavat tuulimyllyjään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #21

Muistaakseni joku oli Suomessa tehnyt myyntitarjouksen joutomaastaan tuulivoimarakennuttajalle, ei syntynyt kauppaa mistään hinnasta sensijaan vuokrasopimusta tarjosivat.

Saksassa tilanne on eri. Se viherpesu on Saksassa jo liian pitkällä. Eivätkä välitä luonnonsuojeluun liittyvistä näkökohdistakaan kaikissa osavaltioissa? Baijerin osavaltiossa sentään on jo lainsäädännössä asetus tuulivoimalan sijoittamisesta asutukseen nähden, eli 10 X tuulivoimalan napakorkeus minimissään asutuksesta. http://www.windpowermonthly.com/article/1300949/ge...

"Bavaria is setting a minimum distance of ten times the turbine height, which threatens to virtually rule out wind development in the state."

GERMANY: Germany's new renewable energy law has passed through parliament in the second and third readings, in parallel with a law allowing each federal state to independently set the distance of wind turbines to the nearest houses.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Huomaan, että syöttötariffi tarkoittaa tällä hetkellä valtiolle noin 40 €/MWh kustannusta, ja laskin tuon kustannuksen sen mukaan.

Tälläisiä tukipaketteja ei ole tulossa, ja ilman niitä tuulivoima ei näytä olevan kovinkaan kiinnostava sijoituskohde. Nykyisillä tukipaketeilla parhaiten tuulivoimalle sopivat paikat tulevat Suomessa pitkälti rakennettua, ja erilaisten perustustöiden y.m. vuoksi lisääminen tulee olemaan kalliimpaa. Varsinkin jos ja kun tuulivoimaloiden rakentajat laitetaan ennen pitkää maksamaan oma osuutensa verkon vahvistamisesta ja luotettavuuden varmistamisesta.

Jollain aikavälillä uusiutuvia tulee (toivottavasti) lisää. Tällä hetkellä tälläisiä hankkeita ei kuitenkaan ole pöydällä, eikä Fennovoiman torjuminen tuo niitä pöydälle. Joten nettotulos on vähemmän saatavilla olevaa vähähiilistä energiaa.

Uskot siis, että sähkön hinnan putoaminen lähelle nollaa vahvasti korreloivalla tuotannolla on hyvä asia. Mietipä hetki, mitä tämä tekee tuon vahvasti korreloivan tuotannon kannattavuudelle. Täällä olen asiaa graafisesti avannut ja laskennallisesti analysoinut:

http://jmkorhonen.net/2014/04/08/graphic-of-the-we...

Rautalangasta vääntäen: kun tuulivoimaloita (tai muita heilahtelevia, luonnonoloista riippuvaisia generaattoreita) on niin paljon, että niiden tuotanto ylittää säännöllisesti kulutuksen, saadaan säännöllisesti aikaan tilanne, jossa tuulivoimaloiden/vast. tuotetun sähkön arvo on ≈ niiden tuotannon marginaalikustannus eli lähellä nollaa. Koska sääilmiöt korreloivat laajalla alueella, tämä tarkoittaa, että suuri osa tuulivoimaloista/vast. tuottaa yhtä aikaa lähes nollan arvoista sähköä. Wait, it gets worse: koska tuulivoiman tuotanto on suhteessa tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin, on matemaattinen tosiasia, että _hyvin_ suuri osa tuotannosta tulee huipputuotantohetkien aikana - jolloin sen arvo on lähellä nollaa aina jos tuotanto ylittää sen hetkisen kysynnän.

Polttoaineen syntetisoiminen eri prosesseilla on aina halvempaa, jos sähköä on saatavilla tasaisesti ja ennustettavasti. Tämä johtuu siitä, että synteettisen polttoaineen hinta muodostuu ennen kaikkea investointikustannuksista, ja investointikustannus riippuu maksimitehosta. Jos sama tuotanto joudutaan tekemään esim. mitoittamalla tuotantolaitos 25 % ajasta saatavissa olevalle 400 MW teholle, investointikustannus on noin nelinkertainen verrattuna laitokseen, joka mitoitetaan 100% ajasta saatavissa olevalle 100 MW teholle. Tämä ei muutu tekniikan kehittyessä. Jani Martikainen on tätä asiaa avannut hyvin:

http://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2014/09/...

Synteettisen polttoaineen hinta nyt nähtävissä olevilla tekniikoilla on parhaassakin tapauksessa niin korkea, että investointikustannusten moninkertaistaminen minimistä melkein varmasti tekee fossiilisten polton jatkamisesta liian paljon houkuttelevamman vaihtoehdon. Ja se on tässä se ongelma, ei se, mikä voisi kenties teoriassa olla fysiikan puitteissa mahdollista.

Jouni Valkonen

Synteesiprosessien investointikustannukset varmaan ovat nelinkertaisia, mutta jos sähkölasku muodostaa tuotannon arvosta 90 %, niin silloin investointikulut ovat epäoleellisia. Eli kulutusjousto tulee sitä kannattavammaksi mitä korkeampi on tuotannon sähkölaskun osuus.

Toisella tapaa ajateltuna sama asia: jos jokin prosessi tulee kannattavaksi, kun sähkö maksaa alle 10 euroa per MWh, niin silloin prosessia ei yksinkertaisesti kannata ajaa, jos sähkön hinta on yli 10 euroa, koska silloin tehdään tappiota. Sitten lasketaan kuinka monena päivänä vuodessa saadaan ostettua sähköä alle 10 eurolla ja katsotaan saadaanko tuotantoa kasaan niin paljon että se kattaa pääoma- ja henkilöstökulut.

*

Tuulimyllyt kannattaa optimoida heikolle tuulelle. Esimerkiksi Australiassa eräässä tuulipuistossa 90 prosenttia tuulimyllyistä on optimoitu matalalle tuulennopeudelle. 10 % tuulimyllyistä puolestaan on optimoitu harvinaisille koville tuulille. Näin saadaan maksimaalisen _tasainen_ tuulivoiman tuotantokäyrä ja jopa 45 prosentin käyttöaste suhteessa nimelliskapasiteettiin. Tällaisen mahdollisimman tasaiseen tuottoon optimoidun tuulipuiston kanssa tarvitaan oleellisesti vähemmän säätövoimaa.

Juuri tämän takia kiinteä saksalainen syöttötariffi on typerin mahdollinen tapa tukea tuulivoimaa, koska se nimenomaan kannustaa optimoimaan tuulimyllyt harvinaisille koville tuulille, jolloin saadaa erittäin suuri vaihtelu tuulivoiman tuotannolle. Mutta koska roskasähköstäkin maksetaan täysi subventio, niin toki kovat tuulet kannattaa tuulivoiman tuottajat hyödyntää, vaikkei systeemi kovien tuulien roskasähköllä mitään teekään.

Tuulivoiman tuotannossa vain _mediaanituotanto_ merkitsee. Nimellisteho on täysin irrelevantti ja edes keskimääräinen tuotanto ei ole merkitsevä, koska merkittävä osa keskimääräisestä tuotannosta on huipputuulien roskasähköä, jolla ei ole arvoa. Tämän vuoksi meitä kiinnostaa mediaanituotanto, koska me tiedämme että vuodessa on 183 päivää, jolloin saadaan yhtä paljon tai enemmän tuulivoimaa kuin mikä on mediaanituotanto.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #39

Investointikustannukset kuitenkin asettavat hintalattian, jonka alle ei pääse ellei sähkön hinta ole vahvasti negatiivista. Mikä ei voi olla pitkällä aikavälillä kovin kestävä ratkaisu. Ja tuo hintalattia voi olla, vähän järjestelmän yksityiskohdista riippuen, varsin korkea. Varmaa on vain kaksi asiaa: että hintalattia on korkeampi, jos investointikustannukset ovat korkeampia, ja että investointikustannukset ovat korkeampia, jos mitoitus täytyy tehdä satunnaisesti saatavilla olevan sähkönsaannin mukaan.

Näitä asioita oikeasti tutkivat eivät oikein jaa varauksetonta optimismiasi. Tässä on esimerkiksi yksi (optimistinen) esitys ehdottamastasi ratkaisusta, eli ylijäämäsähkön muuttamisesta metaaniksi. Siinä mainitaan, että hinta voisi olla "kilpailukykyinen" (80 €/MWh) erittäin hyvän tuuli- ja aurinkoresurssin alueilla vuoden 2020 tienoilla. Tarvinneeko mainita, että sanotulla hinnalla Fennovoima olisi erittäin kannattava?

https://www.q-cells.com/uploads/tx_abdownloads/fil...

Me muut joutunemme odottelemaan vielä vähän pidempään, kuten esityksessä olevista kartoista selviää.

Epäilemättä jollain aikavälillä energiajärjestelmä muuttuu tuohon suuntaan, mutta kuten totesin alustuksessa, nyt kysymys on siitä, mitä JUURI NYT voisimme saada aikaan. Ydinvoiman vastustukselle toki on tyypillistä maalailla suuria kuvia siitä, mikä voisi joskus olla mahdollista, jos kaikki sujuu kuten vastustaja kuvittelee.

PS. termodynamiikassa ei ole ilmaisia lounaita. Tuulipuistojen optimointi alemmille tuulennopeuksille on tosiaan yksi niistä keinoista, joilla heilahtelevuuden ongelmaa voidaan tasoittaa, joskaan ei kokonaan poistaa. Mutta tästä seuraa sitten se, että tuotanto kokonaisuudessaan on vähäisempää, ja tuotetun sähkön LCOE korkeampi. Kyllähän tätä(kin) on esitetty, kun nyt on luultavasti suunnitteilla tuulipuistojen rakentajien velvoittaminen sähkön laadun takaamisesta juontuvien kustannusten maksajiksi. Tätä(kin) kuitenkin vastustetaan ankarasti, nimenomaan tuulirakentajien taholta. Koska se lisäisi kustannuksia, pyöritti asiaa miten päin hyvänsä.

PSS. Mediaanituotannon lisäksi huipputuotanto on mitä kiinnostavin kysymys järjestelmässä, jossa tuulivoimaa on dekarbonisaation kannalta mielekkäitä määriä. Koska tälläisessä järjestelmässä ajaudutaan melkein optimoinnista riippumatta tilanteisiin, joissa tuotantoa olisi enemmän kuin kysyntää. Tälläisinä ajanhetkinä kaiken tuotannon arvo putoaa lähelle nollaa.

Jos ratkaisuna tähän on, että "optimoidaan alhaisemmille tuulennopeuksille ja vältetään ylituotantoa" niin silloin asiallisesti ottaen tunnustaa, että tuulivoimalla ei voida dekarbonisoida edes suurinta osaa sähköntuotannosta, saati koko energiajärjestelmästä. Millä se loppu sitten tehdään?

Semmoinen pikku detalji muuten vielä: vuoden 2050 tavoitteet - 80 % päästövähennykset - eivät muuten ole mikään lopullinen päämäärä, vaan vasta alku. Vuoden 2070 tienoilla Suomen pitäisi olla päästönegatiivinen. Jos hiilen talteenotto pysyy ikuisena ehkä joskus-kysymyksenä, biomassaa ei saa polttaa käytännössä yhtään.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #50

Ei synteettisestä metaanista ole järkevää tehdä sähköä, koska kokonaishyötysuhde jää niin matalaksi, mutta siitä voidaan tehdä esimerkiksi synteettistä kerosiinia lentokoneille. Tämä on paljon arvokkaampaa!

*

Mielestäni on vähän omituista että olet kiinnostunut "JUURI NYT" -tilanteesta ja kannatat ydinvoimaa. Siinä vaiheessa kun uusi ydinvoimala alkaa tuottaa ja se on maksanut massivisen energiainvestointinsa takaisin, niin melkein yksi samaan aikaan rakennettu tuulipuisto on saavuttanut elinkaarensa päätöksen ja korvattu uuden sukupolven paljon tehokkaammilla tuuliturbiineilla, joiden lavat on valmistettu hyvin kevyestä hiilikuidusta tai jostain vielä tästäkin kevyemmästä materiaalista, josta meillä ei ole tänään juurikaan tietoa.

*

Olen erimieltä: Jos tuulimyllyn mediaaniteho on 1 MW ja sen nimellisteho on 5 MW, kuten esim. Tuuliwatin tilaamien konkurssikypsän Gamesan "halpis"-tuulimyllyjen spekseissä lukee, niin käytännössä kaikki sähkö mikä ylittää 1,5 – 2 MW on roskasähköä, jolla ei ole järkevää arvoa, varsinkaan jos huipputuotanto ajoittuu huippukulutuksen ulkopuolelle.

Tuo oli sinulta erittäin hyvä huomio, että tuulivoimayhtiön lobbarit tietenkin vastustavat heikolle tuulelle optimointia, koska vaikka se tulee systeemille edullisemmaksi — eli meille sähkön kuluttajille — niin toki tuulivoiman tuottaja heittää siinä paljon potentiaalisia tukirahoja hukkaan.

Yhdysvalloissa ja Australiassa myös tuulivoiman tuottajat haluavat optimoida myllynsä heikolle tuulelle, koska he tietävät etteivät he saa kuitenkaan satunnaisia tuotantohuippuja myytyä, koska roskasähköllä ei ole arvoa — ja sen arvo voi olla jopa negatiivinen jos sähköverkosta loppuu siirtokapasiteetti kesken.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #55

Ydinvoima maksaa "energiavelkansa" varsin nopeasti, muutamassa kuukaudessa, ja on kokonaisuutena EROI:ltaan yksi parhaista vaihtoehdoista. Nykyisilläkin voimaloilla päästään varsin helposti lukemiin 50:1, kenties jopa 100:1. Voimala on myös toiminnassa 60 vuotta, ja eliniän pidennys 80 vuoteen on hyvin luultavasti mahdollista. On hyviä syitä uskoa, että voimalat voisivat toimia 100 vuotta, jos peruskorjaukset tehdään huolella ja ajallaan. Fennovoima alkaisi tuottaa tuon 9 TWh vuoden 2025 tienoilla, ja jatkaisi siis ehkä jopa vuosisadan vaihteeseen. Siinä ajassa joudutaan rakentamaan aika monta tuulivoimalaa.

Parasta tietysti olisi, jos rakentaisimme sekä Fennovoimaa että tuulivoimaa että kaikkea muutakin. Tämä ei kuitenkaan ole vaihtoehto, mutta se ei johdu Fennovoimasta vaan siitä, että valtiolla ei taida olla haluja avata kassaansa tuulivoiman tarvitsemille lisätukiaisille.

Vaikutat olevan erittäin vahva tekno-optimisti, kun esimerkiksi puhut materiaaleista joita emme edes tunne vielä. Se on tietenkin luvallista. Mutta kysypä itseltäsi: kun pelissä on ainoan tuntemamme elinkelpoisen planeetan tulevaisuus, onko "tekniikka kehittyy ja ratkaisee kaiken" todella vastuullinen strategia?

Jos synteettisesta metaanista ei kannata tehdä sähköä, niin miten ajattelit hoitaa joka tapauksessa tarvittavan säätötehon? Kyseessä on kuitenkin isossa mittakaavassa skaalautuvista ratkaisuista melko varmasti halvin vähähiilinen tapa energian pidempiaikaiseen varastointiin.

Tuulivoiman optimoinnilla ei päästä likimainkaan edes sähköjärjestelmän dekarbonisointiin, ellei sitten oleteta erittäin merkittävää ylirakentamista. Oletukset tästä tarpeesta vaihtelevat eri tutkimuksissa välillä 2...5. Eli oletettu tuulivoiman rakentamiskustannus vähintään kaksin- ja ehkä viisinkertaistuu. Samalla tuulivoiman kannattavuus heikkenee, koska yllämainituista syistä entistä suurempi osa kaikesta tuulivoimatuotannosta joudutaan myymään muuttuvien kustannusten hintaan eli antamaan lähes ilmaiseksi.

Toinen kysymys: miten ajattelit ihan oikeasti energiantuotannon järjestää? Paljonko tuulivoimaa, paljonko jotain muuta? Nyt vaikuttaa siltä, että käytät niinsanottua bait-and-switch-strategiaa: ensin toitotat, että ei rakenneta ydinvoimaa, koska tuulivoima on helppo rakentaa sähköjärjestelmään sopivaksi, mutta vain jos sen rakentamista säädellään niin, ettei ylituotantoa tule. Tämä kuitenkin tarkoittaa väistämättä sitä, että voimaloiden kokonaistuotanto on pienempi kuin jos voimalat optimoitaisiin suurimman tuoton mukaan, ja tuotetun sähkön hinta vastaavasti korkeampi. Koska sääilmiöt korreloivat melko laajalla alueella ja koska tuulisuus vaihtelee, tämä myös takaa, että tuulivoima ei koskaan voi olla siinä roolissa, mitä ydinvoimavapaat visiot siltä vaativat. Penetraatio jäänee 30-50 prosenttiin sähköjärjestelmästä, ja ehkä 25 % energiasta, tälleen nopeasti Stetson-Harrison-menetelmällä arvioituna. (Olen itse asiassa ihan samaa mieltä tästä kohdasta - kannattavuuden nopea putoaminen penetraation kasvaessa hyvin luultavasti estää tuulivoimaa koskaan tulemasta pääasialliseksi energianlähteeksi).

Eli: mistä loput? Varsinkin, jos jopa synteettisen metaanin jauhaminen sähköksi on "liian kallista?"

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #57

Janne, et nyt laskenut ihan kaikkea ydinvoimalan energiainvestoinnin takaisinmaksuun. Merkittävä osa ydinvoimaan investoiduista miljardeista kuluu ihmisten ja työläisten ruokkimiseen. Tämä kuluttaa paljon energiaa. Joten ihan muutamasta kuukaudesta ei puhuta. Mutta ehkä 5–10 vuodesta.

Yleensä tuulivoimapuistolle kaavaillaaan 20 vuoden investointiaikaa ja uudet modernit heikolle tuulelle optimoidut tuulimyllyt saattavat kestää 30 vuottakin, koska ne kuluvat ihan eri tahtiin kuin vanhat eurooppalaiset tuuliturbiinit, jotka optimoitiin hyödyntämään kovia tuulia.

Yhdysvalloissa tukematon tuulivoima maksaa enää vain 38 dollaria per MWh, ja tämä johtuu pääasiassa siitä, että tuulivoimalat optimoidaan hyödyntämään pääasiassa heikkoa tuulta. Tämä tuottaa korkealaatuisempaa ja arvokkaampaa sähkö ja saa tuulimyllyt kestämään vähäisemmillä huoltokuluilla. Ja kaikkein tärkeintä, hyvälaatuista sähköä tuottavien tuulimyllyjen kannattavuus ei ole riippuvainen valtion tuista!

Europassa puolestaan tuulivoiman tuottajat lypsävät syöttötariffia eikä heillä ole edes pyrkimystä optimoida tuulivoiman tehokkuutta.

*

En oleta teknologian kehityksen ratkaisevan ongelmia. Mutta tunnustan teknologian kehityksen _mahdollisuuden_, joten tämän vuoksi energiateollisuuden investointeja ei saisi ulottaa pidemmälle kuin 20 vuotta tulevaisuuteen. Ydinvoima vaatii jopa 40–50 vuoden investointiajan, mikä on vain taloudellisesti absurdia, koska sijoituksen riskit ovat niin valtavia, jos ydinvoimateknologia muuttuu vanhanaikaiseksi.

Meidän ero on siis siinä, että minulle "vihreys" on lähinnä kirosana ja inhoan vihreitä erityisesti siitä, että koko ideologia perustuu degrowth -mentaliteettiin ja kapitalismin rattaiden hiekottamiseen. (huom. olen biologi, joten ymmärrän toki luontoarvojen tärkeyden.)

Itse kannatan uusiutuvia, koska jos/kun niiden hinta saadaan painettua alas, niin se mahdollistaa massiivisen uusiutuvan energian ylituotanton ja siis resurssien ylenpalttisen tuhlailun. Jos meillä on riittävän suuri aurinko- ja tuulisähkön ylituotanto, niin me voitaisiin tuottaa pääosa ruuastakin vertikaalisesti keinovalon avulla, joka hyödyntäisi uusiutuvien tuottamaa ajoittaista roskasähköä. Tämä mahdollistaisi peltojen metsittämisen ja tehomaatalouden alasajon.

Resurssien kierrätys on vain energiakysymys, joten uusiutuvien ylituotanto mahdollistaa resurssien huolettoman käytön ja talouskasvun moninkertaistamisen.

Mielestäni tätä pitäisi kokeilla, koska teoreettinen potentiaali on siellä ja meillä on aito mahdollisuus radikaalisti parempaan globaaliin elintasoon. Jos ilmainen uusiutuva energia epäonnistuu, niin ei sekään taloudellinen katastrofi ole. Ja me voidaan jatkaa nykyisellä energian säästölinjalla ja lisätä kulutusjoustoa ja jatkaa kehitysavun viemistä kehitysmaihin.

Tämän vuoksi jos me laitamme panoksemme teknologiaoptimismiin, niin pahimmassakaan skenaariossa emme voi hävitä enää liikaa, koska uusiutuvien systeemitason hinta on jo kohtuullisen lähellä ydinvoiman/fossiilisen energian hintaa, mutta parhaassa skenaariossa voimme saada lottovoiton ja norjamaisen globaalin elintason — ja kaikki meidän vakavat ympäristö-ongelmat ratkaistua.

PS. yhdysvallat on muuten ottamassa johtavaa roolia clean tech -osaamisessa. Se on jo johtaja akuissa, sähköautoissa ja LED-valoissa. Mutta on tulossa piakkoin tuulivoimaosaamisen markkinajohtajaksi — amerikkalainen tuulivoima on jo planeetan halvinta — ja esimerkiksi SolarCity suunnittelee massiivista investointia maailman suurimpaan aurinkokennotehtaaseen.

Tämän vuoksi Eurooppa on jäämässä kehityksen kelkasta jälkeen, koska täällä on kaksi kiistelevää leiriä, joista toinen koostuu suomettuneista änkyröistä, joille _venäläinen_ ydinvoima on kaikki kaikessa ja toinen leiri yrittää hiekottaa kapitalismin rattaita parhaansa mukaan. Mutta yhdysvalloissa ymmäretään katsoa asioita vähän pidemmällä perspektiivillä ilman lyhytnäköistä eturyhmäpolitikointia ja siellä myös menneiden vuosikymmenien kvartaalikapitalismia (joka suoraan johti esim. GM:n konkurssiin) ja tuotannon työpaikkojen ulkoistamista kritisoidaan nykyään voimallisesti, joten tämänkin puolesta Amerikkalaisten taloudellinen tulevaisuus näyttää vahvalta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #62

"Tämä mahdollistaisi peltojen metsittämisen ja tehomaatalouden alasajon."

Biologiaa opiskelleena sinun varmaan kuuluisi tietää, että metsän raivaaminen pelloksi viilentää ilmastoa, heijastusvaikutuksenkin kautta ja pellon metsittäminen sitoo hiilidioksidia tehokkaasti!

Tumma havupuuvaltainen metsä myös imee auringon lämmön itseensä, eikä heijasta sitä takaisin avaruuteen niin kuin vaaleakasvustoiset viljelysmaat parhaimmillaan tekevät? http://images.sciencedaily.com/2014/09/14090813543...

Varmaan on paikkakuntakohtaisia eroja siinä mitä kannattaisi tehdä? Suomessa kannattaa hoitaa metsää niin, että sen kasvukunto säilyy hyvänä. Kaikkea ei metsästä kannata hakea pois, eikä ainakaan poltoa varten. Hiilidioksidin sidonnan hoitaa parhaiten hyväkasvuinen taimikko!

"The conversion of forests into cropland worldwide has triggered an atmospheric change to emissions of biogenic volatile organic compounds that -- while seldom considered in climate models -- has had a net cooling effect on global temperatures, according to a new study." http://www.sciencedaily.com/releases/2014/09/14090...

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #63

Jouni, metsän raivaaminen pelloksi voi viilentää ilmastoa yksinkertaistetussa systeemissä, jossa katsotaan vain yhtä muuttujaa, mutta käytännössä systeemitasolla näin ei ole. Metsät näet ylläpitävät veden kiertoa, koska imevät juurillaan pohjavettä ja haihduttavat sen sitten ilmaan. Tästä seuraa paljon pilviä, jotka heijastavat auringonsäteilyä ja sateita, jotka viilentävät paikallista ilmastoa ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi Espanjassa metsien raivauksen seurauksena on ollut eroosiota ja aavikoituminen on monin paikoin kiihtynyt. Lisäksi pelätään että Amazonin alueella metsien raivaaminen pelloiksi, johtaa lämpötilaa reguloivan vesikierron romahtamiseen ja laajojen alueiden aavikoitumiseen tai puoliaavikoitumiseen. En tiedä kuinka todennäköisestä skenaariosta on kyse, mutta seuraukset voivat olla valtavan tuhoisia, joten parempi on ettei kokeilla!

Kannattaa tutustaa Gaia-hypoteesiin. Kun se aikanaan kehitettiin 1970-luvulla, niin sille tietenkin naurettiin, mutta nykyään se on tehnyt tieteellisen comebacking, kun ilmastonmuutosteoria on pakottanut ihmiset tutustumaan tarkemmin ilmaston reguloinnin yksityiskohtiin — ja erityisesti kokonaisuuteen.

http://www.newscientist.com/article/mg21829231.900...

hoidettu taimikko on luonnon monimuotoisuuden suhteen kehno. Ja lisäksi se sitoo hiiltä vain lyhyellä aikavälillä ja muuttuu hyvin nopeasti hiilineutraaliksi. Sen sijaan hoitamaton vanha metsä on rikas paitsi luonnon monimuotoisuuden suhteen se sitoo hiiltä erinomaisesti myös pitkällä aikavälillä. Vanhat lehtipuut voivat kasvaa jopa tuhatvuotiaiksi ja tyypillisestikin 600-vuotiaiksi ja vanhojen runkojen lahoaminen kestää satakunta vuotta tai jopa kauemmin. Lisäksi on tietenkin metsätyypistä riippuen maaperään sitoutuvaa hiiltä merkittäviä määriä.

Ilmaston lämpenemisestä seuraa, että Suomen ilmasto lämpiää, jolloin Eurooppalaisilla lehtipuilla on etua havupuumetsiin verrattuna.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #64

Tuohon ilmastohysteriaan voisi hyvänä rauhoittavana lääkkeenä tarjota vihreille fanaatikoille yms. mahdollisuutta istuttaa puita! Tammi olisi hyvä puu istuttaa.

Tammi on aikaisemmin kasvanut yleisenä puulajina eteläisessä Suomessa, ylempänäkin ainakin Hämeessä. Tammi kasvaa hitaasti, kestää ainakin 300 vuotta ennen kuin siitä saa puutavaraa myytäväksi ja kuten sanoit elää 1000 vuotiaaksi asti, mikäli sen annetaan rauhassa kasvaa.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #62

Jos tosissasi väität, että ydinvoimalatyömaan ja sen työntekijöiden ruokkiminen muuttaa ydinvoiman energiataselaskelmia mitenkään merkittävästi, niin suosittelen perehtymään ihan energiakysymyksen perussuuruusluokkiin. Sitäpaitsi, tähän saakka olemme saaneet kuulla, miten vähän ydinvoima työllistää verrattuna vaihtoehtoihin - eli eikö sitten tuo ongelma ole kertaluokkia suurempi kaikissa vaihtoehdoissa?

Hintadatasi vaikuttaa olevan varsin valikoitua. Yhdysvaltojen Energy Information Agency (EIA) ja Yhdysvaltojen tuulivoima-alan etujärjestö AWEA laskevat molemmat tuulivoiman alimman hinnan (LCOE) olevan edelleen noin $70/MWh. Viittaat jatkuvasti Power Purchase Agreementeihin, joita tosiaan on tehty alhaisemmallakin hinnalla (tosin myös jopa $88/MWh), mutta ilmeisesti et tiedä, että nämä eivät kerro koko totuutta. Tuuli- ja aurinkosähkön tuottaja saa Yhdysvalloissa Renewable Energy Certificateja, eli todistuksia tuotetusta "vihreästä" sähköstä. Näitä se voi myydä tarvitseville. Esimerkiksi energiayhtiöitä on useimmissa osavaltioissa velvoitettu hankkimaan REC:ejä tietty prosenttiosuus - jopa kolmannes - sähköntuotannostaan. REC:eistä saadut rahat rahoittavat sitten tuon PPA:n ja LCOE:n erotuksen. (On syytä huomata, että LCOE yleisesti ottaen yliarvioi tuulisähkön arvoa. Esimerkiksi yöaikaan tuotettu tuulisähkö ei ole arvoltaan esim. $70/MWh vaan juuri sen verran, mitä sähkö sattuu sillä hetkellä maksamaan. Tämä on melkein aina vähemmän kuin $70.)

Valitettavasti haaveesi uusiutuvasta tulevaisuudesta on erittäin todennäköisesti pahasti ristiriidassa luontoarvojen säilyttämisen kanssa. Jo Suomessa tuulirakentaminen suuruusluokassa 30 TWh/a (eli täysin riittämättömästi ilmastonmuutosta ajatellen) erittäin luultavasti tarkoittaisi esimerkiksi lähes kaikkien tunturinlakien rakentamista täyteen. Tuulivoimala ei itsessään ehkä vie valtavan paljon tilaa, mutta sen vaatimat johdotukset, huoltotiet ja huoltoalueet pilkkovat biomeja ja vaikuttavat ympäristöön erittäin laajalta alalta. Säätövoimaksi kaavaillusta biomassasta puhumattakaan.

Lisäksi uusiutuvien rakentaminen sitoo valtavia määriä ihan perusmetalleja, kuten terästä, kuparia, ja alumiinia. Nämä pitää louhia jostain, ja jo varsin pian pelkkä lisärakentaminen sitoisi maailmassa nykyään tuotetut määrät näitä raaka-aineita.

Katsopa esimerkiksi tämä vertailu:

http://jmkorhonen.net/2013/09/04/graphic-of-the-we...

Tai tämä kaivostoiminnan "selkäreppua" havainnollistava vertailu:

http://jmkorhonen.net/2013/11/29/graphic-of-the-we...

100% uusiutuvaan tulevaisuuteen sisältyykin implisiittinen imperatiivi koko luonnon muuttamisesta energiantuotantokoneeksi. En usko sen olevan luontoarvojen kannalta järkevää saati tavoiteltavaa.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #67

Jäi mainitsematta, että REC:in ja PPA:n lisäksi uusiutuvia, etenkin tuulivoimaa, tuettiin vielä äskettäin Yhdysvalloissa merkittävillä verohelpotuksilla. Eli käytännössä kyseessä oli jälleen kerran tulonsiirto köyhiltä rikkaille.

Tämä aspekti uusiutuvan tuotannon ja sitä rakentavien, yleensä yksityisten sijoittajien tukemisessa tuntuu Vasemmistoliitonkin aktiiveilta jatkuvasti unohtuvan.

Jouni Valkonen

Aurinkosähköllä voidaan helposti kattaa Suomessa kesäkuukausien sähkön tuotto kokonaa ja merkittävä osa kevään ja syksyn kuukausista. Suomessa on synkkä ja pitkä talvi, jolloin ei saada kuin 10–20 prosenttia kesän tuotantolukemista . . . mutta mutta mutta.... talvellapa sähkön hinta on noin nelinkertainen aurinkosähkötaloudessa, jolloin aurinkokennojen omistajat tekevät lähes yhtä hyvän tuoton talvikuukausina kuin kesäkuussakin!

Arinkosähkön hinta on jo pudonnut sitten vuoden 2009 $323 dollarista $72 dollariin ja eikä ole syytä olettaa että pudotustahti olisi hidastumassa. Esimerkiksi on tulossa korkean 24 %:n tehokkuuden kennot markkinoille, jolloin paitsi että kennojen hinta putoaa per watti, niin asennuskustannukset putoaa vähintään sen 25 %. Ja muutoinkin ainakin kotitalouksien aurinkokennojen asennuskustannukset ovat verovähennyskelpoisia, koska ne luovat paikallisia työpaikkoja.

Tuulivoima ja aurinkovoima ovat siitä ikäviä että niiden hinta putoaa jatkuvasti ja sitten kun alkavat vyörymään massamarkkinoille, niin niiden hinta putoaa vain entistä nopeammin, koska aurinkokennoihin pätee se kummallinen laki, että jokaista tuotantovolyymien kaksinkertaistumista kohden, myös hinta putoaa tietyn määrän.

Esimerkiksi Tesla Motors leikkaa akkujen hinnasta 30–50 prosenttia pelkästään sillä että se skaalaa tuotannon volyymit riittävän korkealle tasolle Gigafactoryllaan. Ja tämä hinnanpudotus ei oleta mitään akkuteknologian parannuksia.

Teslan tavoite on päästä noin $100 per kWh akkujen hintaan.

PS. Teslan Gigafactory tulee toimimaan 100 prosenttisesti tuuli- ja aurinkovoimalla + kokeellisella pienellä geotermisellä voimalalla. Tämä kertoo jo siitä, että uusiutuvat ovat sillä tasolla, että noin 500 megawatin teholla sähköä kuluttavan tehtaan sähköntuotanto voidaan järkevin kustannuksin järjestää sataprosenttisesti uusiutuvilla. (luultavasti Tesla saivartelee tässä eli se puhuu sähkön nettotuotannosta, mutta arvelisin että myös sähkön varastoiminen onnistuu akkutehtaassa, koska aina tulee myyntiin kelpaamattomia poistoeriä, joista voi nikkaroida oman paikallisen energiavaraston)

Jouni Valkonen

Biomassan poltossakin on se kiva musta joutsen, että JOS Tesla onnistuu tavoitteessan eli pudottamisessa akkujen hinnan 100–150 dollariin per kWh, niin tokihan ne soveltuvat mainiosti raskaan 60 tonnin rekan akuksi, koska Teslan — ja vain Teslan — akkujen energiatiheys on riittävä. 60 tonnin rekka vaatii noin 1000 kWh:n akun ja se painaa Teslan käyttämien kennojen energiatiheydellä, noin 5 tonnia. Tämä on aika paljon, mutta hyväksyttävä.

Näin ollen, on luultavaa että jo 2020-luvulla sähkörekat ovat halvempia kuin Diesel-rekat, joten tämä eliminoi sen tuulivoiman säätövoimana poltetun biomassan kenties isoimman ongelman, että tosiasiassa poltetaan Dieseliä biomassan seassa. Sähkörekka voi siis viherpestä biomassan polton vaativan rekkarallin.

Eikä tässä vielä kaikki. Lisäksi tämän vuosikymmen lopulla itseohjaavat autot ja rekat tulevat koekäyttöön ja niitä voidaan kanssa odotella 2020-luvulla markkinoille. Tämä itseohjaava sähkörekkaralli voi johtaa radikaalieihin kustannussäästöihin verrattuna nykyiseen Diesel-rekkaralliin.

Jos muistan oikein, niin Hollannissa aloitettiin jo itseohjaavan rekan kokeilu maantiellä vai oliko se niin että aloitetaan lähivuosina?

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Biomassan isoin ongelma ei todellakaan ole sen vaatiman rekkarallin kuluttama polttoaine. Tästä tulee elinkaaren päästöistä enintäänkin muutama prosentti.

Ylivoimaisesti suurempi ongelma on biomassan aiheuttama maankäytön muutos, minkä seurauksena voi usein käydä esim. niin, että maasta vapautuu mikrobitoiminnan muutosten vuoksi sinne varastoitunutta hiiltä. Tästä ja muista vastaavista syistä (ongelma on monimutkainen) näyttää vahvasti siltä, että biomassan paras käyttö ilmastomielessä olisi jättää se metsiin. Energiapelloille taas parasta käyttöä olisi melko luultavasti niiden metsittäminen. Metsäkadon kääntäminen metsittämiseksi on joka tapauksessa yksi välttämättömistä ehdoista ilmastonmuutoksen kuriin saamisessa, kts. esim. IPCC:n mitigaatioraportit (WG3).

Jouni Valkonen

Huikeaa, luulin että minä olen ainoa, joka on puhunut metsittämisen tärkeydestä!

hehtaari kasvavaa metsää varastoi 1–2 tonnia hiiltä vuodessa seuraavien 100 vuoden ajan toimii hiilinieluna vielä ainakin johonkin tuhanteen vuoteen asti vaikka hiilen varastoitumisen tahti lyhenee. Yhteensä metsätyypistä riippuen vanhat metsät pystyvät varastoimaan noin 100–500 tonnia hiiltä hehtaarille ja jotkin metsät kuten vanha eukalyptysmetsä, kykenee varastoimaan jopa 2000–3000 tonnia hiiltä per hetaari.

Mutta en ollut kiinnostunut tässä Suomen energiapolitiikassa hiilidioksidipäästöistä, vaan olen kiinnostunut siitä, mitä Dieselin käyttö tekee rekkojen polttoaineena Suomen kauppataseelle ja kuinka suuri kustannuserä rekkaralli on biomassan polton kokonaiskustannuksista. Juuri rekkarallin merkittävien kustannusten takia biomassaa voidaan kerätä vain hyvin rajoitetulta alueelta, jottei menetä edes sitä vähääkään kannattavuutta mikä puuhakkeen poltolla olisi.

Itseohjaavat sähkörekat käytännössä voisivat kerätä puuhaketta 200–500 kilometrin säteeltä!

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #53

Katsotaan näitä keksintöjä sitten kun niitä on markkinoilla. Henkilökohtaisesti kuitenkin perustaisin energiapolitiikan tunnetulle ja kokeillulle teknologialle, koska riskit ovat melko suuret. Meillä ei esimerkiksi ole planeettaa B, jolle muuttaa, jos suuret lupaukset ja huikeimmat visiot eivät realisoidukaan.

Varsinkaan tähän nyt pöydällä olevaan päätökseen ei näillä ole - tai pitäisi olla - vaikutusta.

PS. metsien hakkaamisen maankäytöllisiin vaikutuksiin ei vaikuttane se, millä tekniikalla puu ajetaan metsästä. Ja jos puun rahtaamisesta polttouuneihin tulee mistä syystä tahansa erittäin kilpailukykyistä, niin mitäpä veikkaat tapahtuvan hakkuupaineille?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

"Metsäkadon kääntäminen metsittämiseksi on joka tapauksessa yksi välttämättömistä ehdoista ilmastonmuutoksen kuriin saamisessa, kts. esim. IPCC:n mitigaatioraportit (WG3)."

"Metsä ja biotalous omilla raiteillaan Tuonnin rinnalla Eurooppa voi alkaa panostaa entistä enemmän energiaomavaraisuuteen, jossa atomivoiman ja liuskekaasun rinnalla vaihtoehtona on bioenergia." http://digi.viestilehdet.fi/epaper_MT/products/MT_...

Metsittäminen ja metsäkato keskusteluissa pitää pitää tarkemmalla tasolla? Tropiikin sademetsien hävittäminen on anteeksiantamatonta, järjetöntä toimintaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta tarkasteltuna. Samoin metsän hävittäminen Suomessa tuulivoimaloiden tieltä on järjetöntä ja epäeettistä toimintaa. "Keeping forests alive is crucial to solving climate change." http://www.nature.org/ourinitiatives/urgentissues/...

Metsät on löydetty pelastavana tekijänä hiilensidontansa takia, mutta on todennäköisesti kuitenkin pikku tekijä meriin suhteutettuna. Ihminen tosin voi vaikuttaa metsän käsittelyyn ehkä helpommin? Toki ihminen voi vaikuttaa myös merten kykyyn sitoa lisäävästi hiilidioksidia esim. leväkasvustoihin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Jos ydinvoimala pitää saada, niin odotellaan rauhassa vaalien yli. Fortumin hakemus tulee sieltä käsittelyyn kuin Manulle illallinen. Ovat joutuneet jo himmailemaan yhden kokonaisen vaalikauden persujen jytkyn aiheuttaman yllätyshallituksen takia. Seuraavassa ei ole Vihreitä häiritsemässä kynnyskysymyksineen. Tuskin me kovin paljon lisäydinvoimaa tarvitsemme, mutta Loviisan vanhukset on syytä korvata. OL3 kyllä käynnistyy joskus ja tuo ensi vuosikymmenen alusta saakka lisäapua tilanteeseen.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ranskan esimerkkiä kannattaa seurata, siellä sähkö tehdään 80-prosenttisesti ydinvoimalla. Ydinvoimaloita on 58, ja sähköä riittää myytäväksi 16 prosenttia jo naapurimaihin. Ydinvoima on loppujen lopuksi ainoa ns.”vihreä ratkaisu”, ympäristöystävällisempi kuin mikään muu sähköntuotantomuoto.

Suomessa yritetään halailla vihreiden toimesta tuulivoimaloita jotka tuottavat sitä sekundasähköä piikkeinä sähköverkkoon, jolloin syrjäytyy vesivoimaa priimavoimana. Tuulivoima on ylimääräisenä turhana kiusana valtakunnanverkossa. Ne ei tuota muuta kuin suunnattomat vahingot ympäristölle ja tappioita yhteiskunnan hyvinvointiin.

Vaikka bisnestä lobbaava ei halua ymmärtää asiaa, kun hänen tulonsa riippuu siitä, että hän ei ymmärrä asiaa, niin tosiasioita ei hänkään voi muuttaa ja niin kauan kun rahat otetaan yhteiskunnalta propellien pyöritykseen, niin tämä asia voidaan muuttaa. Ratkaisu on syöttötariffilain kumoaminen.

Jouni Valkonen

Ranska suunnittelee ydinvoiman osuuden pudottamisen 50 prosenttiin koska nykyään ydinvoiman osuus on epäkäytännöllisen suuri.

Ongelma ydinvoimassa on että se on myös kallein, sen investointiaika ja rakennusaika on kaikkein pisin, ja ennen kaikkea sen lyhyen aikavälin investointikustannukset ovat niin suuret, ettei sellainen voi toimia ilman valtion apua.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

No tilastot puhuvat toista kieltä? ;) Ranskassa on sähkönhinta kuluttajalla puolta halvempi kuin Saksassa ja teollisuuden maksama hinta on 50 % halvempi Ranskassa!

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explai...

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #9

No, Saksassa talouskasvu on kaksi kertaa nopeampaa kuin Ranskassa. Joten ainakaan Ranskan ydinvoimalla ei ole mitään havaittavaa vaikutusta talouskasvuun.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #14

Saksalaiset nyt vaan joutuvat maksamaan kovan hinnan tästä muutoksesta, mutta meillä on varaa siihen täällä Saksassa.

“Indeed, the German people are paying significant money,” said Markus Steigenberger, an analyst at Agora, the think tank. “But in Germany, we can afford this — we are a rich country. It’s a gift to the world.” http://www.nytimes.com/2014/09/14/science/earth/su...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suunnittelu on tärkeä tässäkin asiassa, Ranska saa sähkön vientituloja n.3 miljardia vuodessa ja on rakentamassa lisää ydinvoimaa. Ydinvoimalat toimii markkinaehtoisesti eikä valtion takuutariffin mukaisilla hinnoilla.
TVO rakentaa Olkiluodossa prototyyppiä, jonka suunnittelussa Areva ei pysynyt aikataulussa.
Valtion avun varassa toimiva tuulivoima ei ole kestävän kehityksen kasvuyrityksiä, ne on jo perustamisvaiheessa suunniteltu menevän konkurssiin.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #13

Mistä lähtien Areva on muuttunut joksikin muuksi kuin valtion yritykseksi?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #15

On kaksi eri asiaa olla valtionyhtiö ja toimia vapailla markkinoilla tai olla yksityinen tai mikä tahansa yritys, joka toimii valtion maksaman syöttötariffin varassa, kenties vain tasan niin kauan kuin syöttötariffia maksetaan? ;)

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #18

Syöttötariffi on typerä tapa tukea tuulivoimaa. Yhdysvaltain ja Australian malli tukea tuulivoimaa toimii paljon paremmin ja tämän vuoksi tuulivoiman tukematon hinta on pudonnut Yhdysvalloissa jo 38 dollariin per MWh. Eli noin 29 euroon per MWh. Tukien kanssa tuulivoiman myyntihinta Yhdysvalloissa on muistaakseni keskimäärin noin 25 dollaria per MWh. Vertailun vuoksi ydinvoimalan ylläpitokustannukset ovat ehkä jotain luokkaa 25 euroa per MWh Saksassa ja Suomessa muistaakseni 15 euron pintaan.

Tuulivoimaa kannattaa tukea noin 30 prosentin verran, koska tuulivoiman ulkoishaitat ovat vähäisempiä kuin muilla tuotantotavoilla. Lisäksi tuulivoima soveltuu kehnosti sähkön markkinahinnoitteluun, koska tuulivoima on luonteeltaan kannibalistinen, eli mitä enemmän tuulee, sitä matalampi on sähkön hinta.

Ja siksi toisekseen, sellaista asiaa kuin "vapaat markkinat" ei ole olemassakaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #20

Sähkömarkkinat eivät ole ns. vapaita markkinoita kait missään! Sensijaan yritykset kilpailessaan voimalaprojekteista toimivat ns. vapailla markkinoilla?

On mielenkiintoista seurata tuulivoiman tempoilua ja nytkään aurinkokennoista ei ole apua kun samaan aikaan missään Pohjoismaista ei tuule. Saksassa on biovoimalaitoksia, joilla nyt voi tasata tätä epätasapainoa tuulessa ja auringossa!

Niitä hyviä tuulisia paikkoja USA:n Keskilännessä on kyllä, päästään varmaan parhaimmillaan yli 35 % nimelliskapasiteetin käyttöasteeseen voimalan ensimmäisenä käyttöönottovuonna, kulumisesta johtuen yms. käyttöaste tippuu 2 - 4 % vuosittain!

Tuulivoimasta annetaan helposti markkinamiesten toimesta liian ruusuista kuvaa?;)

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #22

Eiköhän nyt asia ole päinvastoin, koska on olemassa sellainen pieni mutta erittäin äänekäs vähemmistö, jotka vastustaa tuulivoimaa henkeen ja vereen (he ovat kaikki yleensä keskiän ylittäneitä miehiä), mutta tosiasiassa heillä ei ole juurikaan tietämystä asiasta.

Esimerkiksi sinä et tiennyt sellaista yksinkertaista perusasiaa, että tuulivoiman käyttöaste kertoo ennemminkin siitä millaisille tuulille tuulimylly mitoitetaan. Jos tuulimylly mitoitetaan hyödyntämään heikkoa tuulta, niin silloin käyttöaste nousee helposti 30 prosenttiin ja ylikin. Suomessakin päästään lähemmäksi 40 %:ia, koska rannikolla on erinomaisen vakaat tuuliolosuhteet ja kovat tuulet ovat täällä sen verran harvinaisia ettei niistä juurikaan tarvitse välittää. Sen sijaan jos tuulimylly mitoitetaan hyödyntämään kovia tuulia, niin silloin käyttöaste yleensä jää alle 20 prosentin.

Saksassa esimerkiksi tuulimyllyt on usein optimoitu koville tuulille, jotta voidaan imeä maksimaalista etua syöttötariffista. Mutta tällä on se hankaluus, että käyttöaste jää alle 20 prosentin. Mutta tästä ei tietenkään tuulivoiman tuottajien tarvitse välittää. Yhdysvalloissa sen sijaan voi käydä niin ettet saakaan myytyä tuulivoiman ylituotantoa verkkoon, koska tuulivoimaa ei ole mikään pakko ostaa ja tukea maksetaan vain myytyä tuuliwattia kohden.

Unohdit että joo kyllä kai kulumisen takia tapahtuu tehonalanemaa, mutta tuulimyllyjä huolletaan säännöllisesti. Jolloin tuulimyllyt saadaan pidetty hyvässä kunnossa riittävän pitkään. Esimerkiksi Suomeen on tuotu paljon noin 15-vuotta käytettyjä tuulimyllyjä Saksasta, koska ne on korvattu suuremmilla myllyillä. Kunnostamisen jälkeen Saksasta Suomeen tuodut tuulimyllyt ovat taas melkein kuin uusia — tai ainakin köyhä ja osaamaton suomalainen on valmis maksamaan sekundasta hyvän hinnan.

Jossain vaiheessa vain tulee kohtaan raja, jolloin tuulimyllyn huoltokustannukset kasvaa niin paljon ettei se enää kannata, jolloin vanha koneisto kannattaa kierrättää ja korvata uudelle ja luultavasti tehokkaammalla ja edistyneemmällä koneistolla ja lavoilla. Yleensä kai modernien tuulimyllyjen käyttöikä on mitoitettu noin 20–30 vuoden käyttöä varten.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #24

Olen kyllä aikaisemmin todennut, ettei asiantuntemukseni riitä kaikkiin teknisiin kysymyksiin tuulivoimaloihin liittyen, joten en ole mitään esittänyt sellaista, mistä minulla ei olisi faktaa olemassa! Joihinkin nippelitietoihin olen puuttunut tuulivoimaloihinkin liittyen ja sellaisiin yleisiin väittämiin jotka ovat selvästi vääristeltyjä, tuulivoimateollisuus yleensä vääristelee ja kertoilee puolitotuuksia asioista kuin asioista?;)

Yksi esimerkki: jossainpäin tuule aina. Väärin, nytkään ei tuule missään yhdessäkään Pohjoismaissa!

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje... Tällä sivulla (klikkaa "table" ) näkyy tuotot on-line pohjoismaissa. Kun hiiren vie tuulilukeman päälle, ilmoittaa selitys mitatun ja laskennallisen osuuden.

http://www.tuuliwatti.fi/index.php?id=12187 Täältä löytyy Tuuliwatin on-line teho, nimellisteho on 192,9 MW (186,6 MW)

KOKONAISTUOTANTO JUURI NYT 20.9.2014 08:29
23,75 MW

23,75/186,6 => nimelliskapasiteetin käyttöaste = 12,7 %

Tuulivoimatuotanto Pohjoismaissa 670 MW 20.09.2014 08:44

Kokonaiskulutus Pohjoismaissa 34 413 MW 20.09.2014 08:44

==> Tuulivoiman osuus Pohjoismaissa = 1,9 %

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #25

Ruotsissa tuulee lähes aina. Tälläkin hetkellä Ruotsissa tulee tuulivoimaa 236 MW eli noin neljänneksen Ruotsin tuulivoiman mediaanitehosta.

Ihmiset yleensä tuijottaa tuulivoiman nimellistehoa, mutta se on epäoleellinen. Vain tuulivoiman mediaaniteho on merkitsevä.

Ruotsi on juuri nimenomaisesti fantastinen esimerkki maasta, että siellä lähes joka päivä tuulee. Tanska sen sijaan on tuulivoimalle hyvin hankala paikka, koska välillä tuulee aivan liikaa ja taas välillä ei tuulivoimaa tuotetaan vähemmän kuin Suomessa.

Ps. huomasitko... taas värit omia asenteellisia näkemyksiäsi tuulivoimasta. Et paljon edes pyri peittelemään sitä että suhtautumisesi kysymykseen on puhtaasti asenteellinen. Ja siitä huolimatta kehtaat syytellä ihmisiä vääristelystä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #26

Huollosta sen verran että olet varmaan jo nähnyt uutisen Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden remontista http://yle.fi/uutiset/tuulivoimalat_odottavat_remo...
Johan ne voimalat olivatkin olleet käynnissä peräti 6 vuotta.

Ja sitten vielä Tanskasta uutisia. Siellä on Vardessa sijaitseva tuulivoimalatyömaan työt pysäytetty. Syynä on asukkaiden läpi mennyt valitus. Ymmärtääkseni tuulivoimaloiden lupahakemuksessa ei oltu otettu huomioon kaikkea tarpeeksi hyvin ympäristöä. En osaa tosta sanoa enempää, toivottavasti joku ymmärtää tanskaa.

http://www.tvsyd.dk/artikel/256585:Se%20video-win-...

http://stilhed.eu/wp/wp-content/uploads/2014/09/Sa...

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #30

Kuka oikeasti yllättyy, että winwindin tuulimyllyissä on kestävyysongelmia? Suomi on kehitysmaa tuulivoimaosaamisessa. Ja sitten winwindin aikojen, tuulivoimateknologia on kehittynyt valtavasti. Uusille 3.3 megawatin tuulimyllyille odotetaan paitsi 35 prosentin käyttöastetta, niin myös 20–30 vuoden elinikää. Ja niiden tuottavuus on sen verran korkea että ne jopa kannattaa huoltaa tai tarvittaessa korjata säännöllisesti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #26

Ruotsissa pidetään huolta ihmisistä ja tuulivoimalat rakennetaan kauas asumattomalle seudulle!

"So people who are sick have an attitude problem. The department arrived at this conclusion without visiting the turbine neighbors, examining them, or even talking to them. " https://www.google.fi/maps/place/State+of+Vermont+Department+Health/@44.479354,-73.213872,6z/data=!4m2!3m1!1s0x4cca7af6c590f127:0xf55f650e22ac8861

Vermontin, USA:ssa, asukkaat valittavat tuulivoimalamelusta mutta heitä ei kuunnella, heillä on asenneongelma, sanotaan.
http://www.rutlandherald.com/article/20140615/OPIN...

Luultavasti samaa kaavaa käytetään Suomessakin, valittajilla on asennevamma. Eläinten suhteen sairastumiset ovat olleet selvää näyttöä tuulivoimaloiden haitallisuudesta ja onkin jo joitakin tuulivoimaloita purettu ilmi tulleiden haittojen takia, esim. Portugalissa. http://www.turn180.ie/2013/03/23/can-wind-turbines...

Näin se menee, vedotaan ihmisten ymmärtämättömyyteen taikka niin kuin tässäkin eli asennevammaan.
Tietysti asenne on aina tärkeä, mutta näissä asioissa asenne on jotain muuta ja se löytyy vastakkaiselta puolelta..
On valitettavaa viranomaisilta kuitata vakava sairastumiseen johtava tekijä näin. Kyllä ihminen on kuitenkin yhteiskunnan tärkein osa nyt ja myös tulevaisuudessa.
Kunnan, maakunnan ja hallituksen tehtävä on palvella ihmistä mm. kaavoituksen avulla, ei nykyisellä tavalla, kun maksetulla rahalla tehdään mitä vain ihminen unohtaen.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #32

Jouni, Sähköallergia on suomessa paljon laajempi ongelma kuin tuulivoima-allergia.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #24

Vaikka bisnestä lobbaava ei halua ymmärtää asiaa, kun hänen tulonsa riippuu siitä, että hän ei ymmärrä asiaa, niin tosiasioita ei hänkään voi muuttaa ja niin kauan kun rahat otetaan yhteiskunnalta propellien pyöritykseen, niin tämä asia voidaan muuttaa. Ratkaisu on syöttötariffilain kumoaminen.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #34

Olen samaa mieltä. Tuulivoiman syöttötariffi on typerin mahdollinen tapa tukea tuulivoimaa, koska se vääristää markkinoita ja tekee merkittävien tuulivoiman määrien integroimisen sähköverkkoon oleellisesti kalliimmaksi.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #20

"Tuulivoimaa kannattaa tukea noin 30 prosentin verran, koska tuulivoiman ulkoishaitat ovat vähäisempiä kuin muilla tuotantotavoilla."

Tuulivoima ottaa käyttöönsä valtavat maa-alueet metsätaloudelta, saastuttaa ympäristönsä melulla ym. häiritsevillä tavoilla, pilaa TV- singnaalit jne..
Talvella jos Vestaksen suoja rajaa, n.400m säde voimalan ympäri, noudatetaan niin jääkimpaleiden lentelyvaara olisi n.50 hehtaaria jokaisen voimalan ympäri.
Tuulivoimalan jalustaan uppoaa n.500 kuutiota betonia ja kun joka kuutiossa on 15kg teollisuuden myrkyllistä tuhkaa joka pilaa pohjavedet ajan myötä, rakennusaikaiset hydrauliöljyvuodot lisäävät vaaraa pohjavesille.

Tutkavaikutuksien selvitykset tekee VTT, ne jäävät ennen rakentamisia yleensä tekemättä, joka on vaarallinen virhe.

Nämä haitat ajaa alueelta pois hirvieläimet, eikä Ruotsissa sallita muuta kuin haulikko tuulivoima-alueella metsästykseen, poissuljettuna se liikkuminen kielletty alue.
Järjetöntä kuvitella että tuulivoimasta saa puhdasta energiaa lisäämään nykyistä puhtaan energian tuotantoa, sekundasähköllä syrjäytetään priimasähkö, -vesivoimaa verkosta ajoittain. Yhden sähköntuotantomuodon kapasiteettia jauhamaan rakennettaisiin tälläinen turha, ajoittain tarjolla oleva toinen systeemi tuhoamaan ympäristöä, tuhotaan metsät, tapetaan lepakot, muuttolinnut, karkotetaan alueen hirvieläimet pois.. - Ajatelkaa nyt vähän pidemmälle kuin se 12v. valtion syöttötariffi aika, entäs sen jälkeen? Vihreät lähti jo hallituksesta, poliittiset päätökset muuttuu 4 vuoden välein, joskus aiemminkin.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #31

Noi kaikki ovat varmasti todellisia haittoja ja ne lisäävätkin tuulivoiman kustannuksia noin kahdella tai kolmella eurolla per MWh. Tätä voidaan verrata tuulivoiman vakavimpaan ulkoishaittaa eli säädön, kulutusjouston tarpeeseen ja sähkön ajoittaiseen ylituotantoon, jonka hinta on noin 20–30 euroa per MWh.

Kaikkeen tuotantoon liittyy ongelmia ja haittoja. Tuulivoimalla nämä ympäristöongelmat nyt ovat katoille asennettujen aurinkopaneelien jälkeen _vähäisimpiä_ kaikkiin muihin energiantuotantotapoihin verrattuna.

Esimerkiksi ihmiset käyvät lähes jatkuvaa enemmän tai vähemmän aktiivista sotaa maapallon öljyvaroista. Tämä on aika paljon pahempi ulkoishaitta kuin nuo tuulivoiman "ongelmat".

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #35

Suomalaisten on pidettävä ensisijaisesti oma maa siistinä ja luonto puhtaana. Nyt tämä järjetön valtavien tuulivoima-alueiden perustaminen ja 30- 40 voimalan sijoitus yhtenäiselle metsäalueelle tuhoaa elpyvän metsäkanalintujen, lepakoiden, liito-oravien, hirvieläinten jne.. elinalueet ja pirstoo tie ja voimalinjoilla alueet kelvottomaan tilaan. Lisäksi näiden alueiden reunoilla on asutusta, vanhoja kulttuuri alueita asuttuna ja kesäasuntoja rannoilla. Miten käy isojen muuttolintujen tuulivoimalan pitkiin siipiin osuessaan.
Tämä tässä hölmöilyssä ihmisiä kiukuttaa, eikä ne mitään työllistä eikä lisää sähkön kokonaismäärää kun säätövoimana on vesivoima joka antaa aina tilaa verkkoon kun tuulee ja tyynellä ilmalla vesivoima tuottaa taas normaalisti.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #40

Toihan se on. Vastustat asiaa puhtaasti asenteellisesti. Kyse on kuitenkin vain siitä ettet ymmärrä uutta teknologiaa ja uusi pelottaa sinua, koska uusi tarkoittaa aina muutosta.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #41

Ymmärrän ongelmat liiankin hyvin, tosiasiat ovat muuttumattomana myös tuulivoimaloiden tekniikassa, tuulivoimaloiden tekninen kesto on ehkä 14 vuotta, jos laakerit kestää. Kiinalainen ”halpa” kestomagneettikin menettää viidessä vuodessa puolet tehostaan, joten tuulivoimalakin menettää suuren siivun nimellistehostaan, jos nyt esimerkiksi laakerointi sattumalta sinne asti kestää.

20 vuoden kuoletusaika on utopiaa, ja tuulimyllylobbarit tietävät sen kyllä itsekin, mutta homma on tarkoin suunniteltua. Omaa pääomaa ei juurikaan sijoiteta, vaan sekin otetaan lainana, maat vuokrataan – ei ole vastuuta jatkossa. Tuottoa otetaan heti mahdollisimman paljon, ja lainoja maksetaan takaisin mahdollisimman hitaasti.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #42

Ymmärrä toki, eli et tiedä teknologiasta yhtään mitään. Yksikään väitteesi ei perustu yhtään mihinkään, vaan kyse on sinun omaa mutuasi ja asenteellisia väärinkäsityksiäsi. Mutta sehän ei menoa haittaa, vai mitä?

Mutta esitän silti sinulle kysymyksen. Paljon sinusta tuulivoiman hinta pitäisi olla, jotta sinä sitä voisit kannattaa. Eli kuinka monta euroa per MWh tuulivoima voisi enintään maksaa, jotta siihen investointi kannattaisi.

Tämä on tavattoman yksinkertainen kysymys, mutta sinä et kykene tähän yksinkertaiseen kysymykseen vastaamaan, vai olenko väärässä?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #43

No, kun käämit palaa niin homma pysähtyy. Taas tässäkin pätee tämä vanha totuus: Ettei bisnestä lobbaava halua ymmärtää asiaa, kun hänen tulonsa riippuu siitä, että hän ei ymmärrä asiaa. Tosiasioita ei hänkään voi muuttaa.
Varmaan pelkästään jo minun ulkomuodosta voi päätellä ettei tuollainen voi, pysty, tiedä, ymmärrä, jne.. mistään teknologiasta yhtään mitään.. kaikki väitetyt tosiasiat tuuliuskova tiedemies tietää olevan NIMBY propagandaa, oikea totuus löytyy tuulivoimarakentajan käsikirjasta: Huijaus ja miten se toimii: alku - rahat pois - konkurssi.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #45

Minä esitin sinulle yksinkertaisen kysymyksen johon sinä et osannut vastata. Eli paljonko tuulivoiman pitäisi maksaa, jotta se kannattaa.

Tähän yksinkertaiseen kysymykseen sinä et osannut ja varsinkaan et halunnut vastata. Mutta miksi ihmeessä?

No syyhän on siinä, että jos vastaisit tähän yksinkertaiseen kysymykseen, niin se veisi keskustelun konkretian tasolle, jossa vian faktat ratkaisee. Tähän et tietenkään ole valmis, koska haluat pitää keskustelun nälvinänä ja ympäripyöreänä poliittisena retoriikkana.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa..."

Ohessa Iso-Britannian sähköntuotanto on-line ja vielä analogisin , osoittavin mittarein näytettynä.

Brittien tuulivoimakapasiteetti on yli 10 GW eli riittäisi reilusti koko Suomen sähköntarpeeseen , jos ne vain pyörisivät.

Suosittelen lämpimästi ajoittaista vierailua ko. sivuilla ja mietiskelyä tuulen/auringon sopivuudesta teolliseen sähköntuotantoon.

http://clivebest.com/rgraph/Wind.html

Jouni Valkonen

Olen nyt useita kertoja katsonut tuota kuvaa ja tuulivoima on vaihdellut 1.2 ja 2 gigawatin väillä. Missä siis on tämä dramaattinen tuulivoiman vaihtelu, jota ihmiset pelkäävät?

Tuulivoiman nimellinen kapasiteetti on yhdentekevä. Vain se merkitsee mitä tuulimyllyt tuottavat _todellisessa elämässä_. Joten lyhyen tarkastelujakson perusteella näyttäisi että englannissa on pari gigawattia hyödyllistä tuulivoimatehoa asennettuna.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Tässä viimeisen 30 päivän ´saldo´.

http://clivebest.com/rgraph/fuel-summary.html

"Olen nyt useita kertoja katsonut tuota kuvaa ja tuulivoima on vaihdellut 1.2 ja 2 gigawatin väillä. Missä siis on tämä dramaattinen tuulivoiman vaihtelu, jota ihmiset pelkäävät?"

"Tuulivoiman nimellinen kapasiteetti on yhdentekevä. Vain se merkitsee mitä tuulimyllyt tuottavat _todellisessa elämässä_."

Jouni

Onhan sinulle selvää , miten sähköverkko toimii ; perusvoima , säätövoima jne...??

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #51

Seppo, sinä puhut tuossa kolmen megawatin kovalle tuulelle optimoidusta voimalasta ja lasket että niitä tarvittaisiin 2000.

Mutta osaatko sanoa kuinka monta kolmen megawatin tuulimyllyä tarvitaan, jos käytetään heikolle tuulelle optimoituja tuulimyllyjä?

Eli jälleen kerran sinulle tuntuu olevan tuulivoiman mediaanitehon käsite vieras. Tuulivoiman tuotannossa pitäisi lähteä siitä, että optimoidaan mediaaniteho. Tämä tuntuu olevan sinulle vieras ajatus kokonaan.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #54

Olet aivan oikeassa , tuo mediaaniteho ei oikein avaudu , ei näköjään googlellekaan , löytyi ruhtinaalliset kolme osumaa, joista yksi oli Sinun oma kirjoituksesi...????

Ymmärtänet turhautumiseni kun olen käynyt tämän keskustelun netissä jo useasti ´tuulenkansanedustajien´ kanssa ja lopputulos on aina sama.

Olisiko mahdollista, että lukisit tämän yhden viimeisimmistä keskusteluistani vihreitä edustavan Antti Van Wonterghem:in (energiatekniikan opiskelija, energiavastaava)kanssa , siis viestiketjun ihan alusta saakka.

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

Jos Sinulla on siihen jotain uutta - en tarkoita uusi omia käsitteitä- lisättävää, kerro ihmeessä, mutta tee nyt itsellesi selväksi ainakin se - kuten on Antillakin nyt- mikä ero on tuulivoimalla ja perusvoimalla.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #54

"Tuulivoimaa pitäisikin tukea vain mediaanitehon mukaan. Huipputeho voidaan heittää harakoille tai Venäläisille."

Älä ihmeessä...

http://www.hs.fi/mielipide/a1388748339086

"Ruotsissa tuulivoima toimii äärimmäisen hyvin ja mediaaniteho on yli 19 %. Ruotsissa tuulettomat päivät ovat harvinaisia."

Mitä, kuka , häh..???

Löysin netistä tällaisia kirjoituksiasi.

Tarkoitatko mediaaniteholla jo sadasti maanrakoon naurettua tuulivoiman järkyttävää (n. 20% Suomessakin)ja ennen kaikkea satunnaista kapasiteettikerrointa l. tehokerrointa l. huipunkäyntiaikaa jne...???

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Miksi ympäristön ystävä ei vastusta Fennovoimaa" Tämä oli otsikko ja ajatukset ovat selvittäneet jo selvästi esim. miksi tuulivoimaa lobbaavat ei ole ympäristön ystäviä. Ollaan vaan huolissaan tuulivoiman tukipaketin jatkuvuudesta joka riippuu politiikkojen ymmärtämättömyydestä. Tuulivoiman rakentaminen perustuu pelkästään valtion apupaketin, syöttötariffi etuun.
Mitä on lantanoidi jne. kiinasta tulee "halvalla" kestomagneetti jonka teho puolittuu viidessä vuodessa. Harvinaisten maametallien kaivaminen maaperästä menee hukkaan tuulivoimaloissa jotta parannettaisiin ajoittaisen tuulen tuomaa hyötyä generaattoriin. (t-v on turha ylimääräinen sähköntuotantomuoto)
Ympäristön ystävänä katson kauhulla Pohjanlahden rannikon "tuulipuisto" ketjua, -mitä tuhoa niiden yhteisvaikutukset tuovat luontoon, eläimille, lepakoille, linnuille, merikotkille, ihmisille joita yritetään leimata asennevammaisiksi kun eivät hyväksy ongelmia ympäristöönsä.
Fennovoiman tarvitsema alue on murto-osa tuulivoimaloiden alla tuhoutuvasta metsäalueesta. Jalustaan kuluu n.500 kuutiota betonia, jokainen kuutio sisältää 15kg teollisuuden jätetuhkaa joka sisältää elohopeaa, arseenia, ym. ympäristömyrkkyjä. Mitä tapahtuu pohjavesille, kun liukenevat maaperään.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Tuulivoimasta tulee lähivuosina mittasuhteiltaan käsittämätön fiasko. Viimeisimpänä jo Saksankin lehdistössä esille tullut Bard Offshore 1:n epäonnistuminen, 80 tuulimyllyä merellä, ilmoitettu teho 400 MW mutta toteutunut murto-osa siitä, ylipääsemättömiä teknisiä ongelmia, viime vuodelta 340 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset, ja osakkaiden kilpailu siitä kuka pääsee lakiteitse nopeimmin irti koko hankkeesta. Sama ilmiö on toistumassa ympäri maailmaa, tuulivoiman hyöty kun on nyt selvitetty yhdessä aurinkovoiman kanssa, eikä enää paljoa kannata uutisissa mainita ilmoitettuja tehoja: Aurinkovoima todellisuudessa noin kymmenesosa ilmoitetusta tehosta ja tuulivoima noin viidennes ilmoitetusta tehosta.Jos ja kun niiden haittoja on laskettu ilmoitetun tehon suhteen, voidaankin jo puhua satojen ja satojen miljardien ympäristökatastrofista, vai luuleeko joku että nurin menneet firmat ihan itse poistavat tuulimyllyt mereltä? Jokaisen yksittäisen tuulimyllyn, maalla ja merellä, ympärille pitää varata kilometrin turva-alue kun jarrutusjärjestelmä lopulta pettää ja ylikierroksille päässyt mylly lennättää kappaleita joka suuntaan.Näistä on jo nettivideoita, ja esim. Havaijin hylätty tuulipuisto on vaara-aluetta kokonaisuudessaan.
Ilmastonmuutosvouhotus on poikinut näitä lieveilmiöitä joihin hukkaan mennyt raha olisi voinut tehdä maailmasta havaittavasti paremman paikan. Siksi jokainen tutkija, viheraktiivi, median edustaja, poliitikko, energia-alan lobbari ym , olkaa nyt rehellisiä ja ryhdistäytykää. Te ette todellisuudessa paranna maailmaa vaan teette sitä pahemmaksi vähäosaisille, suurin osa aiheeseen tutustuneista kun tietää ettei hiilidioksidin vaikutus ollutkaan väitetty, mutta silti käyttää sitä keppihevosena henkilökohtaisten tarkoitusperiensä ajamiseen. Siitä tulee rutosti negatiivisia Karmapisteitä...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ilmastotiede on vielä tiedon suhteen kovin rajoittunutta, tarvitaan paljon tehokkaampi tietokone ja täytyy kerätä paljon dataa voidaksemme luotettavasti eristää ja määritellä ihmisperäisen vaikutuksen ilmastonmuutoksessa.

[In "Climate Science Is Not Settled," a 2014 essay published in the Wall Street Journal, Koonin wrote that "We are very far from the knowledge needed to make good climate policy," and that "The impact today of human activity [on climate] appears to be comparable to the intrinsic, natural variability of the climate system itself." Koonin criticized the use of results from climate modelling to support the "scientific consensus" (quotes in original) about climate change, noting that, among other problems, "The models differ in their descriptions of the past century's global average surface temperature by more than three times the entire warming recorded during that time." Regarding climate sensitivity, Koonin wrote that "Today's best estimate of the sensitivity (between 2.7 degrees Fahrenheit and 8.1 degrees Fahrenheit) is no different, and no more certain, than it was 30 years ago. And this is despite an heroic research effort costing billions of dollars." [9]]

"But because the natural climate changes over decades, it will take many years to get the data needed to confidently isolate and quantify the effects of human influences." http://m.us.wsj.com/articles/climate-science-is-no...

Dr. Koonin was undersecretary for science in the Energy Department during President Barack Obama's first term and is currently director of the Center for Urban Science and Progress at New York University. His previous positions include professor of theoretical physics and provost at Caltech, as well as chief scientist of BP, where his work focused on renewable and low-carbon energy technologies.
http://en.wikipedia.org/wiki/Steven_E._Koonin

"One of the best articles I've read on the nuances & uncertainties in #climate models: climate science is not settled."

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Kuten tuolla moderaatiolinjauksen selvittävässä laatikossa sivun oikeassa reunassa todetaan, tässä blogissa ei käydä mielestäni turhaa vääntöä ilmastotieteen tilasta. Sitä varten on muita kanavia. Jatkossa ylläolevan suuntaiset kommentit tullaan poistamaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #68

Fear enough! Kiitos kumminkin kun et poistanut, yritän jatkossa muistaa moderointilinjan!

Enkä yleensä ota kantaa ilmastomuutoskysymyksiin edes, asiantuntemukseni ei riitä siihen, oikeastaan vain talousasiat ja viimeaikoina ympäristöön liittyvät kysymykset myös saavat kommentoimaan, ovat pitäneet mieltäni virkeänä?;)

Nyt taidan kuitenkin syksyn ja talven tullen kiinnittää huomiota vielä konkreettisemmin näihin edellä mainittuihin asioihin. Kiitos asiallisista kirjoituksista.

Hans Hellström

Hyvä pointti yksia asia mikä on hauskinta tuossa offshore tuulivoimalassa ja minkä takia sen netto tuotto on ollut niin alhainen on se että päivnä jolloin ei tuule joudutaan laittamaan sähköä generaattoreista pyörittämään potkureita jotta suola ei pääsisi syöpymään tuulivoimalaan ja tuhoamaan sitä.
http://www.spiegel.de/international/germany/german...

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Kaikille voimaloille tulee päiviä, jolloin niiden ylläpito kuluttaa enemmän energiaa kuin ne tuottavat. Tuulivoima on silti hyvä juttu vaikka joskus ne kuluttaisivatkin vähän sähköä.

Ongelma tuulivoimassa ja muissa uusiutuvissa on vain ja ainoastaan se, että niitä ei nyt nähtävissä olevilla hinnoilla ja teknologialla tulla rakentamaan tarpeeksi, jotta fossiiliset saataisiin nitistettyä.

Fossiilisten nitistämiseen taas on monia hyviä syitä, joista vain osa liittyy ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi energiaturvallisuus ja erilaisten tinapillidiktaattorien, itänaapurimme mukaanlukien, rahallisen tukemisen lopettaminen.

Toimituksen poiminnat