Fukushiman vaikutukset: 130 kuolemaa 50 vuoden aikana
Fukushiman onnettomuuden pitkän aikavälin vaikutuksia on nyt laskettu ensimmäistä kertaa. Stanfordin yliopiston professori ja hänen entinen jatko-opiskelijansa mallinsivat laskeuman leviämistä ja saivat todennäköiseksi tulokseksi 130 ennenaikaista kuolemaa seuraavan 50 vuoden aikana. Koko maailmassa.
Viikko onnettomuuden jälkeen aloitetussa ja äskettäin julkaistussa tutkimuksessa [1] yhdistettiin pienhiukkasten leviämistä ilmakehässä mallintanut tietokonesimulaatio niinsanottuun ”standardimalliin” radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutuksista. Tulokseksi saatiin arvio, jonka mukaan 24-1800 ihmistä saisi syövän ja 15-1300 kuolisi ennenaikaisesti onnettomuuden seurauksena. Todennäköisin lukema tällä välillä olisi 180 sairastunutta ja 130 kuollutta, joista yli 90% Japanissa. Laskelma sisältää kaikki altistustiet, ulkoisesta säteilystä sisäänhengitettyihin hiukkasiin ja ravinnon mukana nautittuihin radioaktiivisiin aineisiin. Lisäksi Fukushimassa työskentelevistä 20 000 ihmisestä noin kahdentoista voi odottaa saavan säteilystä peräisin olevan syövän.
Olen aikaisemmin kirjoittanut omista tupakkiaskin kansi-tason laskelmistani, joissa päädyin jotakuinkin samoihin suuruusluokkiin: todennäköisesti 80-200 ennenaikaista kuolemaa. Onkin hauska nähdä, että tällä hetkellä kehittyneintä virtausmallia käyttävä huippuyliopiston professori saa suunnilleen saman tuloksen kuin jatko-opiskelija kynän ja paperin kanssa. Samalla on kuitenkin huomautettava, että tutkimuksessa on muutamia ongelmia. Vaikka simulaatio todennäköisesti mallinsikin tarkasti radioaktiivisten aineiden leviämisen, säteilyn terveysvaikutusten laskentaan käytetty standardimalli on huomattavasti epävarmempi. Tämän niinsanotun LNT-mallin mukaan säteilyn määrän ja terveyshaittojen yhteys on pienilläkin annoksilla selvä: jos jokin säteilyannos aiheuttaa sairauden 100% varmuudella, yhden sadasosan annos aiheuttaa saman sairauden yhden prosentin todennäköisyydellä.
Mallia on kuitenkin kritisoitu voimakkaasti, koska tämänkaltainen annosvaste ei yksinkertaisesti ole kovin todennäköinen. Laajennettuna muihin yhteyksiin se tarkoittaisi, että jos vaikkapa sadan Buranan syöminen kerralla tappaisi varmasti, yhden Buranan syöminen tappaisi joka sadannen. Suoremmin säteilyyn liittyvänä esimerkkinä, täysin samaa laskentamallia käyttäen Suomessa tulisi näkyä vuosittain noin 540 ”ylimääräistä” säteilyn aiheuttamaa syöpätapausta maamme keskimääräistä korkeamman luontaisen taustasäteilyn vuoksi. (50 vuoden aikana tapauksia olisi siis noin 27 000.) Tälläisiä tilastopiikkejä ei ole havaittu Suomesta eikä mistään muualtakaan maailmasta. Ikävä kyllä, pienten säteilyannosten terveysvaikutusten tutkiminen on vaikeaa, eikä selkeää näyttöä LNT-mallin kumoamiseksi ole. Tästä syystä kyseistä mallia käytetään edelleen säteilysuojelun perusteena, eräänlaisena ”varmuuden vuoksi”-mallina: se ei ainakaan aliarvioi säteilyn haittavaikutuksia.
Nyt puheena oleva tutkimusta voi siis pitää jonkinlaisena ylempänä arviona Fukushiman aiheuttamille pitkän tähtäimen terveysvaikutuksille. On hyvin mahdollista, että todellisuudessa kuolemia on vähemmän kuin 130, ja varsin epätodennäköistä, että kuolemia olisi enemmän kuin 1300. Jokainen kuolema on tietenkin tragedia, mutta on syytä pitää mielessä, että samaan aikaan syöpään kuolee pelkästään Japanissa muista syistä noin 52 000 000 ± 50 000 ihmistä [2]. Kyseessä on siis tilastollisesti liki merkityksetön onnettomuus.
Mielenkiintoista tutkimuksessa on myös se, että siinä lasketaan Japanissa suoritetun evakuoinnin vaikutus. Evakuoinnin seurauksena kuoli ennenaikaisesti noin 600 ihmistä, pääasiassa vanhuksia ja vakavasti sairaita. Kiinnostavaa kyllä, jos evakuointia ei olisi tehty lainkaan, säteily olisi aiheuttanut 3-245 ylimääräistä kuolemaa, parhaan arvion ollessa 28. Tutkimuksen tekijät toteavatkin, että ydinonnettomuuden tärkein terveysuhka on sen aiheuttama pelko ja paniikki – opetus, jonka olisi suonut menneen perille jo Tshernobylin jälkeen. Tätä taustaa vasten tiettyjen tahojen edelleen harrastama, heikosti mihinkään tutkimustuloksiin perustuva kauhukuvien maalailu vaikuttaa jo rikollisen vastuuttomalta.
Sivumennen sanoen, tutkimuksen toinen kirjoittaja Mark Jacobson on tullut tunnetuksi ydinvoimaa vastustavista ja uusiutuvia ylistävistä lausunnoistaan (esim. [3]), ja pääkirjoittaja on hänen entinen jatko-opiskelijansa. Tutkimusta siis tuskin voinee pitää ydinvoimalle liiallisen myönteisenä.
Summa summarum, muihin energiantuotantomuotoihin verrattuna ydinvoima on edelleen varsin turvallinen tapa tuottaa energiaa. Erittäin vakava, kolminkertainen ytimen sulamisonnettomuus kun näemmä aiheuttaa viidessäkymmenessä vuodessa suunnilleen saman verran laskennallisia kuolemia kuin Meri-Porin hiilivoimalan käyttäminen vuoden ajan [4].
[1] John E. Ten Hoeve ja Mark Z. Jacobson 2012: Worldwide health effects of the Fukushima Daiichi nuclear accident. Energy & Environmental Science.
[2] Yhdysvaltojen tiedeakatemian säteilyn terveysvaikutuksia tutkivan komitean raportti Beir VII: Health Risks from Exposure to Low Levels of Ionizing Radiation, taulukko 1. Normaalioloissa noin 41 ihmistä sadasta kuolee syöpään, joskin maiden välillä on hieman vaihtelua.
[3] Mark Z. Jacobson, ”The nuclear option: Safety concerns are only one big reason wind and solar better.” New York Daily News, 20.3.2011. Ironista kyllä, julkaistut tiedot eri energianlähteiden aiheuttamista kuolemista tuotettua energiamäärää kohden antavat olettaa, että Jacobsonin oma tutkimus teki ylläolevasta otsikosta virheellisen.
[4] Perustuu lääketieteellisessä aikakauslehdessä Lancetissa julkaistuihin laskelmiin hiilivoiman terveysvaikutuksista. Meri-Pori on Suomen suurin hiilivoimala, mutta lähes vastaava löytyy mm. Helsingin keskustasta. Markandaya & Wilkinson 2007: Energy and health 2: Electricity generation and health. Lancet 370:979-990.
Pakko kysyä mielipidettä 😉
Satuin viikonlopun aikana seuraamaan Risto Isomäen luentoa jossa hän toi esille voimakkaan aurinkopurkauksen riskiä ja sitä, että jos tämä romahduttaisi voimakkaan tasavirtapiikin takia sähköverkon pidemmäksi aikaa. Jos puhuttaisiin kuukausien toipumisajasta (ko. piikki tuhoaisi muuntajaverkon ja sen korjaaminen ei todellakaan ole päivien tai edes viikkojen juttu) niin voimaloiden varavirtakapasiteetti ennättäisi loppua hyvissä ajoin jolloin riskinä olisi jäähdytyksen pettäminen. Tiedetään että tähän tarvittavan aurinkomyrskyn todennäköisyys on aika suuri (moisia on tapahtunut kahdesti viimeisen 160 vuoden aikana).
Eli kuinka todellisena riskinä pitäisit sitä, että käytännössä kaikki maailman ydinvoimalat putoaisivat samanaikaisesti varavoimalle ilman että olisi toivoakaan saada verkkovirtaa takaisin viikkoihin tai jopa kuukausiin?
Ilmoita asiaton viesti
En ota kantaa asian todennäköisyyteen mutta veikkaisin, että tuossa tapauksessa ydinreaktio ajettaisiin alas hallitusti eikä mitään vahinkoa pääsisi syntymään.
Ilmoita asiaton viesti
Sauvat sekä reaktorissa että varastoaltaassa vaativat vain paljon pidemmän jäähtymisajan ennen kun niiden aktiivinen jäähdytys voidaan lopettaa. Esimerkiksi Fukushimassa osa tuosta ongelmasta aiheutui jäähdytysaltaissa olevien sauvojen jäähdytyksen pettämisestä.
Ilmoita asiaton viesti
KÄSITTÄÄKSENI verkkoinsinöörien mielipide on se, että Isomäen kuvaaman kaltainen skenaario on niinsanotusti pelottelua. Vakava aurinkomyrsky aiheuttaisi vahinkoja ja kaikkien vaurioiden korjaaminen kestäisi varmaan jonkin aikaa, mutta tuskin sellainen aiheuttaisi mitään valtavaa katastrofia. Yksi syy on se, että noita myrskyjä kyetään ennakoimaan avaruussääverkoston avulla, toinen on se, että pienimuotoisemmat ja myrskyn aikana sammutetut järjestelmät ovat vähemmän haavoittuvia. Niinkuin vaikka esimerkiksi ydinvoimaloiden varavirtajärjestelmät.
En tiedä maailman tilanteesta, mutta Suomessa on käsittääkseni jo aika pitkään voimaloiden vakiovarustukseen kuulunut kasa yksinkertaisia dieselpumppuja, joilla esimerkiksi tuo Fukushima-skenaario olisi vältetty. Eivät liene ylettömän herkkiä millekään lekaa pienemmälle häiriötekijälle.
En ehdi nyt kaivamaan tähän lähteitä tai tarkastamaan tätä mielikuvaani, jos jollakulla on aikaa niin antaa palaa vaan. Sanon vaan sen, että Isomäen ydinvoimasta kirjoittamia juttuja aika paljon tutkineena täytyy todeta herran olevan hyvä jännityskirjailija mutta vähän huonompi näissä faktojen tarkistuksissa. Esimerkiksi uusimmassa Ydinvoima Fukushiman jälkeen-pamfletissa on aika kasa varsin yksinkertaisia virheitä. Jännä, että virheet aina vaikuttavat niin, että ydinvoima näyttäytyy erityispahana.
Jos sitten puhutaan semmoisesta tilanteesta (aurinkomyrsky tai Jumalan sormi), jossa maailman kaikki atoomivoimalat menettävät kaiken virtansa, niin taitaisi olla niin, että siltikin nuo säteilyn aiheuttamat tuhot jäisivät siinä rytäkässä enintään reunahuomautuksen arvoisiksi. Nythän tuolla korkkasi kolme reaktoria, tappiot ehkä 130 ihmistä. Jos kaikki maailman 440 reaktoria poksahtaa samalla tavalla, niin siitä kai saisi jotain 19 000 pitkän aikavälin kuolemaa. Kymmenkertaistetaan ja laitetaan päälle lapinlisää, niin ei ainakaan vähätellä – silti, jopa 200 000 pitkän aikavälin kuolemaa olisi jossain maailmanmullistuksessa pikku perunoita. Tai vaikka miljoonakin, edelleen ollaan pyöristysvirhe-tason lukemissa.
Ilmoita asiaton viesti
Itseasiassa täällä pienessä Suomessamme tilanne on hallussa. Suomalainen sähköverkko on rakennettu kestämään tämänkaltaiset ongelmat, mutta valitettavasti tämä on todellakin tehty vain Suomessa. Periaatteessa tämä loisi Suomelle markkinarakoa ko. ratkaisujen suhteen.
Ennakoiminen ei taas riitä, sillä varoaika on aivan liian lyhyt. Eikä ongelmana ole niinkään pienmuotoisemmat järjestelmät vaan verkko itsessään ja sen keskeisimmät muuntajat.
Ilmoita asiaton viesti
Aurinkomyrsky tai mahdollinen EMP-hyökkäys vaikuttaa siis etupäässä sillä tavoin, että voimalinjat toimivat ikäänkuin antenneina ja indusoivat voimakkaita virtoja sähköverkkoon. Jos myrskystä saadaan ennakkovaroitus, sähköverkko voidaan ainakin osittain suojata ja vahinkoja vähentää eristyskatkaisimilla eli pätkimällä virtapiirit lyhyemmiksi palasiksi.
Vaikutukset sellaisiin laitteisiin, joita ei ole kytketty verkkoon ja joissa ei ole pitkiä antenneja, ovat paljon vähäisempiä. Tälläisiä laitteita ovat esimerkiksi hätägeneraattorit. On varmaan mahdollista, että erittäin paha myrsky voisi hajottaa sellaisia generaattoreita, joissa on esimerkiksi oma, suuri muuntaja. Toisaalta, varageneraattoreiden sijoittelu useimmiten vahvistettujen teräsbetonirakennusten sisälle tarkoittaa, että ne ovat Faradayn häkissä ja siten ulkopuolisten sähkökenttien vaikutus jää vähäisemmäksi.
Viime kädessä vanhankin ydinvoimalan jäähdytys voidaan hoitaa elektroniikkaa hyvin vähän sisältävillä dieselpumpuilla. Uudemmissa voimaloissa tämä on yleensä vielä helpompaa, esimerkiksi AP-1000:n painovoimalla toimivan hätäjäähdytystankin tyhjennyttyä (72 tuntia) sen täyttö onnistuu parilla puutarhaletkuun sopivalla pumpulla. Merivesikin kelpaa hätätilanteessa.
Vanhoissa voimaloissa saattaa olla hiukan arveluttavia piirteitä tuon sähkökatkon keston suhteen – kuten Fukushima osoitti, varmistukset eivät ole välttämättä riittävän riippumattomia toisistaan. Alasajetun reaktorin höyrynpaineella toimiva hätäpumppu löytyi niistäkin, mutta käsittääkseni venttiilejä ohjaavan akkuvirran ehtyminen ja ehkä inhimillinen erhe koitui turmioksi. (Muistelen, että yksi venttiili suljettiin, mutta sitä ei enää akkujen ehdyttyä saatukaan auki.) Yksi hyvä syy edesauttaa uudempien voimaloiden rakentamista.
Ilmoita asiaton viesti
Japanin viranomaiset ja Tepco ovat kyllä pimittäneet ydinonnettomuuden haittoja niin paljon kuin ovat pystyneet.
Viimeisimpänä tietona uutisoitiin säteilymittareiden muutoksista siten, etteivät ne näyttäisi niin suuria säteilytuloksia.
http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/tyoelama/fukush…
Ja tämä on varmaankin vain jäävuoren huippu taisteltaessa yleistä mielipidettä vastaan, useiden ihmisten terveyden kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Vaan kun nuo tässä tutkimuksessa käytetyt mittaukset eivät ole pelkästään Japanista ja Tepcolta.
Maailmassa on ydinsulkusopimuksen valvontaan tarkoitettu säteilymittausasemien verkosto. Se pystyy havaitsemaan syvälle maan alle piilotetusta ydinkokeesta purahtavan ääripienen kaasumäärän toiselta puolelta maapalloa ja laskemaan kaasun koostumuksesta parhaimmillaan jopa pommin rakenteen. Jos Fukushimasta olisi karannut juurikaan enemmän radioaktiivisia aineita kuin viralliset lukemat väittävät, tämä verkosto ja monet yksityiset ja julkiset havaintoasemat – esimerkiksi yliopistoilla – olisivat kyllä antaneet poikkeavia lukemia.
Japanissa on yksityisten kansalaisten perustama säteilymittausverkosto. Sen mittaukset ovat pääsääntöisesti yhteneviä virallisten tietojen kanssa. Ja Greenpeace kävi mittaamassa ihan itse – edelleen, lukemat osoittautuivat paikkansa pitäviksi.
Eli lähteitä kiitos tämän artikkelin kannalta relevantille tiedon pimitykselle.
Ilmoita asiaton viesti
> …Tutkimuksen tekijät toteavatkin, että ydinonnettomuuden tärkein
> terveysuhka on sen aiheuttama pelko ja paniikki ….
Hyvä kun toit esiin. Atomivoiman pelkääminen ei ole uhka, vaan tosiasia. Kuka kantaa vastuun ja miten kun miljoonat ihmiset pelkäävät, vanhukset, lapset, naiset ja yleensä herkät ihmiset.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelisin lähettelemään tiedusteluja vastuunkannosta esimerkiksi seuraaville tahoille:
http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ydi…
http://wwf.fi/maapallomme/ilmasto-ja-energia/energ…
http://maanystavat.fi/index.php?cat=169&lang=fi&ms…
Olen tästä kirjoittanut jo kauan ennen Fukushiman onnettomuutta: mielestäni on vähän hankala välttyä johtopäätökseltä, että vastoin parempaa tietoa pelkoa lietsovilla on onnettomuuden sattuessa jonkinasteista vastuuta ihmisten pelkotiloista. Moraalista nyt ainakin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos linkeistä. Tasapuolisuuden vuoksi pitäisi saada linkki vakuutusyhtiöiden sivuille, jossa ne perustelevat sen että atomivoimaloita ei voi vakuuttaa. Siellä tiedetään, voiko ehjä voimala mennä rikki. Vaan löytyykö niiltä kirjoitettua dokumenttia asiasta.
Harrisburg, Tshernobyl ja Fukushima ovat kokeneet onnettomuuden.
Olisko niillä mitään yhteyttä miljoonien ihmisten pelkoihin. Fukushiman yhteydessä oli suunnitteilla Tokion (13 000 000 asukasta) evakuoiminen.
Yksi atomivoimala räjähtää kuulemma kerran 10 000 vuodessa. Nyt saamme olla 30 000 vuotta rauhassa . Tosin esim Olkiluotoa ei saada näköjään edes räjähdyskuntoon millään aikataululla.
Pitääkö näihin luottaa? Pelko ei poistu hallinnollisella päätöksellä.
Paras mittari voimaloiden turvallisuudelle on tuo vaarin seinäkello. Siinä se tikittää, lyö puolet ja tasatunnit…..Mihin oli tarkoitettu Wtc- hyökkäyksen yksi lentokone.
Ilmoita asiaton viesti
En ikävä kyllä pysty laittamaan linkkiä, jossa vakuutusyhtiö sanoisi, ettei vakuuta ydinvoimaa. Sen sijaan voin laittaa linkkiesimerkit Pohjoismaisen ydinvakuutuspooli Nordic Nuclear Insurersin
http://www.atompool.com/welcome/
yhdysvaltalaisen ydinvoimaa vakuuttavan yhtiön
http://www.nuclearinsurance.com/
ja brittiläisen ydinvoimaa vakuuttavan yhtiön
http://www.nuclear-risk.com/
nettisivuille.
Väite siitä, ettei ydinvoima saa vakuutuksia, on ihan silkkaa höpötystä ja valehtelua, vähän niinkuin aika iso osa ydinvoimaa vastustavien propagandasta. Nuokin löytyvät sekunnissa Googlella jos laittaa hakukenttään ”nuclear insurance” tai ”ydinvakuutus.”
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, ensinnäkin, kuten tuo lainaamasi teksti sanoo, vakuutus on ulkopuolisten kärsimiä vahinkoja varten. Kymmenistä miljardeista suuri osa on Tepcon kärsimiä vahinkoja.
Toiseksi, kymmenien miljardien arvioon sisältyy säteilyfobiasta johdettuja varautumistoimia. Japanissa aiotaan monilla alueilla suorittaa puhdistustoimia, joiden tavoittena on pudottaa säteilyannos normaalin taustasäteilytason alle. Kun kriteerit asetetaan mielivaltaisen tiukiksi – ilman mitään viitteitä siitä, että puhdistamattomuus näillä alueilla johtaisi mihinkään terveysvaikutuksiin – voi arvioista saada aivan mielivaltaisen suuria.
Kolmanneksi, olen itsekin kirjoittanut jo ennen Fukushimaa, että ydinvoimavakuutusten enimmäissummaa tulisi kasvattaa. Kannatan myös järjestelyä, jossa voimalan tai voimalayhtiön toimiva johto on henkilökohtaisesti vastuussa onnettomuuden korvauksista: vaikka tällä ei olekaan itse korvaussummaan mainittavaa vaikutusta, vastaava järjestely on ehkäissyt tehokkaasti pankkikriisejä esim. Brasiliassa.
Neljänneksi, näytäpä minulle mikä tahansa muu energiantuotantomuoto, jolla on minkäänlaista vastaavaa vakuutusta. Ydinvoiman yksilöiminen ja irroittaminen kontekstista on yksinkertaisesti valikoivaa argumentointia. Sellaista pidetään joko tyhmyytenä tai epärehellisyytenä.
Viidenneksi, alkuperäinen kysyjä väitti, ettei ydinvoimaa vakuuteta. Tämä on siis yksikäsitteisesti vale, ja toivoisin sinunkin kertovan tuttavillesi sen. On eri asia väittää, että vakuutus on riittämätön, kuin väittää, ettei vakuutusta ole.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelisin lähettelemään tiedusteluja vastuunkannosta esimerkiksi seuraaville tahoille:
http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ydi…
http://wwf.fi/maapallomme/ilmasto-ja-energia/energ…
http://maanystavat.fi/index.php?cat=169&lang=fi&ms…
Olen tästä kirjoittanut jo kauan ennen Fukushiman onnettomuutta: mielestäni on vähän hankala välttyä johtopäätökseltä, että vastoin parempaa tietoa pelkoa lietsovilla on onnettomuuden sattuessa jonkinasteista vastuuta ihmisten pelkotiloista. Moraalista nyt ainakin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo vastuukysymys on mielenkiintoinen…Korhonen on jäljillä. Atomivoimalan pelkääminen on tosiasia, epäilemättä! Mutta perustuuko se pelko tosiasioihin. Tämä on olennaisempaa. Jos pelkoa lietsotaan todellisuudesta irrallaan olevilla mielikuvilla, vastuu peloista on pelkojen lietsojalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit:
”Suoremmin säteilyyn liittyvänä esimerkkinä, täysin samaa laskentamallia käyttäen Suomessa tulisi näkyä vuosittain noin 540 ”ylimääräistä” säteilyn aiheuttamaa syöpätapausta maamme keskimääräistä korkeamman luontaisen taustasäteilyn vuoksi. (50 vuoden aikana tapauksia olisi siis noin 27 000.) Tälläisiä tilastopiikkejä ei ole havaittu Suomesta eikä mistään muualtakaan maailmasta.”
Miten tällainen tilastopiikki voitaisiin havaita, kun taustasäteily vaikuttaa jatkuvasti?
Pitäisikin mielestäni todeta, että Suomessa havaituista kaikista syöpätapauksista voidaan ionisoivan säteilyn aiheuttamiksi arvioida vuosittain (540) kappaletta. Tätä lukumäärää on syytä pienetää varsinkin, jos siinä käytetävät keinot ovat kustannustehokkaita.
Ilmoita asiaton viesti
Sen pitäisi näkyä sekä Suomessa että maailmalla paitsi elintapakorjatuissa syöpien määrässä keskimäärin vrt. matalamman taustasäteilyn maihin, myös ja eritoten maan sisällä olevilla korkean taustasäteilyn alueilla esiintyvinä syöpäpiikkeinä. Suomessa asian tutkiminen on vähän hankalaa pienehkön väestömäärän vuoksi – tapauksia on vähän – mutta olen syöpätutkijoiden jutuista ymmärtänyt, että pitäisi kyllä näkyä. Maailmalta tuo todistusaineisto on selkeämpää, eikä tue tuota mallia. Periaatteessa yhdenkin teorialle vastakkaisen havainnon pitäisi tietysti riittää kumoamaan teoria, mutta syövän monimutkaisuuden ja signaalin heikkouden (säteily on pahimmillaankin heikko karsinogeeni) vuoksi ymmärrän kyllä halua säilyttää varovainen malli kunnes todisteet ovat ylikäymättömiä.
STUK:in mukaan säteilyn aiheuttamia syöpiä on vuosittain muistaakseni noin 200.
Kustannustehokkain keino pienentää säteilyannosta huomattavasti täällä Suomessa on kiinnittää huomiota radoniin. Pääasiassa siitä syystä täällä on alueita, joilla keskimääräinen taustasäteilyannos saattaa olla hurja – Pispalassa Tampereella ja osissa Kirkkonummea (pari paikkaa mainitakseni) se voi olla enemmän kuin Tshernobylin aavekaupunki Pripjatissa nykyään. Maailmanmittakaavassa nuo paikat eivät ole vielä mitenkään poikkeuksellisia, vieläkin hurjempia lukuja mitataan esimerkiksi Brasiliassa ja Intiassa, Iranin Ramsarista puhumattakaan.
Täällä vähän lisätietoja:
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57617-tsherno…
Ilmoita asiaton viesti
Lisään vielä, että tilastopiikkejä pitäisi näkyä myös ammattiryhmissä, jotka altistuvat noita Fukushimasta altistuneita vastaaville säteilyannoksille (esim. lentohenkilökunta, osa ydinvoimalatyöntekijöistä, muut säteilytyöntekijät kuten röntgenhoitajat, graniitista tehdyissä rakennuksissa työskentelevät kuten kansanedustajat).
Asiaa on tutkittu mittavasti ainakin lentohenkilökunnan, ydinlaitosten työntekijöiden ja ydinkäyttöisiä laivaston aluksia rakentaneiden ja huoltaneiden keskuudessa. Lentohenkilökunnasta ei ole löydetty mitään poikkeavaa, ydinlaitosten henkilökuntaa tutkittaessa on ristiriitaisia tuloksia (eli osa kumoaa, osa tukee LNT-mallia), laivaston telakkatyöläisten tutkimuksessa tulokset taas olivat LNT-mallin vastaisia. Näistä pitäisin henkilökohtaisesti luotettavimpana uusimpia ydinlaitosten henkilökuntaa tutkineita tutkimuksia ja telakkatyöläistutkimusta, koska niissä annostus on saatu mitattua henkilökohtaisten dosimetrien avulla melko tarkasti. Ikävä kyllä, nämä luotettavimmat tutkimukset ovat sitten tuloksiltaan ristiriitaisia.
Kyseessä kun on pahimmassakin tapauksessa niin pieni efekti, että sen erottelu on vaikeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Maailmalta löytyy paljon linkkejä ja kirjoituksia.
Mistä löytyy vastaus tähän:
”Mitä tehdään kun mahdottomasta tulee mahdollinen”
Ilmoita asiaton viesti
Potentiaalisten kuolinlaskelmien lisäksi olisi kiinnostava lukea voimalaonnettomuuden taloudellisista vaikutuksista.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Kymmenissä miljardeissa liikutaan. Aikaisemmissa Fukushimaa käsittelevissä jutuissani ja niiden kommenteissa on jonkin verran arvioita ja lähteitä. Luultavasti syksyn mittaan tulee taas tarkempia arvioita, ja jos semmoisia tulee vastaan niin kirjoitan lisää. Vinkkejä saa lähetellä.
Ilmoita asiaton viesti
Semmoinen lisäys, että ydinvoimaloiden tuotannon korvaaminen fossiilisilla paitsi tappaa ihmisiä (kts. kommentti ylempänä), myös maksaa hurjasti. Japanin kauppataseeseen on syntynyt yli 37 miljardin dollarin lovi, paljolti (joskaan ei kokonaan)lisääntyneen polttoaineen tuonnin vuoksi:
http://www.washingtonpost.com/world/asia_pacific/a…
Ilmoita asiaton viesti
Janne Korhonen! Ei tunnu uskottavalta perustella ydinvoimaa pelkästään hyödyllisenä energian lähteenä. Ydinvoimalaitokset ovat pelottavia lähiympäristölleen: Ydinvoima on pahimmillaan suuri ympäristöriski. Ja teille nuorisolle perinnöksi maailman kaikki ydinjäte! Pahin keksintö mikä maailmaan on ikinään saatettu.
Puhut kovin paljon noista fossiilisten polttoaineiden takia johtuvista kuolemista. Todellisuudessa sinä eikä kukaan muukaan meistä sure noita ihmisiä jotka tulevat kuolemaan taikka ovat kuolleet tähän mennessä.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/ulkomaat/28376…
Ilmoita asiaton viesti