*

Y:llä alkavista asioista Ympäristö. Yhteiskunta. Yhteisöllisyys. Ymmärrys. Ydinvoimastakin joskus vähän.

Saksan vihreä politiikka on sysimustaa

  • Hiilivapaa sähköntuotanto viidessä EU-maassa 1960-2010.
    Hiilivapaa sähköntuotanto viidessä EU-maassa 1960-2010.

Allaoleva teksti julkaistiin mielipidekirjoituksena Tekniikka & Taloudessa 2.11.2012.

Monet onnittelivat Saksaa, kun se päätti sulkea ydinvoimalansa pikavauhtia Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Samalla se lupasi korvata ne uusiutuvilla energianlähteillä [1] ja vähentää päästöjään 80-95 prosenttia 2050 mennessä [2]. Greenpeace tiedotti, että Saksa ei turvaa fossiilisiin ajaessaan ydinvoiman alas [3], ja Satu Hassin (vihr.) viesti oli, että meidän tulisi imitoida Saksaa energiastrategiassamme [4]. Vaan mitä tapahtuikaan?

Äskettäin Saksan ympäristöministeri Peter Altmaier ylisti energiayhtiö RWE:n uutta 2,2 gigawatin ruskohiilivoimalaa sen avajaisissa [5]. Ruskohiili on hiililaaduista likaisinta ja päästöiltään turpeeseen verrattavissa. Uusi laitos tuottaa vuodessa enemmän sähköä kuin kaikki viime vuonna Saksaan rakennetut uusiutuvat yhteensä. Lääketieteen erikoislehti Lancetissa 2007 julkaistujen tilastojen valossa se tulee tuottamaan myös noin 500 ennenaikaista kuolemaa ja 4600 vakavaa sairautta joka vuosi [6]. Lähivuosina Saksa rakentaa ruskohiilivoimaloita vielä 24 gigawattia [7]. Näiden lisäksi rakennetaan maakaasua käyttäviä turbiineita, ja kaasusta ollaankin EU:n toimesta brändäämässä vihreää polttoainetta [8]. Näin tehdään, vaikka tuoreet tutkimukset antavat syytä epäillä sen olevan metaanivuotojen vuoksi ilmastovaikutuksiltaan jopa kivihiilen tasoa [9].

Saksassa rakennetaan vauhdilla myös uusiutuvia. Valtion takaama tariffi tuo aurinkopaneeli-investoinnille jopa 10 prosentin vuotuisen tuoton. Riskitön tuotto takaakin niiden lisääntymisen varakkaan keskiluokan katoilla. Kärsijöinä ovat sadat tuhannet vähävaraiset, joiden sähköjä katkotaan laskujen jäädessä maksamatta kohonneiden energiakustannusten takia [10].

Tällä välin on julkaistu myös Fukushiman terveysvaikutuksista Stanfordin yliopistossa tehty tutkimus [11]. Siinä arvioidaan säteilyn aiheuttavan seuraavan 50 vuoden aikana 130 ennenaikaista kuolemaa koko maailmassa. Määrä vastaa laskennallisesti Meri-Porin hiilivoimalan normaalin toiminnan vuosittain aiheuttamia terveyshaittoja.

Onkohan Saksan esimerkki todella seuraamisen arvoinen?

Rauli Partanen (Kaikenhuippu-blogi)

Janne M. Korhonen

 

Bonuksena kuvaaja viiden valtion hiilivapaan sähköntuotannon kehityksestä 1960-2010. Paksu, yhtenäinen viiva kertoo kaiken hiilivapaan energian, mukaanlukien ydin- ja vesivoiman, osuuden sähköntuotannosta. Ohut katkoviiva kertoo "uusiutuvien" eli (suuruusjärjestyksessä) biomassan, tuulivoiman, aurinkovoiman, geotermisen ja aaltovoiman yhteenlasketun osuuden. Kuvaaja perustuu Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n keräämiin tilastoihin; lähteet ja lisätietoa täällä.

 

EDIT 5.11. klo 12:20: Viite Lancetin artikkeliin (Markandya & Wilkinson 2007, Electricity generation and health) puuttui - nyt lisätty. 

 

Lähteet:

  1. http://www.vihreat.fi/node/6705
  2. http://www.bmu.de/english/transformation_of_the_energy_system/faq/doc/47589.php#6
  3. http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/GREENPEACEN-KOMMENTIT-SAKSAN-LOPULLISEEN-PAATOKSEEN-LUOPUA-YDINVOIMASTA/
  4. http://www.satuhassi.net/2011/saksa-nopeuttaa-ydinvoiman-alasajoa/
  5. http://www.pennenergy.com/index/power/display/6248646713/articles/pennenergy/power/coal/2012/august/rwe_s-2_200_mw_coal-fired.html
  6. http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(07)61253-7
  7. http://www.dw.de/dw/article/0,,16136728,00.html
  8. http://www.guardian.co.uk/environment/2012/may/29/gas-rebranded-green-energy-eu
  9. http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-13053040
  10. http://www.spiegel.de/international/germany/germany-s-nuclear-phase-out-brings-unexpected-costs-to-consumers-a-837007.html
  11. http://www.stanford.edu/group/efmh/jacobson/TenHoeveEES12.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Samaa mieltä. Saksan aikomus pudottaa päästötasot alas uusiutuvia ja päästtömiä energiamuotoja käyttäen on kunnioitettava, mutta hiileen ja maakaasuun nojaavat todelliset ratkaisut ydinvoiman korvaajina ovat hölmöläisen hommaa.

Ydinvoima on suomalaisten ja ranskalaisten ratkaisu.

Jan Gustafsson

Kaikkia munia ei kannata laittaa yhteen koriin, hiilivoimaa ei pidä unohtaa kokonaan Suomessakaan. Turvettakin voi polttaa jonkun verran, ja puulla lämmittää varsinkin pientaloja.

Saksan tavoite uusiutuvien osalta on kyllä täysin epärealistinen, epäilemättä siellä joudutaan tekemään täyskäännös jossain vaiheessa.

Jari Tuomoja

Saksa on energiapolitiikaltaan erilainen maa kuin Suomi ja monet asiat ovat erilaisia.

Saksan hiilivarannothan ovat sinänsä jo käsite, ne ovat Puolan kanssa Euroopan suurimmat. Nimenomaan ruskohiili on erittäin yleinen Saksan alueella.

Voisin kuvitella, että uudessa voimalassa on otettu huomioon myös Saksan omavaraisuutta erittäin vahvalla tavalla huomioon ja sitä kautta irtautuminen erittäin tärkeällä energiasektorilla ulkomaailman ikeestä (esim. Venäjän maakaasutuonti).

Saksassa on myös Suomeen erotuksena se, että monien kotitalouksien ja yritysten katoilla näkee esim. aurinkopaneeleita. Näillä tuotettua sähköä ylijäämän osalta syötetään takaisin verkkoon josta kuluttajat saavat korvausta sähkölaskussaan. Suomessa ei yleensä sähköä voida syöttää takaisin verkkoon ja vaikka voisikin, siitä ei energiayhtiöt halua maksaa mitään. Tosin asiasta on vihdoin ja viimein hieman edes keskusteltu ja energiayhtiöt luonnollisesti vastustavat asiaa (sehän voisi johtaa ilmiön yleistymiseen ja energiayhtiöiden tuottojen pienenemiseen).

Saksassa myös tuulivoimaloiden valtavat tuotantovaihtelut on tyypillisesti säädelty ydinvoimalla. Tämä uusi voimala on vastaus myös tähän asiaan sillä perinteisissä voimaloissa vastaavuus on luokkaa toista vuorokautta. Tyypillisesti kun tuulet voivat vaihtua minuuteissa tai parissakin tunnissa täydestä jopa lähes nollaan. Siinä on paha sanoa kansalle, että odottakaa vuorokausi kun käynnistelemme voimaloita...linjakapasiteetti kun ei riittäisi valtion rajojen ulkopuolelta millään.

Uuden voimalan osalta myös haitallisten päästöjen osuus on huomattavasti pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Tietysti ydinvoiman tasolle asiassa ei ehkä suoraan päästä, mutta vaihtoehtoja on aika vähän...

Kyllä Saksa on seuraamisen arvoinen esimerkki, mutta sen energiapolitiikka ei ole suoraan siirrettävissä Suomeen. Tuuliolosuhteet ovat huomattavasti erilaisemmat ja aurinkoakaan ei ole saatavilla niin paljon vuodessa kuin Saksassa. Suomessa myös erittäin kylmät talvet tuovat oman erityisen haasteensa lämmitykseen tarvittavan energian osalta.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

"Voisin kuvitella, että uudessa voimalassa on otettu huomioon myös Saksan omavaraisuutta erittäin vahvalla tavalla huomioon ja sitä kautta irtautuminen erittäin tärkeällä energiasektorilla ulkomaailman ikeestä (esim. Venäjän maakaasutuonti)."

Varmasti tämäkin on ollut mielessä, mutta kokonaisuutena Saksan "energiamullistus" vain lisää maan ja Euroopan riippuvuutta venäläisestä kaasusta. Nordstreamin kaveriksi on jo tulossa toinen putki, kun ensimmäisen kapasiteetti ei enää riitä.

"Saksassa on myös Suomeen erotuksena se, että monien kotitalouksien ja yritysten katoilla näkee esim. aurinkopaneeleita. "

Niin näkee. Tuossa ylempänä kerrottiin lyhyesti, miksi. Jos valtio takaa sijoituksellesi jopa reilusti yli 10% vuosituoton, niin joka ikinen riittävän rahakas kyllä niitä paneeleita myös katolleen laittaa. Halvempaa tosin olisi maksaa jokaiselle riittävän rikkaalle vaikka 5000 euroa vuodessa puhtaana käteen. Energiantuotannon kannalta aurinkopaneeleiden merkitys on käytettyyn rahaan verrattuna hyvin pieni.

Käytännössä kyseessä on tulonsiirto köyhiltä rikkaille.

"Uuden voimalan osalta myös haitallisten päästöjen osuus on huomattavasti pienempi kuin koskaan aikaisemmin. Tietysti ydinvoiman tasolle asiassa ei ehkä suoraan päästä, mutta vaihtoehtoja on aika vähän..."

Vaihtoehto olisi ollut pitää ne ydinvoimalat, ehkä jopa rakentaa niitä lisää. Uusi ruskohiilivoimala on ympäristömielessä edistyksellinen lähinnä samalla mittarilla kuin lapsen hakkaaminen avokämmenellä mattopiiskan sijaan on kasvatuksellista edistystä.

Siitä olen aivan samaa mieltä, että Suomen olosuhteet ovat vielä Saksasta sen verran poikkeavat, että vihreiden linjaukset ovat epärealistisia jo siitäkin syystä. Epärealistisuutensa lisäksi ne ovat myös käytännössä ympäristövihamielisiä.

Jari Tuomoja

"Varmasti tämäkin on ollut mielessä, mutta kokonaisuutena Saksan "energiamullistus" vain lisää maan ja Euroopan riippuvuutta venäläisestä kaasusta. Nordstreamin kaveriksi on jo tulossa toinen putki, kun ensimmäisen kapasiteetti ei enää riitä."

Tähän lienee yhtenä syynä se, että valtio on todella iso ja yksi putki ei vielä paljon kesää tee. Kaasun käytön lisääntyminen on myös fakta sinänsä ja esim. autoilun tarpeet ovat vielä täyttämättä lähes täysin. 80 miljoonaisen kansan tarpeiden täyttäminen on iso haaste ja energiankulutus on yksi suurimmista.

Edelleen muistelen, että kaasua jaetaan ympäri Eurooppaa sillä epävakaan poliittisen tilanteen takia Ukrainan putket eivät ole kovin järkevä vaihtoehto pitkässä juoksussa puhtaan poliittisen kiristämisen takia. Pohjoinen putki on poliittisesti huomattavasti riskittömämpi vaihtoehto kuin eteläiset putket. Kyse ei ole siis puhtaasti määrästä sillä etelän putkien kapasiteetti olisi varmsti ihan riittävä. Ongelmat ovat yleensä talvella kun kaasuputket menevät etelässä kiinni nykyään lähes vuosittain. Lisäksi etelän putkista varastetaan kaasua huomattavat määrät matkalla, pohjoisessa ei ole tuotakaan riskiä.

Fiksu pistää panokset usealle eri osa-alueelle.

"Jos valtio takaa sijoituksellesi jopa reilusti yli 10% vuosituoton, niin joka ikinen riittävän rahakas kyllä niitä paneeleita myös katolleen laittaa. Halvempaa tosin olisi maksaa jokaiselle riittävän rikkaalle vaikka 5000 euroa vuodessa puhtaana käteen. Energiantuotannon kannalta aurinkopaneeleiden merkitys on käytettyyn rahaan verrattuna hyvin pieni."

Unohdat yhden asian. Saksalaiset ovat erittäin ympäristötietoisia. Se ei ole välttämättä siis tuottokysymys vaan ihan ympäristökysymys monille. Satun eräästä tietystä syystä tämän asian tietämään suhteellisen hyvin... ;P Minua tuo vuosituotto ei liikuta pätkääkään, kyse on muista tekijöistä.

Minusta myös sähkön omavaraisuus on hyvä asia kun se vain on mahdollista. Voisin perustaa vaikka tuulivoimalankin pihalle jos se olisi mahdollista. Lisäksi Saksassa tuo raha-asia on vähän suhteellinen käsite. Nimittäin suurin osa kansasta asuu vuokralla ja vuokraisännät ovat asentaneet noita aurinkopaneeleita talouksiin. Niitä on myös erittäin monilla yrityksillä. Suomen ja Saksan erotus on siinä, että Saksassa vuokraisännät pitävät omakotitaloista hyvää huolta. Suomessa omakotitaloja ei pahemmin vuokrata eikä niihin ainakaan aurinkopaneeleita asennettaisi vuokraisäntien toimesta.

Ja hieman sitten asian sivusta, mutta Saksassa kierrätys sekä ympäristötietoisuus on monta kertaluokkaa suurempaa kuin Suomessa. Sitä on ehkä vaikea käsittää ilman, että siihen tutustuu itse. Voit löytää omakotitalojen pihalta 4 eri roskapönttöä ihan järestään (taitaa olla pakkokin). Suomessa jos löydät sen yhdenkin...

"Käytännössä kyseessä on tulonsiirto köyhiltä rikkaille."

En kyllä alleviivaa tuota. En edes käsitä mistä saat tuollaisen käsityksen?

"Vaihtoehto olisi ollut pitää ne ydinvoimalat, ehkä jopa rakentaa niitä lisää. Uusi ruskohiilivoimala on ympäristömielessä edistyksellinen lähinnä samalla mittarilla kuin lapsen hakkaaminen avokämmenellä mattopiiskan sijaan on kasvatuksellista edistystä."

Vai sotiminen rauhan puolesta? Ja nai*** neitsyyden puolesta?

Takaisin asiaan joka tapauksessa. En ole vihreä ja itse asiassa jopa kannatan ydinvoimaa, mutta saasteettomuus on vähän kaksipiippuinen asia. Itse ydinvoimala ei sinänsä saasteita tuota. Polttoaine on kuitenkin ongelmallisempi eli sen kaivaminen ja jalostus sekä sitten tietysti käytetty polttoaine. Jälkimmäisen osalta teknologiakin on kehittynyt ja siihen ehkä saadaan uusia vaihtoehtoja tulevaisuudessa käyttöajan osalta, mutta polttoaineen hankinta on suhteellisen saastuttavaa. On jopa jossakin tieteellisissä julkaisuissa esitetty, että polttoainetta voisi vielä uudelleenkäyttää jollakin tavalla ja ainakin sen käyttöikää voidaan pidentää voimalan uudelleensuunnittelun kautta. Tosin ehkä sitä ennen saadaan muiden uusien energiamuotojen käyttö kannattavaksi teollisesti...

Tosin pitää tässäkin asiassa muistaa se, että energian omavaraisuus on erittäin tärkeä kansallinen asia maassa kuin maassa käytännössä. Pelkkä päästöjen määrä ei ole absoluuttinen mittari noista asioista päätettäessä. Saksan osalta hiilen käyttö on erittäin ymmärrettävää kun huomioidaan kokonaiskuva verrattuna ydinvoimaan.

Poliitikon sanomiset pitäisi ehkä pistää oikeaan kehykseen huomioiden kansalliset edut.

Kokonaisuutta arvostellassa ja tuohon taulukkoosi liittyen sanottakoon se, että on täysin eri asia tuottaa energiaa vajaalle 6 miljoonalle ihmiselle kuin 80 miljoonalle ihmiselle. Lisäksi Suomessa teollisuus taitaa käyttää jopa 80% prosenttia energiasta sekä tuottaa sitä lisäksi erittäin paljon itse. Se mutkistaa asioita sekä tilastoja kun niitä vertaillaan.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #5

"Tähän lienee yhtenä syynä se, että valtio on todella iso ja yksi putki ei vielä paljon kesää tee. Kaasun käytön lisääntyminen on myös fakta sinänsä ja esim. autoilun tarpeet ovat vielä täyttämättä lähes täysin. 80 miljoonaisen kansan tarpeiden täyttäminen on iso haaste ja energiankulutus on yksi suurimmista."

Aivan, aivan, mutta olennaista on nyt se, että kaasun käyttö vain lisääntyy. Se olisi todennäköisesti lisääntynyt vaikka ydinvoima olisi pidetty, mutta ei missään nimessä yhtä paljon. Eikä tärkeimmän ei-fossiilisen energianlähteen ajaminen alas ainakaan helpota fossiilisista luopumista tulevaisuudessakaan.

"Unohdat yhden asian. Saksalaiset ovat erittäin ympäristötietoisia. Se ei ole välttämättä siis tuottokysymys vaan ihan ympäristökysymys monille. "

Mistähän syystä noiden aurinkopaneeleiden levinneisyys on kaikkein suurin nimenomaan maissa, joissa niiden asentajille maksetaan hirmutuottoja? (Käytännössä turvattu 10% tuotto 20 vuodeksi, niinkuin Saksassa, on suorastaan sikamaisen paljon. Pitkän aikavälin tuotto pörssissä on historiallisesti ollut luokkaa 10%.)

Jos Saksassakin keskimääräisen aurinkopaneeli-installaation koko on noin 10 kW niinkuin muuallakin maailmassa, niin sen asennuskustannukset ovat nykyäänkin reilusti yli 20 000 euroa. Elätin itseni muutaman vuoden myymällä ekotehokkaita asioita, ja väitän, etteivät edes saksalaiset ole laajassa mitassa niin ympäristötietoisia, että maksaisivat 20 000 euroa ihan hyvää hyvyyttään. Nimenomaan ne vuokranantajat, eli ne, joilla on rahaa, hyötyvät tästä kuviosta.

Kyseessä on de facto tulonsiirto köyhiltä rikkaille, koska järjestelmän lypsäminen vaatii kohtalaista alkupääomaa - vaikkapa sen talon katon omistamista. Järjestelmän kulut myös käytännössä maksatetaan köyhillä, koska rahoitus tuohon syöttötariffiin tulee kotitalouksien maksamasta sähköstä. Köyhemmillä on vähemmän mahdollisuuksia tehdä esimerkiksi energiaa säästäviä investointeja. Tämä täyttää kaikki oleelliset regressiivisen l. rikkaita suosivan tulonsiirron ehdot.

Mikä pahinta, käytettyyn rahaan verrattuna aurinkovoima on käsittämättömän kallis tapa vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiasta. Päästösäästöjen kustannuksissa laskettuna, tonni CO2-säästöjä maksaa 5 euroa jos se tehdään eristyksiä parantamalla, 20 euroa maakaasulla, ja 500 euroa aurinkovoimalla.

Tässä on sitten suurena riskinä se, että kun jo nyt Spiegel kertoo 600 000 kotitalouden kärsivän sähköttömyydestä maksamattomien laskujen vuoksi ja saksalaisten olevan tosiasiallisesti haluttomia maksamaan likimainkaan tarpeeksi puhtaasta energiastaan, niin tämä uusiutuvien kumous hyytyy kustannus- ja poliittisista syistä kauan ennen kuin fossiilisista päästään eroon. Sitten - en tiedä muuta vaihtoehtoa kuin soittaa jenkka "kusessa ollaan," solistina Merkel ja säestäjänä Euroopan Vihreät.

Ydinvoima olisi myös tuohon energiaomavaraisuuteen käytännössä ratkaisu, ja koko elinkaari huomioiden sen ympäristövaikutukset ovat vaihtoehtoja vähäisempiä käytännössä millä tahansa mielekkäällä mittarilla. Tästä blogista voit löytää jotain lähtökohtia asiaan perehtymiseen, jos aihe kiinnostaa.

Mitä tuohon energiantuotantoon tulee, katsopa sitä kuvaa vielä kerran. Siellä on yksi pikkuvaltio nimeltä Ranska. Se on kyennyt dekarbonisoimaan energiantuotantonsa samassa mitassa kuin Ruotsi, mikä näkyy päästötilastoistakin: Ranskan ja Ruotsin CO2-päästötase per asukas on Kiinan tasoa tai alle. Tähän kyettiin jo 1970-luvun tekniikalla.

Ranskan ja Ruotsin saavutukset vain "jostain syystä" vaietaan kansalaisjärjestöjen toimesta kuoliaaksi. WWF jopa häikäilemättä väärensi Ranskan päästötaseen omaan raporttiinsa, ettei vain ydinvoima näyttäisi siltä mitä se on: vesivoiman jälkeen tehokkain fossiilisten tappaja. Kts. lähteet ja keskustelua esim. täältä:

http://kaikenhuippu.wordpress.com/2012/10/08/wwfn-...

Jari Tuomoja Vastaus kommenttiin #8

"Elätin itseni muutaman vuoden myymällä ekotehokkaita asioita, ja väitän, etteivät edes saksalaiset ole laajassa mitassa niin ympäristötietoisia, että maksaisivat 20 000 euroa ihan hyvää hyvyyttään."

Muistelen, että sähkölaskussa taisi olla maininta energian hinnaksi 25-28 c/kWh. Kun ulkopuolelta tulee sähköä noin 8000kWh vuodessa, niin laskun hinta on suhteellisen kova. Se kyllä pistää miettimään sähkönsäästöä sekä omavaraisuutta kummasti. Jos liedenkin saisi kaasuputkella toimimaan, niin olisi ihan kiva säästö vuodessa. Panostus 10k euron osalta alkaa houkuttelemaan...eihän Suomessakaan maakaivoja kaiveta sen takia, että mietittäisiin edullisuutta ensimmäisenä - kaukolämpö ajaisi koko asian kustannuksiltaan kyllä.

Myös aurinkoa on saatavilla ihan hyvin vuodessa. Lähes kaikissa puissa oli jo lehdet aprillipäivänä ja lämpöäkin oli +26C huhtikuun alussa. Talvellakin lämpötila harvemmin menee alle -10C.

Kyllä ympäristö on käynyt mielessä aika paljon, mutta korjataan sitten lausuntoani niin, että viimeistään lompakon osalta saksalaiset kyllä miettivät hieman.

"Ydinvoima olisi myös tuohon energiaomavaraisuuteen käytännössä ratkaisu,"

Saksasta ei kaiveta uraania eikä sitä rikasteta siellä - ainakaan tietääkseni. Energiaomavaraisuus on häilyvä käsite silloin sillä voimalat eivät toimi ilman polttoainetta.

"ja koko elinkaari huomioiden sen ympäristövaikutukset ovat vaihtoehtoja vähäisempiä käytännössä millä tahansa mielekkäällä mittarilla."

Tämä voi kyllä pitää täysin paikkansa enkä epäile sitä hetkeäkään. Ongelma on kuitenkin mielikuvissa ja ns. Vihreässä puolueessa jolla on Saksassa valtaa yllättän paljon suoraan sekä epäsuorasti.

Vihreän puolueen tavoitteet ja idealogiset ihanteet kyllä ovat niin kalliita, että niihin ei ole millään kansakunnalla varaa taloudellisesti.

"Tästä blogista voit löytää jotain lähtökohtia asiaan perehtymiseen, jos aihe kiinnostaa."

Olen lukenut energiataloutta. Luesken noita asioita sitten kun nykyisen paikan julkisen vallan sensuuria varten rakentamat palomuurit hellittävät hiukan.

"Mitä tuohon energiantuotantoon tulee, katsopa sitä kuvaa vielä kerran. Siellä on yksi pikkuvaltio nimeltä Ranska."

Ranskan osuus pisti kyllä silmään. Muut eivät sinänsä olleet yllätyksiä.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #9

Tätä vauhtia Saksassa ei pikapuoliin myöskään valmisteta aurinkopaneeleja tai tuuliturbiineja. Tuotanto on jo siirtymässä vahvasti Kiinaan. Joten täysin energiaomavaraiseksi ei silläkään vaihtoehdolla tulla.

Eikä pidäkään: täydellinen omavaraisuus on lähinnä pohjoiskorealainen haavekuva, jossa ei käytännön tasolla ole suurta järkeä. Olennaista on se, kuinka hyvin esimerkiksi lyhytaikaisiin tuotantohäiriöihin voidaan varautua. Hiiltä voidaan varastoida kohtuuhyvin, kaasua huonosti, sähköä käytännössä ei lainkaan - mutta vaikka 25 vuoden uraanivaraston hilloaminen jonnekin varastohallien perukoille olisi tarpeen vaatiessa tehtävissä varsin helposti ja kohtuullisin kustannuksin. (N. 30 tonnia per voimala per vuosi, tilavuudessa mitattuna noin pari kuutiometriä säiliöineen.) Aivan varmasti halvemmalla kuin nyt hiilikaivoksille maksettavat tukiaiset kustantavat.

Olen aivan samaa mieltä siitä, että ongelma on lähinnä mielikuvissa. Juuri siksi pyrin kertomaan myös niistä asioista, joista kansalaisjärjestöt vaikenevat - esimerkiksi siitä, että vihreänä mainostettu politiikka on todellisuudessa ympäristölle vihamielistä.

Jari Tuomoja Vastaus kommenttiin #11

Jos mielikuvista puhutaan, niin kyllähän se pistää miettimään kun/jos ydinvoimaloita on lähellä. Japanilaiset ydinvoimalat ovat ainakin omissa mielikuvissa olleet turvallisuuden osalta hyvinkin korkealla, mutta vaikka ihminen tekisi mitä, niin luonnolla on aina omat suunnitelmansa ja paraskin suunnitelma yleensä murenee siinä kohtaa kuten Fukushimassa.

Itselläkin on lähes kaikissa asuinpaikoissa ydinvoimala alle 50km päässä ja joskus kyllä miettii, että jos tuokin jostain syystä possahtaa...hiilivoimala tai jokin muu ei ehkä niin vaarallinen ole kuitenkaan. Silloin sitä miettii, että maksaako turvallisuudesta hieman per kWh tai yrittääkö mennä rahallisesti siitä missä aita on matalin...

Valintakysymyksiä tietysti. Ehkä yrittäisin kultaista keskitietä ja kehittää energiaystävällisempää teknologiaa eli laitteita mitkä kuluttaa vähemmän energiaa. Se voisi olla hyödyllisempää.

Absoluuttisen oikeaa vastausta energiapolitiikkaan ei ole. Kyse on pohjimmaltaan kulutuksesta, ei tuotannon määrästä. Jos kysyntä vähenee, niin tarjontaakaan ei tarvita. En kuitenkaan usko kysynnän "pakkovähentämiseen" vaan ihan luonnolliseen tiehen. Nykyinen kysynnän lisääntymineen johtuu pohjimmiltaan siitä, että yhteiskunnat ovat entistä teknologisempia, mutta jossain kohtaa sekin tietysti taittuu käyräksi joka ei enää nouse niin jyrkästi. Onko se sitten 10 vai 50 vuoden asia? Kristallipallo on huollossa edelleen joten vastausta ei minulla ainakaan ole.

Jan Gustafsson Vastaus kommenttiin #12

Ydinvoimalassa tapahtuvan suuronnettomuuden kustannukset lankeavat käytännössä aina yhteiskunnan maksettaviksi, se on hyvä muistaa kun arvioidaan ydinvoiman kokonaistaloudellisuutta. Jos ydinvoimayhtiöt joutuisivat hankkimaan pakollisen vakuutuksen pahimman varalta, tulisi se niin kalliiksi että tuotanto olisi kannattamatonta. Tämä on eräänlainen piilotukiainen ydinvoimaloille.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #13

Itseäni kyllä huolettaa tilastojen valossa tuo hiilivoima paljon, paljon enemmän kuin ydinvoima. Noissa kirjoituksessa lainatuissa, Lancetista peräisin olevissa luvuissa ei ole edes CO2-päästöjen vaikutusta mukana. Silti normaalisti toimiva, moderni hiilivoimala on käytännössä suurempi tappaja kuin kolme tuhoutuvaa ydinreaktoria.

Mutta meidät on niin marinoitu kauhukertomuksilla säteilyn vaaroista, että ydinvoimaa pelätään refleksinomaisesti.

Väite ydinvoiman vakuuttamattomuudesta on myytti, kuten niin moni muukin kansalaisjärjestöjen ydinvoimasta levittämä ja suuren yleisön kritiikittä nielemä väite. Kuten useimmat myytit, sekin on helppo todistaa vääräksi. Kts. esim. seuraavat ydinvoimaloita vakuuttavat yksityiset yhtiöt:

http://www.atompool.com/welcome/
http://www.nuclear-risk.com
http://www.nuclearinsurance.com

Vakuutuksen suuruus on sitten poliittinen kysymys, mutta edes nykyistä monta kertaa parempi turva ei vielä tekisi ydinvoimasta likimainkaan kannattamatonta, eikä edes maksaisi tuotettuun energiamäärään nähden yhtä paljon kuin edes vähiten tukiaisia vaativan modernin uusiutuvan eli tuulivoiman Suomessakin varmistamat tukiaiset.

Se on totta, että erityisen vakavan luonnonkatastrofin sattuessa valtio on aina se viimeinen vakuuttaja. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään ydinvoimalle spesifi "tuki."

Jan Gustafsson Vastaus kommenttiin #14

"Väite ydinvoiman vakuuttamattomuudesta on myytti, kuten niin moni muukin kansalaisjärjestöjen ydinvoimasta levittämä ja suuren yleisön kritiikittä nielemä väite."

Kirjoitin hieman epätarkasti, en tarkoittanut että laitokset ovat kokonaan vakuuttamattomia, vaan nimen omaan sitä että nykyiset vakuutukset ovat riittämättämiä jos tulee oikein kallis paukku. En vastusta ydinvoimaa, päinvastoin, mutta on tyhmää olla tiedostamatta kuka maksaa mahdollisen suuronnettomuuden kustannukset.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #15

Tuo on sinänsä totta, mutta mielestäni on tyhmää myöskin olla tiedostamatta vaihtoehtoihin sisältyviä vaaroja.

Meillä on siis - lyhyesti sanottuna - valittavanamme vaihtoehto H, joka tappaa tuotantoketjun joka vaiheessa varmasti ja paljon, ja jos ilmastotutkijat ovat oikeassa, vaarantaa normaalisti toimiessaan planeetan elinkelpoisuuden. Mutta se ei pääse otsikoihin.

Tai sitten meillä on vaihtoehto Y, joka suuronnettomuuden sattuessa voi teoriassa tappaa paljon, vaikka käytännössä edes suuronnettomuudet eivät ole osoittautuneet kovin tuhoisiksi ja tekniikka - myös turvallisuus - kehittyy koko ajan. Y on muuten useita kertaluokkia vaihtoehtoa H turvallisempaa, eikä vaaranna planeetan elinkelpoisuutta edes pahimmassa onnettomuudessa. Mutta pienikin poikkeama rutiinista on välittömästi uutisissa.

Toki vaihtoehdon Y vastustajat esittävät, että myös vaihtoehto U olisi olemassa, ja se olisi haitaton sekä silkkaa leikkiä ja letunsyöntiä kaikille, vain vaihtoehdon Y ilkeiden puolustajien estäessä maanpäällisen paratiisin toteutumista. Käytännön kokemus kuitenkin osoittaa, että tosielämässä toteutuva vaihtoehto on enintään U + H, ei yksin U.

Jari Tuomoja Vastaus kommenttiin #17

"Toki vaihtoehdon Y vastustajat esittävät, että myös vaihtoehto U olisi olemassa, ja se olisi haitaton sekä silkkaa leikkiä ja letunsyöntiä kaikille, vain vaihtoehdon Y ilkeiden puolustajien estäessä maanpäällisen paratiisin toteutumista. Käytännön kokemus kuitenkin osoittaa, että tosielämässä toteutuva vaihtoehto on enintään U + H, ei yksin U."

Jos jätetään suoranaiset ideologiat väliin ja pysytään faktoissa sekä todellisuudessa. Energiapolitiikkaa harvemmin sanelee kiihkomielinen ideologia puolesta tai vastaan vaikka poliitikot joutuvat monesti kuuntelemaan kansalaisten mielipiteitä herkällä korvalla. Kaikkia ei voi kuitenkaan miellyttää päätöksiä tehdessä tai muuten yhteiskunnat olisivat vielä vuodessa miekka ja kilpi energiatalouden suhteen.

Yleensä ottaen en kannata esim. täydellistä ydinvoimaan siirtymistä jättämällä muut vaihtoehdot pois. Jos luonto tarjoaa vaihtoehtoja energian tuottamiseen, niin ne kannattaa käyttää pois jos ne ovat uusiutuvia. Tosin esim. Hassin mainostamassa tuulivoimassakin on monia huonoja puolia vaikka se onkin uusiutuva. Se ensinnäkin haittaa tutkien toimintaa jopa pahastikin ja monien vanhempien sotilastukikohtien lähettyvillä ei sen takia sallita tuulivoimaloita. On myös tutkittu asiaa siltä kantilta, että se pistäisi joidenkin lintujen pääkopan sekaisin - tosin tieteellinen näyttö on vielä hakusissa käsittääkseni.

Aaltovoiman hyväksikäyttöä on tutkittu paljon ja varsinkin Kanadassa se lienee tuottanut hyviäkin tuloksia. Myös vuoroveden käyttäminen käyttäminen on tutkittua. Öljyäkin lienee saatavilla vaikka kuinka, Venäjällä tehtiin löytö joka on vähintään yhtä iso kuin Saudi-Arabian öljyvarat. Uraanikaan ei lopu maapallolta kovin äkkiä. On arvioitu, että ne riittäisivät vähintään useiksi tuhansiksi vuosiksi.

Se on kuitenkin eri asia, että mikä on haitallista ja mikä ei. Lisäksi myös omavaraisuus on erittäin tärkeä tekijä. Uraania tuodaan eniten muistini mukaan Australiasta ja rikastus tapahtunee Kanadassa. Sen poliittinen herkkyys on vaikea asia nieltäväksi. En myöskään usko kovin helposti siihen, että jokin yksittäinen valtio USA:ta, Venäjää ja Kiinaa lukuunottamatta saisi säilöä uraania vaikka edes 10 vuoden tarpeisiin. Se on myös suunnaton riski moneltakin eri kantilta katsottuna.

Paras kombinaatio lienee yrittää tuottaa energiaa mahdollisimman monella eri tavalla. Pelkän ydinvoiman käyttöä en kyllä suosisi vaan ottaisin monia muitakin energiantuotanto tapoja. Sääilmiöt, huoltovarmuus, politiikka...siinä erilaisia syitä ainakin alkuun. Sitten tietysti luonnollinen kehitys ja energiankulutuksen saaminen laskuun vaikka laitteiden määrä lisääntyisi. Autot ovat tästä hyvä esimerkki. Pienemmällä polttoainemäärällä saadaan enemmän tehoa ja parempia sekä viihtyisimpiä autoja kuin 20-30 vuotta sitten tai edes 10 vuotta sitten. Kehitys on rajua kun sitä halutaan. Siihen vaaditaan vain jokin alkusykäys. Autojen osalta se oli päästöt ja niiden verotus sekä ihmisten herääminen pieniksi luonnonsuojelijoiksi.

Mitä tulee planeetan elinkelpoisuuteen ja ilmastonmuutoksiin...faktaa on se, että maapallolla on tietty sykli miten sen ilmasto on vaihdellut jääkausien ja erilaisten sääilmiöiden välillä. Mantereet sulautuvat yhteen ja välillä ne hajoavat. Pohjois- ja etelänapakin vaihtavat paikkaansa. Ihmisen osuus näissä on ollut nolla. On tyhmää luulla, että nämä ilmiöt loppuisivat vaikka ihminen tekisi mitä tahansa. Luonto määrää tahdin ja ihminen yrittää pärjätä siinä mukana. Kyllä sillä pelottelu saa monet takajaloilleen ymmärtämättä asioita.

Nykyisessä yhteiskunnassa energiapolitiikan osalta tulee kuitenkin ensin politiikka ja raha sekä turvallisuus ja huoltovarmuus - neljä kivijalkaa siis. Sitten tulevat hyödyllisyys sekä mielipiteet. Saksan kivihiilivoimalan osalta neljä kivijalkaa jyräsivät kaiken muun. Vaikka ydinvoima olisi parempaa ja turvallista, niin selitäpä se Fukushiman jälkeen ihmisille ja sano, että pitää rakentaa uusia ydinvoimaloita 5-8 miljardia kappale jotka toimivat sen 20-30 vuotta ja jokin luonnonmullistus voi ne silti pistää kappaleiksi. Ja kun lisäät mukaan huoltovarmuuden...

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #21

Olen siinä määrin samaa mieltä, etten minäkään kannata energiapaletin yksipuolistamista, vaikka teknisesti ydinvoima voisikin olla jo yksinään riittävä ratkaisu (pitää muistaa, että ydinvoimaakin on montaa eri sorttia). Se on yksi syy, miksi tuo Saksan ratkaisu on järjetön.

Yritän nimenomaan esimerkiksi tällä blogilla selittää, mahdollisuuksien mukaan logiikkani avaten ja lähdeviitteitä käyttäen, miksi ydinvoima on riittävän turvallista, edullista, huoltovarmaa ja ennen kaikkea tarpeellista maailmassa, jossa fossiiliset käyvät vähiin ja jo ennen edullisten fossiilisten loppumista niiden saasteet saattavat vaarantaa koko planeetan elinkelpoisuuden. Samalla kannatan kaikkia ei-fossiilisia energianlähteitä; en vain nimenomaan usko yksipuoliseen "vain uusiutuvia"-pakettiin.

En aio kuitenkaan jankata aiheesta enempää. Toivon sinunkin tutustuvan ennakkoluulottomasti esimerkiksi tämän blogin kirjoituksiin, seuraamaan lähdeviitteitä ja muodostamaan oman käsityksesi asiasta. Tällä hetkellä epäilen, ettet taida aivan käsittää esimerkiksi ongelman mittasuhteita: maailman energiantuotannosta 80% tulee fossiileista, ja ne on joko loppumisen tai ilmastonmuutoksen tai molempien vuoksi saatava korvattua - mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin.

Jari Tuomoja Vastaus kommenttiin #24

"Tällä hetkellä epäilen, ettet taida aivan käsittää esimerkiksi ongelman mittasuhteita: maailman energiantuotannosta 80% tulee fossiileista, ja ne on joko loppumisen tai ilmastonmuutoksen tai molempien vuoksi saatava korvattua - mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin."

Päinvastoin, ymmärrän kyllä. Kyseessä on ala jota seuraan erittäin tiiviisti ja olen sitä LUT:ssa hieman joskus myös lueskellut - tosin vähän toisesta näkökulmasta. Seuraan kyllä alaa monestakin eri näkökulmasta, tosin lähteet ovat ulkomaisia nykyisin.

Mutta jos luit tarkemmin asiaa, niin mainitsin esimerkiksi sen, että Venäjällä tehdyn uusimman öljylöydön varat on ovat lähes yhtä suuret kuin Saudi-Arabialla. Lisäksi venäläiset todennäköisesti pimittävät luonnonvarojaan enemmänkin sillä liika tarjonta romahduttaa hintamarkkinat. Tämä tuli esiin esimerkiksi ehkäpä jopa maailman suurimman timanttilöydön yhteydessä.

Ilmastonmuutos on myös ilmiö jota en allekirjoita ihan kritiikittä. Maapallolla tapahtuva luonnon oma kiertokulku on ilmiö jota ihminen ei tunnu vielä ymmärtävän alkuunkaan. Tehdyt löydökset viime vuosina ovat sen suuntaisia, että vielä on paljon tutkittavaa.

Myöskin fossiilisten osalta tilanne lienee se, että kun tekniikka kehittyy, pystytään helposti näitä fossiilisia polttoaineita hankkimaan lisää. Esim. öljyn poraaminen on nykyisin taloudellisesti kannattavaa alueilla missä se ei sitä ollut esim. 20 vuotta sitten. Samanlaista kehitystä on esim. aurinkopaneeleissa (varsinkin) sekä tuulitekniikassa.

Toisin sanoen kyllä minä nuo esittämäsi linkit ja lähteet kahlaan läpi kun ehdin. Mutta en ihan ilman kritiikkiä aina kaikkea allekirjoita. Energiapuolella lisäksi on sellainen ilmiö (kuten ilmastopuolella), että kirjoitetaan artikkeli ja sitä todistellaan toisella artikkelilla joka onkin yhtäkkiä saman lähteen tuottama. Vähän kuten kristinusko: raamatun pyhyyttä sekä kaikkea sen sisältöä todistellaan raamatulla ja sen teksteillä. Panokset ovat alalla kovat.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen Vastaus kommenttiin #27

Katsopa kuinka monta Saudi-Arabiaa pitäisi löytyä, että esimerkiksi öljyntuotanto saataisiin pidettyä edes nykytasolla. Viimeksi tarkastaessani niitä tarvittiin kuusi.

Tähän yhtälöön kun ynnätään sitten kehittyvien maiden kasvava energiakysyntä, niin hyvältä tätä ei saa näyttämään mielestäni oikein millään.

Jari Tuomoja Vastaus kommenttiin #28

Öljyn osalta ymmärrät varmasti, että ei ole järkeä edes julkaista kaikkia löytöjä. Kyseessä on tietysti raha sekä valta - ei mitään sen kummempaa.

Kehittyvien maiden osalta energiakysyntä kysymys on ehditty jo todennäköisesti täyttämään muilla tavoin teknologian kautta. Ennen kuin sodat ja väkivaltaisuudet sekä erinäiset diktatuurit ajetaan alas, niin siihen saattaa mennä vuosikymmenistä jopa vuosisatoihin. Kyseisten maiden energiakysyntä tuskin sitä ennen kovinkaan paljon nousee. Tarvetta kyllä, mutta mihinkäs ne energiaa siellä tarvitsee kun ei ole laitteitakaan?

Juhani Putkinen

Ruskohiili katsotaan Saksassa hyödylliseksi kotimaisuuden ja työllisyyden kautta - todellisuudessa viis veistaan vihreydelle.

Olisi meidänkin etumme, että Saksaan rakennettaisiin runsaasti uutta ydinvoimaa.

Jari Tuomoja

"Olisi meidänkin etumme, että Saksaan rakennettaisiin runsaasti uutta ydinvoimaa."

Missä mielessä se olisi Suomen ja/tai suomalaisten etu?

Jos esität taas foliohattu päässäsi ajatuksia kuinka Venäjä on paha imperialisti, niin ei ehkä kannata. Ja jos joku sattuu omassa blogissasi esittämään vastakkaisen ajattelutavan, niin harjoitat sensuuria kuin mollaamasi Venäjä konsanaan. ;P

Et ole muuttunut YLE foorumin ajoista pätkääkään. Tai ehkä olet jättänyt ne Viron suojeluskuntahöpinät vähän vähemmällä ja kuinka konsultoit siellä johtavia suojeluskunnan henkilöitä...

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Olen samaa mieltä Janne Korhosen kanssa. Nyt pitäisikin koko valtakunnan energiapolitiikkaa ja -strategia leipoa uudestaan. Tässä tulisi pitäytyä tosiasioihin, joista hyvänä esimerkkinä ovat nämä Saksasta tulleet viimeaikaiset havainnot ja kokemukset. Nämähän tiedot ei sinänsä olleet kenellekään laskutaitoiselle yllätys.

Uuden energiastrategian luomisessa tulisi suhtautua hyvin varauksellisesti hatariin ennustemalleihin, joiden parametrien ( muuttujien ) keskinäisiä vuorovaikutuksia ei vielä läheskään tunneta. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että on ilmeisesti paljon parametreja, joiden vaikutusta ei näisssä malleissa ole otettu edes huomioon. Näin hatarien tietojen perusteella ei tulisi tehdä kansakunnan toimintaa liiaksi sitovia lakeja ja asetuksia.

Edllä mainittu liittyy siis ilmaston kehittymiseen, mutta sen lisäksi kansallisen energiastrategian luonnissahan on otettava huomioon myös kaupalliset ja poliittiset tekijät. Tästä vain esimerkkinä voi nostaa esiin EON:n ilmoitus vetäytymisestä Suomesta ja keskittymisestä Ruotsin toimintoihin. Ruotsillahan on sähkökaapeli Saksaan. Parhaillaankin Ruotsi vie sähköä Saksaan n. 500 Mw teholla. Kun ( jos ? ), Saksa luopuu ydinvoimastaan, niin Ruotsilla ja EON:lla on tiedossa hyvä sähköbusines Saksan suuntaan. Suomesta ei ole sähkökaapelia Saksaan.

Ydinvoiman vähentämisestähän on kokemusta jo reilun 25 vuoden takaa Ruotsista. Tällöinhän 1980 -luvun puolessa välissä Ruotsi teki päätöksen luopua ydinvoimastaan. Silloin muistan energia-asiantuntijoiden ainakin Suomessa pudistelleen päätään. No, juuri tällä hetkellä Ruotsissa tuotetaan ydinsähköä 8 790 Mw:n teholla, tuulisähköllä siellä tuotetaan 381 Mw:n teholla ja Ruotsi vie sähköä reilun 1 900 Mw:n teholla. Suomen osalta nämä luvut ovat: ydinsähkö 2 760 Mw, tuuli 29 Mw. Suomeen tuodaan, kuten tavallista, noin 2 480 Mw:n teholla sähköä. Lähde: http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje... , 5.11.2012 , klo 10:09

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kun noita linkkejä nousee esiin, niin tässä Viher-Mallimaa-Saksasta yksi uutinen : http://www.tekniikkatalous.fi/energia/enemmisto+sa...

Viherenergian kustannusvaikutuksia kannattaisi pohdiskella Suomessakin. Jo nythän ja lähitulevaisuudessa uhraamme julkisista menoistamme useita satoja miljoonia vuosittain viherhankkeisiin, joiden taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ekologinen vastine on vähintäänkin kyseen alainen.

Mitä oikeaa ekologisesti kestävää noilla sadoilla miljoonilla voitaisiin maassamme saada aikaan ? Olisiko esimerkiksi koko valtakunnan rautatie- ja tietoliikenneinfran kuntoon saattaminen sellaista ? Näiden päästöt eivät ainakaan pitäisi vihreitäkään haitata. Tietoliikenneinfra tukisi sitä, että vähemmän olisi tarvetta matkustaa paikastatoiseen. Rautatieinfran kehittämisellä voidaan tehokkaasti vähentää niin henkilöliikenteen kuin rahtiliikenteen päästöjä. Kummatkin osaltaan edesauttaisivat koko maan asuttuna pitämistä, yritystoiminnan siirtämistä Kehä III:n sisäpuolelta sinne, missä kustannukset ovat pienempiä sekä loisivat työtä useiden alojen yrityksille ja työntekijöille.

Jouko Koskinen

Onhan tämä mukavihreä energia tuhoisaa Suomalaiselle työlle ja osaamiselle.

Tuodaan sähköä kuuden Loviisa ykkösen teholla 38€/MWh - sähkövero 17 % - Ruotsissa 1%

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Briteissä heräämässä ydinvoimalobbaus tuulimyllyjen flobattua.

Ensialkuun ydinenergiaa 19 miljoonalle.

http://www.bbc.co.uk/news/business-20137573

Vastineeksi tästä terroristiryhmän lobbauksesta vihermediamme muistaa muistuttaa miten esimerkiksi Ruotsi, Saksa ja Japani luopuvat ydinvoimasta jatkamalla niiden toimilupia jopa 30 vuodella.

Jouko Koskinen

Tanskan tuulibisnes floppaa halvan ruotsalaisen ydinsähkön alla. Vattenfallin kassakaapeissa on valmiit suunnitelmat kymmenen uuden voimalan rakentamiseksi.

Menekki on taattu - myyjän markkina. Viherterrori tekee kaikkensa jotta Suomi pysyisi tukevasti ydinsähkön myyjien koukussa.
http://www.business.dk/detailhandel/danske-vindmoe...

.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Tuulisähkö floppaa ihan omillaankin, siitä ei ole täyttämään energiatarpeita millään hinnalla koska sekä tuotantoepävarmuus, että energiankulutus kasvaa kokonaishyötysuhteen heiketessä dramaattisesti,
sama koskee aurinkovoimaa ja näiden yhdistelmiä.

Jouko Koskinen

Tietysti näinkin - mutta tuuli- aurinkosähkö nostaa hintaa jolloin ydinvoima saa kilpailuedun.

Toinenkin etu on tuulimyllyissä - niihin varastoitu kupari on hyvässä tallessa varkailta. Otettavissa hyötykäyttöön muutaman vuosikymmenen kuluttua kun kuparivarannot niukkenevat ja hinta nousee.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Päivän Hesarissa oli mielenkiintoinen vastike Greenpeacen Tapio Laakson aikaisemmalle mielipidekirjoitukselle. Laakso on kunnostautunut hyvin kirsikanpoiminnassa.

HS

Mielipide
Saksa rakentaa runsaasti uutta hiilivoimaa
Taina Kurki-Suonio dosentti, teknillinen fysiikka

Green­pea­cen toi­min­nan­joh­ta­ja Ta­pio Laak­so to­te­si mie­li­pi­de­si­vun kir­joi­tuk­se­saan (HS 6. 11.) Sak­san tä­män­het­ki­ses­tä ener­gia­po­li­tii­kas­ta: “Uu­sia lu­pia hii­li­voi­ma­loil­le ei ole myön­net­ty sen jäl­keen, kun Sak­sa päät­ti luo­pua ydin­voi­mas­ta.”

Täl­lä py­rit­tiin an­ta­maan vai­ku­tel­ma, et­tä Sak­sa on luo­pu­mas­sa pait­si ydin­voi­mas­ta myös fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta. To­del­li­suus on kui­ten­kin juu­ri päin­vas­tai­nen. Sak­san ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri juh­lis­ti vii­mek­si elo­kuus­sa uu­den jät­ti­mäi­sen 2 200 me­ga­wa­tin rus­ko­hii­li­voi­ma­lai­tok­sen käyt­töö­not­toa.

Rus­ko­hii­li on polt­to­ai­neis­ta kaik­kein hai­tal­li­sin. Tä­män li­säk­si Sak­sas­sa ote­taan vie­lä tä­nä vuon­na käyt­töön toi­nen rus­ko­hii­li­voi­ma­la ja kuu­si maa­kaa­su­lai­tos­ta. En­si vuon­na ote­taan käyt­töön vii­si suur­ta ki­vi­hii­li­voi­ma­laa ja nel­jä kaa­su­voi­ma­laa. Vuo­del­le 2014 ra­ken­teil­la on jo yk­si hii­li- ja yk­si kaa­su­voi­ma­la, ja lu­pa on myön­net­ty kah­del­le muul­le.

Li­säk­si lu­pa­kä­sit­te­lys­sä vuo­del­le 2016 on yk­si ki­vi­hii­leen ja kol­me maa­kaa­suun pe­rus­tu­vaa lai­tos­ta. Sa­ma tren­di jat­kuu vuo­teen 2020 ulot­tu­vis­sa suun­ni­tel­mis­sa.

Green­pea­cen va­lit­se­mil­la sa­na­muo­doil­la saa­tiin sul­jet­tua ul­ko­puo­lel­le kaik­ki ra­ken­teil­la ole­vat voi­ma­lat se­kä ne, joi­den lu­pa­kä­sit­te­ly on vie­lä kes­ken.

Eu­roo­pan ta­voi­te pääs­töt­tö­mäs­tä säh­kön­tuo­tan­nos­ta vuo­teen 2050 men­nes­sä muo­dos­tuu käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si jo Sak­san ke­hi­tyk­sen vuok­si.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset