Venäjä ei pysty sulkemaan Ukrainan ydinvoimaloita, eikä se voisi Suomenkaan
Nyt kun korkealta taholta on ilmoitettu, että Fennovoima saanee luvan jatkaa Pyhäjoelle rakennettavan ydinvoimalansa suunnittelua, lienee syytä tarkastella tarkemmin, miten voimala vaikuttaisi Suomen riippuvuuteen venäläisestä energiasta.
Ydinvoimaa historiallisesti aina ja kaikkialla vastustaneet ovat löytäneet energiariippuvuudesta jälleen uuden väitteen lisättäväksi niinsanottuun "one more thing"-väittelystrategiaansa. Tälle strategialle tunnusomaista ovat erilaiset vakuuttelut siitä, miten väittäjä ole mitenkään ehdottomasti ja periaatteessa vastaan (vaikka ehkä onkin), mutta kun tätä yhtä asiaa ei ole huomioitu, niin sitten on pakko vastustaa. Toinen, suorastaan keskeinen piirre on se, että kun tuo yksi asia osoitetaan irrelevantiksi tai paikkansapitämättömäksi, löytyy aina se seuraava asia.
One more thing-strategian kehitys on viime vuosina ollut nopeaa. Vuonna 2011 ydinvoiman vastustuksen syynä oli luonnollisesti turvallisuus. Kun kansainvälisen tiedeyhteisön selvitykset sitten antoivat erittäin vahvoja syitä olettaa, että Fukushiman onnettomuuden pitkäaikaisvaikutukset tulevat pahassakin tapauksessa vastaamaan hiili- tai biomassavoimalan puolen vuoden aikana normaalissa toiminnassaan aikaansaamia vahinkoja, turvattomuus-torveen laitettiin sordiino ja argumentointi siirtyi taloudellisuuteen: ydinvoima on aivan liian kallista. Vihreiden onneksi Ukrainan kriisi kärjistyi juuri sopivasti, kun Vihreät itsekin (tosin ilmeisen tahattomasti) totesivat, että ydinvoima onkin selvästi tuulivoimaa edullisempaa. Nyt ydinvoimaa siis vastustetaan sillä perusteella, että se laittaa Suomen riippuvaiseksi Venäjästä ja venäläisestä energiasta.
Jostain syystä tätä väittävät eivät vaivaudu erittelemään tosiasioita Suomen energiantuotannosta ja -tuonnista.
Tällä hetkellä noin puolet Suomessa käytetystä energiasta ja 90 prosenttia öljystä tulee jo Venäjältä. Myös suurin osa kivihiilestä on peräisin Venäjältä, ja yksin maakaasua tuodaan vuosittain noin 30 TWh. (Fennovoiman voimala tuottaisi noin 9 TWh, joskin sähkönä – maakaasusta saataisiin noin 10 TWh sähköä ja 20 TWh lämpöä.) Loviisan ydinvoimaloiden polttoaine hankitaan näillä näkymin Venäjältä laitosten käyttöiän loppuun (2030) saakka. Sähköäkin tuodaan, joskin vähemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Mutta miksi nyt ydinvoimaa Venäjä-kortilla vastustavat eivät kuitenkaan ole käytännössä kantaneet juurikaan huolta maakaasusta, kivihiilestä tai öljystä? Päin vastoin: maakaasua on yleisesti pidetty kannatettavana polttoaineena ja välttämättömänä osana uusiutuviin siirtymistä. Tämä johtuu siitä, että investointikustannuksiltaan suhteellisen halvoilla mutta kallista polttoainetta tarvitsevilla kaasuvoimaloilla voitaisiin kätevästi tukea tuotannoltaan vaihtelevia uusiutuvia. Esimerkiksi Saksan ja Venäjän välisen Nord Stream-kaasuputken olemassaolo selittyy pitkälti tällä – joskin päästökaupan romahdus on nyt johtanut siihen, että uusiutuvia tuetaan enemmän kivi- ja ruskohiilellä.
Jo pitkään on tiedetty, että energiariippuvuus, ja etenkin Euroopan kasvanut kaasuriippuvuus, aiheuttaa potentiaalisia ongelmia suhteissamme Venäjään. Allekirjoittanut on kaasun turvallisuuspoliittisista aspekteista kirjoittanutkin jo vuonna 2010, kun maakaasu oli vielä Greenpeacellekin ehdottoman välttämätön siltapolttoaine matkallamme kohti uusiutuvaa tulevaisuutta.
Verrattuna näihin elefantteihin olohuoneessa, ydinvoiman aiheuttama "riippuvuus" on perin pieni ongelma. Ydinvoimalassa on aina polttoainetta vähintään vuodeksi, syksyisin puoleksitoista. Koska uuden polttoaineen hankinnassa ei ole kova kiire, ydinpolttoainetta saa muualtakin: Ukraina tilaa nyt ydinpolttoainetta venäläisille reaktoreilleen amerikkalaiselta Westinghouselta.
Sen sijaan maakaasua ei Suomessa käytännössä juuri varastoida, eikä sitä voida korvata täysmääräisesti millään, koska laivaterminaaleja sen tuomiseksi muualta ole vielä olemassa. Öljylle on noin viiden kuukauden varmuusvarasto ja sitä saadaan tarvittaessa muualtakin, mutta toimitushäiriöt aiheuttaisivat vähimmilläänkin hinnannousua. Kivihiiltä sentään on varastoituna, ja sitä saadaan suhteellisen helposti myös muualta – ainakin rannikolla oleviin voimaloihin.
Ei olekaan ihme, että Venäjä ei ole "ydinvoima-asettaan" Ukrainassa heilutellut. Kaasuntoimituksia Ukrainaan on kyllä vaikeutettu, mutta vaikka venäläisvalmisteiset, edelleen pitkälti venäläisen TVEL:in (sama firma, joka toimittaisi polttoainetta Fennovoimalle 10 vuoden ajan) valmistamalla polttoaineella pyörivät voimalat tuottavat noin puolet Ukrainan sähköstä, niiden toiminta on jatkunut häiriöttä. Miksiköhän?
Ettei vain syynä olisi se, että Venäjällä ei käytännössä ole keinoja kiristää ydinvoimaloiden avulla?
Tosiasiassa Ukrainassa olevat ydinvoimalat ovat ukrainalaisten hallinnassa, sanoi osakerekisteri mitä hyvänsä. Ukrainalaisten miehittäminä ne tuottavat sähköä Ukrainan maaperällä, ja tähän on Venäjällä varsin vähän mitään sanomista, jollei se halua eskaloida konfliktia laajamittaisiin pommituksiin. Aivan samalla tavalla Suomeen rakennettava, suomalaisten käyttämä ydinvoimala tuottaisi tosipaikan tullen sähkön Suomessa, riippumatta siitä, kuka voimalan on sattunut rakentamaan.
Todistusaineiston valossa vaikuttaakin vahvasti siltä, että ydinvoimalan rakentajamaa pystyy vaikuttamaan voimalan käyttöön suunnilleen yhtä paljon kuin auton valmistaja voi vaikuttaa sillä ajamiseen. Halutessaan se toki voi esimerkiksi hinnoitella varaosat hirmuhintoihin – mutta sillä on vähän keinoja estää varaosien hankkimista muualta. Ydinvoiman vastustajat antavat silti ymmärtää, että Fennovoima tekisi Suomen jotenkin tarkemmin määrittelemättömällä tavalla poikkeuksellisen haavoittuvaiseksi Venäjän painostukselle. Tilastojen ja tosiasioiden valossa tätä väitettä on vaikea käsittää, varsinkin koska samoja tahoja ei ole koskaan liiemmin vaivannut sekä määrällisesti paljon suurempi että "häiriöiden" sattuessa paljon hankalampi riippuvuus esimerkiksi maakaasusta.
Onkin vaikea välttyä ajattelemasta, että Venäjä-kortti on tosiasiassa jälleen yksi "one more thing," joka nyt vain sattuu sopimaan ennalta päätettyyn agendaan: ydinvoimaa ei haluta, perustelut voidaan keksiä jälkikäteen.
PS. Olisi tietenkin naiivia väittää, että Fennovoima-projekti ei mitenkään vaikuttaisi Suomen ja Venäjän suhteisiin tai että se olisi nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa ongelmaton. Näin ei ole. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista on kuitenkin suurempi ongelma, ja esitetyt perustelut Venäjä-riippuvuuden merkittävälle kasvamiselle nimenomaan Fennovoiman myötä ovat pääsääntöisesti perusteettomia.
Mitä, jos Venäjä jättää ydinvoimalaprojektin kesken, vähän niinkuin Areva? Venäjä vaatii jo Bulgarialta korvauksia keskeytetystä projektista, kohta myös Suomelta?
Sähköähän ydinvoimalasta tulee vasta siinä vaiheessa, jos se joskus kaukaisessa tulevaisuudessa saadaan valmiiksi ja toimivaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin siis Bulgariassa hallitus keskeytti sovitun projektin, ja nyt urakoitsijana toiminut Rosatom perää siitä korvauksia. Ei ikävä kyllä rajoitu ydinvoimaan tälläinen toiminta, joskin paikallinen ydinvoiman vastustus lisää tietenkin riskiä siitä, että näin käy.
Jos Venäjä jättää projektin kesken, niin Rosatom menettää sijoituksensa ja that’s it. Sinänsä fiksua laittaa laitetoimittaja omistamaan osa voimalasta, tätä sanotaan ”kannustimeksi.”
Ydinvoiman vaihtoehtojen rakentaminen on käytännössä niin hidasta, että vaikka ydinvoimaprojekteissa kestäisi varsin pitkäänkin, niillä lisätään sähköntuotantoa silti nopeammin kuin vaikkapa tuulivoimalla. Vakioituna esim. sähköntuotannon lisäyksenä MWh/rakennusaika, jopa hyvin epäonninen OL3 lienee näillä näkymin ainakin kaksi kertaa toteutuneita vaihtoehtoja nopeampi.
Ilmoita asiaton viesti
Keskeyttämällä projektin Rosatom=Venäjä menettäisi maineensa toimittaja ikiajoiksi länsimaissa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, Venäjällähän on ihan järjettömän hyvä maine länsimaissa tällä hetkellä ja varsinkin ydinvoimaloiden rakennuttajana.
Ilmoita asiaton viesti
Muistutan, että Loviisaan rakensivat kaksi ydinpataa ja mm. käyttökertoimista päätellen ihan toimivia laitoksia:
https://www.fortum.fi/fi/energiantuotanto/ydinvoim…
Pitää niitä toki osata käyttää ja huoltaa päästäkseen noihin lukemiin, mutta huonoilla laitoksilla tuo tuskin onnistuisi.
Niin, en tiedä voiko 1970-luvun Suomea kutsua länsimaaksi. Ja mikä on ollut Loviisan yksiköiden vaikutus venäläisen ydinvoimarakentamisen maineeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kuin täällä muutkin ovat todenneet, jättämällä hankeen kesken Rosatom sulkisi yli sadan miljaardin ydinvoimalakaupat muualle maailmaan. Suomi tulee olemaan Rosatomille ”näyteikkuna” , jolla se ydinvoimaloita markkinoidaan muualle. Rosatom lienee yrityksenä pysyvämpi kuin Venäjän nykyhallinto. Hallintoja menee ja tulee, mutta asiansa osaavat yritykset pysyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ole vihreä ja kannatan ydinvoiman lisärakentamista. Minua kiinnostaisi tietää, miksi Suomen hallitus päätti satsata epävarmaan projektiin, joka saattaa mahdollisesti jäädä kansainvälisten pakotteiden jalkoihin.
Etenkin kun siinä samanaikaisesti käytännössä hylättiin Olkiluoto nelonen, joka olisi ollut varmempi sijoitus ja jonka eteen on tehty jo investointeja. Tämän lisäksi Vapaavuori päätti vielä haukkua TVO:n, vaikka käytännössä vastuu koko projektin viivästymisestä kuuluu Arevalle.
Ydinvoiman lisärakentamisen kannattajan nimenomaan pitäisi olla huolissaan hallituksen ratkaisusta. Vapaavuori teki päätöksen, joka toteutuessaan hautaisi Olkiluoto nelosen ja näyttäisi vihreää valoa toiselle reaktorihankkeelle, joka saattaa kokea kätkytkuoleman kansainvälispoliittisista syistä. Lopputuloksena voi olla, ettei rakenneta kumpaakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on hyvin mahdollista. Itse epäilen seuraavia syitä:
1. Aluepolitiikka. Pohjoisessa on jo esitetty pelkoja, että etelä vie hankkeen. Tämä varmasti vaikuttaa omalta osaltaan.
2. Kieroilu. Fennovoiman toteutuminen on kuuluisaa suomalaista ajattelijaa lainatakseni aika fifty-sixty, vaikka lupa heltiäisikin. Tämä voi olla toinen tapa torpata Fennovoima markkinavoimiin vedoten ja efektiivisesti siirtää lupa viime jaossa ilman jääneelle Fortumille. Tämä tosin olisi ristiriidassa kohdan 1 kanssa, mutta se ei todista mitään.
Täysin mahdollista on sekin, että Suomeen ei todellisuudessa rakenneta yhtäkään uutta ydinvoimalaa kenenkään toimesta. Tällöin tosin on hyvin todennäköistä, että mitään muutakaan vähähiilistä energiaa ei rakenneta lisää, Suomen energiastrategia rakennetaan fossiilisten ja puunpolton varaan, ja sitten itketään kun päästömaksut räpsähtävät biomassallekin. Pidän itse asiassa tätä kaikkein todennäköisimpänä vaihtoehtona.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä haukkuiko Vapaavuori TVO:n tai olisiko pitänyt haukkua. Mutta vastuu projektin viivästymisestä kuuluu kyllä loppujen lopuksi tilaajalle. Jos tilaaja on tehnyt toimittajan kanssa sopimuksen, eikä kykene valvomaan toimittajan toimintaa, niin kyllä se on yhtä lailla tilaajan virhe.
Kun Loviisan laitokset tilattiin, niin aika moni varmaan ajatteli, että neuvostoliittolaisen kumppanin kanssa homma menee loppujen lopuksi kuitenkin puihin. Mutta Imatran Voiman jätkät pistivät homman toimimaan VTT:n, Säteilyturvallisuuslaitoksen ja toimittajien kanssa yhteistyössä. TVO:n porukka pisti Olkiluodon pystyyn samalla tavalla yhteistyössä. Mutta oleellista kummassakin oli, että suomalainen tilaaja kertoi, missä kaappi seisoo.
Nyt, 30 vuotta myöhemmin, ei näköjään enää samaan pystytä? Onnistuisiko se ehkä sitten kuitenkin paremmin venäläisten kanssa? Siellä on paljon teräviä jätkiä. Eivät venäläiset matematiikassa ja luonnontieteissä suinkaan häviä suomalaisille.
Jokunen vuosi sitten tein Pietarissa projektia, jossa vuoropäivin meillä oli autonkuljettana kaveri, joka päivätyönään teki yliopistolla väitöskirjaa fotoniikan alueelta. Valitteli, että laitteistot heillä eivät ole länsimaisella tasolla mutta on mentävä niillä eväillä, mitä on. Joten kyllä siellä tahtotila on kohdallaan monella. Ja he ovat kyllä valmiit näyttämään kykynsä, jos saavat tilaisuuden. Fennovoima on venäläisen ydinvoimatoimittajan kannalta ennen kaikkea mahdollisuus.
Jos se sitten kaatuu muihin syihin, niin sitten kaatuu. Mutta ranskalaiset on nyt ainakin kokeiltu.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän se on tilaaja, joka viimekädessä vastaa osakkeenomistajilleen, että hanke menee niin kuin pitää. Tilaaja vastaa myös siitä, että toimittaja on sellainen, joka kykenee toimittamaan tuotteen. Tilaaja vastaa myös viimekädessä sotkujen selvittämisestä.
Ydinvoimalat ovat sen verran mittavia hankkeita, että Suomessa ei riitä pääomat rahoittamaan useita hankkeita yhtä aikaa, varsinkaan, jos joku hanke on ehkä tuloillaan, mutta ei ehkä varmasti kuitenkaan. Ja kun taustalla on kyseisen yrityksen avoimet kysysmykset edellisestä hankkeesta. Kukaan ei vielä tiedä, kuka, tilaaja vai toimittaja viimekädessä maksaa OL3:n myöhästymisen ja koska maksaa. Kyseessä on miljardi summista.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskinpa Olkiluoto 4:n lopullista päätöstä on vielä sanottu. Tarve sähköntuotantoon on yhä olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Hankkeessa on kaksi aikakautta:
a Rosatomin ydinvoimalan rakentamisaika 10 – 20 vuotta;
b käyttöaika tuosta 40 -50 vuotta eteenpäin.
Jos kommentoija eliniänodotteen ja omien elintapojensa perusteella arvioi, ettei hän ole näkemässä jälkimmäistä ajanjaksoa, hän voi itsekkäästi keskittyä vain ensin mainittuun.
On ilmeistä, että Rosatomin hankkeessa on rakennusaikana oleellisesti toisenlaiset ja suuremmat riskit kuin esimerkiksi siinä tapauksessa, että Fortum tilaisi ydinvoimalan japanilaiselta Toshibalta. Totta kai rakennusaikana rakentaja pystyy painostamaan tilaajaa pienemmässäkin urakassa – muurausporukka ei vaan tule työmaalle, ja talvi lähestyy.
Ei ole kuviteltavissa, että Japani ryhtyisi poliittisesti painostamaan Suomea asian tiimoilla. Hanke ei johtaisi ristiriitoihin EU-politiikassa ja ulkopolitiikassa , koska ei ole näköpiirissä, että EU saati USA asettaisivat Japanin vastaisia pakotteita (vaikka valaanpyynnin ja delfiinien tappamisen takia voisi olla aihetta.) Venäläisen laitoksen tilaamisella sen sijaan joutuu eriseuraisuuteen ja epäsuosioon EU:ssa ja USA:ssa. Tämä on mielestäni haitta, ja toteutuu vaikka sähköä ei olisi tulossa vielä vuosikymmeniin. Japani on jyrkästi ydinaseeton maa, eikä Toshiballa ole mitään tekemistä ydinasevarustelun kanssa. Valtiollinen Rosatom, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Venäjän ydinasemahtia, sen sijaan olisi paitsi toimittaja myös pääomistaja.
Jos ydinvoimaa haluaa lisää, silloin Toshiba on esillä olleista ainoa hyväksyttävä reaktoritoimittaja.
Ydinvoimalaa ei kuitenkaan kannattaisi nyt tilata edes Toshibalta. Saksa ja Yhdysvallat investoivat voimakkaasti uusiutuviin energialähteisiin. Energiewende on vasta alussa, ja esimerkiksi tasavirralla toimivia sähkönsiirtoverkkoja vasta rakennetaan. Hankkeeseen kuluu erittäin paljon (julkista) rahaa, ja kaikista päällekkäisyyksistä huolimatta tämä panostus tuottaa innovaatioita ja energiatehokkuutta. Valmistuessaan 10-20 vuoden kuluttua ”uusi” ydinvoimala olisi sähköntuotantoratkaisuna jo vanhentunut, vaikka uudempia ydinvoimaloitakin ei olisikaan. Olisi tuottavampaa suunnata energiainvestoinnit uusin teknologioihin ja olla mukana Saksan ja Yhdysvaltojen energia-alan kehittämishankkeissa.
Ilmoita asiaton viesti
Mieluummin minäkin näkisin voimalan tulevan jostain muualta. Kortit on kuitenkin nyt jaettu, ja niillä pitää pelata.
Kirjoitamme vahvasti tieteelliseen tutkimukseen nojaavaa kirjaa energiasta ja ympäristöstä. Siltä pohjalta uskallan sanoa, että mikäli Sinullakin on energiapolitiikan ehdottomana reunaehtona fossiilisista luopuminen, käsityksesi uusiutuvien mahdollisuuksista on hyvin optimistinen, eikä vaikuta huomioivan näiden sinänsä hyvien lähteiden tunnettuja rajoitteita. Voit olla oikeassa, mutta se ei ole mitenkään kirkossa kuulutettua. Palaamme näihin asioihin toivottavasti ensi vuonna kirjan muodossa; sitä odotellessa suosittelen tutustumaan mm. Saksan todellisuuteen tällä hetkellä.
Näin ollen tilanne on se, että jos tarkastellaan yksin Fennovoimaa, meillä on vaihtoehtona nyt
a) 9 TWh lähes hiilivapaata ydinenergiaa, vuosien 2025 ja 2065…2105 välisenä aikana voimalan todellisesta käyttöiästä riippuen
b) jotain muuta, mitä?
Kohta b) on tässä se ongelmallinen. Mitään sellaisia suunnitelmia ei ole, missä likimainkaan tuota määrää vähähiilistä sähköä tai muuta energiaa todella tuotettaisiin, ja/tai säästettäisiin. Ei ole mitään takeita, että seuraava tai sitäkään seuraava Eduskunta päättää mistään toimista, joilla tuo määrä jostain repäistäisiin – varsinkin, kun nykyisellä tukiaistasolla tuo vaatisi valtion tukiaisia suuruusluokassa 300 miljoonaa euroa vuodessa, 12 vuoden ajan. Ja tälläkin saataisiin aikaan vain 25 vuotta pyöriviä voimaloita.
Voimme toki torpata nyt Fennovoiman, ja toivoa parasta. Tässä vaan on tietty pettymyksen vaara.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin Rosatom toimittaa maailmalle voimaloita joita ei voi sulkea halutessaan. Ainakaan jos yhtään Putinia tunnen.
Ilmoita asiaton viesti
Takaportti tietojärjestelmässä on varmasti mahdollinen. Mutta ilmiselvistä syistä ydinvoimaloiden ohjausautomatiikka ei ole verkossa, mikä jo sinänsä hankaloittaa aika paljon järjestelmän sulkemista kauko-ohjauksella. Pitää myös muistaa, että automaatiosta ja kaikista muistakin järjestelmistä on tässä tapauksessa suomalaisella osapuolella aika yksityiskohtainen dokumentaatio.
Edelleen: tämä ei mitenkään muuta sitä tosiasiaa, että olemme jo riippuvaisia Venäjästä energian toimittajana. Ja yksi erittäin todennäköinen vaihtoehto Fennovoimalle on – maakaasu. Vaikka reaktoria ei täysimääräisesti maakaasulla korvattaisikaan, niin jo noin 1 TWh lisäys kaasuntuonnissa on kriisioloissa olennaisesti merkittävämpi ongelma ja voimallisempi painostusase kuin 9 TWh ydinvoimala.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkäpä meilläkin on tietoviisaita,jotka osaavat näitä mainitsemiasi mahdollisesti todellisia ongelmia miettiä ja ottaa huomioon. Putin niistä tuskin tietää paljoakaan, mutta voihan hän käskeä sellaisia kauko-ohjattuja käskymahdollisuuksia kehittää. Se on sitten toinen juttu, meneekö ne meidän päässä lävitse ja jäävätkö ne huomaamatta.
Se on varmaa, että jos sellaisia virityksiä paljastuu, niin sen jälkeen Rosatomilla on melko mahdotonta enää myydä voimaloita minnekään. Toisaalta, vaikka yksi Suomen ydinvoimaloista pysähtyisikin, niin ei tämä maa siihen kaadu. Nytkin tuomme Ruotsista jatkuvasti noin 2 000 Mw teholla sähköä, joka vastaa noin 1½ kertaisesti Pyhäjoen voimalaitoksen tehoa.
ks. linkki
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje…
Ilmoita asiaton viesti
OL4 ehtii vielä mainiosti saada periaatepäätöksensä seuraavalla hallituskaudella, jos sille ilmenee tarvetta. Fortumin hakemus on tosin mielenkiintoisempi. Kenties Toshiban toimittama ja myös kaukolämpöä tuottava laitos lähelle pk-seutua? Kivihiileen nojaava Helsingin Energia toki pyrkii tällaisen hankkeen torppaamaan ja sijoitus lähemmäs asutusta edellyttäisi ydinenergialain muutosta, joten tie on toki pitkä ja poliittisesti hankala.
Teknologian puolesta valinta on kuitenkin selvä ja keskellä kaupunkia sijaitsevat vaaralliset hiilivoimalaitokset olisi tulevina vuosikymmeninä joka tapauksessa syytä sulkea. Nykyaikainen ydinvoimala on niin turvallinen, etteivät laissa edelletetyt turvaetäisyydet ole enää ajan tasalla. Ihan keskustaan ydinvoimalaa ei kannata sijoittaa, mutta kaukolämpökäyttöä helpottaa huomattavasti, jos sijoituspaikka on edes hieman Loviisaa lähempänä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se varmaan sitä tosiaan rakentamisen jälkeen sulkemaan pystykään. Ongelmallinen on kuitenkin itse rakentamisprosessi ja Venäjän kehityksen sekä ulkosuhteiden mahdollisten tulevaisuudennäkymien siihen aiheuttamat ongelmat.
Nähdäkseni tällä projektilla on muitakin projekteja suuremmat mahdollisuudet jumittaa vastaavanlaiseksi ikuisuusprojektiksi joita meillä jo yksi on. Jos Suomeen tulee kaksi samanaikaista ydinvoima-ikuisuusprojektia joiden sähköntuoton alkupäivä on luokkaa ’joskus’, se tarkoittaa hyvin todennäköisesti tässä poliittisessa ilmapiirissa ydinvoiman lisärakentamisen lorun loppua noin yleensäkin ottaen.
Kannattaa myös muistaa, että monet sellaisetkin henkilöt, jotka yleisesti ottaen eivät suhtaudu ydinvoimaan kriittisesti, ovat olleet kriittisiä tätä nimenomaista projektia (Fennovoima) kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on todella riski. Jälleen, mielelläni näkisin tässä jonkin toisen toimittajan.
Mutta. Olen ensinnäkin sen verran optimisti, että haluan uskoa asioiden järjestyvän. Näin ihan jo siksi, että jos Venäjä sortuu kaaokseen tai pahempaan, voitaneen aika kategorisesti ennustaa ilmastotoimien päättyvän Suomessa joka tapauksessa, ja Euroopassakin melko luultavasti. Siinä tilanteessa yksi tai muutama ydinvoimala sinne tai tänne ei merkitse mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Jani Martikaisella on erinomainen yhteenveto tästä kysymyksestä ja Vihreiden, noh, mielenkiintoisen valikoivasta suhtautumisesta Venäjän-uhkaan. Tähän ei minulla ole juurikaan lisättävää.
http://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2014/09/…
Ilmoita asiaton viesti
Et ehkä ole huomannut, mutta venäjä on muuttanut kovasti suhtautumistaan naapurivaltioihin sitten Hassin puheenjohtajuuskauden. Etkä kenties (eikä viittaamasi kirjoittajakaan) ole huomannut, että vihreissä on vaihtunut aika monta puheenjohtajaa tuon jälkeen, ja tuollaiset muutokset vaikuttavat aina puolueen linjaan. Itse asiassa vähän hämmästyin tuota kommenttiasi, sillä yleensä pystyt parempaan kuin toivomaan, että joku puolue suhtautuisi naapuriin vuosikymmenestä toiseen samalla tavoin riippumatta siitä mitä tämä maa tekisin naapureilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten itse tekstissä totesin, olen kirjoittanut kaasun ja Venäjä-riippuvuuden ongelmallisuudesta jo 2010. Eli olen itse asiassa odotellut, että esimerkiksi Vihreät muuttaisivat linjaansa.
Mutta parhaan tietoni mukaan tosiasia on kuitenkin se, että Vihreiden taholta ei ole ajan kulumisesta ja puheenjohtajavaihdoksista huolimatta kuulunut juurikaan konkretiaa tai edes mainintoja esimerkiksi maakaasuriippuvuudesta tai keinoista sen korvaamiseen – paitsi ”sitten joskus” kun kaikki muu fossiilinen polttoaine on korvattu. Yksi potentiaalisesti maakaasun käyttöä korvaava energiamuoto kun on sähkö. Kääntäen, yksi potentiaalisista Fennovoiman korvaajista on maakaasu. Ei tietenkään täydessä mitassa (toivon), mutta omalta osaltaan.
Esimerkiksi, jos otamme sinunkin toisaalla esittelemät sähkön hintakehitysennusteet sellaisinaan, ainoat voimalat joita kellään on varaa markkinaehtoisesti rakentaa ovat käytännössä kaasuvoimaloita. Tätä olen kuullut myös ehdotettavan: kun joku ehdottaa, että investointikustannuksiltaan korkeiden laitosten sijaan pitäisi nyt rakentaa investointikustannuksiltaan pieniä laitoksia ja odottaa energiamarkkinoiden kehittymistä (tämä on ydinvoimaa vastustavissa asiantuntijapiireissä varsin yleinen positio), suomennos tälle on ”lisää kaasuvoimaloita.”
Otankin Vihreiden huolen Venäjän tilasta huomattavasti vakavammin sitten, kun maakaasuongelma saa vastaavaa käsittelyä kuin ydinvoimakysymys. Tähän saakka näyttö on yhtäpitävä sen kanssa, että ydinvoimaa vastustetaan lähtökohtaisesti, perustelut keksitään sitten tarpeen mukaan.
Mistään muustakaan Venäjä-riippuvuudesta ei ole juuri mainintoja kertynyt ennen tätä. Esimerkiksi Helsingin Energian suunnitelmat hankkia puupolttoainetta Venäjältä eivät olleet nähtävästi edes maininnan arvoisia, vaikka nämä ovat peräisin jo ihan tämän nykyisen puheenjohtajan ajalta.
Jälleen: näkisin mielelläni jonkun muun kuin Rosatomin mukana tässä hankkeessa. Enkä pidä mitenkään itsestäänselvänä, että hanke ylipäätään etenee. Mutta hanketta kohtaan esitetty arvostelu on suurelta osin perusteetonta ja melkoista kaksilla korteilla pelaamista niiltä tahoilta, joita paljon merkittävämmät Venäjä-riippuvuudet eivät ole vielä tähän mennessä saaneet älähtämään. Voin tietysti olla väärässä, jossa tapauksessa osannet viitata tästä aiheesta annettuihin lausuntoihin, aloitteisiin ja julkisuuskampanjoihin.
Tärkein syy Fennovoiman kannattamiselle on kuitenkin se, että esitetyt vaihtoehdot ovat kuumaa ilmaa, ja niistä poliittisesti jotensakin toteutuskelpoiset (biomassa, maakaasu) luultavasti lisäävät Suomen päästöjä jopa nykytilaan verrattuna, saati sitten verrattuna ydinvoiman rakentamiseen. Maakaasun osalta ne lisäävät Venäjä-riippuvuutta verrattuna ydinvoimaan, ja biomassaakin tullaan lähes varmasti tuomaan Venäjältä halvemman hinnan vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mainittakoon vielä Venäjä-riippuvuudesta puhuttaessa, että Huoltovarmuuskeskus pitää uutta ydinvoimalaa ehdottoman tärkeänä huoltovarmuuden turvaamisen kannalta. Tämän elimen kanta on siis lähes täysin vastakkainen esim. Vihreiden kantoihin nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko lukenut pöyryn turulle tekemän rapsan? Mielen kiintoinen räpellys. Siitä kuitenkin selvisi että fennon oletetaan maksavan rahalle 6.2% korkoa. Luulin tuota hintaa paljon halvemmaksi.
pelkkä korkokulu 6.2% *7 miljardia=434 miljoonaa
Kulut (uraani+palkat+yms) 15€/MWh*10 TWh=150 miljoonaa
584 miljoonaa / 10 TWh= 58.4€/MWh
Eli alle 58 €/MWh ei lyhennetä lainaa eikä tuoteta voittoa. Ja futuurit näyttää 40€/MWh.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä. Noilla futuurihinnoilla ei rakenneta mitään tuotantoa ilman tukiaisia.
Fennovoima on uhkapeli sen puolesta, että ilmastonmuutos otetaan joskus tosissaan. Silloin siitä tulee varmasti kannattavaa bisnestä. Jos ilmastonmuutosta ei oteta tosissaan, niin sitten on oikeastaan aika sama, meneekö joku kunta konkkaan vaiko ei. Kusessa ollaan joka tapauksessa, ehkä emme me mutta lapsenlapset.
Ilmoita asiaton viesti