Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Ydinvoiman hitaudesta

Tänään julkaistun uutisen mukaan Olkiluodon epäonninen ydinvoimaprojekti näyttää viivästyvän edelleen. Alkuperäisen neljän vuoden rakentamisaikataulu on nyt venymässä 11 vuoteen: sähköntuotantoon päästäneen vasta vuonna 2016. Epäilemättä uutinen leviää Suomessa ja maailmalla varmana merkkinä siitä, miten ydinvoima — jos nyt se ei välttämättä olisikaan niin vaarallista — ei ainakaan kykene meitä ilmastonmuutokselta pelastamaan, koska se valmistuu niin hitaasti.

 

Vaan mikäpä lienee totuus?

 

Kaivelin esille Tanskan, tuon Suomea asukasluvultaan melko lailla vastaavan mutta tuuliolosuhteiltaan huomattavasti suotuisamman maan energiantuotannon historiaa. Tanskahan tunnetaan kansalaisjärjestöpiireissä kaikin puolin edistyksellisenä, tuulivoimaa erityisesti suosineena maana. 

Maassa onkin rakennettu runsaasti tuulivoimaa, jopa niinkin paljon, että tanskalaiset joutuvat maksamaan naapurimaille sillä tuotetun sähkön vastaanottamisesta silloin kun Pohjanmerellä tuulee hyvin. Viime vuonna (2012) tämän edistyksellisen politiikan lopputulokset tuottivat Tanskan (ja muiden maiden) sähköverkkoon energiaa 10,27 terawattituntia (TWh).  Jos Tanskan tuulivoimaprojektin laskee alkaneen vaikkapa vuodesta 1990, jolloin ydinvoiman rakentaminen kiellettiin lailla ja uusiutuvien tukia nostettiin, projektin kestoksi voinee laskea 22 vuotta. Muutkin tulkinnat ovat mahdollisia, jopa niin, että tuulivoimaprojektin laskee alkaneeksi 1970-luvun lopusta tai 1980-luvun alusta.

Vertailun vuoksi, aikataulusta pahasti jäljessä oleva Olkiluoto 3 tulee valmistuttuaan tuottamaan noin 12-13 TWh. Jos laitos valmistuu vuonna 2016, sen rakentamiseen on kulunut 11 vuotta. Numeroita katsomalla voisi siis tulla jopa sellaiseen johtopäätökseen, että ydinvoima on huonossakin tapauksessa — kun katsotaan maailmalla käynnissä olevista 65 reaktoriprojektista sitä pahiten takkuillutta, mitä joku voisi pitää valikoivana — reilusti kaksi kertaa nopeampi tapa rakentaa vähähiilisen energian tuotantoa.

On tietysti aiheellista huomauttaa, ettei ole reilua verrata 1990-luvun tilannetta vuoteen 2005, jolloin OL3:n rakennustyöt aloitettiin. Tällöinhän kansalaisjärjestöt ja Vihreät kuuluttivat kovaan ääneen, että ydinvoiman tilalle olisi voitu helposti rakentaa sama määrä tai enemmänkin uusiutuvia, käytännössä lähinnä tuulivoimaa. No, katsotaan Tanskan tilannetta vuosien 2005 ja 2012 välillä.

Tässä ajassa Tanskassa tuulivoiman tuotanto lisääntyi 3,66 TWh. Jos taas katsotaan tuulivoiman lisimistä Olkiluodon alkuperäisen aikataulun (2005-2009) mukaan, lisäystä oli... 0,11 TWh. Elon laskuopin mukaan sekä 0,11 että 3,66 < 12-13. 

 

En siis ihan ymmärrä, miten ydinvoima olisi ilmastonmuutoksen torjunnassa aivan liian hidasta, mutta uusiutuvat energiat juuri sitä mitä tarvittaisiin. Kenties joku Greenpeacen ajatuksenjuoksuun tarkemmin perehtynyt voi minua valaista?

 

Mainittakoon muuten, että Tanskan sähköntuotanto tapahtuu CO2-päästöillä mitattuna edelleen noin 50% Suomen sähköntuotantoa likaisemmin.

 

PS. havaintojeni mukaan hyvä tapa päättää ydinvoimakeskustelu on kysyä vastustajilta seuraava, yksinkertainen kysymys: 

Mihin tieteellisiin tutkimuksiin, tarkkaan ottaen (kirjoittaja, julkaisuvuosi, julkaisukanava riittää) perustuu käsitys esimerkiksi ydinvoiman erityisvaarallisuudesta, verrattuna muihin energianlähteisiin? 

Tieteellinen konsensus kun vaikuttaa ennemminkin olevan, että onnettomuudet ja ongelmat huomioidenkin, ydinvoima on yksi turvallisimmista tavoista tuottaa energiaa. Se ei ole vaaratonta; mikään energiantuotantotapa ei ole. Mutta muihin tapoihin verrattuna, vaarat ovat pieniä tai olemattomia. Tähän johtopäätökseen tulee esimerkiksi Markandya & Wilkinson, 2007, Lancet (lääketieteen alan johtava lehti), YK:n alainen, IPCC:tä vastaava UNSCEAR (esim. vuoden 2012 raportit), ja riippumaton säteilysuojelukomissio ICRP (tuoreimmat julkaisut). Sekä implikaatiot lukuisten kansallisten tiedeakatemioiden ym. instanssien kokoomatutkimuksista.

 

Jos tietoa vastustuksen faktapohjasta ei löydy, voisiko olla mahdollista, että vastustus ei välttämättä perustu ainakaan täysimääräisesti faktoihin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Erilaisille ilkkujille ilouutinen, mutta ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle ja Suomen päästötavoittelille todella huono uutinen.

Pelkkä viivästyskin on jo huono asia, mutta samalla tuo nostaa kahden seuraavan reaktorin rahoitusriskin pilviin. Luvan saaneilla Fennovoimalla ja Olkiluoto nelosella ei todennäköisesti ole varaa edes aloittaa. Ainoa joka kykenisi uuden yksikön realistisesti rakentamaan on Fortum, joka jätettiin viime lupakierroksella nuolemaan näppejään.

Suomi on vakaan maaperän ja hankalien sääolojen alueena melko otollinen ydinvoimalle ja hankala tuuli- ja aurinkovoimalle. Ainakin päästöttömien energialähteiden suhteen. Valistunut arvaus on, ettei kuudetta ydinvoimayksikköä saada käyntiin ennen Loviisan yksiköiden alasajoa. Millähän sen puuttuvan päästöttömän sähkökapasiteetin 2030-luvulla edullisesti järjestäisi?

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Sanopa muuta. Taitaa jäädä järjestämättä.

Onneksi esim. Greenpeacen uusimmassa energiastrategiassa nuotit ovat selvät: eroon ydinvoimasta, fossiiliset pidetään. (Joo, niitä "vähennetään.")

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Lisätään muuten tähän kohtaan se, että kannatan MYÖS uusiutuvien rakentamista, todennäköisesti voimakkaammin kuin suurin osa Vihreistä. En vain ymmärrä, miten maailma pelastuu pelkästään niillä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Pätevää pohdiskelua. Tuohon rinnalle voisi tuoda myös aurinkopanelit. Auringon säteilymäärä on 1000 kWh/m2/y ja oletetaan 50% hyötysuhde. Niitä tarvitaan silloin reilut 20000 a' 100 ha tuon OL3 korvaamiseksi tai 2 miljoonaa a' 1 ha. Ammu alas, jos olen tehnyt dekadiluokan laskuvirheen, koska en nyt ryhtynyt tarkistamaan kolmeen kertaan.

Olen myös samaa mieltä kommentistasi #4. Kaiken uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon kehittämiseen kannattaa laittaa resursseja. Mutta ei sillä tavalla, että se ohjaa epäterveeseen tuettuun tuotantoon. Sen sijaan tavalla, joka kannustaa innovatiiviseen kehitystyöhön ja sellaisten ratkaisujen etsimiseen, jotka ovat oikeasti sekä elinympäristöä säästäviä että taloudellisesti järkeviä.

Johanna Fredriksson

Ei riitä tuo OL3:sen korvaamiseen.

Miten paljon yöllä saadaan sähköä aurinkopaneelista? Ei taida riittää mihinkään vaikka koko Suomi peitettäisiin paneeleilla. Pitäisi kehittää kuupaneeli joka tuottaa sähköä kuun valosta :)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Fortumin laskelmien mukaan Espoon kokoinen alue aurinkopaneleja riittäisi kattamaan Suomen sähkökulutuksen olettaen, että sähköä voisi varastoida.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/fortum+innos...

Johanna Fredriksson Vastaus kommenttiin #9

Ei ainakaan vielä voida varastoida. Eli puhdasta jossittelua koko asia.

Mitä se määrä aurinkopaneeleja maksaisi ja paljonko niiden ylläpito maksaisi?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #9

Jep, olihan siellä 3 dekadin virhe. Joten tuon OL3:n korvaamiseen riittäisi 20 km2 panelia tuolla 50% hyötysuhteella tai 50 km2 20% hyötysuhteella. Joten tuo arvio on kyllä ihan uskottava.

Ei pitäisi koskaan laskea vain äkkiä päässä. No, sitten on tietenkin tuo varastointiongelma.

Pekka Iiskonmaki

Onhan puulämmitteiset talot jo keksitty. Keksittekö te ne uudelleen?

Työvoiman tarve vähenee ja sitten on aikaa tehdä klapeja ja lämmittää taloa ja hellaa.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Lisätäänpä vielä yksi huomio.

Tanskan mallissa on tietysti se hyvä puoli, että tuulivoima on tuottanut jo jotain 1990-luvulta saakka, kun taas OL3 ei ole vieläkään valmis.

Mutta miten paljon on "jotain?"

Vuosien 2005 ja 2009 välillä lisäasennettu tuulivoima on suhteellisen optimistisen arvion (kapasiteettikerroin 0.3) mukaan tuottanut tähän päivään mennessä alle 0,1 TWh sähköä. Eli suunnilleen yhtä paljon, kuin OL3-luokan reaktori jauhaa kolmessa päivässä.

Vuodesta 1990 Tanskan kaikki tuulivoima on tuottanut yhteensä noin 101 TWh sähköä. Tämä vastaa OL3-tehoisen reaktorin noin 7 vuoden ja 9 kuukauden energiantuotantoa.

Edelleen jää hieman epäselväksi, miten tarkkaan ottaen ydinvoima on hidasta, mutta sen vaihtoehdot nopeita?

Vielä epäselvemmäksi jää, miten ydinvoiman JA uusiutuvien rakentaminen voisi olla hitaampaa kuin vain pelkästään uusiutuvien.

Seppo Ilmarinen

Hidas valmistuminen ei tosiaankaan ole ongelma, varsinkaan nykyisessä ja tulevassa lamassa. Mutta siitä johtuva tuhoton kalleus on. Se ei tietenkään haittaa OL3:sta jos vaan paukut riittää oikeussalissa.

Et kuitenkaan ole nähdäkseni viimeaikoina puhunut ydinvoiman hinnasta joka nähdäkseni on nykyisellä GW-tekniikalla näyttää saturoituvan 5€/W tasolle ja tavat painaa sitä alas on yhtä vaikeita kuin on tehdä halpa moottoritiesilta.

Voiko 5€/W voimala kannattaa ilman tukiaisia, kun niitä tarvitaan niin Britaniassa kuin turkissa?

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Ikävä fakta on se, että mikään ei-fossiilinen energiantuotantomuoto ei nykytilanteessa pärjää laajassa mitassa ilman tukiaisia, pitkälti siksi, koska valtiot maksavat fossiilisille suoraa ja epäsuoraa tukea paljon näitä vaihtoehtoja enemmän.

Jos energiantuotannossa halutaan eroon fossiilisista - ja on lukuisia syitä haluta - siihen valitettavasti tarvitaan julkista rahaa jopa melko paljon. Jonkin verran on sitten eroja siinä, _miten_ paljon rahaa tarvitaan ja kuinka hyviä lopputuloksia sillä rahalla saavutetaan. 5€/W hinnalla esimerkiksi hankkisi noin 1400-1500 TWh vuosituotannon samalla rahalla, minkä yksin saksalaiset tulevat käyttämään omaan energiawendeesä vuoteen 2040 mennessä. Tälläin edes Saksan sähköntuotanto ei tosin ole hiiletöntä, vaikka kaikki menisi suunnitelmien mukaan. Tuo 1400 TWh on aika paljon, kun koko Euroopassa tuotetaan tällä hetkellä sähköä fossiilisilla noin 1900 TWh.

Saksan suunnitelmien hinnoista on kirjoittanut lyhyesti esim. Jani Martikainen täällä:

http://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2013/02/...

Seppo Ilmarinen

No ei kannata vaipua apatiaan,vaan tutustua esim näihin Tuuliwatin lukuihin:
Peittoon puisto muodostuu 12:sta voimalasta
• á 4,5 MW, torni 140m, halkaisija 128m
• Kapasiteetti yhteensä 54 MW
• Investointi 75 M€
• Vuosituotanto 175 GWh

1.4 €/W ja 3240h/a. Itse hämmästyin sen verran että soitin Tuuliwatin toimarille ja haukuin valehtelijaksi. No luvut paljastui samanlaisiksi kuin esim Röytän voimaloitten 100m korkeudessa killuvien voimaloitten. Eli Peittoon luvut tulee tod. näk ylittämään esitetyt (40% korkeampi torni).

Ydinvoiman onni on että se voi halventua vaikka 10-osaan nykyisestä, mikään fysikaalinen fakta ei sitä estä. Tuulivoima ei sensijaan voi tulla 10-kertaa halvemmaksi ilman ratkaisevasti parempia materiaaleja kuin esim hiilikuitu. Aurinkoenrgian kustannuksista saksassa 1.65€/W (900h/a) on 2/3 osaa muita kuin itse paneelikustannuksia, työtä ja kannattimia ja johtoja jne. Eli kustannuksia joihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa. Eli seinä tulee tääläkin vastaan. (Merkillepantavaa on erityisesti se että vaikka aurinkopaneelin saisi ilmaiseksi saksassa se on silti monikertaisesti kalliimpaa verrattuna suomalaiseen tuulivoimaan)

Ydinvoimaala on ensimmäistä kertaa 71-vuotisen historiansa aika tilanteessa jossa ydinvoiman kilpailukyky on kyseenalainen. Tämä on paljastunut viimeisen 5 vuoden aikana. Ei ole mitään syytä olettaa etteikö ydinvoimaa voisi kehittää paljon halvempaan suuntaan. Ja itse ainakin luotan siihen, ja siksi vastustan ehdottomasti hanhikivi 1 ja ol4 reaktorien rakentamista.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Jep, hyville paikoille rakennettu tuulivoima on jo nyt erittäin kilpailukykyistä ja erinomaisen kannatettavaa. Ongelma on järjestelmäkustannuksissa (verkon vahvistaminen ja säätöteho) ja ennen kaikkea tulevaisuudensuunnitelmissa: siinä, kun stokastisten energianlähteiden osuus sähköverkosta (muusta energiantuotannosta puhumattakaan) kasvaa merkityksettömästä merkittäväksi - ja kun nuo hyvät paikat käyvät vähiin.

Henkilökohtaisesti uskon, ettei stokastisilla uusiutuvilla saada käytännössä toteutettua likimainkaan 100% uusiutuviin perustuvaa _energia_järjestelmää (sähkö + kaikki muu) ainakaan 50 vuoteen. Teoriassa se olisi mahdollista, mutta se vaatisi joko esim. vielä keksimättömien energian varastointitekniikoiden kehittämistä tai - todennäköisemmin - uusiutuvien valtavaa ylirakentamista.

Kohtuullisen yksinkertaisella mallinnuksella voi helposti osoittaa, että esimerkiksi yhdistelmä tuulta ja aurinkovoimaa vaatisi jopa rajun kulutusjouston olemassa ollessa 2-5-kertaisen ylirakentamisen pelkästään sähköntuotannon turvaamiseksi. Näin, kun tehdään melko paljon uusiutuvien eduksi laskettavia yksinkertaistuksia.

Käytännössähän tämä tarkoittaisi sitä, että nuo investoinnit pitäisi tehdä vähintään kahteen kertaan, ja sitten laskea vielä kaikki muut järjestelmäkustannukset.

Se on ihan totta, että ydinvoima voisi vielä halventua, mutta ikävä kyllä meillä ei oikein ole aikaa odotella enää kovin kauaa. Kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi kääntyä laskusuuntaan 2015.

Seppo Ilmarinen

Nykymenolla sijoituspaikoista voidaan tinkiä ja siirtyä rakentamaan isoja puistoja kaukana kaikesta keskellä metsää. Tuuliatlaksen mukaan näyttää 20% huonompien tuuliolosuhteiden alue ulottuvan jo kymmeniä kilometrejä sisämaahan (Vaikea lukuinen sivusto tosin). Kapasiteettiähän menee Tuuliwatin tapauksessa 4.5 MW/0.8km^2=7 MW/km2. 10GW vaatii siis suomen pinta-alasta 0.4% joten tälläine läntti ei pitäisi olla mahdottomuus löytää.

Järjestelämkustannuksista ei kannata huolehtia ennen kuin niitä syntyy taso on jossain 15-20% haarukasta koko sähkön kulutuksesta. Tanskaan verrattuna suomihan on loisto paikassa kun yhteydet ruotsiin,viroon ja venäjälle on erinomaiset ja ylijäämäsähkö saada dumpattua häiritsemästä sähkönhintaa suomessa. Jotta suomen sähköstä olisi tuulta 20% täytyy tuulta olla 20- 25 TWh. Koska suomen kulutus on kasvanut 20 TWh, 2040, 2050?

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Juuri näin. Alleviivaan tässä vielä sitä, etten todellakaan vastusta tuulivoimaa: ainakin se 20% (ja, henkilökohtaisen arvauksen mukaan, luultavasti enemmänkin) sähkönkulutuksesta voitaisiin Suomessakin aivan mainiosti kattaa siten, ja nykytilanteessa tuulivoima on jo hyvä investointi.

Kritiikkini tuulivoimaa ja muita uusiutuvia kohtaan kohdistuu vain ja ainoastaan siihen tapaan, miten niitä käytetään keppihevosina ydinvoiman vastustamiseksi samalla kun väitetään tavoitteena olevan fossiilisista irtautumisen. En usko että tämä yhdistelmä on realistista tai edes kovin hyvä ratkaisu nykyisillä ja nähtävissä olevilla teknologioilla ja poliittisissa järjestelmissä, yllämainitsemistani syistä.

Jos ja kun fossiilisista aiotaan todella luopua, tarvitaan kaikenlaista fossiilitonta primäärienergiaa. Ydinvoima on todistanut kykynsä tuottaa suuria määriä juurikin tätä, tuulivoima ja etelämmässä aurinkovoima ovat lupaavia lisiä. Ennustan, että kaikkia tullaan tarvitsemaan.

En osaa tai uskalla sanoa tulevaisuuden sähkönkulutuksesta juuri mitään muuta kuin sen, minkä tiedän varmaksi: jos fossiiliset polttoaineet halutaan korvata myös esim. liikenteessä ja teollisuuden prosesseissa, vapaata primäärienergiaa tarvitaan hyvin paljon nykyistä enemmän kattamaan konversiohäviöt - vaikka energiansäästössä saavutettaisiinkin merkittäviä edistysaskeleita. Todennäköisesti useimmissa tapauksissa kätevin ja suoraviivaisin tapa tämän primäärienergian siirtämiseksi tuotantopaikalta kulutuspaikalle on sähkö. Eli JOS fossiilisista aiotaan todella luopua, sähkönkulutus tulee lisääntymään.

Toimituksen poiminnat