Fukushiman vaikutukset: 130 kuolemaa 50 vuoden aikana

Fukushiman onnettomuuden pitkän aikavälin vaikutuksia on nyt laskettu ensimmäistä kertaa. Stanfordin yliopiston professori ja hänen entinen jatko-opiskelijansa mallinsivat laskeuman leviämistä ja saivat todennäköiseksi tulokseksi 130 ennenaikaista kuolemaa seuraavan 50 vuoden aikana. Koko maailmassa.

 

Viikko onnettomuuden jälkeen aloitetussa ja äskettäin julkaistussa tutkimuksessa [1] yhdistettiin pienhiukkasten leviämistä ilmakehässä mallintanut tietokonesimulaatio niinsanottuun ”standardimalliin” radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutuksista. Tulokseksi saatiin arvio, jonka mukaan 24-1800 ihmistä saisi syövän ja 15-1300 kuolisi ennenaikaisesti onnettomuuden seurauksena. Todennäköisin lukema tällä välillä olisi 180 sairastunutta ja 130 kuollutta, joista yli 90% Japanissa. Laskelma sisältää kaikki altistustiet, ulkoisesta säteilystä sisäänhengitettyihin hiukkasiin ja ravinnon mukana nautittuihin radioaktiivisiin aineisiin. Lisäksi Fukushimassa työskentelevistä 20 000 ihmisestä noin kahdentoista voi odottaa saavan säteilystä peräisin olevan syövän.

 

Olen aikaisemmin kirjoittanut omista tupakkiaskin kansi-tason laskelmistani, joissa päädyin jotakuinkin samoihin suuruusluokkiin: todennäköisesti 80-200 ennenaikaista kuolemaa. Onkin hauska nähdä, että tällä hetkellä kehittyneintä virtausmallia käyttävä huippuyliopiston professori saa suunnilleen saman tuloksen kuin jatko-opiskelija kynän ja paperin kanssa. Samalla on kuitenkin huomautettava, että tutkimuksessa on muutamia ongelmia. Vaikka simulaatio todennäköisesti mallinsikin tarkasti radioaktiivisten aineiden leviämisen, säteilyn terveysvaikutusten laskentaan käytetty standardimalli on huomattavasti epävarmempi. Tämän niinsanotun LNT-mallin mukaan säteilyn määrän ja terveyshaittojen yhteys on pienilläkin annoksilla selvä: jos jokin säteilyannos aiheuttaa sairauden 100% varmuudella, yhden sadasosan annos aiheuttaa saman sairauden yhden prosentin todennäköisyydellä.

 

Mallia on kuitenkin kritisoitu voimakkaasti, koska tämänkaltainen annosvaste ei yksinkertaisesti ole kovin todennäköinen. Laajennettuna muihin yhteyksiin se tarkoittaisi, että jos vaikkapa sadan Buranan syöminen kerralla tappaisi varmasti, yhden Buranan syöminen tappaisi joka sadannen. Suoremmin säteilyyn liittyvänä esimerkkinä, täysin samaa laskentamallia käyttäen Suomessa tulisi näkyä vuosittain noin 540 ”ylimääräistä” säteilyn aiheuttamaa syöpätapausta maamme keskimääräistä korkeamman luontaisen taustasäteilyn vuoksi. (50 vuoden aikana tapauksia olisi siis noin 27 000.) Tälläisiä tilastopiikkejä ei ole havaittu Suomesta eikä mistään muualtakaan maailmasta. Ikävä kyllä, pienten säteilyannosten terveysvaikutusten tutkiminen on vaikeaa, eikä selkeää näyttöä LNT-mallin kumoamiseksi ole. Tästä syystä kyseistä mallia käytetään edelleen säteilysuojelun perusteena, eräänlaisena ”varmuuden vuoksi”-mallina: se ei ainakaan aliarvioi säteilyn haittavaikutuksia. 

 

Nyt puheena oleva tutkimusta voi siis pitää jonkinlaisena ylempänä arviona Fukushiman aiheuttamille pitkän tähtäimen terveysvaikutuksille. On hyvin mahdollista, että todellisuudessa kuolemia on vähemmän kuin 130, ja varsin epätodennäköistä, että kuolemia olisi enemmän kuin 1300. Jokainen kuolema on tietenkin tragedia, mutta on syytä pitää mielessä, että samaan aikaan syöpään kuolee pelkästään Japanissa muista syistä noin 52 000 000 ± 50 000 ihmistä [2]. Kyseessä on siis tilastollisesti liki merkityksetön onnettomuus.

 

Mielenkiintoista tutkimuksessa on myös se, että siinä lasketaan Japanissa suoritetun evakuoinnin vaikutus. Evakuoinnin seurauksena kuoli ennenaikaisesti noin 600 ihmistä, pääasiassa vanhuksia ja vakavasti sairaita. Kiinnostavaa kyllä, jos evakuointia ei olisi tehty lainkaan, säteily olisi aiheuttanut 3-245 ylimääräistä kuolemaa, parhaan arvion ollessa 28. Tutkimuksen tekijät toteavatkin, että ydinonnettomuuden tärkein terveysuhka on sen aiheuttama pelko ja paniikki – opetus, jonka olisi suonut menneen perille jo Tshernobylin jälkeen. Tätä taustaa vasten tiettyjen tahojen edelleen harrastama, heikosti mihinkään tutkimustuloksiin perustuva kauhukuvien maalailu vaikuttaa jo rikollisen vastuuttomalta. 

 

Sivumennen sanoen, tutkimuksen toinen kirjoittaja Mark Jacobson on tullut tunnetuksi ydinvoimaa vastustavista ja uusiutuvia ylistävistä lausunnoistaan (esim. [3]), ja pääkirjoittaja on hänen entinen jatko-opiskelijansa. Tutkimusta siis tuskin voinee pitää ydinvoimalle liiallisen myönteisenä.

 

Summa summarum, muihin energiantuotantomuotoihin verrattuna ydinvoima on edelleen varsin turvallinen tapa tuottaa energiaa. Erittäin vakava, kolminkertainen ytimen sulamisonnettomuus kun näemmä aiheuttaa viidessäkymmenessä vuodessa suunnilleen saman verran laskennallisia kuolemia kuin Meri-Porin hiilivoimalan käyttäminen vuoden ajan [4].  

 

[1] John E. Ten Hoeve ja Mark Z. Jacobson 2012: Worldwide health effects of the Fukushima Daiichi nuclear accident. Energy & Environmental Science.  

[2] Yhdysvaltojen tiedeakatemian säteilyn terveysvaikutuksia tutkivan komitean raportti Beir VII: Health Risks from Exposure to Low Levels of Ionizing Radiation, taulukko 1. Normaalioloissa noin 41 ihmistä sadasta kuolee syöpään, joskin maiden välillä on hieman vaihtelua. 

[3] Mark Z. Jacobson, ”The nuclear option: Safety concerns are only one big reason wind and solar better.” New York Daily News, 20.3.2011. Ironista kyllä, julkaistut tiedot eri energianlähteiden aiheuttamista kuolemista tuotettua energiamäärää kohden antavat olettaa, että Jacobsonin oma tutkimus teki ylläolevasta otsikosta virheellisen.

[4] Perustuu lääketieteellisessä aikakauslehdessä Lancetissa julkaistuihin laskelmiin hiilivoiman terveysvaikutuksista. Meri-Pori on Suomen suurin hiilivoimala, mutta lähes vastaava löytyy mm. Helsingin keskustasta. Markandaya & Wilkinson 2007: Energy and health 2: Electricity generation and health. Lancet 370:979-990.

yyyy
Turku

Maailmaa pyörittää energia. Se, kuinka se tuotetaan, tulee ratkaisemaan tämän vuosisadan kehityksen, yhteiskuntiemme kohtalon, ja kenties ihmislajin tulevaisuuden. Lisää aiheesta ja aiheen vierestä tällä blogilla ja Rauli Partasen kanssa kirjoittamissani kirjoissa Uhkapeli ilmastolla ja Musta hevonen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu