Fukushima plus yksi vuosi: uhreja edelleen noin nolla
-
Fukushiman ja Tshernobylin laskeuma samassa mittakaavassa.
Vuosi sitten Japaniin iski yksi kirjoitetun historian pahimmista maanjäristyksistä ja suurimmista tsunameista. Lähes 20 000 ihmistä menehtyi ja kokonaisia kaupunkeja tuhoutui, ja koko maa siirtyi muutamia metrejä itään. Järistys ja tsunami aiheuttivat myös pahimman säteilyonnettomuuden 25 vuoteen. Kyseinen onnettomuus ei tappanut ketään, ja suurin osa asiantuntijoista uskoo, että sen pitkän tähtäimen terveysvaikutukset jäävät tilastoissa huomaamattomiksi.
Siinä lyhyesti tilanne Japanissa vuosi maanjäristyksen ja sen käynnistämän ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Olen seurannut Fukushiman tilanteen kehittymistä tässä blogissa aikaisemminkin, ja vuosi onnettomuuden alkamisen jälkeen lienee hyvä hetki tilannepäivitykselle. En palaa tässä kirjoituksessa tapahtumien kulkuun tai syihin, vaan keskityn onnettomuuden seurauksiin.
Fukushiman kolmen toiminnassa olleen reaktorin tuhoutuminen aiheutti vakavimman radioaktiivisen laskeuman sitten Tshernobylin onnettomuuden vuonna 1986. Suuri osa päästöstä levisi Tyynelle valtamerelle, mutta merkittävä päästöpilvi kulkeutui myös sisämaahan. Päästöt meriveteen ovat samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvaltojen 1950-60-luvuilla Tyynellämerellä tekemien ydinkokeiden aiheuttamat laskeumat, mutta vaikutukset rajoittuvat lähinnä paikallisen kalastuksen hankaloitumiseen. Kaiken kaikkiaan päästöt vastasivat noin 10-15 prosenttia Tshernobylissa vapautuneesta radioaktiivisuudesta. Hyvin pieniä mutta havaittavia määriä radioaktiivisia aineita vapautuu edelleen. Tätä kirjoittaessa säteilytasot voimalan aidalla olevissa mittauspisteissä ovat noin kymmenen kertaa suuremmat kuin päivän lukemat Helsingin Töölössä.
Päästöt johtivat alunperin 20 kilometrin laajuisen vyöhykkeen evakuointiin voimalan ympäriltä. Ihmisiä 20-30 kilometrin säteellä voimalasta kehotettiin suojautumaan. Suurin osa ihmisistä poistui ennen laskeumaa. Merkittävin laskeumapilvi ajautui tuulen mukana luoteeseen voimalasta, ja jäi pääsääntöisesti 20 kilometrin säteelle voimalasta. Muutama 35 kilometrin päässä voimalasta sijainnut kylä jäi pistemäisemmän laskeuman alle. Näiden kylien asukkaat evakuoitiin toukokuussa. Suurin osa evakuoiduista asukkaista voisi jo palata turvallisesti koteihinsa.
Laskeuman vaarallisimmat aineet olivat jodi-131 (I-131) ja cesium-137 (Cs-137). Ravinnon mukana nautittu jodi kerääntyy kilpirauhaseen, ja sen tiedetään aiheuttavan kilpirauhassyöpää. Jodi-131 on kuitenkin lyhytikäinen isotooppi: sen määrä puolittuu kahdeksan päivän välein, joten jodivaara oli käytännössä ohi parissa kuukaudessa. Pitkäikäisempi cesium-137 (puoliintumisaika 30 vuotta) on onnettomuuden jälkihoidon kannalta ongelmallisempi isotooppi. Vaikka se ei keräydykään yksittäisiin elimiin, suuret määrät cesiumlaskeumaa voivat saastuttaa maa-alueita ihmisasutukseen kelpaamattomiksi. Myös muita radioaktiivisia aineita on levinnyt ympäristöön, mutta pääsääntöisesti niin pieninä pitoisuuksina, ettei niistä odoteta aiheutuvan varsinaisia haittoja.
Tällä hetkellä arvioidaan, että puhdistusta vaativia maa-alueita on yhteensä 13 000 neliökilometriä. Pahiten saastunut, noin 1000 neliökilometrin alue sai Tshernobylin lähialuelaskeumaan verrattavan cesium-laskeuman - yli miljoona becquerelia neliömetrillä (Bq/m^2). Tästä alueesta kaksi kolmannesta on metsää. Noin 4000 neliökilometriä saastui noin 60 000 Bq/m^2 tasolle. Vertailun vuoksi, Tshernobylin laskeuma Suomessa oli pahimmilla alueilla noin 80 000 Bq/m^2 ja koko maassa keskimäärin 11 000 Bq/m^2.
Puhdistustyö on vasta alussa, mutta sen kustannusten odotetaan nousevan korkeiksi. Osasyynä tähän on se, että Japanin hallitus on määrännyt puhdistustoimien tavoitteeksi enintään 1 millisievertin vuotuisen lisäannoksen normaalitilaan verrattuna. Tarkalleen samoilla kriteereillä mm. lähes koko Suomi täytyisi puhdistaa radioaktiivisesta peruskalliosta vähintään kymmenien metrien syvyyteen saakka, ja/tai peittää tiiviillä savella: kallioperästä tihkuvan radonin vuoksi keskimääräinen suomalainen saa yli yhden millisievertin lisäannoksen keskimääräiseen japanilaiseen verrattuna. (Suomalaisen saama keskimääräinen säteilyannos on noin 3,7 millisievertiä vuodessa, kun Japanissa se on noin 2,4 - 3. Millisievert on säteilyaltistuksen yksikkö, jossa on otettu huomioon erilaisten säteilylähteiden aiheuttama erilainen altistus. Toisinaan esiintyvät väitteet siitä, että luonnon taustasäteily olisi vähemmän vahingollista kuin vastaava keinotekoinen altistus, ovat etupäässä perättömiä.)
Itse voimalan purkaminen kestänee noin 30 vuotta. Suuri osa tästä ajasta koostuu kuitenkin odottelusta: polttoaineen siirtäminen pois tuhoutuneista reaktoreista on paljon helpompaa ja turvallisempaa, kun sen radioaktiivisuuden annetaan ensin laskea.
Mitä terveysvaikutuksia onnettomuudella oli?
Helmikuun loppuun mennessä säteilyannoksia oli mitattu 19 594 Fukushimassa onnettomuuden jälkeen työskennelleeltä ja 9747 voimalan lähellä asuneelta ihmiseltä. Lisäksi lähes 200 000 evakuoitua oli tutkittu terveysvaikutusten varalta. Voimalassa työskennelleistä
- 167 oli saanut yli 100 millisievertin (mSv) säteilyannoksen
- näistä 135 oli saanut 100-150 mSv
- 23 työntekijää 150-200 mSv
- 3 työntekijää 200-250 mSv, ja
- 6 työntekijää 309-678 mSv (lähde: WNA)
Yhtäkään akuuttia säteilysairautta ei ole raportoitu; säteilysairaus näkyy yleensä vasta noin 1000 millisievertin annoksilla. Vertailuna, 211 000 ensimmäisenä vuonna Tshernobylin puhdistustöissä työskennellyttä sai keskimäärin arviolta 165 millisievertin säteilyannoksen ja 28 kuoli akuuttiin säteilysairauteen.
Säteilysuojelussa yleisesti käytetyn LNT-mallin mukaan jokainen sadan millisievertin lisäannos lisää teoreettista todennäköisyyttä sairastua syöpään joskus elämän aikana noin 0,5 prosenttia. Normaaliolosuhteissa noin 41 % japanilaisista naisista ja noin 54 prosenttia miehistä sairastuu elämänsä aikana syöpään. On mahdollista, että syövän lisäksi säteily voi aiheuttaa esim. sydänsairauksia, mutta riskin kasvu pienillä annoksilla on pessimististenkin oletusten mukaan varsin pientä. Ylipäätään, empiirinen näyttö alle 200 millisievertin annosten terveysvaikutuksista on ristiriitaista.
Tiedelehti Naturessa uutisoidun, meneillään olevan tutkimuksen mukaan voimalan lähellä asuneista 99,3% oli saanut enintään 10 millisievertin säteilyannoksen. Noin kolme viidestä oli joko välttynyt säteilyltä tai saanut enintään kansainvälisesti normaalioloissa hyväksyttäväksi katsotun yhden millisievertin säteilyannoksen. 98 prosenttia oli saanut alle viiden millisievertin vuosiannoksen, ja 73 ihmistä oli alistunut yli 10 millisievertin annokselle - korkein mitattu annos oli 23 mSv. (Kts. myös Wall Street Journalin artikkeli.) Koska tutkimus tavoitti vain noin viidenneksen voimalan lähellä asuneista (9 747 henkilöä), on mahdollista, että korkeampiakin altistuksia on, mutta kokonaisuutena säteilyaltistus näyttää jääneen vähäiseksi.
Annoksia voi verrata esimerkiksi siihen, että Suomessa asuminen antaisi japanilaiselle keskimäärin yli 1 millisievertin vuotuisen lisäannoksen verrattuna Japanissa asumiseen. Tampereella pientalossa asuva saa keskimäärin noin 5 millisievertin vuotuisen lisäannoksen, ja maailmassa on monia asuttuja alueita, joiden luontainen taustasäteilytaso on noin 50 millisievertiä vuodessa. Vuoden tupakointi (puolitoista askia päivässä) aiheuttaa noin 13 mSv lisäannoksen, ja yhden tomografiakuvan otto noin 10 mSv.
Esimerkiksi yhdysvaltalaisen säteilysuojelun ammattijärjestö Health Physics Societyn maaliskuun alussa järjestämän asiantuntijapaneelin johtopäätös olikin selvä: säteilyaltistus on niin pieni, että sen aiheuttamien terveysvaikutusten havaitseminen tulee olemaan vaikeaa, ellei peräti mahdotonta. Edes ydinvoimaa vastustavan amerikkalaisen kansalaisjärjestö UCS:n palveluksessa oleva fyysikko Frank von Hippel ei päässyt laskelmissaan kuin enintään tuhanteen ennenaikaiseen kuolemaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Kun Japanissa havaitaan pelkästään syöpätapauksia noin 600 000 joka vuosi, näin pieni määrä ei tule todennäköisesti näkymään missään tilastoissa.
Fukushiman onnettomuudella tulee kuitenkin olemaan selkeitä ja havaittavia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Aivan kuten aikaisemmissa ydinvoimaonnettomuuksissa, ihmiset ovat peloissaan ja epätietoisia riskeistä. Pelko ja epätietoisuus uhkaavat jo nyt kanavoitua mielenterveysongelmina ja sosiaalisina vaikeuksina. Aivan kuten aikaisemmissa ydinvoimaonnettomuuksissa, vaikuttaa siltä, että mielenterveysongelmat tulevat olemaan ylivoimaisesti suurin terveysvaikutusten lähde. Asiaa ei ikävä kyllä auta se, että ydinvoimaa vastustavat järjestöt levittävät onnettomuuteen ja sen seurauksiin liittyen yksipuolista, pelkoa lietsovaa "tietoa" ja arveluja. Esimerkiksi Greenpeacen kirjoituksissa ei tietääkseni koskaan esitetä vertailukohtia ihmisten saamalle altistukselle, vaan annetaan mielikuva, että suomalaisen saamaa keskimääräistä annosta vastaava annos olisi jotakuinkin syöpätuomio. Tämän "laskeuman" vaikutukset eivät ole rajoittuneet Japaniin, vaan ihmisten ahdistus vaikuttaa nettikommenttien perusteella lisääntyneen Suomessakin.
Säteilypelko on saattanut vaikuttaa suoraan jo ainakin 25 iäkkään sairaalapotilaan kuolemaan. Vahvistamattomien uutisten mukaan potilaat jätettiin oman onnensa nojaan, kun sairaalan ja vanhainkodin henkilökunta pakeni pelkäämäänsä laskeumaa. Todellisuudessa vanhusten evakuointiin olisi ollut hyvin aikaa, ja pahimmassakin tapauksessa työntekijöiden saama säteilyannos olisi jäänyt reilusti alle sadan millisievertin. Parempi tieto säteilyn vaaroista olisi mahdollisesti ehkäissyt paniikkia ja mahdollistanut sairaiden evakuoinnin.
Mitä olisi voinut tapahtua?
Äskettäin julkisuutta saaneen väitteen mukaan Fukushiman onnettomuus olisi voinut johtaa "ketjureaktioon," jossa laitoksesta leviävä säteily olisi pakottanut hylkäämään muitakin ydinvoimaloita, jotka puolestaan olisivat tuhoutuneet. Tietyt tahot esittävät, että tälläinen ketjureaktio olisi johtanut Tokion saastumiseen asumiskelvottomaksi.
Teorian kannalta on ongelmallista, että ehjä ydinvoimala on laskeuman olosuhteissa luultavasti yksi turvallisimpia paikkoja olla ja työskennellä. Paksut seinät ja suojarakennus pitävät laskeuman melko tehokkaasti loitolla, ja laitoksesta löytyvillä säteilymittareilla on helppo valvoa laskeumapilven etenemistä. On vaikea kuvitella, että näistä asioista tietoinen henkilökunta hylkäisi laitoksia.
Teoriaa on myös kritisoitu siitä, että kyseessä oli pahin mahdollinen "mitä jos"-skenaario. Japanilaisten lähteiden mukaan skenaario oli "täyttä fiktiota."
Teorian suurin ongelma on kuitenkin se, että kyseisen ketjureaktion alkaminen olisi vaatinut erittäin epätodennäköisen tapahtumaketjun. Vaikka ydinvoimaa vastustavat esittävätkin, että pelkästään tälläisen tapahtumaketjun mahdollisuus riittää syyksi kieltää ydinvoima, on argumentin onttous yksinkertaista osoittaa. Ydinvoiman tilalle voi sijoittaa vaikka bensiinin; on helppo kuvitella epätodennäköinen mutta mitään fysiikan lakeja loukkaamaton skenaario, jossa bensiinin tankkaaminen johtaa useiden suurkaupunkien tuhoutumiseen liekkimeressä. Voihan olla mahdollista, että kaikki paloautot ovat jossain toisaalla eivätkä pääse sammuttamaan ensimmäistä tulipaloa, joka sitten riistäytyy liekkimereksi. Voi käydä, että tätä ensimmäistä tulipaloa paniikissa pakeneva ihminen törmää toisessa kaupungissa polttoainerekkaan, että ...
Yllä oleva skenaario on helppo kuitata liioitteluksi ja fantasiaksi, koska suurimmalla osalla ihmisistä on intuitiivinen käsitys tulesta, bensiinistä ja paloautoista. Ihmisillä ei kuitenkaan yleensä ole juurikaan tietoa ydinvoimasta tai säteilystä, ja näin absurdejakin skenaarioita saatetaan pitää tosimaailmassa mahdollisina tai jopa suorastaan todennäköisinä. Täysin samoilla perusteilla voisi kuitenkin kieltää minkä tahansa inhimillisen aktiviteetin, sillä kukaan ei pysty todistamaan, etteikö epätodennäköinen mutta mahdollinen ketjureaktio voisi tapahtua. (Tarkemmin ajatellen, synnyttäminen tulisi kieltää - kukaan ei voi todistaa, etteikö vastasyntyneestä tulisi uutta Hitleriä.)
Realistisempi uhkakuva on käytetyn polttoaineen varastoaltaan (tai -altaiden) pettäminen esimerkiksi uudessa maanjäristyksessä. Tälläinen onnettomuus vaikeuttaisi työtä voimala-alueella ja saattaisi johtaa uuteen radioaktiiviseen päästöön voimalan ulkopuolelle. Eniten vaarassa ollutta nelosreaktorin polttoaineallasta on tästä syystä tuettu altapäin. Riski vähenee polttoaineen "jäähtyessä" (ts. sen radioaktiivisten isotooppien hajotessa), mutta se poistuu vasta, kun altaat saadaan tyhjennettyä.
Mitä muita vaikutuksia onnettomuudella oli?
Onnettomuuden seurauksena Japanissa on nyt ajettu alas 52 maan 54 ydinvoimalasta. Puuttuva energiantuotanto on katettu fossiilisilla polttoaineilla. Vaikka maan energiankulutus on laskenut jopa 7%, Japanin energiatuotannon hiili-intensiteetti on noussut 15%. Ei olekaan ihme, että maa on vetäytymässä ilmastonmuutoksen hillintään tarkoitetusta Kioton sopimuksesta.
Onnettomuuden aiheuttamista taloudellisista kuluista on esitetty erilaisia arvioita. Erään tutkimuslaitoksen arvio ulottuu 54 miljardista 190 miljardiin euroon. Etenkin korkeimpiin arvioihin lienee syytä suhtautua pienellä varauksella, sillä Maailmanpankki arvioi itse maanjäristyksen ja tsunamin jälleenrakennuskustannusten olevan 76 - 179 miljardia euroa. Vertailun vuoksi, tähän saakka kalleimman luonnonkatastrofin - New Orleansin tuhonneen hurrikaani Katrinan - tuhoiksi arvioidaan noin 95 miljardia euroa.
Onnettomuus ja sisäpoliittinen tilanne - lähestyvät vaalit - aiheuttivat Saksassa äkkijarrutuksen ja paluun 2000-luvun alussa päätettyyn ydinvoimasta luopumiseen tähtäävään politiikkaan. (Jos joku väittää, ettei viime vuoden ydinvoimapäätös vaikuttanut hiilivoiman rakentamiseen, hän kertoo siis kaunisteltua totuutta.) Päätöksen seurauksena 2000-luvun alussa suunnitellut valtavat hiilivoimalat tullaan rakentamaan; Angela Merkelin mukaan Saksa tarvitsee pelkästään hiilivoimatehoa 10-20 gigawattia. Määrä on jopa kaksi kertaa suurempi kuin Suomen koko keskimääräinen sähköteho. Lisäksi Saksa tulee olemaan entistä riippuvaisempi Venäjän maakaasusta sekä Ranskasta, Tshekeistä ja Puolasta tuodusta sähköstä.
Saksan päätös tulee useimpien analyytikkojen mukaan lisäämään ilmakehän hiilidioksidia noin 300 miljoonalla ylimääräisellä tonnilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Määrä vastaa Suomen viiden vuoden kaikkia päästöjä tai EU:n vaivalla neuvotellun energiansäästödirektiivin kymmenen vuoden saavutusten nollausta. Todelliset päästöt saattavat olla vielä paljon suuremmat, sillä kyseisissä laskelmissa todennäköisesti aliarvioidaan maakaasun päästötase. Päätös tulee lääketieteellisessä aikakauslehti Lancetissa 2007 julkaistujen, energiantuotannon terveysvaikutuksia käsittelevien laskelmien mukaan aiheuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi ilmansaasteillaan
- noin 1000 ylimääräistä kuolemaa
- noin 10 000 vakavaa sairautta
- noin 500 000 lievempää sairautta
joka ikinen vuosi.
Ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2022 mennessä on agendalla myös Sveitsissä. Päästöjen odotetaan nousevan. Fukushiman jälkimainingeissa myös Italiassa järjestettiin kansanäänestys ydinvoimasta. Kielteisen tuloksen seurauksena on ollut maakaasuvoimaloiden rakentaminen.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Montako raatoa pitää ydinsaasteesta olla välittömästi kuolleita?
Minä en ole kuullut ikinä kenestäkään joka ois välittömästi kuollut kasvihuonekaasuihin..
Toivottavasti kukaan ei kuole. Jos luit jutun, saatoit huomata, että ydinvoimaa vastustavakin fyysikko pääsee enintään tuhanteen pitkällä aikavälillä ennenaikaisesti kuolevaan.
Se on valitettavaa, mutta vaihtoehtojen aiheuttamiin vahinkoihin verrattuna hyvin pientä. Kysymyshän näissä energia-asioissa ei ole siitä, mikä olisi haitaton tapa tuottaa energiaa - sellaisia ei ole eikä tule olemaan - vaan siitä, mikä tapa tuottaa energiaa aiheuttaisi mahdollisimman vähän vahinkoja, ympäristölle ja ihmisille. (Oma tärkeysjärjestykseni, mielipiteet voivat vaihdella.) Tälläisessä vertailussa ydinvoima pärjää varsin hyvin.
Itse olen lyönyt viskipullosta vetoa, että havaittujen kuolemien määrä jää 25 vuoden kuluessa alle sataan. Kts.
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81209-miksi-f...
Ilmastonmuutoksen "worst case" on kaiken elämän loppu. Ei kovin todennäköinen skenaario, mutta vähintään yhtä todennäköinen kuin Tokion autioituminen Fukushiman seurauksena.
Ilmastonmuutoshan taitaa johtua jostakin muusta kuin ihmisten valinnoista?
Vaikka ilmastonmuutosta ei otettaisi lainkaan huomioon, ydinvoiman vaihtoehdot tappavat silti enemmän kuin ydinvoima. Kuten kirjoitin, Saksan päätös tulee johtamaan noin tuhanteen ylimääräiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan joka ikinen vuosi tästä eteenpäin. Fukushima ehkä tuhanteen ylimääräiseen kuolemaan yhteensä. Nuo luvut tuossa eivät sisällä minkäänlaista osuutta hiilidioksidipäästöille.
Ikävä kyllä, ilmastonmuutoskin taitaa johtua juurikin ihmisten valinnoista. Tarkemmin sanottuna, energiantuotantovalinnoista, eli siitä, että poltamme fossiilisia polttoaineita.
En käy tästä enempää väittelemään, mutta kehotan lukemaan tämän suomenkielisen sivuston ihan ajatuksen kanssa:
Hienoa jos näin on ... ostan sinulle mielelläni sen konjakkipullon!
- Kuitenkin ... tällaistakin tietoa on tarjolla:
Kiitos, saa nähdä, kuinka sen pullon kanssa käy!
Kiitos myös tuosta linkistä, en ollut sitä aiemmin huomannutkaan. Tiivistelmänä muille lukijoille, 573 kuolemaa on virallisesti merkitty "onnettomuuteen liittyviksi." Jos oikein tulkitsin, näillä tarkoitetaan esim. evakuoinnista johtuvia kuolemantapauksia.
Mihin saakka sitten vedetään raja onnettomuudesta johtuville kuolemille, lienee henkilökohtainen kysymys. Aivan varmaa on, että pelko ja ahdistus tulevat ajamaan ihmisiä itsemurhiin ja epäterveellisiin elämänvalintoihin. Missä määrin näistä sitten ovat vastuussa pelkoa lietsoneet - sepä onkin mielenkiintoinen kysymys sekin.
Tässä ketjussa yritetään yhdistää useita täysin toisiinsa liittymättömiä asioita, kuten:
1. Ilmastomuutos, ihmisen osuus erittäin kyseenalainen!
2. Fuskusiman onnettomuus joka johtui mannerlaattojen liikkeestä ja siitä että Japani sijaitsee Tyynen meren erittäin rauhattomalla n.s. ”ring of fire” maanjäristysalueella. Japanin rannikko vajosi myös n. metrin verran alaspäin!
3. Tshernobylin onnettomuus, joka johtui ydinvoilamaan henkilöstön omista kokeiluista, joka oli yli sen rajan mitä voimala voitiin olettaa kestävän!
Ihmisen kromosomit ovat sitä paitsi erittäin vastustuskykyisiä ja itse korjaavia tiettyyn aika korkeaan säteilytasoon asti!
Windscale, Kyshtym, Lucens, Three Mile Island, Tsernobyl, Forsmark, Fukushima... Ydinvoiman historia on täynnä esimerkkejä tapauksista, joiden piti olla etukäteen mahdottomia, mutta jälkikäteen on helppo selittää. Jälkiviisaus kun on sitä suurinta viisautta.
Olkiluodossa ollaan ottamassa käyttöön rektorimallia, jota ei ole testattu kaupallisessa käytössä. Miten voisi olettaa, että tällä kertaa olisi otettu kaikki mahdollinen huomioon?
Ei varmaan mitenkään. Tosin, Japanissa Fukushima Dai-nin ydinvoimala selvisi samasta katastrofista käytännössä ilman vahinkoja. Uudemmat laitokset ovat ihan oikeasti turvallisempia.
Mutta. Tilanne on ikävä kyllä se, että ydinvoiman realistiset vaihtoehdot tappavat kymmeniä tai satoja ihmisiä jokaista ydinvoimaonnettomuuksissa kuollutta kohden. Kehotan perehtymään eri energiamuotojen ongelmiin ennen yksipuolista tuomitsemista.
Muuten, Fukushimasta taidetaan nyt saada varsin hyvää aineistoa vahvistamaan jotain, mitä asiaan perehtyneet ovat epäilleet jo kauan: ydinonnettomuuksien vaaroja on liioiteltu erittäin paljon. Luepa vielä ajatuksen kanssa tuo vertaus bensiiniin. Pystytkö varmasti todistamaan, että bensiinin käytössä on ihan varmasti otettu ihan kaikki mahdollisuudet huomioon?
Jos et pysty aukottomasti todistamaan, miksei bensiiniä kielletä?
En ole öljyalalla, en osaa sanoa bensiinin terveysvaikutuksista paljoakaan.
Toisaalta, ei ole syytä jumiutua mihinkään ydinvoima vs hiili -nokitteluun; paljonko ihmisiä kuolee biokaasulaitos-, metsähakevoimalaitoksissa, aurinko-, lämpöpumppu- pellettitehdas tai tuulivoimalaonnettomuuksissa? Satoja kertoja enemmän kuin ydinvoimaonnettomuuksissa? Rohkenen epäillä.
Eppäillähän tuota soppii, meilläpäin sanottaisiin. Mutta numerot ovat seuraavanlaiset.
Terveysvaikutukset tuotettua terawattituntia kohden Euroopassa, keskimäärin. N/A tarkoittaa, ettei luotettavia tietoja ole saatavilla tai tapauksia on liian vähän.
Ruskohiili (ligniitti):
onnettomuuskuolemia suuren yleisön joukossa 0,02
onnettomuuskuolemia työntekijöiden keskuudessa 0,10
Ilmansaasteiden vaikutus
Kuolemia 32,6
Vakavia sairauksia 298
Lievempiä sairauksia 17 676
Kivihiili (antrasiitti)
onnettomuuskuolemia suuren yleisön joukossa 0,02
onnettomuuskuolemia työntekijöiden keskuudessa 0,10
Ilmansaasteiden vaikutus
Kuolemia 24,5
Vakavia sairauksia 225
Lievempiä sairauksia 13 288
Maakaasu
onnettomuuskuolemia suuren yleisön joukossa 0,02
onnettomuuskuolemia työntekijöiden keskuudessa 0,001
Ilmansaasteiden vaikutus
Kuolemia 2,8
Vakavia sairauksia 30
Lievempiä sairauksia 703
Öljy
onnettomuuskuolemia suuren yleisön joukossa 0,03
onnettomuuskuolemia työntekijöiden keskuudessa N/A
Ilmansaasteiden vaikutus
Kuolemia 18,4
Vakavia sairauksia 161
Lievempiä sairauksia 9551
Biomassa
onnettomuuskuolemia suuren yleisön joukossa N/A
onnettomuuskuolemia työntekijöiden keskuudessa N/A
Ilmansaasteiden vaikutus
Kuolemia 4,63
Vakavia sairauksia 43
Lievempiä sairauksia 2276
Ydinvoima
onnettomuuskuolemia suuren yleisön joukossa 0,003
onnettomuuskuolemia työntekijöiden keskuudessa 0,019
Ilmansaasteiden vaikutus
Kuolemia 0,052
Vakavia sairauksia 0,22
Lievempiä sairauksia N/A
Lähteenä esim. Markandya & Wilkinson 2007, Energy and Health 2: Electricity generation and health. Lancet 370:979-990.
Niin, ei ole yhtään uusiutuvista energianlähteistä jouhtuvaa todettua kuolemantapausta, ihan kuten epäilin.
Tarkalleen samalla logiikalla Tshernobylin kuolonuhrien määrä on enintään 56, mahdollisesti alhaisempi.
On oikein hyvin tiedossa, että pitkälti polttamisesta peräisin olevat pienhiukkaset ovat merkittävä erilaisten sairauksien ja ennenaikaisten kuolemien lähde. Asiaa on tutkittu Suomessakin: Marko Tainion väitöskirjan (2009) mukaan pienhiukkaset aiheuttavat "joitakin satoja" (muistaakseni n. 500) ennenaikaista kuolemaa Suomessa joka vuosi. Näistä noin 70 tulee biomassasta. Se on liikenteen jälkeen Suomessa toiseksi tärkein yksittäinen pienhiukkaspäästöjen lähde.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-2...
On mielestäni älyllisesti epärehellistä esittää, että energialähteen A normaalitoiminnassaan - "business as usual" - aiheuttamat vahingot ovat VÄHEMMÄN merkityksellisiä kuin energialähteen B onnettomuustilanteessa mahdollisesti aiheuttamat vahingot. Etenkin, jos A aiheuttaa normaalioperaatioissaan paljon enemmän vahinkoja kuin B onnettomuustilanteissakaan.
Ai niin, olet muuten väärässä noissa dokumentoiduissa kuolemantapauksissa. Tässä pelkästään tuulivoimalle
http://www.caithnesswindfarms.co.uk/accidents.pdf
1990-luvun puolivälistä alkaen 99 kuolemantapausta. Itsekin muistan tässä ihan äskettäin Kiinassa sattuneen, viisi uhria vaatineen onnettomuuden:
http://www.rechargenews.com/energy/wind/article282...
Tuotettua energiamäärää kohden, noita onnettomuuksia on ihan kohtalaisen paljon. Tuulivoiman puolesta paljon kirjoittanut Paul Gipe saa tuulivoimalle vuoteen 2000 saakka 0,15 kuolemaa per terawattitunti. Vrt. esim. ylläolevaan taulukkoon.
Tuosta on varmasti päästy alas, koska tuulivoiman tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti ja menetelmät ovat kehittyneet. Hyvä kysymys on - kuinka paljon? Asiallisesti ottaen kyseessä toki on kaikilla käytännön mittareilla erittäin turvallinen energiantuotantomuoto, melkein yhtä hyvä kuin ydinvoima :).
Luvuista puuttuvat tuulivoimaa tukevan säätövoiman aiheuttamat uhrit. Klubiaskin kansi-tason approksimaationa voi laskea, että kun tuulivoiman osuus sähköverkosta ylittää 20%, säätötehoa tullaan tarvitsemaan suuruusluokkaa puolet asennetusta nimellistehosta, ja se tullaan tuottamaan etupäässä maakaasulla.
Täällä lisää: http://nextbigfuture.com/2011/03/deaths-per-twh-by...
Pienhiukkaspäästöt tappavat Euroopassa European Environment Agencyn mukaan 380 000 ihmistä vuodessa. Mikähän mekkala nousisi, mikäli ydinvoimalat tappaisivat osaakaan tuosta määrästä. Montako hiilivoimalaa ja muita fossiilisia polttavia ja saasteita päästäviä voimalaitoksia Suomessa onkaan.
Niinpä.
Suomessa pelkästään kivihiili kattaa 10% energiankulutuksesta ja olosuhteista riippuen 11-21% sähkönkulutuksesta. Lisäksi turvetta - kenties ainoaa kivihiiltäkin pahempaa polttoainetta - käytetään paljon.
Kysyin joskus Greenpeacen edustajalta, miksi hiilen- tai turpeenpolttoa vastaan ei järjestetä mielenosoituksia. Kuulemma kyseiset energiamuodot eivät ole Suomessa niin merkittävässä roolissa (!!!).
Tosiasiahan on se, että ydinvoiman realistisia (eli reaalimaailmassa historiallisesti toteutuneita) vaihtoehtoja ovat kivihiili, maakaasu, ja turve. Näiden vastustamiseen ei vaan ympäristöjärjestöillä riitä ruutia, lähinnä netissä julkaistavia kannanottoja enempää. Eikä suurta yleisöä kiinnosta, vaikka kyseiset kuolemantehtaat syytävät ilmaan ja tuhkaan hyvin paljon jopa uraania ja toriumia - muiden, paljon vaarallisempien myrkkyjen ohella.
Suomessakin Meri-Porin hiililauhdevoimala on aivan suoraa seurausta vuoden 1993 kielteisestä ydinvoimapäätöksestä. Saksan tilannetta olenkin käsitellyt, sekä ylempänä että muutamassa sivupalkistakin löytyvässä kirjoituksessa.
Greenpeace toteuttaa hiilivoimakampanjaansa siellä missä sillä on eniten merkitystä: USA, Kiina, jne. Viimeisen puolen vuoden aikana USAssa on suljettu kolme ydinvoimalaa, Australiassa on lykätty päätöstä maailman suurimmasta hiilisatamasta ja facebook on ilmoittanut alkavansa käyttää 100% uusiutuvaa energiaa. Kaikki nämä olivat Greenpeacen kampanjoinnin kohteena.
Suomessa on ehkä parempi yrittää vaikuttaa suoraan päättäjiin kuin yrittää järjestää mielenosoitusta hiili- tai turvevoimaa vastaan.
Miksi haluat mielenosoituksen hiilivoimaa vastaan? Mitä sillä saavuttaisi?
Miksi ydinvoimaa vastaan järjestetään sitten vähintään vuosittain mielenosoituksia, jos poliitikkoihin vaikuttamalla saisi enemmän aikaan?
Ulkomailla GP onkin tehnyt varsin hyvää työtä hiilenpolton vähentämiseksi. Valitettavasti se on tehnyt vielä enemmän työtä hiilenpolton lisäämiseksi.
Oli miten oli, pidän ilmaistua asennetta "hiilenpoltto ei Suomessa ole merkittävässä roolissa" joko jeesusteluna tai tietämättömyytenä. Hiilihän on meillä korvattu osin turpeella, joka on todennäköisesti vielä huonompi vaihtoehto.
>Miksi ydinvoimaa vastaan järjestetään sitten vähintään vuosittain mielenosoituksia, jos poliitikkoihin vaikuttamalla saisi enemmän aikaan?
Ydinvoima jakaa mielipiteitä hyvin jyrkästi. Kansan keskuudessa käsittääkseni kannatus/vastustus on melko tarkkaan fifty-fifty. Puoluekenttää kun katsoo, niin kansanedustajat ovat varsin puolueuskollisia, eivätkä välttämättä seuraa kannattajiensa mielipiteitä. Tästä syystä on tärkeää, että järjestetään mielenilmauksia.
Hiilivoiman kohdalla tilanne on taas eri - kukaan ei (julkisesti) tunnusta kannattavansa hiilivoimaa enää nykyään, eivät edes energiayhtiöt. Sen käyttöä sanelee hinta ja politiikka. Siksi on parasta yrittää vaikuttaa politiikkoihin.
Kerrotko vielä että kuka on sanonut että "hiilenpoltto ei Suomessa ole merkittävässä roolissa"? Oliko tämä "edustaja" kampanjoitsija vai vapaaehtoinen? Ja millainen tilanne oli (seminaari/vapaamuotoinen juttelu kadulla)?
Jollei muistini petä, kyseessä oli Greenpeacen työntekijä, jota kysymyksellä ahdistin erään ympäristötapahtuman jatkoilla.
Itse ehkä hieman kyynisempänä näen asian niin, että mielipiteitä jakavien aiheiden vastustus tuo julkisuutta ja sitä kautta kannattajia ynnä lahjoituksia. Asiaan vähemmänkin perehtyneet (tai ehkä tässä asiassa etupäässä ne) ylipäätään jaksavat vaivautua paikalle, toisin kuin fossiilisten polttoa vastustettaessa.
Koska kannattajista suurta osaa yhdistää sitten tämä tietty juttu, on kannasta peräytyminen vaikeaa. Kannan muuttamista hankaloittaa mm. confirmation bias, jonka seurauksena lähinnä omaa kantaa tukevia tietoja ylipäätään otetaan vastaan.
Tämä on toki itsellänikin riskinä, ja siksi olen yleensä kirjoitusten lopussa pyytänyt vastakkaisia todisteita esitettäväksi. Yli 100 000 lukijaa myöhemmin, näitä todisteita on edelleen hyvin, hyvin vähän. Tuossa ylempänä Heikki Hyötyniemellä on ensimmäinen uusi pitkään aikaan. Ehkäpä sinulla on jemmassa parempia todisteita esim. eri energiamuotojen aiheuttamista vahingoista?
Huomaa muuten, että tuo satakertainen kuolemantapausten määrä on monessa tapauksessa varovainen arvio, ei mikään ylilyönti.
Jaa jatkoilla? Aika epävirallinen mielipide siis. Olisit voinut kertoa tämän myös kysymättä - että lähde ei ollut lehdistötiedote, tai vastaava kirjallinen lähde, vaan hiprakassa siinä jutusteltiin, etkä ole siis itsekkään muistikuvistasi ihan varma. Hiukan kyynisenä voisin sanoa tätä loanheitoksi.
Kaikki Greenpeacen työntekijät eivät ole ydinenergiaasiantuntijoita. Jos ihminen jolle juttelit ei ollut energiavastaava tai tiedotuspäällikkö, niin tuo lausunto ei edusta järjestön mielipidettä. Virallinen mielipide on saatavilla järjestön verkkosivulta.
Kyllä suomalaisten pitää luopua ydinvoimasta kuten Ruotsissa on tehty jo kauan sitten. Siellä on purettu vanhoista voimaloista reaktorit pois - erittäin riskaabeli homma - säteilypäästöjä on mahdoton välttää. Ei ollut GPn jannuja paikalla riekkumassa. Jenkeissä yritettiin samaa niin se estettin.
Ruotsissa jotenkin ne tyhjät voimaloiden kuoret tekevät puolet maan sähköntarpeesta. Riittääpä vielä myyntiinkin kaikiin ilmansuuntiin:
http://energinet.dk/Flash/Forside/index.html
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkin...
Selitys ei vaadi korkeampaa matematiikkaa - vain oikean tilinumeron.
Kiinnostava detalji oli tuo Japanin 7 % vähennys energiankulutuksessa. Kun minua on usein valistettu, kuinka energiatehokkuuden suhteen kaikki realistisesti tehtävissä oleva olisi jo tehty.
Oppi tämäkin. 7% vähennys vuodessa on siis mahdollista. Toivottavasti sama säästö voidaan toistaa muualla ilman tsunameita.
Kirjoituksesi hesarin paperiversiossa oli muuten ytimekäs ja hyvä.
Jos ehdit muilta kiireiltäsi vilkuilemaan ulos lennolla Euroopan yllä niin huomaat heti miten 7% SÄHKÖNsäästö on jo tehty. Ruotsissa ja Suomessa katuvalot palavat kirkkaasti jotta jotain muuta säästyisi. Että keksippäs muuta venkoilua.
Kiitos!
Tuo seitsemän prosentin vähennys saatiin siis aikaan tuhoamalla useita kaupunkeja ja lukuisia teollisuuslaitoksia, sekä ajamalla useita muita alas esim. logistiikkaongelmien vuoksi. Ainakin huhtikuun loppuun saakka koko maa oli kolme tuntia päivästä ilman sähköä. Kaikki ehjinä säilyneet tehtaat eivät ole auenneet vieläkään.
Kyllä tälläisillä keinoilla saadaan energiankulutus vaikka miten alas.
Täältä käsin katsottuna on helppo unohtaa, miten hirmuinen katastrofi tuo tsunami oli. Uutisointi kun on voittopuolisesti keskittynyt tähän ainoaan onnettomuuden osa-alueeseen, joka ei ole suoranaisesti tappanut ketään (tosin tuo huomio 573 evakuoinnin vuoksi kuolleesta on aiheellinen). Vaikka edes Wikipedian koostetta lukemalla voi saada pienen kuvan tuhojen laajuudesta:
http://en.wikipedia.org/wiki/2011_Tōhoku_earthquake_and_tsunami#Damage_and_effects
Ihan näin karkeana vertailuna, pelkästään vaurioituneita rakennuksia on enemmän kuin Suomessa on yhteensä rivi- ja kerrosasuintaloja, ja kokonaan tuhoutuneita rakennuksia on enemmän kuin Suomessa on teollisuusrakennuksia yhteensä.
Kyllä energiatehokkuuden kanssa on vielä paljon tekemistä. Japanissa käsitykseni mukaan varsinkin. Mutta saavutetaanko sillä haluttuja päästövähennyksiä - sepä on aivan toinen juttu.
Päästövähennyksistä ja niiden tarpeesta puheenollen, suosittelenpas lukemaan tämän juttusen:
http://grist.org/climate-change/2011-12-05-the-bru...
Selittää hyvin, miksi päästövähennyksiä pitäisi saada aikaan nyt, eikä joskus 20 vuoden päästä. Eli nimenomaan ei niin miten vaikka Saksa yrittää tehdä.
Epäilemättä osa vähenemisestä on suora seuraus energiaa kuluttavan infran menettämisestä. Jos tsunami pyyhkii tehtaan pois, putoaa sen kulutus nollaan. Mutta tuskin sentään tämä selittää lähellekään tuota 7 % pudotusta.
Akuutin kriisin kuluessa tietysti tapahtuu rajuja muutoksia. Mielekästä olisi verrata nykytilannetta onnettomuutta edeltäneeseen kulutukseen. Nyt siellä kuitenkin tuotanto ja yhteiskunta on taas jaloillaan (lukemieni uutisten mukaan).
Kiitos linkistä. Toki olen siinä suhteessa kanssasi samaa mieltä, että olisivat onnettomuuden jälkeen saaneet kernaammin käynnistää ne ydin- kuin lauhdevoimalat.
Vastalukemiseksi voisin ehdottaa Alan Weismanin 'Maailma ilman meitä'. Sen viesti lyhyesti: Pahin, minkä ihminen voi saada aikaan, on Permikauden joukkotuhon kaltainen sukupuuttoaalto. Mutta sekin on koko maapallon elikaaressa vaan pikkujuttu. Vaikka ihminen näin hävittääkin itsensä, elämä kyllä jossain muodossa jatkuu.
Teollisuustuotanto putosi pahiten vaurioituneilla alueilla jopa yli 30% ja koko Japanissa melkein 16%. En ole nähnyt erittelyjä, mistä nuo energiansäästöt ovat tulleet, mutta näin näppituntumalta epäilen, että teollisuuden vajaakäytöllä on asiaan määräävä vaikutus.
On siellä toki tehty muutakin, mm. pyritty vähentämään ilmastointia kesäaikaan.
Joka tapauksessa, Japanin saastepäästöt ovat nyt suurempia kuin ennen tsunamia, vaikka energian kulutus on pienentynyt, nimenomaan vastaavaan aikaan ennen tsunamia verrattuna. Ei hyvä.
Maailma ilman meitä on hieno kirja, mutta se käsittelee tilannetta, jossa ihmiset katoavat mystisesti ja yhtäkkiä maan pinnalta. Ikävä kyllä, niin kauniisti tuskin lähdemme. Pahimmassa tapauksessa päästämme irti itseään voimistavan kasvihuoneilmiön, jonka seurauksena keskilämpötilat nousevat epämiellyttävästi yli veden kiehumispisteen. Tämä tarkoittaisi käytännössä kaiken elämän loppua. NASA:n James Hansen on väittänyt useaan otteeseen, että ellei fossiilisten polttamista saada loppumaan vuoteen 2100 mennessä, tuolta ei voida enää välttyä. Toiset tutkijat pitävät Hansenin ennustusta epätodennäköisenä (todennäköisyys ehkä 2%), mutta nähdäkseni se on kyllä hyvin paljon todennäköisempi kuin uutisissa väläytelty ydinvoimalasta toiseen leviävä "ketjureaktio."
Vähemmänkin apokalyptiset skenaariot tarkoittaisivat miljoonien, kenties miljardien ihmisten menettävän elinmahdollisuutensa. Se, mitä tiedämme ihmisyhteisöjen toiminnasta lähestyvän tuhon edessä, antaa vahvoja syitä olettaa, että ennen kuolemaansa nämä miljoonat tekisivät aivan mitä tahansa saadakseen edes vähän lisää aikaa. Näin käytännössä se tarkoittaa resurssisotia ja luonnon raiskaamista "isolla kädellä."
Jos haluamme pitää tälläisten tapahtumien riskin kohtuullisen pienenä - siis alle kymmenissä prosenteissa - päästöjä olisi leikattava nyt eikä ehkä joskus. Kuten tuossa Gristin jutussa mainittiin, pikapuoliin ollaan tilanteessa, jossa päästöjen olisi pienennyttävä vuosi toisensa jälkeen 10% luokkaa.
Ydinvoiman vastustus ikävä kyllä vain vaikeuttaa asioita.
Kirjoittaja Korhoselta ansiokas ja kiihkoton kirjoitus.
"Asiaa ei ikävä kyllä auta se, että ydinvoimaa vastustavat järjestöt levittävät onnettomuuteen ja sen seurauksiin liittyen yksipuolista, pelkoa lietsovaa "tietoa" ja arveluja."
Tämä on valitettavaa. Ydinvoimaan, kuten kaikkiin energiantuotantomuotoihin liittyy riskinsä. On ehdottoman hyvä, että ydinvoimaan liittyvistä ongelmista puhutaan ja tiedotetaan. Se hyödyttää kaikkia. Mutta sen (kuten myös ydinvoiman puolustamisen) on ehdottomasti perustuttava faktoihin. Pelottelu ja demonisointi on vastuutonta toimintaa.
Kuulin juuri tapauksesta, jossa Iwate:ssa asuva perhe oli särkynyt onnettomuuden seurauksena. Perheen äiti oli mennyt pelottelupropagandan seurauksena paniikkiin ja muuttanut lapsensa kanssa Okinawalle. Mies jäi kotiinsa auttamaan alueen jälleenrakentamisessa. Ainoa syyllinen tuohonkin perhetragediaan oli vastuuttomat alarmnistit. Tämä on polttoainetta heidän narsismilleen.
Ilmakehän pöly ja myrkkypitoisuus on joka tapauksessa
riskaabeli häiriötekijä kumuloituessaan.
Lämpötila - pöly ja CO2 -pitoisuudet ovat vaihdelleet omassa,
orbitaalisessa rytmissään jo paljon ennen ihmistä:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b8...
Hiukkaspäästöt olisi helposti hallittavissa kun nyt näyttää
tektooninen ja vulkaaninen aktiivisuus suhteellisen rauhalliselta.
Tämä edellyttää tehokasta kaasun ja sähkön jakeluverkkoa ja suuria
(min. 100MW) laitoksia joihin on teknisesti ja taloudellisesti
liitettävissä tehokkaat suotimet/pesurit.
Jos halutaan tuottaa ruokaa myös ihmisille, eikä vain autoille on -
syytä huolestua esim. pallukan fosforivarannoista. Wikissä väitettään
kaivannaisfosforin loppuvan ~50 vuodessa.
Tätä ei haluta kuulla - tuossa JMKn linkissä verrataan tilannetta
vakavaan sairauteen. Usein lääkäri varoo kertomasta potilaalle
aivan koko totuutta. Toivossa on hyvä elää, sanoi satiainen.
Mihin perustuu väitteesi, ettei Cesium-137 keräänny elimistöön? Sen biologinen puoliintumisaika on 70 päivää. Ydinonnettomuuden sattuessa vakavimmat päästöt tapahtuisivat tuollaisen ajanjakson sisällä.
Laskeskelin, että jos tuota saisi pienen määrän elimistöönsä niin 100% eliminaatiossa menisi muutamia vuosia.
Strontium-90:tä et mainitse lainkaan.
Sanot myös että "kallioperästä tihkuvan radonin vuoksi suomalaisen saama keskimääräinen säteilyannos on noin 3,7 millisievertiä vuodessa". STUK sanoo, että "Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos eri säteilylähteistä on noin 3,7 mSv vuodessa. Tästä noin 2 mSv aiheutuu sisäilman radonista. Kehossa olevista luonnon radioaktiivisista aineista aiheutuu noin 0,3 mSv ja röntgentutkimuksista noin 0,5 mSv. Tshernobylin laskeumasta arvioidaan aiheutuvan noin 0,04 mSv:n säteilyannos vuodessa."
Oikea kokonaismäärä, mutta vääristä lähteistä. Tällaiset virheet saavat ensisilmäyksellä pätevän tekstin vaikuttamaan wikipediatietoudelta.
"Saksan päätös tulee useimpien analyytikkojen mukaan lisäämään ilmakehän hiilidioksidia noin 300 miljoonalla ylimääräisellä tonnilla seuraavan kymmenen vuoden aikana."
Mitä jos kaivettaisiin esille vuoden 2011 Saksan päästö- ja energiatilastot sen sijaan että spekuloitaisiin? Niiden pitäisi olla saatavilla näihin aikoihin. "Viittauksesi" ei itseasiassa ole viitaus ollenkaan.
Väitteeni cesiumin kerääntymättömyydestä perustuu siihen, ettei se tietääkseni keräänny mihinkään yksittäiseen elimeen, kuten vaikka jodi tekee. Tämä on se ominaisuus, mikä tekee jodista erityisen vaarallista. Samanlaista selvää yhteyttä altistuksen ja sairastuvuuden välillä ei esim. UNSCEAR ole tietääkseni kyennyt cesiumin osalta löytämään.
Mainitsin käsittääkseni selvästi, että muitakin radioaktiivisia aineita vapautui, mutta pitoisuuksissa, joiden ei varsinaisesti odoteta aiheuttavan haittaa. Ydinonnettomuuksien suhteen nimenomaan tuo cesium-laskeuma on yleinen mittakeppi pitkäaikaista evakuointia vaativien alueiden suhteen. Toki tämän ohella otetaan huomioon odotettavissa oleva lisäaltistus, ja tähän lasketaan sitten muutkin radioaktiiviset isotoopit.
Olisin ehkä voinut kirjoittaa ylläolevan ja tuon keskimääräisen säteilyannoksen hieman selvemmin. Olet aivan oikeassa, radon aiheuttaa siitä "vain" suurimman osan. Tarkoitukseni oli sanoa, että kallioperästä tihkuvan radonin vuoksi suomalaisen saama keskimääräinen säteilyannos on huomattavasti maailman keskiarvoa korkeampi. Korjaan virkkeen.
Saksan päästöistä minulla ja Maailmanpankilla on vasta vuoden 2008 tilasto. Jos tiedät tuoreempia, kerro toki mistä niitä löytäisin. Huomaa myös, että tuo on 10 vuoden aikana syntyvä päästölisäys - eivät vasta rakenteilla olevat hiilivoimalat ole tietenkään voineet vielä aiheuttaa päästöjä.
Arvio päästölisäyksestä löytyy esim. tästä uutisesta:
http://www.reuters.com/article/2011/06/01/us-germa...
300 miljoonaa tonnia on optimistinen arvio, pessimistisemmät liikkuvat 400 miljoonan tonnin huonommalla puolella. Omien laskujeni mukaan Saksan päätös lisää hiilivoiman nettotuotantoa noin 6 GW, kaksi kolmannesta Suomen keskimääräisestä sähköntuotannosta. Päälle tulee vielä muista maista ostettu hiilisähkö sekä maakaasu. Jälkimmäisen "viralliset" IPCC:n 2007 julkistamat päästöarvot ovat erittäin todennäköisesti alakanttiin, koska kyseisissä luvuissa on luultavasti aliarvioitu kaasujärjestelmän metaanipäästöjä.
Saksan tilastokeskuksesta on saatavilla vuoden 2011 alustavat luvut sähköntuotannossa.
https://www.destatis.de/DE/ZahlenFakten/Wirtschaft...
Tiivistelmä: 2011 tuotanto, suluissa muutos 2010:stä.
Sähkön kokonaistuotanto 614,5TWh (-13,6TWh), Ruskohiili 153,0 (+6,9TWh), Ydinenergia 108,0 (-32,5TWh), Kivihiili 114,5 (-2,5TWh), Maakaasu 84,0 (-2,8TWh), Öljytuotteet 7,0(-1,4TWh), Uusiutuvat energialähteet 122,0 (+19,2TWh), Muut 26,0 (-0,7TWh)
Eli tuotanto ruskohiilellä lisääntyi 6,9 TWh, mutta samalla tuotanto muilla fossiilisilla polttoaineilla vähentyi 6,7TWh. Mitään merkittävää lisäystä päästöihin ei siis tapahtunut (mikä on myös nähtävissä tämän hetken CO2 päästöoikeuksien hinnasta: halpoja ovat). Ydinvoima väheni 32,5TWh ja uusiutuvat lisääntyivät 19,2TWh. Kokonaistuotanto väheni 13,6TWh, mikä tarkoittaa, että Saksa vähensi energian vientiä.
Paras että tarkistat laskelmasi.
Eli kun katsoo noita "ainoita realistisia" vaihtoehtoja, toinen väheni hyvin merkittävästi, samalla kun toinen ei lisääntynyt. Miksei siis uusiutuvat energianlähteet ole realistinen vaihtoehto?
Miten ajattelit vuosina 2015-2020 valmistuvien hiilivoimaloiden näkyvän vuoden 2011 päästötilastoissa?
Päästöoikeuksien hintaan "saattaa" tietysti vaikuttaa myös pahin taloudellinen taantuma sitten vuoden 1930, ja siitä vieläkin jatkuva toipuminen. Varsinainen ongelma ei kuitenkaan ole tämän hetken päästöoikeuksien hinta, vaan se, että hiilettömän energiantuotannon väheneminen vähentää myös poliitikkojen motiiveja ja kykyä kiristää kiintiöitä tulevaisuudessa. Jos päästökiintiöt olisivat nyt jo sillä tasolla, että tarvittavat 80-90% leikkaukset saataisiin niillä aikaan, tämä ei tietenkään olisi ongelma. Mutta kun ne eivät ole. Ja nyt näyttää siltä, että edes 30% leikkaukset eivät tule olemaan lähivuosina poliittista realismia.
Mutta. Ruskohiilen, sen pahimman hiilen, poltto on siis jo nyt lisääntynyt erittäin voimakkaasti. I rest my case.
Saksan energiakumouksen haasteita on käsitelty esim. seuraavissa artikkeleissa:
http://www.tnr.com/article/environment-and-energy/...
http://thebreakthrough.org/blog/2011/06/analysis_g...
http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518...
http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518...
http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518...
http://theenergycollective.com/willem-post/67528/g...
Perusongelma Saksan energiavisiossa on se, että uusiutuvat, energiansäästö jne. olisi voitu ja pitänyt käyttää korvaamaan ensisijaisesti hiilen ja toissijaisesti kaasun polttoa. Ydinvoiman korvaamisen tulisi kaiken järjen mukaan olla ohjelmassa vasta siksi, kun sekä ympäristölle että ihmiselle ylivoimaisen paljon vaarallisemmat energianlähteet on saatu ajettua alas.
Greenpeacen energiavisioiden realistisuudesta näin ylipäätään
http://passiiviidentiteetti.wordpress.com/2011/07/...
Edelleen, vaikka visio olisikin realistinen (mihin en usko), ongelma on takaperoisissa prioriteeteissa. Ensimmäiseksi pitäisi ajaa alas vaarallisimmat energianlähteet.
Jos et ole perehtynyt niihin ongelmiin, mitä stokastisten uusiutuvien (tuuli, aurinko, aaltovoima) voimakas rakentaminen ja integrointi sähköverkkoon aiheuttaa, en ihmettele kantaasi. Itse olen viimeisen muutaman vuoden aikana yrittänyt ottaa asiasta selvää, ja olen suoraan sanottuna kauhistunut siitä, mitä olen saanut selville. Näyttää hyvin todennäköiseltä, että stokastisten uusiutuvien osuus ei tule kuin harvoissa maissa nousemaan edes yhteensä yli 50% sähköntuotannosta. Sekin vaatii melkoisia ponnisteluja ja niiden tukemista paitsi rahallisesti, myös polttamalla suuria määriä hiiltä ja maakaasua. Tälläisillä "ratkaisuilla" ei ole mitään toiveita päästä sellaisiin päästövähennyksiin, joita tämän hetken konsensus pitää välttämättöminä ilmastokatastrofin välttämiseksi; ota huomioon, että fossiilisilla tuotetun sähkön lisäksi pitäisi korvata vähintään yhtä suuri liikennepolttoaineisiin, lämmitykseen ja teollisuuden prosesseihin kuluva määrä fossiilista primäärienergiaa.
>Miten ajattelit vuosina 2015-2020 valmistuvien hiilivoimaloiden näkyvän vuoden 2011 päästötilastoissa?
En ala spekuloimaan. Katsotaan 2020. Tuleva energiapolitiikka riippuu tämän päivän ratkaisuista.
Mutta kysymys on oleellinen: onko sinulla tietoa, montako hiilivoimalaa on rakenteilla Saksassa juuri nyt? Ei luvanhakuprosessissa tms. vaan rakenteilla, jo tällä hetkellä?
>Mutta. Ruskohiilen, sen pahimman hiilen, poltto on siis jo nyt lisääntynyt erittäin voimakkaasti. I rest my case.
Eli jätit huomioimatta kaikki muut fossiilisten vähennykset. Tarktuit yksityiskohtaan ja unohdit laajemman kuvan. Kun tarkostellaan kokonaiskuvaa, ydinvoimasähkö väheni 32,5TWh, fossiiliset lisääntyivät 0,2TWh. Korrelaatio on todella heikko.
>Greenpeacen energiavisioiden realistisuudesta näin ylipäätään...
Greenpeacen energy (r)evolution Suomen versio on yksinkertaistettu, myönnetään. Siksi Suomen skenaarioon tehdään päivitys tänä vuonna.
Tuossa blogissa on paljon puolitotuuksia. Esimerkki: sanotaan että "Skenaarion ovat kirjoittaneet kaksi uusiutuvan energian teollisuutta edustavaa lobbausjärjestöä (Greenpeace ja EREC)". Tämä on totta, mutta on jätetty sanomatta, että mallinnuksen ja numeronmurskaamisen on tehnyt puolueeton taho - DLR, Institute of Technical Thermodynamics, Department of Systems Analysis and Technology Assessment - Saksan ilmatieteen laitos. Raportti on siis kirjoitettu ulkopuolisten tekemien tuosten perusteella.
Yksi esimerkki. En ota nyt muita esiin, koska en voi käydä töissä ja kommentoida kahta energiablogia samaan aikaan. :)
>Jos et ole perehtynyt niihin ongelmiin, mitä stokastisten uusiutuvien (tuuli, aurinko, aaltovoima) voimakas rakentaminen ja integrointi sähköverkkoon aiheuttaa, en ihmettele kantaasi.
Päivätyöni on näiden teknologioiden parissa. Olen kyllä tietoinen eri teknologioiden rajoituksista.
Kiitos artikkeleista. Olin lukenut nuo Spiegelin jutut jo aiemmin, tsekkaan nuo pari muuta vähän tuonnempana. Näissä artikkeleissa tuntuu olevan yhteistä se, että ne on kirjoitettu ennen kuin vuoden 2011 energiatuotantotilastot ovat olleet saatavilla. Kritisoidaan, ennen kuin faktat ovat pöydässä. Kuitenkin, luen ne ajatuksella läpi - kaikki näkökannat on hyvä ottaa huomioon.
>Näyttää hyvin todennäköiseltä...
Kuullostaa ihan samanlaiselta spekuloinnilta, mitä tuon viittaamasi blogin kirjoittaja kritisoi Greenpeacen raportissa.
Luulen, että olen sanonut kaiken mitä minulla on sanottavaa. Tässä vaiheessa kumarran ja poistun takavasemmalle. Keskustelu oli hyvä ja opin paljon uutta (mikä on Puheevuorossa valitettavan harvinaista), kun piti kaivaa monenlaista faktaa esiin. Kiitos omista näkemyksistäsi ja keskustelusta!
On todella hienoa, jos Saksa onnistuu, vastoin noita kaikkia analyytikkojen ennusteita.
Tosiasia kuitenkin on, että jos ydinvoima olisi pidetty kuvioissa mukana, fossiilisia olisi voitu vähentää tuo 30 GW enemmän. Tämä vääristynyt prioriteetti on koko tämän villakoiran ytimessä.
Olen stokastisten uusiutuvien potentiaalista väitellyt esim. Jari Ihosen kanssa useaan otteeseen, sekä lukenut aika paljon muutakin aiheeseen liittyvää tekstiä. Kun nämä lähtökohtaisesti erittäin positiivisesti uusiutuviin suhtautuvat henkilöt sanovat esimerkiksi, että Suomen 50-70% sähköstä voisi tulla tuulivoimasta (Suomessa aalto- ja aurinkovoima eivät ole merkittäviä), niin herää pari kysymystä:
1) Edes 50% sähköstä olisi pirun hieno juttu. Mistä loppu 50% otetaan?
2) Entäs se kaikki muu primäärienergia?
Näihin olisi hyvä löytää vastauksia.
Mitä tuohon ulkopuolisen firman käyttämiseen laskennassa tulee, konsulttifirma antaa sellaisia vastauksia mitä asiakas toivoo. Kun reunaehdot valitaan sopivasti, malleista saadaan kyllä ihan tarkalleen haluttuja tuloksia ulos. Terv. nimim. "ex-konsultti."
Esim. IPCC:n SRREN-raportti antaa todellisuudesta vähän vähemmän ruusuisen kuvan. Vaikka kyseiseen raporttiin ei valittukaan uusiutuviin skeptisesti suhtautuneita skenaarioita, siltikin vain puolet analysoiduista skenaarioista uskoi, että uusiutuvat voisivat tuottaa yli 27% maailman energiasta vuonna 2050. Jos tuo loppu on fossiilisia, olemme sanalla sanoen kusessa.
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/80191-ipccn-s...
SRREN-raportin kantahan on itse asiassa se, että parhaassakaan tapauksessa uusiutuvilla ei päästä edes ilmastotavoitteen lähiympäristöön.
>konsulttifirma antaa sellaisia vastauksia mitä asiakas toivoo.
Sama pätee esittämiisi hiilivoimaskenaarioihin. Ne ovat siis ydinenergiateollisuudelle räätälöityjä tuloksia.
Kiva kun palasit. Tässä vielä WWF:n raportti siitä, miten Saksan energiantarvetta on viime aikoina tyydytetty:
http://www.oeko.de/oekodoc/1130/2011-015-de.pdf
Lainaan sivulta 4:
"All indications suggest that the additional quantities of electricity imported to Germany were produced in hard coal and natural gas power plants in France and the Netherlands and (temporarily) lignite power plants in the Czech Republic."
Ja diipadaapaa siitä, miten päästöt eivät ole kasvaneet, koska päästökauppa. Onhan se tietysti noin, mutta miksi sitten kampanjoida puhtaamman energiantuotannon puolesta, jos päästökauppa varmistaa, etteivät päästöt voi vähentyä muuten kuin päästökaupan määräämässä aikataulussa? Mihin niitä tuulivoimaloita tarvitaan? Haluaako joku selittää?
Ydinvoiman vastustajille on muuten hyvin tyypillistä, että kun noita tilastoja riskeistä eri energianlähteiden suhteen ottaa esille, ne kuitataan ydinenergiateollisuuden propagandaksi. Yleensä seuraava askel denialismissa on kiistää ilmastonmuutosongelman vakavuus.
Ikävä kyllä, ilmansaasteiden aiheuttamat kuolemat ovat varsin hyvin dokumentoituja ja itsenäisten tutkimuslaitosten etupäässä vahvistamia. Ylläoleva data on siis julkaistu Lancetissa ja tulee pääasiassa EU:n rahoittamasta, hyvin laajasta ja etupäässä yliopistojen toteuttamasta ExternE-tutkimuksesta. Kehotan tutustumaan tähän aineistoon vaikka ihan itse. ExternE:n tulokset polttamiseen perustuvan energiantuotannon vahingollisuudesta on pääpiirteissään vahvistettu itsenäisesti tietääkseni ainakin Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Vahvistusta antavat myös suppeammat tutkimukset, esim. tuo yllä viitattu Marko Tainion väitöstutkimus.
Ero Greenpeacen tilaustyöhön on melko selvä. Paremman kuvan uusiutuvien potentiaalista saa lukemalla esimerkiksi IPCC:n 164 tulevaisuusskenaarioon perustuvaa SRREN-raporttia, jota olenkin käsitellyt:
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/80191-ipccn-s...
Kyseisessä raportissa ei siis ylipäätään noteerattu pessimistisempiä skenaarioita. SILTI se oleellisesti ottaen toteaa, etteivät uusiutuvat yksinään riitä yhtään mitenkään - 50% mahdollisuus tuottaa 27% maailman energiasta uusiutuvilla vuonna 2050 ei mielestäni kuulosta kovin hyvältä todennäköisyydeltä. Greenpeacen skenaario on tuon raportin skenaarioista optimistisin; siihen luottaminen on samanlaista kirsikanpoimintaa kuin ilmastodenialistien harrastama valikoiva tilastojen luku.
Näin yleensä, salaliittoväitteitä esittävä lähinnä osoittaa, että asialliset argumentit ovat loppuneet. Vaikka suhtaudunkin avoimin mielin useimpiin asioihin, ydinenergiateollisuuden salaliitto kuulostaa jossain määrin absurdilta. Tärkein ongelma lienee se, että jos suhteellisen pieni ydinenergiateollisuus kykenee vääristelemään ja peittelemään tuloksia ympäri maailmaa, miten ihmeessä valtavan paljon suurempi ja tärkeämpi fossiiliteollisuus ei siihen kykene? Varsinkin, kun jälkimmäisen kähminnöistä löytyy runsaasti näyttöä, esim. Oreskesin ja Conwayn kirjasta Merchants of Doubt?
(Sivuhuomiona: oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, miten öljy- ja kaasuyhtiöt tukevat suorastaan liikuttavalla tavalla tuuli- ja aurinkoenergiaa julkisuusmateriaalissaan? Epäilen syynä olevan se, että hekin tietävät saman minkä jokainen asiaan perehtynyt: uusiutuvien rakentaminen on lottopotti kaasuteollisuudelle.)
Vastaan mielelläni kysymyksiin ja arvostan kommenttejasi, mutta jollet pysty perustelemaan niitä paremmin ja vastaamaan esimerkiksi tässä esitettyihin kysymyksiin, totean HAL9000:n tavoin, että "this conversation can serve no purpose anymore."
Jatketaan vielä vähän tuosta cesium-annoksesta. Tarkkaan ottaen 100% eliminaatiossa menee äärettömästi aikaa. Siksi, ja siksi, että ihmiset säteilevät ihan normaalistikin keskimäärin 4400 Bq voimin (lähteenä pääasiassa kalium-40), kyseinen vertailukohde ei ole oikein mielekäs.
Tunsin hetken itseni hyvin tyhmäksi, kun en ensin ollenkaan ymmärtänyt (säteilyopin kursseista kun on jo kolmisen vuotta aikaa...). Piti kaivaa taulukkokirja esiin ja tarkistaa nuo yksiköt. Kun tässä ollaan puhuttu säteilyn terveysvaikutuksista, niin miksi ihmeessä aloit käyttämään Bequerelleja? Äläs yritä hämätä! :D
Sivullisille tiedoksi:bequerel (Bq) on SI-järjestelmän perusyksikkö, joka kertoo montako ytimen halkeamista tapahtuu sekunnissa. Tämä ei kuitenkaan kerro vapautuvan ionisoivan säteilyn määrää, joka ilmaistaan sieverteinä (Sv).
Pointtina ihmiskehon säteilytehossa on se, että olemme ihan luontaisesti radioaktiivisia. Esitit, että cesium-annoksen täydellinen häviäminen ihmiskehosta kestää kauan (loputtoman kauan, teoreettisesti puhuen); vastasin, että ihminen on luontaisesti radioaktiivinen. Implikaationa, sataprosenttisen häviämisen odottaminen tai vaatiminen ei ole mielekästä; mielekästä on kysyä, missä ajassa altistus laskee tasolle, joka on riittävän pieni suhteessa luontaiseen annokseen.
Cesiumin suhteen YK:n alaisen Maailman maatalousjärjestö FAO:n määrittämä turvaraja ruoalle on esim. lihassa 500 Bq/kg. Tämän verran cesiumia sisältävää lihaa syövä pysyisi vielä säteilyaltistuksensa suhteen pessimististen turvarajojen alapuolella, mikäli kyseinen liha (tai muu ruoka) olisi AINOAA RAVINTOA VUODEN AJAN. Ja mikäli syöjänä olisi vastasyntynyt. Toisin sanoen, mikäli kyseistä ruokaa söisi 750 kg (aikuinen) tai 375 kg (lapsi).
Ruoan turvarajojen ja sitä kautta myös sisäisen altistuksen laskentaperusteista olenkin kirjoittanut:
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71127-sateile...
Japanissa on nyt alueita, joilla kasvatettu ruoka saattaisi ylittää tuon 500 Bq/kg rajan. Fukushiman prefenktuurissa asuvien altistus on kuitenkin tosiasiassa lähempänä 4 Bq/kg;
Aurinkoista päivää :)=
On faktoja ja faktoja. Asiantuntijat eivät todellakaan ole aina oikeassa, saati sitten ihmiset, jotka kuulevat tapauksista. Miljardilla ihmisellä on mielipide. Onko se heidän Oma mielipiteensä, onkin aivan toinen asia. Raha siirtää vuoria ja muuttaa mielipiteitä. Näin ollen, koska emme voi aukottomasti todistaa yhtään mitään, edes olemassaoloamme, kaikenlaisten lukujen ja prosenttiyksiköiden kiivas luetteleminen on lapsellista ajanhukkaa.
Ihmisten pitää ymmärtää, ettei mihinkään mediaan eikä edes viralliseen laitokseen ole enää luottamista; kaikkialla haisee raha ja jyllää aivopesu, sensuuri ja armoton omaneduntavoittelu ala Berlusconi ja Murdoch. Tuollaisten ihmisten edesvastuuton energia pyörittää maailmaa. Kaikki on ostettavissa ilmastomuutosraporteista atomivoimalanturvallisuusselontekoihin. Tuorein skandaali on Saksan Liittovaltion Puheenjohtajan (maan korkein virka), Christian Wulffin, saamat potkut ja kaupanpäälle annettu 199000 euron vuotuinen eläke. Hän kieltää edelleen kaikki lahjontasyytteet. Tieto ei ole valtaa. Raha on valtaa ja mielipiteet ovat ostettavissa. Nykyään valtioita "vahvemmat" maailmanlaajuiset yritykset sijoittavat satoja miljoonia euroja lobbaukseen vuosittain, mutta se kannattaa, koska niiden liikevoitto lasketaan miljardeissa. Vahvin (röyhkein) voittaa, aivan kuten viidakossa. Emme todellakaan ole sivistyneitä. Emme ole edes eläimiä, koska eläimet eivät kykene pahuuteen. Olemme pohjasakkaa.
"Kehottaa lukemaan ajatuksen kanssa" on minusta hienosti sanottuna nöyryyttävä kehotus. Olemmeko mielestäsi kykenemättömiä ymmärtämään vertauskuvasi sisällön? Eli lukekaa sitä niin kauan, kunnes hyväksytte sen! Pitää myöntää, että vertauskuvasi on looginen, mutta on halpaa verrata tulitikkuja dynamiittiin. Jos suurkaupunki pitää evakuoida atomionnettomuuden takia, sen jälleenrakentaminen voidaan siirtää seuraavalle sukupolvelle, toisin kuin bensaonnettomuudessa. Jäännösriski atomionnettomuuden kohdalla on huomattavasti kohtalokkaampi. Pitää nähdä metsä puilta! Ja sitäpaitsi tuollaiset vertauskuvat ja näppärät sanonnat ovat suoraansanottuna tyhmiä. Kuinka helppoa onkaan luoda lausahdus Hitlerin tekojen tueksi esim. tyyliin: "Hänen tekonsa ovat hyvä esimerkki tehokkaaseen taisteluun väestönkasvua vastaan."
Kenen puoleen siis kääntyä?
Kansanedustajilta, siis heiltä, joidenka piti edustaa kansaa, ei kannata hakea neuvoa. Heidän vastauksensa ovat ennaltamaksettuja. Joko he itse istuvat tai istuivat tai tulevat istumaan tai heidän kaverinsa istuvat suuryritysten johtoportaissa, joten unohdetaan heti kättelyssä kaikki valkoisten miesten neuvot. Skandaaleja paljastuu päivittäin, kiitos rohkeiden ihmisten. Mihinkään tai kehenkään ei voi valitettavasti enää luottaa. Neutraalia "tutkimus-tietoa" on nykyään mahdotonta tunnistaa.
Ainoa paikka, josta vastauksia voi mielestäni lähteä hakemaan, on päiväkoti. Jokainen "normaali" lapsi (toivottavasti niitä on paljon) pystyy kertomaan, mitä saa tehdä, mitä ei saa tehdä, miten lähimmäisiä ja luontoa tulee kohdella. Lasten latvoja eivät tuulet nimittäin ole vielä päässeet heiluttamaan niin rajusti kuin aikuisten. Oikeat vastaukset tulevat suoraan sydämmestä. Mutta tunnetusti sekin on totta, että sydämmen tarjoamilla ehdotuksilla ei voittoja maksimoida, mikä taas tarkoittaa sitä, että koko tämä systeemi, jossa elämme, on rakennettu hiekalle. Kapitalismi on käännekohdassa. Tuhansia lapsia kuolee nälkään päivittäin, mutta Hei! ketä kiinnostaa. En usko, että pääsemme tästä tilanteesta ulos älykkyyden avulla. Hitler oli älykäs, mutta niin vinoon kasvanut pikkupoika, kuin vain voi olla. Tämä maailma on hullujen hallussa. Ja on aina ollut.
Saksassa julkaistiin äskettäin kirja nimeltä: Die Kalte Sonne, suora käännös: Kylmä aurinko. Kyseessä on teos, joka kieltää ilmastomuutoksen. Tekijät ovat Sebastian Lüning ja Fritz Vahrenholt. Ja hauskinta tässä kaikessa on se, että molemmat kaverit ovat töissä RWE nimisessä yrityksessä, joka sattuu olemaan yksi Saksan suurimmista sähköntuottajista ja joka sattuu pyörittämään kymmeniä hiili- ja atomivoimaloita. Tuo teos on näin ollen arvoton.
Mutta pitää pysyä realistinina. Varoitus! Vertauskuva tulossa: Tällä hetkellä koko ihmiskunta istuu kuin tavarajunassa, jossa ei ole jarruja. Ja vauhti sen kun kiihtyy ainakin monissa aasian maissa. Teollistuminen alkoi jo satoja vuosia sitten ja luonnonsuojelu vasta kymmeniä. On selvää, että tätä junaa ei noin vain voida pysäyttää. Ei kaikkia hiili- ja atomivoimaloita voida tänään sammuttaa. Harmi, ettei Roomaa rakennettu päivässä.
Mikä avuksi?
Meidän pitää nähdä Maapallo omana olohuoneenamme. Maapallo = Olohuone. Olo. Yhteinen hyvän olon tila. Välinpitämättömyys ja ikuinen voiton maksimointi ovat ongelmien alku ja kaiken loppu. Kaikki tietävät, ettemme asuta tätä planeettaa yksin. Meidän pitää sisäistää, että Maapallon toinen puoli kuuluu myös omaan olohuoneeseemme. Kuka selväjärkinen haluaa myrkyttää oman olohuoneensa? Omasta kodista on hyvä pitää huolta yhtälailla kuin naapurinkin kodista.
Tästä päivästä lähtien, tältä istumalta, pitäisi kaikkien päätöstentekijöiden, yhtäaikaa, päätöksiä tehdessään, ottaa Ensin huomioon koko Ihmiskunnan ja Maapallon hyvinvointi, jotta tämä juna saataisiin edes pitkällä aikavälillä pysähtymään.
Suu meni hymyyn, kun kirjoitin äskeisen lauseen, vaikka olisi pitänyt itkeä. Olen normaalisti kovanluokan optimisti, mutta tässä tapauksessa pahimmanluokan pessimisti. Uskon, että mikään ei tule muuttumaan, paitsi, että rauhattomuus lisääntyy (esim. Arabian kevät) rikkaiden rikastumisen rinnalla. Mutta Me emme enää jaksa katsella sivusta, kun maamme myrkytetään vuosikymmeniksi ja kodistamme lyödään vetoa. Täällä Saksassa kehdataan vielä ihmetellä, miksi vasemmistoradikalismi lisääntyy. Uusnatsit ovat ihmeissään.
Mutta se pitää vielä sanoa, että jotakin hyvää tässä koko ilmastomuutoshässäkässä on, oli se sitten todellinen tai ei, ja kenen tahansa aiheuttama. Nimittäin se, että ihmiset, kansa, varsinkin nuoriso, ovat herännyt ajattelemaan luontoa ja maapallon tulevaisuutta entistäkin enemmän. Keskustelu, vaatimukset, julkisuus! Vaadimme järkevämpää käyttäytymistä! Hirmutekojen pitää tulla julkisuuteen. Maapallon hyvinvoinnista pitää välittää. Muut elolliset täytyy ottaa huomioon ilman selityksiä. Piste. Jokapäiväinen aktiivinen luonnonsuojelu alkaa pään sisältä. Meidän pitää aluksi tiedostaa, että olemme osa luontoa. Ilman sitä emme voi elää, mutta se pärjää hyvin ilman meitäkin. Pään sisältä luonnonsuojelu siirtyy ruokapöytiin lapsien ääreen ja lopuksi vaaliuurnille. Mutta koska nykypäivän päättäjät ovat hampaattomia, en tiedä miten meidän käy. Tulevaisuus ei tule olemaan ruusuinen.
On se niin pirun vaikeaa olla hyvä!
Kiitos kommentista. On toki niin, että monilla tahoilla on taloudellisia motiiveja kaunistella asioita. Siksi pyrinkin etsimään tiedoille vahvistusta useammista lähteistä, ja käyttämään varovaisia arvioita. Esimerkiksi ydinvoiman vaarallisuuden olen aikoinaan järkeillyt Greenpeacen julkistamien lukujen perusteella. Logiikan olen kirjoittanut auki tähän juttuun:
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81209-miksi-f...
Ylläolevassa tekstissä olevat arviot ovat linjassa esim. YK:n säteilyn vaikutuksia tutkivan tieteellisen komitean UNSCEAR:in aiempien arvioiden kanssa. Kyseinen elin on samassa asemassa kuin IPCC ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. En ole nähnyt yhtään todistetta, miksi IPCC:n ilmastonmuutosarvioihin pitäisi uskoa, mutta UNSCEAR:in säteilyarvioihin ei. Koska en kykene itsenäisesti arvioimaan tiedettä ilmastonmuutoksen tai säteilyn terveysriskien suhteen, luotan lähtökohtaisesti näiden asiantuntijapaneelien arvioihin. Otan mielelläni vastaan vastakkaisia todisteita: olen todennut aiemminkin ja totean nytkin, että kykenen vaihtamaan mielipidettäni noin minuutissa, jos vain saan todisteet, että olen väärässä.
Bensiinivertauksen tarkoitus oli tuoda esille, että kaikkeen inhimilliseen toimintaan liittyy riskejä. Kukaan ei myöskään voi todistaa riskiä olemattomaksi; se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Vastuullisessa päätöksenteossa on kuitenkin verrattava eri riskien todennäköisyyksiä toisiinsa.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutoksen riskit ovat valtavan paljon suurempia kuin ydinvoiman riskit. Iso-Britanniassa kuulu ympäristöaktivisti George Monbiot ja kolme muuta pitkän linjan aktivistia - mukana mm. Greenpeacen entinen maajohtaja - lähettivät juuri vetoomuksen pääministerille:
http://www.monbiot.com/2012/03/15/no-primrose-path/
Hänen sanoihinsa on helppo yhtyä:
"To suggest phasing out nuclear power when the world is faced with a climate change crisis is utter madness. It shows that some people have lost sight of which goal is the more important.
If there were quick, cheap, easy and effective means of reducing the UK’s carbon emissions to 5 or 10% of current levels, I too would continue to oppose nuclear power. But every one of our options entails great difficulty. We do not possess an abundance of good choices, and cannot afford to start throwing options away.
It is not a question of nuclear or renewables or efficiency. To prevent very dangerous levels of climate change, we will need all three."
Kirjoita kommentti
Kommentoi 43 kommenttia